KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010



Samankaltaiset tiedostot
YLIJÄÄMÄMAA-AINESTEN SYNNYN EHKÄISEMINEN

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

Saarenmaa-Rusko kaavoitus, rakennemallit. Massatarkasteluselvitys


Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

YLIJÄÄMÄMAIDEN JA AURAUSLUMEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA SIJOITTAMISSELVITYS

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys. Arttu Koskinen Forum Marinum

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Maanvastaanotto- ja jatkojalostusalueiden Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tiivistelmä

Kiertotalouden ratkaisut

HELSINGIN MASSAT

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman alueen tasaussuunnittelu. Raportti

LASKUAUTOMAATIORATKAISUIDEN VERSIOPÄIVITYS ICT-STRATEGIA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEN YTIMESSÄ 2011 KERKKO KÄMÄRÄINEN

RAUMAN KAUPUNKI LAKARIN LOGISTIIKKA- JA TEOLLISUUSALUE, VAIHE 2

MASSATALOUSTARKASTELU

PIMA & MAANKÄYTTÖ: ENNAKOIMALLA KESTÄVÄMPIÄ RATKAISUJA. MUTKU-päivät Sirkku Huisko

Kestävä kaivostoiminta II

Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

Graniittirakennus Kallio Oy -2013

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN KAAVA-ALUEEN KALLIOMASSOJEN MÄÄRÄ- JA LAATUSELVITYS, TÄYDENTÄVÄT TARKASTELUT (revisio A) TAMPERE ID

AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

Lapinlahden kunta Kunnanrannan katujen peruskorjaus

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Pälkäneen Metsästyseura ry Ampumaradantie PÄLKÄNE

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

KESTÄVYYTTÄ JA KIERRÄTYSMATERIAALEJA MAARAKENTAMISEEN - PÄÄSTÖLASKENTA CASE VANTAAN ANKKAPUISTO

Östersundomin maa-aines-yva

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

SADe-ohjelma : Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

Erityisvastuualuetasoinen tietohallintoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomessa. Antti Kaipainen KYS erva ICT-projektikoordinaattori

Hilkka Kallio Geologian tutkimuskeskus

Pilaantumattoman maaaineksen

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

CityGeoModel Jori Lehtikangas. Avoin geotietomalli kaupunkeihin. Geotekniikkainsinööri, DI Tampereen kaupunki

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

Kalliolan puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto- ja välivarastointisuunnitelma. Kalliolan maa-ainesalue Joroinen, Järvikylä. Savon Kuljetus Oy 8.3.

PIRKANMAAN SEUDUL- LISEN MAANVAS- TAANOTTOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

Ostomenojen kartoitus Lähtökohta ostotoimen potentiaalin hyödyntämisessä

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2 - HELSINKI Mikko Suominen

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

Kehitysvaiheen pääprosessit. Tukiprosessit

Mäntyläntien kunnallistekniikan saneerauksen yleissuunnitelma

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast Jaana Kangas aluetiedottaja

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset , , , osoitteessa Sahatie, Vilppula

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari Kuopio

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Sammonkatu Tampere

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

TVT Asunnot Oy - Case Vesikuuri

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

Maisematyölupahakemus Kuuselan kaupunginosan tontille Kuuselan puistoalueet RN:o 9903:0, Lappeenrannan kaupunki, Kadut ja ympäristö

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Ulkovalaistus Vaasassa

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

MASSALASKENTARAPORTTI KCF PALTAMO

Kokemuksia tekstiviestivaroituksista Jyväskylässä

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

MYLLYPURO. havainnekuva. Kaavan mukaisesta rakentamisesta: Rakennuksen kerrosluku: Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on 2.

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

Mistä innovaatioita rakentamiseen? Kommenttipuheenvuoro Rakennusfoorumi

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hakemuksen käsittelystä ja suunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava seuraavat

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Transkriptio:

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Maapankki säästää rahaa case Tampereen seutu Vesa Lainpelto 04.06.2010

ESITYKSEN SISÄLTÖ Maapankin idea ja historiaa Pirkanmaalla Maapankin käyttö ja hyödyt Viimeisimmät massaselvitykset ja ohjelman valmius tällä hetkellä Milko Tietäväisen puheenvuoro

Maapankin tarkoitus Ollaan jatkuvasti tietoisia alueella syntyvistä ylijäämämassoista, niiden määrästä ja laadusta. Prosessi alkaa kaavavaiheessa. Massamäärien tarkkuus paranee suunnitelmien tarkentuessa. Ollaan jatkuvasti tietoisia alueen massatarpeista ja määristä, ottoalueet sekä maanvastaanottoalueet. Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman hyvin ylijäämämassat alueen sisällä, jotta vältetään turhat kuljetukset läjitykseen / maankaatopaikoille. Vastaavasti pyritään pitämään ulkoa tuotavien massojen määrä mahdollisimman vähäisenä. Massalogistiikan suunnittelu paranee Maapankkijärjestelmä on aika- ja paikkasidonnainen

Maapankin historiaa Pirkanmaalla

Maapankin historiaa Pirkanmaalla Vuosina 1996-1998 tehtiin hanke Ylijäämämaaaineisten hyötykäytön lisääminen Pirkanmaalla Hankkeen tavoitteeksi asetettiin Pirkanmaan talousalueella syntyvien ylijäämämassojen hyötykäytön lisääminen ja tehostaminen, maaainesten käytön suunnitelmallisuuden lisääminen sekä kiviainesvarojen ja kuljetuskustannusten säästäminen Hankkeessa kartoitettiin alueen infra- ja talonrakennuskohteiden tilanne kaivu-, täyttö- ja ylijäämämassojen osalta sekä tarvekivilouhimoiden sivukiven määrät. Samassa yhteydessä käynnistettiin maapankki järjestelmän selvitystyö, Map-Info pohjaista järjestelmää koekäytettiin Tampereen kaupungin sisäisessä toiminnassa

Maapankin käyttö ja hyödyt Alueellisessa maapankki-järjestelmässä ylläpito tulee olla julkisella taholla. Myös yksittäiset yritykset voivat käyttää maapankkia omassa toiminnassaan. Kaavavaiheen massatalouden suunnittelu, jolloin tehdään merkittävimmät päätökset eri alueiden käytöstä -> Tarkoituksena säästää massoja ja rahaa Eri suunnitelmavaiheissa massamäärät ja laadut tarkentuvat, näin massojen kustannuksiin on koko ajan jonkinlainen tuntuma Toteutusvaiheessa järjestelmä palvelee sekä rakentajaa että rakennuttajaa

Massojen hallinta Tampereella

Massojen hallinta Tampereella Vuotuiset massamäärät maan vastaanottoalueille

Massojen hallinta Tampereella Tampereen kaupungilla on massatyöryhmä, joka miettii massalogistiikkaa Massoja on hyödynnetty esim. Pirkkahallin pysäköintialueen laajennuksessa sekä Ruskon tonttien esirakentamisessa Kohteilla on saavutettu useiden satojen tuhansien kuutioiden hyötykäyttö

Massojen hallinta Tampereella

Massojen hallinta Vuoreksen alueella Uusi asuin- ja työpaikka-alue Tampereen eteläosassa, rakentamien ajoittuu vuosille 2008-n.2018 Ensimmäinen massatarkastelu tehty vuonna 2001. Massojen käytöstä on laadittu yleissuunnitelma v. 2006-2008, jota on tarkennettu v. 2010 Tarkasteluissa tehtiin massalaskennat leikkaus-, penger- ja rakennekerrosten osalta Leikkausmassojen laatu arvioitiin maaperäkartan ja pohjatutkimusten perusteella

Massojen hallinta Vuoreksen alueella

Massojen hallinta Vuoreksen alueella

Massojen hallinta Vuoreksen alueella Rakennekerroksiin tarvitaan noin 190 000 m 3 rtr ulkoa tuotua kiviainesta => kustannus noin 3,5 MEur Ulkoa tuotavan maa-aineksen määrä täyttöihin on noin 230 00 m 3 rtr => kustannus noin 3,2 MEur

Maapankki aloitusnäkymä

Maapankki lisää uusi kohde

Maapankki kohteen tietojen lisäys, materiaalit ja määrät

Maapankki järjestelmä tällä hetkellä Järjestelmästä on tällä hetkellä valmiina demo-versio Otetaan koekäyttöön Tampereen Infratuotannon toimesta kesällä 2010 Järjestelmää voi käyttää myös muiden kuin maaainesten hallintaan, materiaalipankki Rakennettavat kohteet, välivarastointialueet, ottoalueet, ylijäämä/alijäämä logiikka Säästöjä saadaan kuljetuksissa kun massojen käyttö suunnitellaan tarkemmin esim. 300 000m 3 kuljetus 4km => säästö 500 000 EUR

KIITOS