Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena
Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen ja tukitoiminnan vakiinnuttaminen SALT hanke 2012-2015 Päätavoite: pysyvä toimintakeskus syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen Rahoitus RAY:ltä ck-projektina (yhteensä 420 000 ) 2
SALT-HANKE 2012-2015 Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) toimialue käytännössä Tampereella ja Seinäjoella. Toimipiste Tampereella (toimintakeskus) Työntekijät: kokoaikainen toiminnanohjaaja osa-aikainen projektikoordinaattori (9/2013 4/2014) 1-2 osa-aikaista toimistotyöntekijää (2/2014 alkaen) 3
Projektirahoituksella perustettu toimintakeskus Sidosryhmätyö tiedotuksen vahvistaminen (n.10 sähköpostia/vuosi) yhteistyön rakentaminen hoitavien tahojen, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa (neljä tilaisuutta/vuosi) Yhdistys- ja vapaaehtoistyön tukeminen: kehittää ja koordinoi (alueen) jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaa Pohjanmaa: vapaaehtoisten rekrytointi, perehdytys, neuvonta ja tuki, ryhmien käynnistäminen ja ryhmätoiminnan tukeminen, yleisöluennot, ym. tilaisuudet alueella Väli-Suomi: vertaistukitoimijoiden ja -toiminnan tukeminen (rekrytointi, perehdytys, uudet vapaaehtoistyön mahdollisuudet, tilat ym. resurssit) 4
Projektirahoituksella perustettu toimintakeskus Tärkeää tietoa syömishäiriöihin liittyen. Kohderyhmätyö ja sisällöntuotto: juurruttaa toimialueelle liiton ja jäsenyhdistysten toiminnassa aiemmin kehitettyjä työvälineitä ja toimintamalleja testata ja kehittää toimintakeskukseen soveltuvia uusia toimintamalleja Toimintakeskuskonsepti Yhteistyössä toteutetut ryhmät läheisille ja sairastaville Uusia toimintamalleja mm. perjantailounas, läheisten suljettu ryhmä, ruoanlaittoryhmä (ohj. ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti) kevät 2015 5
Tuotokset Syömishäiriöpäivät 2015 Toimintakeskuskonsepti Toiminnan ja tulosten vaikutukset (?) syömishäiriöiden tunnettuus ja sairauden puheeksi ottaminen lisääntyvät alueen hoitopolut näyttäytyvät asiakkaille selkeämpinä alueen syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvointi lisääntyy mittari? Kuva: Lasse Nurminen Ammattilaisten tilaisuuksien hyötyjä: muita työntekijöitä on tullut tutummaksi ja yhteistyölle paremmat mahdollisuudet. 6
Projektin tulokset Voin ohjata sinne asiakkaitamme. Toimintakeskuksen toiminta ja palvelut tunnetaan sidosryhmien keskuudessa. Kohderyhmätoimintoja toteutetaan yhteistyössä. Hankkeen toimialueen yhdistysten jäsenmäärät ja vapaaehtoistyöntekijöiden määrät kasvavat, vapaaehtoistyön muodot lisääntyvät. Toimintakeskus tavoittaa alueen syömishäiriötä sairastavia ja heidän läheisiään. Kohderyhmien jaksaminen vahvistuu/ he kokevat tulleensa kohdatuiksi. Toimintakeskuksen projektinjälkeinen hallinnointi ja rahoitus varmistuvat/selviävät En ole itse syömishäiriöiden asiantuntija, joten on parempi että asiakkaani saavat neuvontaa taholta, joka on riittävän perehtynyt aiheeseen. 7
Kuva: Lasse Nurminen Kahvihetket Helsingissä, Tampereella ja Turussa 2 h matalan kynnyksen ryhmä 1-2 x viikossa iltapäivisin - voi tulla ja lähteä milloin vaan ko. kellonaikana yllätyksellisyys (ohjaaja) Läheisille ja sairastaville - molempien ryhmien huomiointi - keskinäisen keskustelun haitat ja hyödyt Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa - turvallinen paikka ottaa tai jättää ottamatta - ei aktiivisesti tarjota - ei kiinnitetä huomiota kuka ottaa/ei ota Tilassa pyritty kodikkuuteen, rentouteen: saa istua lattialla, sohvalla, makoilla taljan päällä jne. oma paikka, oma tila ryhmässä
Kahvihetket - huoneentaulu, säännöt : - Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia - Ei mainita tarkkoja lukuja (kg, kcal, ruokamäärät, liikutut ajat tai matkat jne). - Ei mainita hoitohlökunnan nimiä - Ei puhuta lääkkeistä tmv. kauppanimillä - Ei politiikkaan tai uskontoon liittyvää keskustelua - Kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita, kaikki ovat yhtä ainutlaatuisia ihmisiä - Kukin on itse oman elämänsä paras asiantuntija Kuva: Lasse Nurminen
Usein toimintaa ja ihmisiä kaipaa juuri päiväsaikaan kun terveet ihmiset ovat töissänsä. Kohtaaminen Samanarvoisuus: työpöydän takaa samalle tasolle tulijan kanssa Identiteetti ja roolitus: Ei (välttämättä) sairastuneen/läheisen roolia, voidaan olla muina miehinä/naisina Matalampi kynnys kuin sairastuneiden/läheisten vertaistukiryhmään Nimensä mukaan vapaamuotoisempi kuin sairastuneiden/läheisten vertaistukiryhmä, kuitenkin ohjattu tapaaminen Villasukkamoodi: Ohjaajan oma rauhoittuminen kohtaamiseen, kullekin tulijalle oma aika ja tila puhua tai olla puhumatta Kuva: Annakaisa Vääräniemi Kuva Annakaisa Vääräniemi
Kahvihetkikysely 12/2014 Kysely kahvihetkessä kävijöille toteutettiin joulukuussa 2014. kaikille marras-joulukuun vaihteen kahvihetkissä kävijöille Paljon avoimia kysymyksiä - akuutissa vaiheessa haasteellinen täyttää. Kyselyn lisäksi joka käyntikerralla mahdollisuus antaa palaute eri värisillä helmillä: En tullut lainkaan kohdatuksi, tuskin tulen toiste Ei mitään erityistä, ihan ok, saatan tulla uudestaan Minut kohdattiin arvokkaana itsenäni, tapaamme varmasti uudelleen Vastaajia 4 (7), iältään 22-46 v. Kuva: Heini Laukkanen
Kahvihetkikysely 12/2014 Mitä kysyttiin (mm.): minkä vuoksi tuli kahvihetkeen alun perin, mitä odotuksia miten syömishäiriöoireet vaikuttavat arkeen, arvio omasta tilanteesta mielipiteitä käytännön toteutuksesta mitä vierailu kahvihetkissä on itselle antanut (toivon ylläpito!) kuvausta omista kokemuksista kahvihetkissä Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Odotuksia Vertaistuki Arkeen liittyvien ongelmatilanteiden purku Olla vaan ja tulla kuulluksi ja ymmärretyksi Odotin etten välttämättä viihtyisi kovin hyvin. Jostain syystä ajattelin että muiden kokemukset ovat aivan erilaisia kuin omani. Kuva: Heini Laukkanen Toivoin kohtaavani ihmisiä, joiden kanssa voisin tulla kohdatuksi ja ymmärretyksi omana itsenäni
eikä tarvitse esittää mitään. Siellä tuntee olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Pidän siitä että saa olla haluamansa ajan eikä tarvitse puhua jos siltä ei tunnu. Tämä helpottaa kahvihetkeen tulemista sellaisina päivinä, kun ahdistaa. Tärkeää on myös, että paikalla on joku ammattilainen, jos keskustelu menee väärille raiteille tai jos jonkun henkilön tilanne on todella rankka. välillä ollaan vaan hiljaa, ei ole mitään vaatimuksia tai suorituksia.
- Hyvä asiakas/paha asiakas (Finlay 2004, s. 154) - hyvä: yhteistyöhaluinen, iloinen, tyytyväinen - paha: vaativa, kiittämätön, saa henkilökunnan tuntemaan itsensä tehottomaksi - VAI kaikkea näitä olosuhteista, omasta voinnista ja vuorovaikutustilanteista riippuen? Kuva: Lasse Nurminen Kun meni huonommin, oli ihanaa että viikossa oli edes se yksi iltapäivä, kun oli jokin paikka minne mennä
Kysymyksiä, ajatuksia, kommentteja? Kuva: Lasse Nurminen Mukavaaka: Heini Laukkanen Kiitos! Ritva Näräkkä toiminnanohjaaja 045-845 9210