Syksy 2012. Akavaaka. Tietoa akavalaisista työelämässä

Syksy 2012 Akavaaka Tietoa akavalaisista työelämässä

2 Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 1 Työurien pidentäminen 22 Palkat 31 Palkansaajien verotus 38 Koulutus 44 Yrittäjyys Kuntauudistus 9 Järjestäytyminen Julkaisu on osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN 98-92-28-9-3 Helsinki.9.2012

Sijoittuminen työmarkkinoille 3 Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 9 ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 20 lopussa työttömänä oli 4 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 200 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 20. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 2 oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.

Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 4 Akavalaiset (400 000) Koko työvoima (2 40 000) Kaikki 11 4 3 Kaikki 0 9 11 11 8 Miehet Miehet alle 3 4 13 3 4 alle 3 4 9 12 3-4 89 4 2 3-4 2 4 3 1 4-8 3 4 3 4-0 4 3 1 8-9 1 11 3 8-48 3 13 30 Yhteensä 81 3 Yhteensä 2 1 9 Naiset Naiset alle3 49 33 11 1 alle3 40 20 2 4 12 3-4 0 1 23 3-4 4 12 9 4-8 4 30 4-3 8 9 8-3 1 19 3 4 8-3 24 Yhteensä 9 1 9 23 0 20 40 0 80 0 Yhteensä 8 11 1 0 20 40 0 80 0 Kokoaikatyö, pysyvä Kokoaikatyö, määräaikainen Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 23..2012

Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut (23 000) Kaikki työlliset (2 423 000) Kaikki 13 28 2 8 Kaikki 21 1 12 Miehet Miehet Alle 3 11 1 8 Alle 3 9 3 0 12 1 4 8 3 0 1 Yli 0 1 22 4 1 Yli 0 12 9 23 Yhteensä 13 1 2 Yhteensä 9 9 1 Naiset Naiset Alle 3 11 31 3 Alle 3 23 3 0 13 41 39 3 0 3 48 Yli 0 1 0 24 9 Yli 0 8 42 41 9 Yhteensä 13 39 42 Yhteensä 34 2 8 0 20 40 0 80 0 Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä 0 20 40 0 80 0 Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 ja valtiolla 13. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8. Yrittäjyys oli yleisintä 0 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19..2012

Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011 Akavalaiset (34 000) Kaikki palkansaajat (1 838 000) Kaikki 19 3 2 4 Kaikki 9 1 18 1 Miehet Miehet Alle 3 1 1 Alle 3 20 2 12 1 3 0 2 39 19 13 3 3 0 1 18 1 48 Yli 0 30 33 19 4 Yli 0 12 1 1 1 Yhteensä 24 42 1 4 Yhteensä 11 18 4 3 Naiset Naiset Alle 3 38 23 22 12 Alle 3 3 1 24 3 3 0 32 40 12 2 3 0 1 11 22 44 Yli 0 1 2 4 11 2 Yli 0 11 8 23 1 Yhteensä 13 32 3 4 Yhteensä 9 23 49 0 20 40 0 80 0 0 20 40 0 80 0 Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Muut tehtävät Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19..2012

Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011 Akavalaiset, Koko työvoima, Uusimaa 12 41 31 Pirkanmaa 3 9 9 Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa 2 34 8 9 Häme 21 Kaakkois-Suomi 19 Keski-Suomi 18 Pohjanmaa 1 4 4 Pohjois-Savo 1 4 4 Satakunta 13 3 4 Lappi 3 3 Etelä-Pohjanmaa 2 3 Pohjois-Karjala 9 2 3 Etelä-Savo 2 3 Kainuu 3 1 1 Ahvenanmaa 2 0,4 0, 0 20 40 0 80 0 120 0 10 180 1 000 henkilöä 0 0 400 2 40 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu 12 000 akavalaista. Joka kolmas akavalainen, noin 12 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19..2012

Määräaikaisuus 2011 8 Kaikki palkansaajat 13 Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä 24 Akavalaiset Naiset Miehet Ikäryhmä Alle 3-vuotiaat 3 0-vuotiaat Yli 0-vuotiaat Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut 4 3 3 13 12 1 13 0 1 20 2 30 18 19 2 2 2 43 32 12 2 1 3 4 22 12 1 1 13 19 13 2 4 Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 9 ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 :lla vuoden tai alle vuoden, 3 :lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 :lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 2..2012

22 21 20 19 18 1 1 1 13 12 11 9 8 4 3 2 1 0 Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990 20 Vuoden 20 työttömien lukumäärät suluissa Kaikki Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste Perusaste Keskiaste ( 000) (111 000) (224 000) (34 000) (12 000) 1990 1991 1992 1993 1994 199 199 199 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 200 200 200 2008 2009 20 2011 22 21 20 19 18 1 1 1 13 12 11 9 8 4 3 2 1 0 9 Vuoden 20 lopussa oli työttömänä 4 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994 20 1,1 -yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 -yksikköä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot 1.12.2011

Työttömien määrän muutos 2001 2012 Indeksi /2001=0 200 Tutkijakoulutusaste 200 180 180 10 10 0 Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste 0 120 120 0 Kaikki 0 80 80 0 0 2 001 2 002 2 003 2 004 2 00 2 00 2 00 2 008 2 009 2 0 2 011 2 012 Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 4 00 henkilöllä, 1 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 3 91 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 31..2012 23.8.2012

Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012 11 Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Tradenomi Kasvatustieteiden maist. Diplomi-insinööri Filosofian maist. (luonnont.ala) Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Sosionomi, sosiaalialan AMK Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Tohtori Humanististen tieteiden kand. Lastentarhanopettaja Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Luonnontieteiden kand. Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri Vähennys Lisäys Heinäkuu 2012-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 000 Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä. Muutos vuoden aikana 4 98 0 3 0 182 2 31 21 2 034 29 1 8 2 1 9 9 1 1 188 1 243 8 1 080-2 1 028 2 8 22 2 19 3 20-8 30 30 304-12 2 23 218 9 192 1 9-9 9 19 2 3 23-4 Ilman lomautettuja, tilanne 31..2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.8.2012

Laaja työttömyys tutkinnoittain 12 Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.) Filosofian maist.(hum.) Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist. Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist. Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist. Lääkäri Hammaslääkäri Työttömät Työllistetyt tms. Työttömyyseläkkeellä olevat 0 1 2 3 4 8 9 11 12 Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 lokakuussa 2011. Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11, prosenttia lokakuussa 2011. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011

Indeksi elokuu 200=0 200 180 10 0 120 0 Indeksi elokuu 200=0 200 180 10 0 120 0 80 0 40 20 80 0 40 20 0 0 Työttömien määrän kehitys 200 2011 iän mukaan Korkeasti koulutetut* 200 2008 2009 20 2011 134 133 130 11 0 0 0 0 0 4 0 1-24 2-34 3-44 4-4 -9 0-4 Ikäryhmä 131 119 0 0 0 9 0 1 0 0 1-24 2-34 3-44 4-4 -9 0-4 Ikäryhmä Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 2 34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 0 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Muut kuin korkeasti koulutetut 200 2008 2009 20 2011 3 19 13 Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2..2011

Työttömyyden kesto 0 12 vkoa 13 2 vkoa 2 2 vkoa Yli vuoden Korkeasti koulutetut* 20 3 23 21 19 Kesto keskimäärin, Työttömien viikkoa lukumäärä 3 2 98 2011 38 22 19 22 39 24 3 2012 38 22 1 22 42 2 2 Muut kuin korkeasti koulutetut 20 3 22 21 21 39 20009 2011 3 21 18 2 44 1912 2012 3 21 18 2 49 190400 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012. Korkeasti koulutetuista n. 800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot.9.2012

Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain 1 Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön tms. Muu* Ylempi korkeakouluaste yhteensä 2 1 2 3 2 13 Vastaajien lukunäärä 03 Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen 2 9 2 2 1 8 8 2 0 49 43 43 8 11 2 3 2 8 2 3 2 12 1 3 1 3 8 1 0 4 1 13 9 0 0 19 20 2 2 3 11 1 2 1 21 2 11 0 2 18 4 4 12 23 2 2 4 4 12 23 3 1 0 0 4 1 20 24 24 2 1 0 13 1 12 1 19 128 32 4 0 2 1 48 2 11 809 30 181 Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian 2 4 1 19 1 2 1 9 1 2 22 19 129 98 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Vuonna 200 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 20. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 ja 3. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 20 - kysely vuonna 200 yliopistoista valmistuneille 11..2011

Korkeakoulutuksen hyöty maistereille 1 Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ 200 22 9 0 Nykyinen työ 20 3 12 1 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa Ensimmäinen työ 200 42 1 Nykyinen työ 20 23 1 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Ei Ei tiedä Kyllä Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ 200 42 2 Nykyinen työ 20 4 38 8 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Ei juuri lainkaan Jonkin verran/ osittain Jatkuvasti Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 20 - kysely vuonna 200 yliopistoista valmistuneille 11..2011

Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 1 Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40, tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, tuntia. Akavalaisista ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai akavalaisista. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein.

Akavalaisten viikkotyöaika 2011 18 Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit tuntia viikossa 2 mediaani Kaikki 0 40, 38,0 40,0 43,0 Miehet 3 41, 38,0 40,0 4,0 Naiset 4 39,9 38,0 38,0 42,0 Työnantaja Yksityinen 3 41,4 38,0 40,0 44,0 Valtio 1 41,3 3,0 39,0 44,0 Kunta 32 39,2 3,0 38,0 40,0 Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet 20 42,9 38,0 40,0 4,0 Asiantuntijat 40, 38,0 39,0 42,0 Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40, 38,0 38,0 41,0 Muut tehtävät 4 40,4 38,0 38,0 40,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 24 39,3 3,0 40,0 41,0 Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40, tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin. Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 2..2012

Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011 Kaikki palkansaajat 11 Akavalaiset Kaikki 13 Miehet 1 Naiset 19 Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 00 henkilöä 128 30 19 11 Työnantaja Valtio Yksityinen Kunta Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Muut Asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 11 11 13 1 20 18 9 1 4 9 0 1 20 2 Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 2..2012

Ylitöiden tekeminen 2011 Korvaamaton ylityö Korvattu ylityö Sekä korvaamaton että korvattu Akavalaiset Miehet 1 22 8 1 22 Tehdyt ylityötunnit/ viikko,0, 20 Naiset 2 22,2 Työnantaja Yksityinen 8 1 1 2, Valtio 12 1 23, Kunta 11 1 1, Kaikki palkansaajat 3 1 18, Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt 8 1 1 23,3 Alemmat toimihenkilöt 1 1,0 Työntekijät 1 1 1 0 1 20 2 30 8,9 Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Akavalaisista ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran - tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 ja korvaamattomia ylitöitä 3. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 2..2012

Työn henkinen rasittavuus 21 Melko rasittavaa Hyvin rasittavaa Kaikki vastaajat 24 30 Sosioekonominen asema Yrittäjä 21 8 29 Ylempi toimihenkilö 33 43 Alempi toimihenkilö 2 31 Työntekijä 1 3 18 0 20 30 40 0 0 Kiireen kokeminen Melko usein Hyvin usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 2 30 2 34 19 21 22 19 4 48 2 3 Työntekijä 24 1 39 0 20 30 40 0 0 Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009 1.11.2011

Työurien pidentäminen 22 Yli 0 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 3-vuotiaaksi. Yli 0-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 -yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla. 8 2-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides. Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 3, vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 2-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 9,8 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria.

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä 23 199* 1,2 2001* 1,3 2004* 2,0 2008** 2,8 20*** 3,2 8 9 0 1 2 3 4 Vuotta Vuoden 200 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 1,2-vuotiaana. Noin vuotta myöhemmin suunniteltu eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 3,2 vuotta vuonna 20. Yli 0 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 3-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 20 1.11.20

Työllisyysaste iän mukaan 2011 24 0 0 90 80 0 0 Korkeasti koulutetut Koko väestö 90 80 0 0 0 40 30 20 0 Koko väestö/ Korkeasti työvoima koulutetut Työllisyysaste, 8, 8,9 Työttömyysaste,,8 4,0 Työvoiman ulkopuolella, 2,, Alle 20 20-29 30-39 40-49 0-9 0-4 Ikäryhmä 0 40 30 20 0 Yli 0-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 -yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä väestöllä. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto..2012

Ikääntyvien työllisyysaste 2000 2011 2 9-vuotiaat 0 Kaikki 90 Korkeasti koulutetut 8 8 88 88 89 91 0 4-vuotiaat 0 Kaikki 90 Korkeasti koulutetut 80 0 0 9 3 8 1 1 4 8 80 0 0 0 8 1 0 40 30 0 40 30 23 2 2 2 29 34 3 39 41 39 39 42 20 20 0 00 01 02 03 04 0 0 0 08 09 11 0 00 01 02 03 04 0 0 0 08 09 11 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. Esimerkiksi 0 4-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 ja vuonna 2011 42. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000-2011..2012

30 -vuotiaiden toiminta 2011 2 30 -vuotiaat: Kaikki 81 Korkeasti koulutetut 8 4 8 1 8 2-vuotiaat: Kaikki 4 9 12 2 19 12 Korkeasti koulutetut 1 4 11 3 -vuotiaat: Kaikki 11 2 1 9 Korkeasti koulutetut 1 11 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Työllinen Osa-aikaeläke Työtön, lomautettu Opiskelija, kotona tms. Työkyvytön, pitkäaik. sairas Eläkkeellä Ikäryhmässä 8 2-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain. Vastaavasti koko väestöstä 4 oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 1. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto..2012

Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 20 ja 2011 2 2011; 1 00 20; 0 00 2009; 9 00 Normaali vanhuuseläke 1 9 Työkyvyttömyyseläke 32 32 30 Varhennettu vanhuuseläke 3 4 4 Työttömyyseläke 2 Maatalouden erityiseläke 1 1 1 0 20 30 40 0 0 0 Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 20 2011 Vanhuuseläke 3,4 3, 3, Työttömyyseläke 0,3 0,9 1, Työkyvyttömyyseläke 2,1 2,0 2,1 Kaikki 9, 9, 9,8 Lähde: Eläketurvakeskus 13..2012

Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2011 28 2011 2000 Osuudet 2011, Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 0 8000 3 Muut sairaudet 00 00 29 Mielenterveyden sairaudet 00 00 28 Verenkiertoelinten sairaudet 0 200 8 0 00 2000 3000 4000 000 000 000 8000 9000 Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011. Lähde: Eläketurvakeskus 13..2012

Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään 29 Varmuus työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan säilymisestä Kiireen vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Kiireen vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työympäristön parantaminen Työympäristön parantaminen Joustavammat työajat Joustavammat työajat Työterveyshuollon kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen Vuorottelu- tai sapattivapaa Vuorottelu- tai sapattivapaa Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke Työmäärän vähentäminen Työmäärän vähentäminen Palkan lisääminen Palkan lisääminen Kuntoutusmahd. parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Koulutusmahd. lisääminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Työtehtävien muuttaminen Työtehtävien muuttaminen Tärkeää Ei erityisen tärkeää Ei merkitystä 80 1 9 2 2 30 1 32 9 31 49 41 48 3 4 40 4 4 4 4 41 49 38 4 3 2 4 4 1 13 9 9 1 12 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista keinoista pidentää työuria 30 Työhyvinvoinnin parantaminen Työhyvinvoinnin parantaminen Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työja perhe-elämää Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää 0 4 2 2 Osa-aikaeläkemahdollisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Osa-aikaeläkemahdolisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta 1 12 2 28 32 32 32 33 Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen 13 13 12 8 Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto 4 9 En osaa sanoa En osaa sanoa 2 4 2 0 20 30 40 0 0 0 Kaikki AMK-opiskelijat Yliopisto-opiskelijat Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 2012.9.2012

Palkat 31 Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 20 oli 4 00 euroa, naisten 3 00 ja miesten 4 20 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 miesten palkoista. Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 20. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 90 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 930 euroa kuukaudessa. Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 20 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92. Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 1 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 8 toimihenkilöasemassa olevilla.

Kokonaisansiot 20 32 Akavalaiset keskimäärin e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk Työnantajasektori: Valtio 4 230 3 420 Kunta 3 0 2 90 Yksityinen 4 20 3 180 Miehet 4 20 3 420 Naiset 3 00 2 800 Kaikki 4 00 3 090 Kokonaisansioiden hajonnat 20 (ilman tulospalkkioita) Akavalaiset Desiili 2 420 3 90 mediaani Desiili 90 930 Kaikki palkansaajat 1 940 4 00 2 20 1 400 1 900 2 400 2 900 3 400 3 900 4 400 4 900 400 900 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 00, naisten 3 00 ja miesten 4 20 euroa kuukaudessa vuonna 20. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 90 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili ) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 20 24.11.2011

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 20 33 Euroa/kk 20 20 000 Yksityinen 000 4 0 4 00 4 20 Valtio Kaikki 40 400 420 4 000 3 0 Kunta 4000 30 3 00 3 20 3 000 2 0 Keskimäärin e/kk Lukumäärä 1 000 Kaikki 4 00 28 Yksityinen 4 20 18 Valtio 4 230 23 Kunta 3 0 2 00 200 2 34 3 44 4 4 4 Ikäryhmä 300 320 3000 20 Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 20 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 20 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 20 2.11.2011

Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 20 34 Kaikki yhteensä 3 090 Henkilöiden määrä tilastossa (1 000) 1 38 Perusaste 2 90 12 Keskiaste 2 0 8 Alin korkea-aste 3 0 221 Alempi korkeakouluaste 3 3 19 Ylempi korkeakouluaste 4 340 191 Tutkijakoulutusaste 200 21 0 00 1 000 1 00 2 000 2 00 3 000 3 00 4 000 4 00 000 00 000 euroa/kk Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 20. Ansiot nousevat koulutuksen myötä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 20 2.11.2011

Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali Toimihenkilöt 1) Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 0 130 121 121 11 4 0 9 92 88 88 83 4 182 0 0 0 10 200 Länsi-Eurooppa = 0 Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2) 122 11 1 3 2 1 0 9 9 88 8 84 83 80 9 12 0 0 0 10 200 Länsi-Eurooppa = 0 3 Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92. 1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 90 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt 2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 290 e/kk. Grade =Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 0 Remuneration Planning Report.12.2011

Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 0 3 Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali Toimihenkilöt 1) 122 113 4 3 1 0 9 92 88 88 8 8 8 1 0 11 0 0 0 10 200 Länsi-Eurooppa = 0 Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2) 12 4 3 1 0 99 9 92 8 8 9 8 8 1 0 0 0 10 200 Länsi-Eurooppa = 0 Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 1 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 8 toimihenkilöasemassa olevilla. 1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 90 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt 2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 290 e/kk. Grade =Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 0 Remuneration Planning Report.12.2011

Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk 3 00 3 20 3 000 2 0 2 00 2 20 2 000 1 0 1 00 1 20 1 000 0 00 20 0 Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 02 8 2 922 (taite) 3 428 0 0 00 1 000 1 00 2 000 2 00 3 000 3 00 4 000 4 00 000 00 000 00 000 4 49 Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 0 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 00 e/kk. 3 00 3 20 3 000 2 0 2 00 2 20 2 000 1 0 1 00 1 20 1 000 0 00 20 3 1.12.2011

Palkansaajien verotus 38 Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 0 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 4. Rajaveroaste on lähes 0 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes, kun kuukausipalkka ylittää 0 euron. Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.

Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 20 39 Akavalaiset Muut palkansaajat Palkansaajien lkm (1, milj) 20 80 Palkkasumma (3,0 mrd e) 2 3 Verot ja maksut (1, mrd e) 31 9 Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (3, mrd e) 42 8 Kunnallisvero (9,8 mrd e) 28 2 Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (3,2 mrd e) 2 3 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42. Mukana vähintään kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät 12 302 euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 20 2..2012

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 40 0 0 4 40 3 30 2 20 1 0 Tuloveroaste 2011 Tuloveroaste 2012 Rajavero 2011 Rajavero 2012 Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä 0 0 00 1 000 1 00 2 000 2 00 3 000 3 00 4 000 4 00 000 00 000 00 000 00 8 000 8 00 9 000 9 00 000 Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta 0 0 4 40 3 30 2 20 1 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 0 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 4. Rajaveroaste on lähes 0 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes, kun kuukausipalkka ylittää 0 e. 13.12.2011

Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 41 Valtion tuloveroportaat 2012 Alaraja, euroa/ vuosi Yläraja, euroa/ vuosi Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden -yksikön muutoksen hinta, milj. euroa 1. porras 1 0 23 900 8,0 1. porras 11 2. porras 23 900 39 0 1 1,0 2. porras 3. porras 39 0 0 300 3 1 21,0 3. porras 92 4. porras 0 300 9 883 29, 4. porras 42 0 20 40 0 80 0 120 0 10 Kaikkien portaiden veroprosentin yhden -yksikön muutoksen kustannus on 4 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 8 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 ) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 8 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011

4 2 0 48 4 44 42 40 38 3 34 32 30 28 2 24 22 20 18 1 22,2 29,8 24,8 29, Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 0 2 0 9 Esimerkiksi 0 :lla akavalaisista vuositulot ylittävät 49 000 euroa 3,3 34,3 Kaikkien palkansaajien tulojakauma 0 2 0 9 20 000 30 000 40 000 0 000 0 000 0 000 80 000 90 000 0 000 1 000 120 000 Vuosiansio 2011, euroa Suomi Muut Länsi- Euroopan maat Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana. 4, 41,9 4 2 0 48 4 44 42 40 38 3 34 32 30 28 2 24 22 20 18 1 42 Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011

Palkansaajien tuloveroaste 4 20 e/kk ansaitsevilla 2011 43 Belgia 4, Saksa 42, Italia Itävalta Tanska 38, 38,2 40,2 Suomi Hollanti 3,3 3,1 Ranska Ruotsi 32, 33,8 Espanja Norja Iso-Britannia USA Viro 29, 28, 2,8 2,0 23,1 0 1 20 2 30 3 40 4 0 Yhden hengen talous, vuositulo 9 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011 12.12.2011

Koulutus 44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2 4-vuotiaista on kasvanut Suomessa 3 vuodessa 23 -yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 39 2 34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa. Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 0 198 2009. Vuonna 200 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 :lla oli korkeakoulututkinto vuonna 20. Vuonna 200 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 :lla oli AMK-tutkinto vuonna 20. Yliopisto-opiskelijoista 1 ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 kävi töissä vuonna 20. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä: 90 kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.

2 4-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 19 20 4 0 90 80 0 0 0 40 30 20 0 1 000 henkilöä 0,2 0,3 0, 0, 1 1,0 3 4 4 8 9 11 11 9 12 1 20 1 1 13 30 38 40 42 44 0 34 29 24 20 19 198 199 2000 200 20 2 3 2 18 2 80 2 809 2 83 2 88 Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2 4-vuotiaista on kasvanut Suomessa 3 vuodessa 23 -yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 4 2 4-vuotiaat 2 34-vuotiaat 4-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki 44 41 3 3 3 3 3 3 34 33 33 33 30 30 29 2 2 24 19 1 1 13 0 20 40 Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki 48 4 4 4 43 42 42 41 40 40 39 38 3 3 34 29 2 23 21 20 1 0 20 40 USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali 41 33 29 29 28 2 2 2 2 2 2 23 22 20 20 18 1 1 1 0 20 40 39 2 34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa ( ). Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 1.9.2011

Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään 4 Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö 24 22 20 Ammattikorkeakoulut Yliopistot 21, 21,3 22,4 22,0 22,0 21,8 24 22 20 18 1,9 18 1 1,2 13,3 12,9 12 12 1980 198 1990 199 2000 200 20 Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 0 vuosina 198 2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3..2012

Vuosina 200 200 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 20 mennessä 48 Yliopisto-opiskelijat yhteensä* Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala 29 19 3 38 3 9 3 24 2 28 2 34 23 2 33 1 8 32 28 22 2 3 1 30 39 2 11 1 28 1 3 41 23 1 4 3 3 1 20 19 11 2 2 4 9 12 Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa Ei tutkintoa, opiskeli muualla Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla) 0 20 40 0 80 0 AMK-opiskelijat yhteensä** 40 4 3 3 12 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 4 3 19 42 8 Humanistinen ja kasvatusala 1 2 4 4 AMK-tutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 4 29 2 13 Yliopistotutkinto/muu tutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 43 4 32 2 11 Ei tutkintoa, amk-koulutuksessa Kulttuuriala 3 42 2 9 Ei tutkintoa, yliopistossa Luonnontieteiden ala 2 39 4 4 21 Ei tutkintoa, opiskeli muualla Luonnonvara- ja ympäristöala 2 4 4 Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla) Tekniikan ja liikenteen ala 22 4 0 4 1 0 20 40 0 80 0 Vuonna 200 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 :lla oli korkeakoulututkinto vuonna 20. Vuonna 200 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 :lla oli AMK-tutkinto vuonna 20. *Vuonna 200 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 200 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot.8.2012

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 20 49 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä) Lukio (4 000) 29 Ammatillinen koulutus (22 000) Ammattikorkeakoulutus (139 000) 9 Yliopistot (19 000) 1 0 20 30 40 0 0 0 Yliopisto-opiskelijoista 1 ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 kävi töissä vuonna 20. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4..2012

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 200 2011 0 Yliopistot 00 henkilöä 40 38,2 30 20 29,1 28, 20,9 22,3 23,8 19,2 20,2 19,4 19, 19, 20,2 20,2 20,3 0 200 200 200 2008 2009 20 2011 Ammattikorkeakoulut 00 henkilöä 40 3,9 3,3 3, 3,0 38,2 39, 30 20 21,4 21,0 21,0 21,8 21,0 21,9 22,9 0 200 200 200 2008 2009 20 2011 Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat..2012

Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2011 1 Korkeasti koulutetut * Liittyy työhön tai ammattiin Muu koulutus** Työhön liittyvässä koulutuksessa, 00 henkilöä Yhteensä 28 3 31 Alle 3-vuotiaat 28 2 30 4 3-0-vuotiaat 2 3 30 1 Yli 0-vuotiaat 29 4 33 31 Kaikki palkansaajat Yhteensä 18 3 21 340 Alle 3-vuotiaat 18 2 20 1 3-0-vuotiaat 19 3 22 Yli 0-vuotiaat 18 3 21 92 0 1 20 2 30 3 Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 30..2012

Työhön liittyvä koulutus työaikana vai omalla ajalla 2 Korkeasti koulutetut * Yhteensä 8 1 Ikä Alle 3 8 3-0 8 2 yli 0 8 1 Kaikki palkansaajat Yhteensä 88 1 Ikä Alle 3 8 1 8 3-0 88 2 yli 0 90 4 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 29..2012

Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna 2011 3 ei osallistunut alle päivää - päivää yli päivää Kaikki 28 40 2 Miehet 29 3 28 Naiset 2 43 24 Ikä Alle 3 33 3 24 3-44 30 3 29 4-4 21 41 31-4 29 48 18 0 20 40 0 80 0 Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. 40 akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely.9.2012

Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta 4 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen 38 1 1 Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta 22 4 2 Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani 11 3 39 Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni 4 2 4 21 Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla 24 40 30 Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita 1 9 44 4 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

Yrittäjyys Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia. Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 2 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon. Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012 Maa-, metsä- ja ympäristöala 4 Tekniikka ja luonnontieteet 1 Eri alojen lääkärit 4 Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 2 Muu sosiaali- ja terveysala 9 Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta, noin 24 000. Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.4.2012 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 3..2012

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana? Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle 3 3 0 Yli 0 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus-ja kasvatustehtävät Muut tehtävät Kyllä Ei Tuntematon On nykyisin pää- tai sivutoiminen 29 4 3 24 0 3 0 34 9 1 4 20 4 38 34 34 2 8 1 2 0 1 1 8 1 4 0 4 1 1 8 1 1 3 1 4 1 1 2 3 0 20 30 40 0 0 0 80 90 0 Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 2.4.2011

Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys 8 Ammatinharjoittajat ja yrittäjät Palkansaajat Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni 3,20 3,43 Useimpina päivinä olen innostunut työstäni 3,19 3,4 Saan työstäni todellista tyydytystä 3,02 3,3 Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin 3,04 3,32 Olen usein kyllästynyt työhöni 2,99 3,2 1,0 1, 2,0 2, 3,0 3, 4,0 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 2.1.2011

Kuntauudistus 9 Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin. Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä. Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta. Yli 80 akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena.

Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen 0 Kuntauudistus Kuntauudistus on tarpeen, on koska tarpeen, suuremmat koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan kunnat pystyvät pienemmillä tarjoamaan kustannuksilla pienemmillä kustannuksilla laadukkaammat palvelut 30 28 21 Kuntien vastuulla Kuntien olevista vastuulla palveluista olevista palveluista tulee olla tulee selvät olla selvät laatu- ja laatu- tasokriteerit ja tasokriteerit 1 44 23 Valtion Valtion pitäisi pitäisi ohjata ohjata kuntien toimintaa nykyistä tehokkaammin tehokkaammin 1 40 9 31 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää tulee pois siirtää kuntien pois kuntien vastuulta vastuulta esim. esim. valtiolle valtiolle 28 12 32 Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja Kunnan tulisi olla paremmin resurssoitu sosiaalija terveyspalveluiden terveyspalveluiden suhteen suhteen 3 0 8 2 0 20 40 0 80 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31..2012