KIRJALLINEN KYSYMYS 156/2004 vp Matkakustannusten korvaaminen perustutkintoon tähtäävissä opinnoissa Eduskunnan puhemiehelle Pohjois-Karjalan maakunnan eteläpäästä kotoisin olevan työttömän henkilön lähtiessä opiskelemaan toimettomuuden vastapainoksi hänen eteensä onkin tullut yllättäviä esteitä jopa opiskelun jatkamisen suhteen. Työttömäksi jäätyään hän ajatteli hankkia uuden ammatin ja lähti Pohjois-Karjalan Aikuisopistoon Joensuuhun puutarha-alan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen vuoden alusta. Koska hän on perheellinen ja lapset vielä tarvitsevat äitiään, ei ole muuta mahdollisuutta kuin ajaa päivittäin matka omalla autolla, koska julkisissa kulkuneuvoissa kulku ei onnistu kuin teoriassa. Aikaa matkaan menisi lukuisten vaihtojen vuoksi niin paljon, ettei kotona juuri yönseutuna ennättäisi käydäkään. Kyseltyään matkatuista henkilö oli saanut tylyn vastauksen, ettei Kela eikä työvoimahallinto niihin osallistu. Edestakainen matka kotoa Joensuuhun on reilut 180 kilometriä. Kuukausitasolla kustannukset muodostuvat tälle henkilölle täysin kestämättömiksi. Kun ottaa kuitenkin huomioon sen seikan, että me tulemme pärjäämään vain osaamisella ja sillä, että mahdollisimman moni olisi työelämässä mukana, vaatii se myös satsauksia yhteisesti. Eikö esimerkinomaisissa tapauksissa taustat ja tavoitteet huomioiden pitäisi ryhtyä välittömiin toimiin aluksi vaikkapa matkakustannusten osittaiseksi korvaamiseksi? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, jotka sisältyvät aikuisopiskelijoiden perustutkintoon tähtäävien opintojen matkatukien puutteeseen ja siitä mahdollisesti johtuviin opintojen keskeytyksiin ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, että esimerkinomaisissa tapauksissa koulutukseen osallistuville taataan vaikkapa osittainen matkakustannusten korvaus mahdollisimman nopealla aikataululla? Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2004 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 156/2004 vp: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, jotka sisältyvät aikuisopiskelijoiden perustutkintoon tähtäävien opintojen matkatukien puutteeseen ja siitä mahdollisesti johtuviin opintojen keskeytyksiin ja mihin toimiin hallitus ryhtyy, että esimerkinomaisissa tapauksissa koulutukseen osallistuville taataan vaikkapa osittainen matkakustannusten korvaus mahdollisimman nopealla aikataululla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnat saivat aiemmin valtionosuutta lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulukuljetusten järjestämiseen. Valtionosuutta koskevien säännösten kaavamaisuuden ja lakisääteisten velvoitteiden puuttumisen vuoksi kaikki kunnat eivät kuitenkaan järjestäneet kuljetusetua. Tilanteen korjaamiseksi koulumatkojen tukemista uudistettiin 1.7.1997 voimaan tulleella lailla (48/1997) lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta. Uuden etuuden käyttöön ottaminen oli perusteltua myös siksi, että opintotuen mitoituksessa ei huomioitu päivittäisistä koulumatkoista aiheutuvia kustannuksia. Koulumatkakustannuksia aiheutuu erityisesti haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuen määrä on huomattavasti pienempi kuin itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotuki. Uudistus rajattiin samalle kohderyhmälle, jotka aiemmin olivat kuntien kuljetusedun piirissä. Näin ollen koulumatkatukea voivat saada Suomessa asuvat ja Suomessa päätoimisesti opiskelevat lukiolaissa (629/1998) säädetyn lukiokoulutuksen tai ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetyn ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Koulumatkatukeen eivät ole oikeutettuja etä- tai yksityisopetuksessa, maksullisena palvelutoimintana järjestettävässä koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) nojalla järjestetyssä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa taikka palkallisessa työharjoittelussa olevat opiskelijat. Myös koko korkeakoulutus kuuluu järjestelmän ulkopuolelle. Koulumatkatuen tarkoituksena on tukea koulukuljetusten järjestämistä ja haja-asutusalueiden julkista liikennettä. Tukea myönnetään, kun opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukuljetusta. Muulla tavoin koulumatkansa kulkevalle tuki maksetaan vain, kun edellä tarkoitetut matkustustavat eivät ole mahdollisia. Koulumatkatuen kilometri- ja kustannusrajausten perusteella tuki kohdentuu niille, joilla on sekä pitkä koulumatka että merkittävät kustannukset. Maksettava tuki määräytyy joukkoliikenteen hinnan perusteella. Kustannuksia ei oteta huomioon siltä osin, kun ne aiheutuvat yli 100 kilometrin koulumatkasta. Saajamäärä on vuosittain noin 64 000 opiskelijaa, ja tukeen on varattu valtion vuoden 2004 talousarviossa 26 miljoonaa euroa. 2
Ministerin vastaus KK 156/2004 vp Esa Lahtela /sd Kysymyksen esimerkkitapauksen opiskelijan näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opinnot eivät nykyisten säännösten vuoksi kuulu koulumatkatuen piiriin. Rajaukseen päädyttiin koulumatkatukijärjestelmän käyttöönottotilanteessa, koska näyttötutkinto oli tarkoitettu ensisijaisesti työelämässä toimiville aikuisille. Nyttemmin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa on kaikenikäisiä opiskelijoita. Koulumatkatuella tuettava koulutuksen uudelleen määrittely edellyttäisi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamista. Jos näyttötutkintoon valmistava koulutus otettaisiin tuen piiriin, lisäisi se vuosittain kustannuksia noin kaksi miljoonaa euroa. Toistaiseksi menoja lisääviin uudistuksiin ei ole ollut valtiontaloudellisia edellytyksiä. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan myös järjestää nk. monimuoto-opintoina siten, että opiskelijalla ei ole tarvetta säännöllisiin päivittäisiin matkoihin. Lisäksi on otettava huomioon se, että opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua asumaan opiskelupaikkakunnalle, jos päivittäinen matkoihin kuluva aika ja matkakustannukset ovat kohtuuttomia. Opiskelija voi saada asumiseen opintotuen asumislisää, joka on 80 prosenttia enintään 214,44 euron suuruisesta vuokrasta. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2004 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 156/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Är regeringen medveten om de problem som bristen på resestöd inom vuxenstudier för en grundexamen omfattar och därav eventuellt föranledda studieavbrott och vilka åtgärder vidtar regeringen så att de som deltar i utbildning enligt exemplet tillförsäkras exempelvis partiell ersättning för resekostnader enligt en så snabb tidtabell som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tidigare fick kommunerna statsandel för att ordna skolskjuts för studerande i gymnasier och yrkesläroanstalter. Eftersom bestämmelserna om statsandel var schablonmässiga och lagstadgade skyldigheter saknades, erbjöd dock inte alla kommuner transportförmån. För att rätta till situationen reformerades systemet för stöd för skolresor genom den lag om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning (48/1997) som trädde i kraft 1.7.1997. Införandet av den nya förmånen var motiverat också av den anledningen att kostnaderna för de dagliga skolresorna inte beaktades i dimensioneringen av studiestödet. Kostnader för skolresor uppkommer i synnerhet för sådana studerande i glesbygderna som bor hos föräldrarna och för vilka studiestödsbeloppet är betydligt lägre än studiestödet för dem som bor självständigt. Reformen begränsades till samma målgrupp som tidigare hade omfattats av kommunernas transportförmån. Detta innebär att stöd för skolresor kan beviljas studerande som är bosatta i Finland och bedriver heltidsstudier i Finland inom sådan gymnasieutbildning som föreskrivs i gymnasielagen (629/1998) eller sådan grundläggande yrkesutbildning som föreskrivs i lagen om yrkesutbildning (630/1998). Berättigade till stöd för skolresor är inte studerande som deltar i distans- eller privatundervisning, utbildning som ordnas som avgiftsbelagd service, läroavtalsutbildning eller sådan utbildning med stöd av lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998) som förbereder för yrkesinriktad grundexamen eller yrkes- eller specialyrkesexamen som avläggs genom en fristående examen eller studerande som genomgår avlönad arbetspraktik. Också den högre utbildningen som helhet ligger utanför systemet. Syftet med stödet för skolresor är att stödja skolskjutsar och kollektivtrafiken i glesbygden. Stöd beviljas när den studerande för sin skolresa anlitar kollektivtrafik eller skolskjuts som läroanstaltens huvudman ordnar. Den som färdas på annat sätt till och från skolan får stöd endast om ovannämnda färdsätt inte är möjliga. På basis av kilometer- och kostnadsbegränsningar i stödet för skolresor riktar sig stödet till dem som har såväl en lång skolresa som betydande kostnader. Det stöd som betalas bestäms enligt kollektivtrafikens taxa. Kostnader beaktas inte till den del skolresan överstiger 100 kilometer. Ca 64 000 studerande får stöd för skolresor årligen. I statsbudgeten för 2004 har det reserverats 26 miljoner euro för stödet. De studier som studeranden i spörsmålets exempel genomför i en utbildning som förbereder 4
Ministerns svar KK 156/2004 vp Esa Lahtela /sd för en fristående examen omfattas enligt gällande bestämmelser inte av stödet för skolresor. Man stannade i den situation som rådde när systemet med stöd för skolresor togs i bruk för denna begränsning, eftersom de fristående examina i främsta hand var avsedda för vuxna ute i arbetslivet. Numera finns det studerande i alla åldrar i utbildning som förbereder för en fristående examen. En omdefiniering av den utbildning som skall stödas med resestöd skulle kräva en ändring av lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning. Om utbildning om förbereder för en fristående examen skulle börja omfattas av stödet, skulle det årligen öka kostnaderna med ca två miljoner euro. Hittills har det inte funnits statsekonomiska förutsättningar för reformer som leder till ökade utgifter. Utbildning som förbereder för en fristående examen kan också ordnas som s.k. flerformsundervisning så att studeranden inte har behov av regelbundna dagliga resor. Dessutom bör det beaktas att studeranden kan söka bostad på studieorten, om den tid de dagliga resorna tar i anspråk och resekostnaderna är oskäliga. Studeranden kan för boendet få studiestöd i from av bostadstillägg, vilket uppgår till 80 procent av en hyra på högst 214,44 euro. Helsingfors den 23 mars 2004 Kulturminister Tanja Karpela 5