KIRJALLINEN KYSYMYS 1062/2008 vp AD/HD-vankien diagnosointi ja kuntoutus Eduskunnan puhemiehelle AD/HD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö on neurobiologinen oireyhtymä, joka hoitamattomana hankaloittaa arjessa selviytymistä sekä suoriutumista opinnoista ja töistä. AD/HD:n syyt ovat poikkeavuuksissa aivojen välittäjäainejärjestelmässä. Suhteellisen pienten tukitoimien avulla useimmilla AD/HD-henkilöillä on täydet mahdollisuudet tasapainoiseen elämään. Tutkimusten mukaan kouluikäisistä lapsista noin 3 7 prosentilla on AD/HD ja oireet jatkuvat aikuisuudessakin noin 60 80 prosentilla näistä henkilöistä. Suomessa arvellaan olevan yhteensä noin 200 000 250 000 AD/HD-oireyhtymästä kärsivää henkilöä. Vaikea-asteinen AD/HD voi johtaa hoitamattomana päihdeongelmiin, mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Suomessa AD/HD liittyy usein ns. kakkostyypin alkoholismiin. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa puolet vankiloiden vangeista on alun perin kärsinyt diagnosoimatta jääneestä AD/HD:stä. Sama seikka on huomattu Suomessakin. Ruotsissa on tuloksekkaasti seulottu AD/HD-henkilöt vankilaan joutuneiden joukosta ja ryhdytty antamaan heille hoitoa ja kuntoutusta, joilla pyritään vähentämään rikosten uusimista. Myös Suomessa olisi perusteltua ryhtyä seulomaan vankilaan joutuneiden joukosta AD/HD:stä kärsivät ja ryhtyä järjestämään heille erityistä tukea oireyhtymän kanssa elämiseen. Tällä toimenpiteellä voitaisiin vähentää rikoksenuusimisriskiä ja lisätä olennaisesti elämänhallintaa ja sen kautta vähentää syrjäytymistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että diagnosoimattomasta AD/HD-oireyhtymästä kärsivien vankien diagnoosit saadaan selville ja että heille järjestetään riittävä tuki ja kuntoutus? Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2009 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1062/2008 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että diagnosoimattomasta AD/HD-oireyhtymästä kärsivien vankien diagnoosit saadaan selville ja että heille järjestetään riittävä tuki ja kuntoutus? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vankien terveydenhuollon tavoite on turvata katkaisuhoito ja muu kiireellinen hoito sekä tehostaa kuntoutusta. Sekä vankien syrjäytyneisyyteen liittyvät vakavat mielenterveysongelmat että vankien määrä ovat lisääntyneet huomattavasti. Vankien terveydenhuoltoa vuonna 2002 selvittäneen työryhmän mukaan vankien psykiatrinen hoito ei kuitenkaan yleensä ole laadullisesti tai määrällisesti heikompaa kuin heidän hoitonsa vankilan ulkopuolella. Vankien psykiatriset häiriöt ja päihdeongelmat ovat olemassa heidän tullessaan vankilaan. Vankien psykiatrisen hoidon järjestämisessä, ja näin muodoin myös AD/HD:n diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa, on henkilöresursseista johtuvia ongelmia. Haasteena on muun muassa saada vankiloihin riittävästi psykiatrista ja psykologista osaamista. Vankilan lääkäri vastaa psykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta useimmissa vankiloissa, mutta myös näitä virkoja ja sivutoimia on ollut vaikea saada täytetyksi. Vankilat voivat hankkia myös ostopalveluina psykiatrin vastaanottoja vangeille. Tiettyjen kognitiivisten ja neurobiologisten oireyhtymien, kuten AD/HD:n (tarkkaavaisuusja oppimishäiriö), tunnistamisessa, hoidossa ja kuntouttamisessa on tehostamisen varaa Suomessa. AD/HD voi hoitamattomana johtaa päihdeongelmiin, mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen ja rikollisuuteen. Tuoreessa Turun yliopiston tutkimuksessa on todettu vangeilla AD/HDpiirteitä jopa kymmenenkertaisesti normaaliväestöön verrattuna ja noin puolella kaikista miesvangeista on merkittävästi AD/HD-piirteitä. AD/HD-piirteisillä vangeilla on todettu olevan myös erittäin paljon muita psykiatrisia häiriöitä, erityisesti päihdehäiriöitä. AD/HD:n tunnistamiseen tulisi panostaa viimeistään koulun alaluokilla, koska sen oireet ovat silloin jo olemassa. AD/HD:n lääkehoidon ja psykososiaalisen hoidon vaikuttavuudesta on seurantaa lasten ja nuorten osalta, ja siinä tulokset ovat hyviä. Näyttää siltä, että se vähentää merkittävästi narkomanisoitumisen ja kaikenlaisen syrjäytymisen riskiä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on sosiaali- ja terveysministeriön yksi painoalue kuluvalla hallituskaudella. Ministeriön Toimiva terveyskeskus -hanke, 10 helmikuuta 2009 julkaistu laaja-alainen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma sekä vuosien 2008 2011 sosiaali- ja terveyspoliittinen Kaste-toimintaohjelma sisältävät ehdotukset lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisestä ja mielenterveyden edistämisestä. Näiden hankkeiden toimeenpano on joko meneillään tai valmisteilla. Vankilaan joutuessaan henkilöt ovat yleensä jo kärsineet AD/HD-oireista parikymmentä vuotta ja oireiston lieveilmiöt ovat ennättäneet kehittyä kauan. Vankeinhoitolaitoksen tarjoamilla terveyden- ja sairaanhoidolla sekä erilaisilla kuntoutusohjelmilla voidaan usein merkittävästi kohentaa rangaistustaan suorittavan henkilön ter- 2
Ministerin vastaus KK 1062/2008 vp Sari Palm /kd veydentilaa. Lääkehoidon tai kuntoutuksen vaikutus jo aikuisten vankien elämänhallinnan parantumiseen ja syrjäytymisen vähenemiseen tunnetaan kuitenkin toistaiseksi huonosti. Meneillään olevassa vankitutkimuksessa yksi painopisteistä on vankien AD/HD-oireyhtymä. AD/HDdiagnostiikan mahdollisuuksia ja sen hoito- ja tukitoimia tutkitaan ja kehitetään vankien terveydenhuollossa. Tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen jatkumisen turvaaminen vangin siirtyessä vapauteen on ongelmallista, koska valtion velvollisuus järjestää ja rahoittaa palvelut päättyy vangin vapautuessa ja vastuu palveluista siirtyy kotikunnalle. Hoidon keskeytymätön jatkaminen edellyttää, että kotikunnat paneutuvat vapautuvien vankien erityisongelmiin ja että ne huolehtivat lakisääteisestä velvollisuudestaan järjestää terveydenhuolto ja lääkinnällinen kuntoutus tarpeita vastaavaksi. Vankeuslain (767/2005) 4 luvun 6 :n mukaan hyvissä ajoin ennen vangin todennäköistä vapauttamista on rangaistusajan suunnitelmaa täydennettävä vapauttamissuunnitelmalla. Sitä laadittaessa on vangin suostumuksella oltava yhteistyössä esim. vangin koti- tai asuinkunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Velvoitteiden noudattamisessa on edelleen ongelmia. Tämän vuoksi edellä mainitussa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa edellytetään, että hoidon jatkuvuus vankilasta siviilielämään palattua turvataan tarpeenmukaisella avohoidolla. Suunnitelmaan sisältyvien ehdotusten toimeenpano tullaan käynnistämään tänä keväänä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö tulevat tekemään yhteistyötä, jotta hoito järjestetään nykyistä tehokkaammin vankila-aikana ja vankien vapautumisen jälkeen. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1062/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vad tänker regeringen göra för att fångar med odiagnostiserad ADHD ska få diagnos och för att det ska ordnas adekvat stöd och rehabilitering för dem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med hälso- och sjukvården för fångar är att säkerställa avgiftning och annan brådskande vård och att effektivisera rehabiliteringen. Både de allvarliga psykiska problemen på grund av utslagning bland fångar och antalet fångar har ökat betydligt. En grupp som 2002 utredde hälso- och sjukvården för fångar konstaterade dock att den psykiatriska vården av fångar i regel inte är vare sig kvalitativt eller kvantitativt sett sämre än den vård de får utanför fängelset. Fångarna har psykiska störningar och missbruksproblem redan när de kommer till fängelset. Det finns en del problem i den psykiatriska vården av fångar, och därmed också i diagnostiken, behandlingen och rehabiliteringen av ADHD på grund av de personella resurserna. En stor fråga är bland annat hur fängelserna ska få adekvat psykiatrisk och psykologisk kompetens. Fängelseläkarna svarar för de psykiatriska undersökningarna och den anknytande vården på de flesta fängelser, men det har varit svårt att få tjänsterna och bisysslorna tillsatta. Fängelserna kan också köpa psykiatriska mottagningstjänster för fångarna. Det finns anledning att effektivisera identifieringen, behandlingen och rehabiliteringen av vissa kognitiva och neurobiologiska syndrom, bland annat ADHD (uppmärksamhets- och inlärningsstörning) i Finland. Obehandlad ADHD kan leda till missbruksproblem, psykiska problem, social utslagning och kriminalitet. En färsk studie vid Åbo universitet visar att ADHD-symtom förekommer upp till tio gånger så ofta hos fångar som bland den normala befolkningen och att hälften av alla manliga fångar har avsevärda ADHDsymtom. Dessa fångar har enligt studien också många andra psykiatriska störningar, särskilt missbruksproblem. Vi bör satsa mer på att identifiera ADHD senast på de lägsta klasserna i skolan eftersom symtomen redan då är ett faktum. Det finns en del uppföljningar av farmakologisk och psykosocial behandling av ADHD bland barn och unga och resultaten är goda. Vården förefaller att i hög grad minska risken för narkomani och olika typer av utslagning. Under regeringsperioden är barns och ungas välfärd ett av de prioriterade insatsområdena inom social- och hälsovårdsministeriet. Ministeriets projekt Fungerande hälsovårdscentral, den omfattande planen för mental hälsa och missbruksvård från den 10 februari 2009 och det social- och hälsovårdshandlingsprogrammet Kaste 2008 2011 innehåller förslag till åtgärder för att utveckla mentalvården och förbättra den psykiska hälsan hos barn och unga. Projekten håller redan nu på att genomföras alternativt förberedas. Personer med ADHD har vanligen haft syndromet ett tiotal år redan när de hamnar i fängelse och följderna av syndromet har då hunnit utvecklas under en lång tid. Tack vare hälso- och sjukvården inom fångvårdsväsendet och en rad rehabiliteringsprogram kan man ofta i hög grad förbättra hälsotillståndet hos personer som avtjä- 4
Ministerns svar KK 1062/2008 vp Sari Palm /kd nar straff. Men än så länge har vi dåliga kunskaper om hur farmakologisk behandling och rehabilitering påverkar vuxna fångars möjligheter att få kontroll över sitt liv och motverkar den sociala utslagningen av dem. I en pågående studie av fångar är ADHD-syndromet ett av de prioriterade områdena. Då undersöks dels möjligheterna att diagnostisera ADHD, dels åtgärder för att förbättra vården och stödåtgärderna inom ramen för hälsovården för fångar. Det är ett problem hur vård och rehabilitering ska kunna fortsätta när fångarna blir frigivna eftersom statens skyldighet att ordna och bekosta tjänsterna upphör när fångarna blir frigivna och ansvaret övergår på kommunerna. För att vården ska kunna fortsätta utan avbrott krävs det att hemkommunerna sätter sig in i de särskilda problemen bland frigivna fångar och uppfyller sin lagstadgade skyldighet att ordna med hälso- och sjukvård och medicinsk rehabilitering. Enligt 4 kap. 6 i fängelselagen (767/2005) ska planen för strafftiden kompletteras med en frigivningsplan i god tid innan fången sannolikt ska friges. Med fångens samtycke ska planen upprättas i samarbete med till exempel social- och hälsovårdsmyndigheterna i hans eller hennes hem- eller bostadskommun. Det förekommer fortfarande problem i efterlevnaden av skyldigheterna. Därför förutsätter planen för mental hälsa och missbruksvård att fortsatt vård efter frigivningen säkerställs genom nödvändig öppenvård. Genomförandet av förslagen i planen kommer att starta i vår. Social- och hälsovårdsministeriet och justitieministeriet kommer att samarbeta för att det ska kunna ordnas effektivare vård under fängelsetiden och efter frigivningen. Helsingfors den 20 februari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5