OHJAUSKESKUS E6L YHDELLE OVI TAI PORTTIKONEISTOLLE KÄYTTÄJÄN OHJEKIRJA OVITOR OY SIENITIE 24 FIN 00760 HELSINKI FINLAND Tel. +358 (0) 207 106 600 Fax. +358 (0) 207 106 601
1. SISÄLTÖ 1. Sisältö...2 2. Yleisiä turvallisuusohjeita...4 3. Yleistä...4 3.1 Tuotekuvaus...4 3.2 Kokoonpano...5 3.3 Tehokortti E6 1L ja liitinkortti E6 2L...5 3.4 Ohjelmaversio...5 3.5 CON3 ja CON4 kortit...6 3.6 Moottorin suojaus...6 4. Perustoiminnot...7 4.1 Rajakytkimet ja oven pysähtymispaikkojen säätö...7 4.2 Automaattinen sulkeutuminen...7 4.3 Käyntiajan rajoitin...8 4.4 Kiinniohjauksen valvonta...8 4.5 SEIS painikkeen toiminta automaattisessa sulkeutumisessa...9 4.6 Suunnanvaihtohidastus...9 4.7 Radio ohjauksen valinta koko tai puoliaukkoon...9 4.8 Yksipainikeohjaus (Impulssiohjaus)...9 4.9 Kuormitusvahti... 10 4.10 Opetusajo... 11 5. Tuntoreuna... 12 5.1 Tuntoreunan toiminta... 12 5.2 Tuntoreunan testaus... 12 5.3 Pneumaattinen/Sähköinen tuntoreuna... 12 5.4 Taitto ovi... 13 6. Valokennot... 14 6.1 Elektroniikkakortille integroitu lähetin vastaanotintyyppisen varmistusvalokennon vahvistin... 14 6.2 Valokennon testaus... 14 6.3 Erillinen varmistusvalokenno E6 4, 1 kanavainen... 15 6.4 Erillinen varmistusvalokenno EU2 4, 1 /2 kanavainen... 16 6.5 Valokennovahvistimien E6 4 ja EU2 4 käyttö avausvalokennona... 18 7. Reunaliittimellä varustetun lisälaitekortin asentaminen... 19 8. Varoitus ja liikennevalot...20 8.1 Varoitusvalo ohjaus... 20 8.2 Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 01... 20 8.3 Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 05... 22 8.4 Vastaliikennevalo ohjauskortti E6 VLV... 25 9. Muut lisäkortit... 28 9.1 VPLV kortti E6 5 06... 28 9.2 SUTI kortti E6 5 07... 30 9.3 Kuittaava automaattisulun kortti E6 5 03... 32 9.4 Ohjelmakortti E6 5 04... 34 9.5 SUPU kortti E6 5 08... 37 10. Palo ovikäyttö... 38 11. Huolto ja vianhaku... 39 11.1 Huoltopääte E6 6 02/3E... 39 2 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
11.2 Vika ja virheilmoitukset huoltopäätteellä E6 6 02/3E...40 11.3 Vianhakuohje...42 11.4 Rajojen toimintatilaa indikoivat valodiodit...43 11.5 Huolto...43 12. Tekniset tiedot...44 13. Valmistajanvakuutus koneen osasta...45 14. Teho osan kortin E6 1L kytkentäkaavio Piir. no. 443...46 15. Ohjausjännitekaavio auki ja kiinniohjauksille Piir. no. 336L...47 16. Ohjauslaitteiden sisäinen ryhmittely elektroniikassa Piir. no. 337L...48 17. Toimilaitteiden kytkentäkaavio Piir. no. 340L...49 18. Ohjauskortit CON3 ja CON4 kytkentäkaaviot Piir. no. 385L...50 19. Logiikkakortti E6 2L Piir. no. 462...51 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 3
2. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA Kohderyhmä Vain pätevä ja koulutettu sähköasentaja saa kytkeä, ohjelmoida ja huoltaa laitetta. Toimenpiteet suorittavan asentajan täytyy: Tietää yleiset ja erityiset turvallisuusmääräykset Tietää asiaan liittyvät sähköalan määräykset Olla koulutettu käyttämään tarpeellista turvavaatetusta ja laitteistoa Tietää ja ymmärtää sähkön kanssa työskentelyyn liittyvistä vaaroista Turvallisuus ohjeita asennukseen ja kytkentään Ennen sähkötöiden aloittamista laite/laitteet pitää irrottaa syöttölähteestä. Varmista, että syöttöä ei kytketä päälle koko toimenpiteen aikana Paikallisia turvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa Vedä syöttö ja ohjauskaapelit erillään toisistaan 3. YLEISTÄ 3.1. TUOTEKUVAUS Ohjauskeskus E6L on OVITOR OY:n perusohjauskeskus automaattisille oville, porteille ja vastaaville. E6L:n ohjauslogiikka on toteutettu ohjelmallisesti. Turvapiirit on kytketty suoraan sarjaan moottorin ohjauksen kanssa siten, ettei mikään turvallisuuteen liittyvä toiminta ole riippuvainen ohjelman tai elektroniikan tilasta. Perusversiossa moottorin ohjaus tapahtuu suunnanvaihtokontaktoreilla, mutta erikoisjärjestelyin myös muunlainen moottorin ohjaus on mahdollista, esim. syöttö taajuusmuuttajan kautta. Perusversiota on mahdollista laajentaa asentamalla valmiina oleviin liitinkantoihin oheislaite ja lisätoimintokortteja. Radiovastaanottimelle on peruskortilla kanta, samoin ylimääräiselle varmistusvalokennokortille on oma kantansa. Muut lisäkortit asennetaan kolmeen väyläliittimeen. Tavanomaiset perusasetukset, kuten automaattisen sulkeutumisen aika ja käyntiajan rajoittimen aika, tehdään kortilla olevilla kiertokytkimillä. Joitain toimintatapaan liittyviä perusasioita voidaan asettaa kortilla olevalla DIPtyyppisellä valintakytkimellä ja oikosulkupaloilla. Oheislaitteiden toimintatilaa ilmaisevat valodiodit ovat riviliittimen yläpuolella, ohjelman ja prosessorin toimintatila voidaan todeta toimintaa kuvaavista valodiodeista. Ohjausjärjestelmällä on mahdollisuus tarkistaa käytettävien laitteiden ja itse oven kuntoa, kuten esim. tuntoreunan testaus, suojavalokennon testaus ja oven tasapainotuksen kunto kuormituksen valvonnan avulla. Ohjausjärjestelmässä on huomioitu myös palo ovikäytöissä tarvittava toiminta palohälytystilanteessa. 4 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
3.2. KOKOONPANO Jos käyttökoneistona on tavanomainen 1 nopeuksinen 3 vaihemoottori, jonka nimellisvirta on pienempi kuin 6A, keskus koostuu oheisen kuvan mukaisesti kahdesta liittimillä toisiinsa kytketystä kortista E6 1L ja E6 2L. 1 2 3 4 9 5 7 6 8 1. Kortti E6 2L 2. Liitin integroidun valokennon lähettimelle ja vastaanottimelle 3. Liitin painikkeille kannessa 4. Väyläliittimet lisätoimintokorteille Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 01 Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 05 VPLV kortti E6 5 06 SUTI kortti E6 5 07 Kuittaava automaattisulun kortti E6 5 03 Ohjelmakortti E6 5 04 SUPU kortti E6 5 08 VLV kortti E6 VLV Huoltopääte 12 10 5. Aika asetusten kiertokytkimet 6. Ohjelmapiiri 7. Ohjaustavan valinnan DIP kytkimet 13 8. Kanta erillisen varmistusvalokennon vahvistin kortille 11 9. Riviliittimet ohjauslaitteille 10. Moottorin suuntakontaktorit 14 11. Pääkytkin 12. Ohjausjännitemuuntaja 13. Apureleet Kuva 1. Ohjauskeskus E6L 14. Kortti E6 1L 3.3. TEHOKORTTI E6 1L JA LIITINKORTTI E6 2L Kortti E6 1L on tehokortti, jolla on moottorin suuntakontaktorit, ohjausjännitemuuntaja, oheistoimintojen apureleet ja tarvittaessa pääkytkin. Koneistoille, joissa moottorin nimellisvirta on suurempi kuin 6A tai joissa on erikoismoottori, ohjauskeskuksen teho osa tehdään johdottamalla eikä tehokorttia E6 1L käytetä. Kortti E6 2L on liitin/elektroniikkakortti. Kortilla sijaitsevat ohjauslaitteiden riviliittimet, pikaliitin kanteen tulevalle painikkeelle, integroitu suojavalokennovahvistin, kanta erilliselle suojavalokennolle, kanta sähköisen tuntoreunan valvontayksikölle, kanta yksikanavaiselle radiovastaanottimelle, ohjaustavan valinnan DIP kytkimet/oikosulkupalat ja aika asetusten kiertokytkimet. Kortilla sijaitsee myös väyläliittimet jäljempänä esitetyille lisätoimintokorteille, joilla keskuksen toiminta voidaan tehdä vieläkin monipuolisemmaksi. 3.4. OHJELMAVERSIO Kun keskukseen kytketään jännitteet ja huoltopääte on kytkettynä väyläliittimeen, näyttää huoltopääte hetken aikaa ohjelmaversionumeroa, esim. 6.01. Käyttäjän ohjekirja on myös versioitu numerolla, esim. 6.01 Jos ohjelmaversiossa on eri numero kuin ohjekirjassa, ei keskuksen ohjelma välttämättä toteuta ohjekirjan esittämiä toimintoja. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 5
3. YLEISTÄ 3.5 CON3 JA CON4 KORTIT Erikoiskeskuksissa, joissa tehokorttia E6 1L ei käytetä, tehokortilla olevat oheistoimintoihin tarvittavat releet K3 ja K4 korvataan erillisellä keskukseen asennettavalla CON3 tai CON4 kortilla. Samoin, jos tehokortilla olevat releet ovat jo käytössä ja tarvitaan lisätoimintoja, esim. toiselle lisälaitekortille, on käytettävä lisänä CON3 tai CON4 korttia. CON4 kortilla on kaksi relettä K3 ja K4 ja ne toimivat samalla tavalla kuin niitä ohjaava lisälaitekortti ohjaisi releitä K3 ja K4 tehokortilla E6 1L tai CON3. CON3 kortilla on viisi relettä K3, K4, K5, K6 ja K7. Releistä K3 ja K4 toimivat kuten edellä on esitetty. Releiden K5, K6 ja K7 toiminnan määrittää niitä ohjaava lisälaitekortti. Lisälaitekorttien toiminta on esitetty jäljempänä tässä ohjekirjassa. CON3 ja CON4 kortit ovat kytkennältään ohjekirjan loppuosassa olevan piirustuksen 385L mukaiset. Kiinnitystavasta riippuen CON4 korttia on kahta eri versiota, A ja B. E6 sovelluksissa voidaan käyttää vain versiota A. Kuva 2. Kortit CON3 ja CON4 3.6 MOOTTORIN SUOJAUS Ohjauskeskuksessa E6L moottorin suojaus on tarkoitettu toteutettavaksi moottorin käämityksessä olevalla suojalla. Suojan kosketin avautuu moottorin lämmetessä vian tai ylikuormituksen johdosta. Normaalisti käytettävän suojan kosketin avautuu +130 o C:ssa ja sulkeutuu moottorin jäähdyttyä +80 o C lämpötilaan. Suojan kytkentäkyky on 250Vac 1,6A cosφ =0,6 ja 2,5A cosφ=1. Suoja kytketään normaalisti kortilla E6 1L oleviin liittimiin 101 ja 102, vrt. piirustus no. 443 ja tapauskohtainen johdotuskaavio. Jos jännite on suurempi kuin 230Vac, suoja on kytkettävä esim. ohjauksen 24V:n puolelle SEIS piiriin. Tällöin liittimet 101 ja 102 on yhdistettävä oikosulkulenkillä. Useimmissa OVITOR OY:n toimittamissa koneistoissa kyseinen suoja on valmiina. Koneistot, joissa on erikoismoottori ja/tai suoja puuttuu, on suojattava erillisellä moottorin lämpöreleellä tai moottorisuojakytkimellä. Koneiston moottoria ei saa jättää suojaamatta. 6 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
4. PERUSTOIMINNOT 4.1. RAJAKYTKIMET JA OVEN PYSÄHTYMISPAIKKOJEN SÄÄTÖ Ohjauskeskuksella E6L ohjataan käyttökoneistoja, joiden pysähtymispaikkoja asetellaan mekaanisilla rajakytkimillä. Normaalissa käytössä tarvitaan 3 rajakytkintä: aukiraja, kiinniraja ja turvalaiteraja. Auki ja kiinnirajan kärjet avautuvat oven saavuttaessa ääriasentonsa. Turvalaiterajan kärjet sulkeutuvat 5 50 mm ennen oven kiinniasentoa. Turvalaiteraja poistaa ohjauksesta avaavan toiminnon, mutta pysäyttää oven suojalaitteen impulssista. Toiminto estää oven avautumisen uudelleen, kun tuntoreuna osuu lattiaan tai karmiin. Pysäyttävä toiminto voidaan poistaa niissä tapauksissa, kun kyseessä on oven molemmissa törmäävissä etureunoissa olevilla tuntoreunoilla varustettu taitto ovi, jossa tuntoreunat koskettavat toisiaan ennen oven täyttä kiinniasentoa. Puoliaukkotoimintaa varten tarvitaan lisäksi puoliaukiraja, jonka kärjet sulkeutuvat puoliaukiasennossa. Rajojen toimintatilaa indikoivat valodiodit H49 H51 ja H53, vrt. piirustus no. 336L. Piirustuksessa kärkien asento vastaa rajakytkimien kärkien mekaanista ja sähköistä asentoa, kun ovi on kiinni. Valodiodien toiminta riippuu myös niiden edelle sarjaan kytkettyjen toimilaitteiden tilasta. Rajat on helpointa säätää, kun ohjaus on aseteltu pakko ohjatuksi. Ohjaus muutetaan pakko ohjatuksi aukisuuntaan piikkiriman J6 oikosulkupalalla no. 2 ja kiinnisuuntaan piikkiriman J6 oikosulkupalalla no.3. Ohjaus on pakko ohjattu, kun oikosulkupala on paikoillaan. Kun rajat on säädetty kohdalleen, otetaan oikosulkupalat pois ja ohjaus muuttuu impulssiohjaukseksi. 4.2. AUTOMAATTINEN SULKEUTUMINEN Keskuksen riviliittimiin 12 ja 13 kytketyllä valintakytkimellä ovi tai vastaava saadaan sulkeutumaan automaattisesti auki ja puoliaukiasennosta, kun kytkimen kärjet ovat kiinni. Kytkimen kärkien ollessa auki ei automaattista sulkeutumista tapahdu, vrt. piirustus no. 337L. Piikkiriman J7 jumppereilla no. 2 ja 3 voidaan valita autosulku joko puoliaukosta, kokoaukosta tai molemmista. Jos molemmat jumpperit no. 2 ja 3 ovat pois tai paikoillaan, on autosulku molemmista asennoista. Jos jumpperi no. 2 on paikallaan, on autosulku vain kokoaukosta. Jos jumpperi no. 3 on paikallaan, on autosulku vain puoliaukosta. Automaattisulun käyttö ei ole sallittua ilman riittäviä suojalaitteita. Automaattisen sulkeutumisen viive eli oven aukioloaika asetetaan kortin E6 2L oikeassa yläkulmassa olevalla kiertokytkimellä S133, ja piikkiriman J4 jumpperilla no.8. HUOM! kiertokytkimen asennossa 0 ja jumpperin ollessa pois paikoiltaan ei automaattista sulkeutumista ole. Aika määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti kiertokytkimen asennosta. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, kiertokytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti A 80 ja sen jälkeen asetettu aika. S133 asento Aukioloaika [s] Aukioloaika [s] S133 asento Aukioloaika [s] Aukioloaika [s] J4 jumpperi no. 8 OFF J4 jumpperi no. 8 ON J4 jumpperi no. 8 OFF J4 jumpperi no. 8 ON 0 ei autosulkua 90 8 15 500 1 1 120 9 17 600 2 3 180 A 20 800 3 5 240 B 25 1000 4 6 280 C 30 1500 5 8 320 D 40 2000 6 10 360 E 50 3000 7 12 400 F 60 3600 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 7
4. PERUSTOIMINNOT 4.3. KÄYNTIAJAN RAJOITIN Ohjauskeskuksessa E6L on suojalaitteena käyntiajan rajoitin, joka pysäyttää moottorin normaaliin avautumis ja sulkeutumisliikkeeseen tarvittavan käyntiajan päätyttyä. Sallittu käyntiaika asetetaan oven käyttöönottovaiheessa kortin E6 2L oikeassa yläkulmassa olevalla kiertokytkimellä S132, vrt. piirustus no. 340L. Käyntiaika määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti kiertokytkimen asennosta. Sallittu käyntiaika asetetaan 2...10 s pidemmäksi kuin oven normaalin liikkeen vaatima käyntiaika. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, niin kiertokytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti A 130 ja sen jälkeen asetettu aika. Jos aseteltu moottorin yhtäjaksoinen käyntiaika ylittyy, punainen valodiodi H103 syttyy ja ovi pysähtyy. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, H103:n palaessa näytöllä näkyy teksti E9. Tämä voi tapahtua, kun esim. koneiston liukukytkin luistaa oven tarvitseman voiman kasvettua yli asetetun arvon. Punainen valodiodi sijaitsee CPU kortilla E6 2L, vrt. piirustus no. 340L. Vikaindikointi poistuu ja valodiodi sammuu, kun ovea ohjataan uudestaan auki tai kiinnisuuntaan. Jos käyntiajan rajoitin pysäyttää oven uudelleen, niin ENNENKUIN ohjaat ovea kumpaankaan suuntaan tarkista, että: ovi voi vapaasti kulkea johteissaan ääriasennosta toiseen oven saranoiden, lamellien tai vastaavien välissä ei ole vieraita esineitä ovi ei ole jäätynyt kiinni jokin muu seikka ei estä oven normaalia liikkumista ovi ei ole asetettu käsikäytölle koneiston irrotusvivulla. Jos kaikki on kunnossa, ohjaa ovea auki tai kiinnisuuntaan ääriasennosta toiseen tarkkaillen ovea koko ajomatkan. Jos vikailmaisu toistuu, on oven kulkuvastus jostain syystä kasvanut ja/tai koneiston suojalaitteena oleva liukukytkin luistaa. Aikaa voidaan säätää hieman pidemmäksi, mutta tärkeää on selvittää syy, miksi oven käyttöönotossa asetettu kulkuaika on kasvanut. S132 asento Maksimi käyntiaika [s] S132 asento Maksimi käyntiaika [s] 0 5 8 60 1 7 9 70 2 10 A 80 3 15 B 90 4 20 C 100 5 30 D 120 6 40 E 180 7 50 F 300 4.4. KIINNIOHJAUKSEN VALVONTA Siltä varalta, että kiinnipainike juuttuu kiinni, on ohjaus varustettu kiinniohjauksen valvonnalla. Jos oven avautuessa kiinnipainikkeelta tulee jatkuva kiinniohjaus, ei ovi sulkeudu välittömästi aukiasennostaan, vaan ohjaus tarvitsee joko uuden kiinnipulssin sulkeutuakseen, tai se sulkeutuu vasta autosululle asetetun aukioloajan kuluttua. 8 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
4.5. SEIS PAINIKKEEN TOIMINTA AUTOMAATTISESSA SULKEUTUMISESSA Jos ohjauksessa on asetettuna automaattinen sulkeutuminen ja oven ollessa aukiasennossaan painetaan SEIS painiketta, joka on kytketty riviliittimiin 38 39 tai 40 41 tai 42 43 tai 44 45, tai kannessa olevaa SEIS painiketta, nollautuu automaattisen sulun sekvenssin aika. Päästettäessä painike alkaa ajan lasku alusta ja asetetun ajan kuluttua ovi sulkeutuu automaattisesti. Jos näihin liittimiin kytkettyä seis painiketta tai kannen SEIS painiketta painetaan oven aukiasennossa yli 5 s, ei ovi sulkeudu automaattisesti, vaan jää auki. Ovi sulkeutuu jälleen kiinnipainikkeella ja automaattinen sulkeutuminen palautuu. Jos painetaan SEIS painiketta, joka on kytketty riviliittimiin 34 35 tai 36 37, ei automaattisen sulun sekvenssi käynnisty, vaan ovi jää auki. Tilanne kuitataan painamalla kiinnipainiketta, jolloin ovi sulkeutuu ja toimii taas normaalisti sulkeutuen seuraavalla kerralla aukiasennostaan automaattisesti. Normaalisti riviliittimiin 34, 35 ja 36, 37 kytketään käsikäytön irrotusvivun mikro, köydenhöltymäkytkin tai muu suojalaite, jonka palautuessa automaattinen sulkeutuminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Käytettäessä lisälaitteena ohjelmakorttia, voidaan kaikkien seispainikkeiden toiminta asettaa autosulun pysäyttäväksi. 4.6. SUUNNANVAIHTOHIDASTUS Kun ovelle annetaan aukiohjaus oven sulkeutuessa, ovi pysähtyy ja avautuu lyhyen suunnanvaihtohidastuksen jälkeen. Suunnanvaihtohidastuksella pyritään pienentämään oveen, koneistoon ja kiinnityksiin kohdistuvia rasituksia. Kuitenkin, jos aukiohjaus tulee tuntoreunalta oven törmätessä esteeseen, ovi avautuu välittömästi ilman hidastusta. Turvallisuussyistä ei törmäystilanteessa voida sallia mitään viivettä. 4.7. RADIO OHJAUKSEN VALINTA KOKO TAI PUOLIAUKKOON Ohjauskeskuksen E6L liitinkortilla E6 2L oleva radio ohjaus voidaan valita avaamaan ovea joko kokoaukkoon tai puoliaukkoon. Valinta tapahtuu asettamalla radion kannan vieressä oleva jumpperi haluttua toimintoa vastaavaan asentoon. Asennossa X1 avaa radio ohjaus oven koko aukkoon ja asennossa X2 puoliaukkoon, vrt. piirustukset no. 340L ja 337L ohjekirjan loppuosassa. Jumpperin asento muutetaan keskuksen ollessa JÄNNITTEETÖN. Muuttaminen käy kätevimmin ohuilla kärkipihdeillä. 4.8. YKSIPAINIKEOHJAUS (IMPULSSIOHJAUS) Yksipainikeohjauksen ohjauslaitteet kytketään riviliittimiin 22...33 piirustuksen 337L mukaisesti. Yksipainikeohjauksen ohjelmointi tapahtuu kortilla E6 2L olevalla DIP kytkimellä S131 ja piikkiriman J7 jumpperilla no. 1, vrt. piirustus no 340L. Yksipainikesulku asetetaan kääntämällä S131:n kytkin no.1 asentoon ON. Tällöin yksipainikeohjaus sulkee oven aukiasennosta ja kaikista muista asennoista se avaa oven. Jos kytkin no. 1 käännetään OFF asentoon, yksipainikeohjaus vain avaa oven. Jos yksipainikeohjaukseen kytketään esim. ajoneuvoilmaisinvahvistin, kytkin pidetään OFF asennossa. Yksipainikepysäytys asetetaan S131:n kytkimellä no. 2. Kytkimen no. 2 asennossa ON yksipainikeohjaus pysäyttää aina liikkuvan oven ensimmäisellä pulssilla ja toisella avaa oven, eli sulkeutuva ovi pysähtyy ensimmäisellä ja avautuu toisella pulssilla. Avautuva ovi pysähtyy ensimmäisellä pulssilla ja toisella se avautuu uudelleen. Valitsemalla kytkimelle no. 2 OFF asento pulssi yksipainikeohjaukselta avaa sulkeutuvan oven välittömästi eikä siinä ole pysäyttävää toimintoa aukisuuntaan. Kytkin pidetään OFF asennossa, jos yksipainikeohjaukseen kytketään esim. ajoneuvoilmaisinvahvistin. Yksipainikesulku muista kuin aukiasennosta määritellään piikkiriman J7 oikosulkupalalla no. 1, tällöin DIP kytkimien 1 ja 2 pitää olla ON asennossa. Oikosulkupalan no. 1 ollessa paikoillaan aukisuuntaan pysäytetty ovi lähtee sulkeutumaan ensimmäisestä impulssista. Seuraava pysäyttää sulkeutuvan oven ja seuraava taas avaa sitä. Jos toiminta voi aiheuttaa turvallisuusriskin, sitä ei saa käyttää. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 9
4. PERUSTOIMINNOT 4.9. KUORMITUSVAHTI Ohjauskeskus E6L on varustettu kuormitusvahdilla. Ohjausjärjestelmälle opetetaan oven käyttöönottovaiheessa ja huollon yhteydessä oven liikuttamiseen tarvittava voima. Jos oven normaalissa käytössä voima poikkeaa opetetusta, reagoi ohjaus muuttuneeseen kuormitukseen. Avautuva ovi pysähtyy ja haluttaessa sulkeutuu asetetun ajan ja sulkeutuva ovi pysähtyy ja avautuu uudestaan jos kuormitus poikkeaa opetetusta. Jos ovi on pysäytetty raja asentojen väliin ja ohjausjännitteet on katkaistu, käännettäessä ohjausjännitteet takaisin avautuu ovi aina ensimmäisellä ohjauskäskyllä. Tällöin aukirajalla oven paikka päivittyy ja kuormituksenvalvonta toimii opetetun mukaisesti. Kuormitus mitataan koneistossa olevalla pyörintänopeutta valvovalla PNP tyyppisellä pulssianturilla. Anturi kytketään kortin E6 2L riviliittimiin 60 (+24Vdc), 61 (elektroniikan nollapotentiaali) ja 62 (signaali). Ohjausjärjestelmä mittaa koko ajan oven liikuttamiseen tarvittavaa voimaa. Järjestelmä päivittää koko ajan tarvittavaa voimaa, joka normaali oloissa kasvaa oven kulumisen, tasapainotuksen muuttumisen ja vastaavan myötä. Kun voima on kasvanut niin paljon, että pyörimisnopeus on muuttunut asetetun arvon verran alkuperäisestä mitatusta arvosta, muuttuu ohjaus automaattisesti pakko ohjatuksi ja keskus ilmoittaa huoltopyyntöä. Tällöin punainen valodiodi H103 vilkkuu nopeasti noin kolme kertaa sekunnissa ja jos huoltopääte on kytkettynä se näyttää virhekoodia E31. Tällaisessa tapauksessa voimakäyriä ei saa ajaa uudestaan vaan OVELLE ON SUORITETTAVA HUOLTO. Oven huollon ja tarkastuksen jälkeen suoritetaan liikevoiman mittaukset jäljempänä olevan mukaisesti. Kuormitusvahtitoiminto valitaan piikkiriman J6 jumpperilla no. 1. Jos kuormitusvahti on käytössä, on jumpperi no.1 pois. Jos kuormitusvahti ei ole käytössä on jumpperi no. 1 asennettava paikoilleen. Jumpperi J6/1 Momenttivalvonta Jumpperi J4/1 Invertterikäyttö OFF Valvonta päällä OFF Ovi ei invertterikäytössä ON Valvonta pois päältä ON Ovi invertterikäytössä Jumpperi J4/4 OFF ON Käynnistyshidastusaika 0,8 sekuntia 1 sekunti Kuormitusvahdille määritellään käynnistysviive J4 jumpperilla no. 4. Toiminta testataan käynnistysviiveen aikana. Jos vahti ei läpäise testiä, oven ohjaus muuttuu molempiin suuntiin pakko ohjatuksi. Samalla kortilla E6 2L punainen valodiodi H103 vilkkuu tahtiin 2 sekuntia ON, 2 sekuntia OFF. Järjestelmä soveltuu myös invertterikäyttöön. Invertterikäyttö määritellään piikkiriman J4 jumpperilla no. 1. Invertterikäytössä oikosulkupala on paikoillaan. Kuormitusvahti pysäyttää avautuvan oven, jos kuormitus poikkeaa opetetusta. Esteen poistumisen helpottamiseksi ovea voidaan sulkea asetetun ajan oheisen taulukon mukaisesti. Aika määritellään piikkiriman J4 oikosulkupaloilla no. 6 ja 7. Jos kuormitusvahti on pysäyttänyt avautuvan oven, vilkkuu punainen valodiodi H102 tahtiin 2 sekuntia ON ja 2 sekuntia OFF. Huoltopäätteellä näkyy tällöin vikakoodi E 20. Vika poistuu, kun ovea ohjataan auki tai kiinni ja ylikuormitus on poistunut. Kuormitusvahdin herkkyys aukisuuntaan säädetään piikkiriman J4 jumpperilla no. 2 ja piikkiriman J7 jumpperilla no. 4 oheisen taulukon mukaisesti. Herkkyys määritellään prosentteina mitatuista arvoista. Kuormitusvahti pysäyttää ja avaa sulkeutuvan oven ilman suunnanvaihtohidastusta, jos kuormitus poikkeaa opetetusta. Jos kuormitusvahti on pysäyttänyt ja avannut sulkeutuvan oven, vilkkuu punainen valodiodi H102 tahtiin 2 sekuntia ON ja 2 sekuntia OFF. Huoltopäätteellä näkyy tällöin vikakoodi E 4. Vika poistuu kun ovea ohjataan auki tai kiinni ja ylikuormitus on poistunut. Kuormitusvahdin herkkyys kiinnisuuntaan säädetään piikkiriman J4 jumpperilla no. 3 ja piikkiriman J7 jumpperilla no. 4 oheisen taulukon mukaisesti. Herkkyys määritellään prosentteina mitatuista arvoista. 10 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
Jumpperi J4/6 Jumpperi J4/7 Sulkuaika Jumpperi J4/2 Jumpperi J7/4 Herkkyys auki Jumpperi J4/3 Jumpperi J7/4 Herkkyys kiinni OFF OFF 0 s OFF OFF 5% OFF OFF 3% OFF ON 1 s ON OFF 8% ON OFF 6% ON OFF 2 s OFF ON 12% OFF ON 10% ON ON 6 s ON ON 16% ON ON 16% Kuormituksen muutos alkuperäisistä mitatuista arvoista määritellään piikkiriman J4 jumpperilla no. 5 oheisen taulukon mukaisesti. Herkkyys määritellään prosentteina mitatuista arvoista. Jos oven aiheuttama kuormitus koneistolle on muuttunut alkuperäisestä opetetusta arvosta niin paljon, että asetetut sallitut muutosarvot ylittyvät, huoltopäätteen näytöllä näkyy häiriökoodi E 31. Samanaikaisesti vilkkuu nopeasti E6 2L kortilla punainen valodiodi H103 esittäen oven huoltopyyntöä. Samalla oven ohjaus on muuttunut pakko ohjatuksi auki ja kiinnisuuntaan. Tällaisessa tapauksessa kuormituskäyriä ei saa ajaa uudestaan vaan OVELLE ON SUORITETTAVA HUOLTO. Oven huollon ja tarkastuksen jälkeen suoritetaan uusi opetusajo ja häiriöilmoitus poistuu. Jumpperi J4/5 Kuluminen OFF 6% ON 10% 4.10. OPETUSAJO Opetusajo suoritetaan oven käyttöönottovaiheessa ja huollon yhteydessä. Opetusajo aloitetaan painamalla opetusajon aloituspainiketta S5 piikkirimojen J4 ja J6 välissä tai asettamalla piikkiriman J6 jumpperi no. 1 hetkeksi paikoilleen ja sitten pois, tai painamalla jatkuvasti oven sulkeutuessa kiinnipainiketta ja oven pysähdyttyä jatkaen painamista 10 sekuntia. Jos painaminen jatkuu yli 22 s, esim. painikkeen jumiutuessa, ohjaus ei siirry opetusajotilaan. Kortilla vilkkuvat ledit H103 ja H104 vuorotellen ja huoltopäätteen näytöllä näkyy teksti Lear niin kauan kunnes opetusajo on valmis. Lear näytön aikana vilahtavat OPEn ja CLOS tekstit painikkeita käytettäessä. Ohjaus on muuttunut automaattisesti pakko ohjatuksi. Opetusajo etenee pakko ohjatusti seuraavasti: Aluksi aja ovi aukirajalle. Seuraavaksi aja ovi kiinnirajalle. Aja ovi uudestaan aukirajalle. Aja ovi uudestaan kiinnirajalle. Ajon täytyy tapahtua pysähtymättä rajalta rajalle pakko ohjattuna. Varmista, ettei suojavalokennon säde katkea tai tuntoreuna anna pulssia opetusajon aikana. Varmista tuntoreunan ja kiinnirajan valodiodeista, että ovi pysähtyy kiinniasentoon rajakytkimellä eikä tuntoreunalla, kiinnirajan valodiodi sammuu ensin. Tarvittaessa väliaikaisesti oikosulje tuntoreuna ja poista tuntoreunan testaus. Opetusajon onnistuttua ledit lopettavat vilkkumisen ja huoltopäätteen näytöltä poistuu teksti Lear. Opetusajo on päättynyt ja ohjaus muuttuu automaattisesti impulssiohjatuksi. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 11
5. TUNTOREUNA 5.1. TUNTOREUNAN TOIMINTA Jos tuntoreunalta tulee pulssi oven ollessa sulkeutumassa auki ja turvalaiterajan välillä, kortilla E6 2L syttyy punainen valodiodi H102, vrt. piirustus no. 340L. Välittömästi tuntoreunan pulssin jälkeen ovi avautuu. Jos ohjauksessa on asetettu automaattinen sulkeutuminen, ohjaus tunnustelee tuntoreunalla oven edessä olevan esteen poistumista. Ohjain sulkee oven, ja jos tuntoreunalta tulee törmäystä ilmaiseva pulssi, ovi avautuu uudelleen. Ohjaus kokeilee esteen poistumista 10 kertaa, ja jos este ei poistunut oven edestä, ovi jää auki. Ensimmäinen testaus tapahtuu itsekuittausviiveellä asetetun ajan kuluttua, tai jos sitä ei ole käytössä, 60s kuluttua. Seuraava testaus tapahtuu kaksinkertaisen ajan kuluttua, kolmas testaus kolminkertaisen ajan kuluttua jne. Käytettäessä lisälaitteena ohjelmakorttia voidaan testaustoiminto poistaa ja ovi jää auki tuntoreunan pulssista, eikä sulkeudu automaattisesti. Tällöin punainen valodiodi H102 jää palamaan. Valodiodi sammuu ja ovi sulkeutuu, kun sitä ohjataan kiinni kiinnipainikkeella. 5.2. TUNTOREUNAN TESTAUS Liikkuvien ovien tärkein suojalaite on oven törmäävässä reunassa oleva tuntoreuna. Pneumaattinen tuntoreuna on yleisimmin käytetty. Ohjauskeskuksessa E6L on tuntoreunan testaustoiminto. Ohjaus testaa tuntoreunan toiminnan joka kerta oven sulkeutuessa tiiviisti lattiaa, karmia tai vastaavaa estettä vasten. Jos tuntoreunalta ei silloin tule pulssia, muuttuu ovi pakko ohjatuksi kiinnisuuntaan. Tieto tuntoreunan toimimattomuudesta jää pysyvään muistiin ja vikailmaisu voidaan kuitata vain tuntoreunalta tulevalla pulssilla. Jos tuntoreunalta ei ole tullut pulssia kiinniasennossa oven sulkeutuessa, syttyy kortilla E6 2L punainen valodiodi H104 ja ohjaus muuttuu pakko ohjatuksi kiinnisuuntaan, vrt. piirustus no. 340L. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, H104:n palaessa näytöllä näkyy teksti E5. Valodiodi H104 sammuu, kun tuntoreunalta tulee pulssi. Tuntoreunan testauksen toiminta voidaan todeta esim. pneumaattisella tuntoreunalla irrottamalla tuntoreunalta painekytkimelle tuleva paineletku ja tämän jälkeen ajamalla ovi kiinniasentoon. Oven pysähdyttyä kiinniasentoon pitää punaisen valodiodin H104 syttyä. Jos valodiodi ei syty, on tuntoreunan testaus ohjelmoitu pois tai painekytkimen kalvo tärähtää ja painekytkin kuitenkin antaa pulssin. Tuntoreunan pulssi voidaan todeta vihreän valodiodin H47 sammumisesta, vrt. piirustus no. 336L. Silmä ei havaitse erittäin lyhyttä pulssia, jonka logiikka kuitenkin tunnistaa. Lisäksi aina kun tuntoreunalta tulee pulssi oven ollessa sulkeutumassa auki ja turvalaiterajan välillä, syttyy kortilla E6 2L punainen valodiodi H102 kohdan TUNTOREUNAN TOIMINTA mukaisesti, vrt. piirustus no. 340L. Tarvittaessa on testauksessa oikosuljettava tuntoreunan liittimet 46 ja 47, vrt. piirustus no. 336L. Testauksen toiminnan toteaminen on tehtävä suurta varovaisuutta noudattaen, koska ovea ajetaan tällöin ilman suojalaitetta. Sellaisissa tapauksissa, missä tuntoreunoja ei ole tai ne eivät osu mihinkään, esim. puomit, voidaan tuntoreunan testaustoiminta ohjelmoida pois. Tuntoreunan testauksen poisto tapahtuu kortin E6 2L oikeassa yläkulmassa olevalla DIP kytkimellä S131, vrt. piirustus no. 340L. Kääntämällä S131:n kytkin no. 3 OFF asentoon tuntoreunan testaus ei ole toiminnassa. Kytkimen 3 ON asennossa tuntoreuna testataan. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, niin kytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti L60 ja sen jälkeen OFF tai ON kytkimen asennon mukaisesti. 5.3. PNEUMAATTINEN/SÄHKÖINEN TUNTOREUNA Ohjauskeskus E6L voidaan varustaa pneumaattisella ja/tai sähköisellä tuntoreunalla. Pneumaattista tuntoreunaa käytetään, kun sen kunto voidaan valvoa kohdan TUNTOREUNAN TESTAUS mukaisesti. Pneumaattinen tuntoreuna kytketään riviliittimiin 46 ja 47. Jos tuntoreuna ei ole käytössä, on liittimet oikosuljettava keskenään. Sähköistä tuntoreunaa käytetään tapauksissa, joissa tuntoreunalta ei saada testauspulssia oven kiinniasennossa, esim. liuku ja taitto ovissa. Sähköinen tuntoreuna vaatii kunnon valvontaan erillisen valvontayksikön SEM2, joka asennetaan kortin E6 2L vasemmassa reunassa olevaan liittimeen X18. Valvontayksikön lisäksi voidaan käyttää ohjausjärjestelmän omaa tuntoreunan testausta. Jos sähköinen tuntoreuna antaa pulssin osuessaan lattiaan tai vastaavaan, testaa oven ohjausjärjestelmä tuntoreunalta tulevan pulssin. Näin käytettynä on tuntoreunan toiminta valvottu kaksinkertaisesti. Jos sähköinen tuntoreuna ei ole käytössä, on kannan vieressä olevan piikkiriman J3 piikit oikosuljettava oikosulkupalalla. 12 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
8,2kΩ 1% Tuntoreuna Jos toista tuntoreunaa ei ole, korvataan se 8,2kΩ vastuksella X18 Kuva 3. SEM2. Sähköisen tuntoreunan kytkentä SEM2 on kaksikanavainen joten sitä voidaan käyttää yhden tai kahden sähköisen tuntoreunan esteen tunnistuksen ilmaisuun ja tuntoreunan tai sen kaapeloinnin vikaantumisen ilmaisuun. SEM2:en liitetyissä antureissa tulee olla 8.2 kω:n päätevastus, jonka kautta kulkevan lepovirran avulla SEM2 ilmaisee mahdollisen anturipiirin katkeamisen tai vioittumisen. Varmista aina, että päätevastus on asennettu viimeiseen päähän tuntoreunaa. Tuntoreunoja voidaan kytkeä useampia myös sarjaan, mutta viimeisenä sarjakytkennässä olevaan tuntoreunaan on kytkettävä 8.2 kω:n päätevastus. Kytkettäessä tuntoreunoja on huomioitava, ettei käytettyjen kaapeleiden silmukkavastus ylitä 100 Ω. SEM2:ssa on kaksi erillistä identtistä valvontapiiriä tuntoreunojen tilan tarkkailuun. Molemmat piirit tarkkailevat kumpaakin tuntoreunaa. Jos toisesta valvontapiiristä menee yksittäinen tai useampi komponentti rikki, niin jäljellä oleva valvontapiiri pystyy ilmaisemaan kummankin tuntoreunan esteen tunnistuksen tai vikaantumisen. Kun SEM2 valvontayksikköä käytetään vain yhdelle sähköiselle tuntoreunalle, niin toisen tuntoreunan liittimiin on kytkettävä 8.2 kω 1 %:n vastus. Normaali toimituksissa kyseinen vastus on valmiiksi kytkettynä molempiin liittimiin ja yksittäinen tuntoreuna kytketään oheisen kuvan 3 mukaisesti. SEM2 valvoo myös yhden tuntoreunan tapauksessa tuntoreunaa molemmilla valvontapiireillään. Kun vahvistinyksiköllä on jännitteet ja tuntoreunat ja niiden kaapelointi on ehjä, ei valvontayksikössä pala yksikään led ja ohjausjärjestelmän virtapiiri on ehjä. Tällöin palaa kortilla E6 2L virtapiirin eheyttä kuvaava led H47. Tuntoreunan kohdatessa esteen tai tuntoreunan virtapiirin vastuksen pudotessa syttyvät valvontayksikössä keltaiset ledit H1 ja H3 ja ohjausjärjestelmän virtapiiri katkeaa ja led H47 sammuu. Jos tuntoreunan virtapiiri katkeaa tai sen vastus kasvaa, syttyvät valvontayksikössä punaiset ledit H2 ja H4, ja ohjausjärjestelmän virtapiiri katkeaa ja led H47 sammuu. Jos jokin ledeistä H1, H2, H3 tai H4 palaa yksinään, on valvontayksikössä vika ja ohjausjärjestelmän virtapiiri katkeaa ja led H47 sammuu. Tällöin on valvontayksikkö vaihdettava. Tuntoreunajärjestelmän ja valvontayksikön toiminta on tarkastettava säännöllisesti, esim. aina oven huollon yhteydessä. Annettaessa pulssi esim. kädellä koskien tuntoreunaa on oven ohjausjärjestelmän reagoitava valitun toimintatavan mukaan. Irrotettaessa tuntoreunan johtimista toinen on oven ohjausjärjestelmän reagoitava valitun toimintatavan mukaan. Oven ja valvontayksikön huoltoa saa suorittaa vain huoltopätevä henkilö. 5.4 TAITTO OVI Jos ohjattava ovi on taitto ovi, jonka törmäävissä reunoissa olevat tuntoreunat osuvat yhteen ennen kuin oven taitteet ovat suoristuneet täyteen kiinniasentoon on tuntoreunan pysäyttävä vaikutus ohjelmoitava pois. Poisto tapahtuu kortilla E6 2L olevalla DIP kytkimellä S131, vrt. piirustus no. 340L. Kääntämällä S131:n kytkin no. 4 ON asentoon ovat tuntoreunat ohitettu sähköisesti turvalaiteraja alueella. Jos tuntoreunat eivät osu yhteen jätetään kytkin asentoon OFF. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, kytkimen asentoa muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti L50 ja sen jälkeen OFF tai ON kytkimen asennon mukaisesti. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 13
6. VALOKENNOT 6.1. ELEKTRONIIKKAKORTILLE INTEGROITU LÄHETIN VASTAANOTINTYYPPISEN VARMISTUSVALOKENNON VAHVISTIN Elektroniikkakortille E6 2L on integroitu lähetin vastaanotin tyyppisen varmistusvalokennon vahvistin. Vahvistin, vahvistuksen säädön trimmeri ja lähettimen ja vastaanottimen riviliittimet sijaitsevat kortin vasemmassa yläreunassa. Lähetin ja vastaanotin kytketään oheisen kuvan 4 mukaisesti kortin vasemmassa yläreunassa oleviin liittimiin. Liittimen vasemman puoleisiin liittimiin 1 ja 2 asennetaan lähetin (LT), punainen liittimeen 1 ja musta signaalijohdin liittimeen 2. Liittimen oikeanpuoleisiin kytketään vastaanotin (LR), vaippa tai musta johdin liittimeen 3 ja keltainen signaalijohdin liittimeen 4 ja HUOM! liitin on viisiosainen ja keskimmäinen liitin jää tyhjäksi. Valokennovahvistin viritetään seuraavasti: S301 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): leveä oviaukko (suurempi vahvistus) S301 OFF (ilman oikosulkupalaa): kapea oviaukko (pienempi vahvistus R308: vahvistuksen säätö. H300 (vihreä): syttyy, kun vahvistus säädetään R308:sta riittävän suureksi ja valonsäde on ehjä. H301 (vihreä): syttyy, kun valokennovahvistimella on käyttöjännite. H302 (vihreä): sammuu, kun valokennovahvistin ei johda. Kuva 4. Ledit sijaitsevat oheislaitteiden riviliittimien yläpuolella liittimen vasemmassa reunassa. Valokennovahvistimen oikea säätö tehdään asennuspaikalla kokeilemalla valokennolle luotettava toiminta. Vahvistusta ei saa säätää liian heikoksi, mutta ei myöskään liian vahvaksi. Vastaanotin on pyrittävä asentamaan varjoisammalle puolelle niin, ettei auringonvalo osu siihen suoraan. Jos valokennon lähettimen tai vastaanottimen johtimia joudutaan jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. Lähettimen ja vastaanottimen johtoja ei saisi kulkea saman kaapelivaipan sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava parisuojattua kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on asentaa molemmille oma suojattu kaapelinsa. Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu yksinkertaisimmin niin, että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari AC alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään niin, että mittarin näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin suuntaus on parhaimmillaan. Jos integroitu valokenno ei ole käytössä on piikkiriman J6 oikosulkupala no. 4 asennettava paikoilleen. 6.2. VALOKENNON TESTAUS Ohjauskeskuksen E6L eräs ominaisuus on kiinnisuunnan varmistusvalokennon toiminnan testaus. Varmistusvalokenno testataan jokaisen avautumisen yhteydessä. Integroidulla valokennolla valokennon testaus suoritetaan katkaisemalla lähettimen jännite joka vastaa valokennon säteen katkeamista. Testaustoiminta voidaan havaita oven avautuessa lyhyestä vihreän ledin H56 sammumisesta. Jos led ei jonkin vikatoiminnan seurauksena sammu eli turvavirtapiiri kiinnisuuntaan ei katkea, muuttuu ohjaus pakko ohjatuksi kiinnisuuntaan. Samaan aikaan vilkkuu nopeasti punainen valodiodi H104. Jos ohjaimessa on huoltopääte, näyttää se vikakoodia E 30. Vikahälytys poistuu, kun valokennon testaus onnistuu. Jos valokennotestiä ei tehdä, on piikkiriman J6 oikosulkupala no. 6 asennettava paikoilleen. Suojavalokennon toiminta on tarkistettava jokaisen huollon yhteydessä tai vähintään kerran puolessa vuodessa. 14 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
Integroidun valokennon lisäksi kortilla E6 2L oikeassa reunassa erillinen kanta X103 johon voidaan kytkeä sarjaan muita ulkopuolisia valokennoja, esim. erillinen yksikanavainen E6 4 tai erillinen kaksikanavainen EU2 4 tai erillinen peilivalokenno. Peilivalokennon kytkennässä tarvitaan erillinen ruuviliitin joka työnnetään liittimen X103 liittimiin 55 ja 56. Elektroniikan nolla saadaan peilivalokennolle esim. riviliittimestä no. 58 Jos erillistä valokennoa ei käytetä, on liittimen X103 liittimiin 55 ja 56 asennettava erillinen kaksiosainen ruuviliitin, jonka liittimet on oikosuljettava keskenään. 6.3. ERILLINEN VARMISTUSVALOKENNO E6 4, 1 KANAVAINEN Erillisen varmistusvalokennon vahvistinkortti E6 4 asennetaan kortin E6 2L liittimeen X103 kortin oikeassa reunassa, vrt. piirustus no. 340L. Jos liittimeen X103 on asennettu hyppylangalla varustettu riviliitin, se irrotetaan ensin vetämällä ja sitten työnnetään valokennovahvistinkortilla oleva liitin X303 liittimeen niin syvälle, että siinä olevat kynnet tarttuvat X103:n vedonpoistokynnykseen. Kortti ei normaalisti asennettuna mene kuin yhteen asentoon. Kortin komponenttipuoli tulee kortin E6 2L puolelle. Lähetin ja vastaanotin asennetaan johdotuskaavion mukaisesti vahvistinkortille. Liittimeen X301 asennetaan vastaanotin (LR), vaippa nastaan 1 ja signaalijohdin (keltainen) nastaan 2. Liittimeen X302 kytketään lähetin (LT), signaalijohdin (punainen) nastaan 1 ja vaippa tai musta johdin nastaan 2. HUOM! nastajärjestys oikealta vasemmalle. Jos käytetään jotain muuta valokennoa, se asennetaan erillisen johdotuskaavion mukaisesti. ASENNUS ASENTO R308=VAHVISTUKSEN SÄÄTÖ S301 ON LEVEÄ OVIAUKKO OFF KAPEA OVIAUKKO S302 ON KIRKASKYTKENTÄ OFF PIMEÄKYTKENTÄ LÄHETIN VASTAAN OTIN Kuva 5. E6 4 valokennovahvistin Valokennovahvistin E6 4 viritetään seuraavasti (vrt. kuva 5): S301 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): leveä oviaukko (suurempi vahvistus) S301 OFF (ilman oikosulkupalaa): kapea oviaukko (pienempi vahvistus) S302 ON (nastat oikosuljettu oikosulkupalalla): valokennovahvistin katkaisseena, kun valokennon säde on poikki, ns. kirkaskytkentä. S302 kytketään ON asentoon, kun kyseessä on varmistusvalokenno. S302 OFF (ilman oikosulkupalaa): valokennovahvistin katkaisseena, kun valokennon säde EI ole poikki, ns. pimeä kytkentä. S302 kytketään OFF asentoon, kun vahvistinta käytetään esim. avausvalokennona erillisessä kannassa FC2. R308: vahvistuksen säätö. H300 (vihreä): syttyy, kun vahvistus säädetään R308:sta riittäväksi ja valonsäde on ehjä. H301 (vihreä): syttyy, kun valokennovahvistimella on käyttöjännite. H302 (vihreä): sammuu, kun valokennovahvistimen kosketin avautuu. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 15
6. VALOKENNOT Valokennovahvistimen oikea säätö tehdään asennuspaikalla kokeilemalla valokennolle luotettava toiminta. Vahvistusta ei saa säätää liian heikoksi, mutta ei myöskään liian vahvaksi. Vastaanotin on pyrittävä asentamaan varjoisammalle puolelle niin, ettei auringonvalo osu siihen suoraan. Jos valokennon lähettimen tai vastaanottimen johtimia joudutaan jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. Lähettimen ja vastaanottimen johtoja ei saisi kulkea saman kaapelivaipan sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava parisuojattua kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on asentaa molemmille oma suojattu kaapelinsa. Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu yksinkertaisimmin niin, että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari AC alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään niin, että mittarin näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin suuntaus on parhaimmillaan. 6.4. ERILLINEN VARMISTUSVALOKENNO EU2 4, 1 / 2 KANAVAINEN Erillinen varmistusvalokenno EU2 4 soveltuu suoraan käytettäväksi ohjauskeskuksessa E6L. Vahvistinkorttia voidaan käyttää joko yksi tai kaksikanavaisesti. Valinta tapahtuu kortilla olevalla oikosulkupalalla 1CH/2CH. Kolmiosaisen piikkiriman keskimmäinen piikki liitetään oikosulkupalalla joko nastaan 1CH (1 kanava) tai 2CH (2 kanavaa) käytettävien kanavien mukaisesti. Käytettäessä yksikanavaista vaihtoehtoa kytketään lähetin liittimiin T1 ja GND ja vastaanotin liittimiin R1 ja GND. Yksikanavakäytössä ei tasoa osoittava vihreä LED CH2 pala. Pimeä /kirkaskytkennän valinta tapahtuu kortilla olevalla oikosulkupalalla DRK/LGT. 3 osaisen piikkiriman keskimmäinen piikki liitetään oikosulkupalalla joko nastaan DRK (pimeä) tai LGT (kirkas) käytettävän toiminnan mukaisesti. Varmistusvalokennokäytössä kytkentä on kirkas, avausvalokennokäytössä pimeä. Valokennon EU2 4 lähettimen tyyppi on LT01 WS 15M ja vastaanottimen tyyppi LR02 WS 15M. Edellisen tyypin valokennojen E6 4, PA sarja ja MPA sarjan lähetin LT WS 15M ja vastaanotin LR WS 15M eivät sovellu suoraan ristiin käytettäviksi vahvistimen EU2 4 lähettimien LT01 WS 15M ja vastaanottimien LR02 WS 15M kanssa, vaan niitä on aina käytettävä omana parinaan. Käytettäessä aikaisemman mallin valokennon lähetintä ja vastaanotinta uudessa vahvistimessa EU2 4 on niitä käytettävä omana parinaan. Käytettäessä uutta lähetintä ja vastaanotinta edellisen tyypin valokennovahvistimien kanssa on syytä ottaa yhteyttä OVITOR OY:n. Varmistusvalokennon vahvistinkortti EU2 4 asennetaan kortin E6 2L liittimeen X103 kortin oikeassa reunassa (kuva 5). Jos liittimeen X103 on asennettu hyppylangalla varustettu riviliitin, se irrotetaan ensin vetämällä ja työnnetään sitten valokennovahvistinkortilla oleva liitin J1 liittimeen niin syvälle, että siinä olevat kynnet tarttuvat X103:n vedonpoistokynnykseen. Kortti ei normaalisti asennettuna mene kuin yhteen asentoon. Kortin EU2 4 komponenttipuoli tulee E6 2L kortin komponenttipuolelle. Avausvalokennon vahvistinkortti asennetaan erilliseen kantaan FC2. Lähettimet ja vastaanottimet asennetaan johdotuskaavion ja kuvan no.6 mukaisesti vahvistinkortille. Kuva 6. EU2 4 16 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
LED Väri Palaa Sammuneena Vilkkuu hitaasti Vilkkuu Ulkopuolinen häiriö TasoLED CH1 TasoLED CH2 Käyttöjännite PWR Ulostulo OUT Taulukko ledien toiminnasta kirkaskytkennässä jatkuvasti Vihreä Säde 1 ehjä Säde 1 poikki Virittyy Vahvistus maksimissaan Vihreä Säde 2 ehjä Säde 2 poikki tai ei käytössä Vihreä Käyttöjännite kunnossa Käyttöjännite puuttuu Keltainen Säteet ehjät Säde poikki tai ulkopuolinen häiriö Virittyy Vahvistus maksimissaan Vilkkuu nopeasti Ulkopuolinen häiriö Vahvistin viallinen Vahvistin viallinen Vahvistin viallinen Heiluva este säteen edessä Heiluva este säteen edessä Heiluva este säteen edessä Valokennovahvistin virittyy automaattisesti, kun lähettimet ja vastaanottimet on suunnattu oikein ja vahvistimelle kytkeytyvät käyttöjännitteet, tai painetaan kortilla olevaa RESET painiketta. Kytkettäessä jännitteet vahvistimeen syttyy vihreä power LED PWR ja, jos lähettimet ja vastaanottimet on suunnattu oikein, myös keltainen säteiden eheyttä kuvaava LED OUT. Samanaikaisesti vilkkuvat hitaasti tasoa osoittavat vihreät LEDit CH1 ja CH2 ja jäävät hetken kuluttua palamaan katkotta. Jos tasoa ilmoittavat vihreät LEDit CH1 ja CH2 vilkkuvat jatkuvasti hitaalla taajuudella, on valokennon vahvistus maksimialueellaan. Tähän on normaalisti syynä lähettimien ja vastaanottimien väärä suuntaus ja se on tarkistettava. Jos tasoa ilmaisevat vihreät ledit CH1 ja CH2 vilkkuvat jatkuvasti nopealla taajuudella, vaikuttaa vastaanottimiin jokin voimakas ulkopuolinen häiriö. Tällöin sammuu keltainen säteiden eheyttä kuvaava LED OUT. Kahden kanavan ollessa käytössä on molempien lähettimien sijaittava samalla puolella (kuva 6). Vastaanottimet on pyrittävä asentamaan varjoisalle puolelle niin, ettei auringonvalo osu niihin suoraan. os valokennon lähettimien tai vastaanottimien johtimia joudutaan jatkamaan, on pääsääntöisesti jatkettava lähettimen johtoa. Lähettimien ja vastaanottimien johdot eivät saisi kulkea saman kaapelivaipan sisällä. Jos näin on pakko tehdä, on kaapelin oltava parisuojattua kaapelia. Toiminnan kannalta luotettavin tapa on asentaa kaikille oma suojattu kaapelinsa. Lähettimen ja vastaanottimen suuntaus tapahtuu varmimmin niin, että vastaanottimen kanssa sarjaan kytketään mikroampeerimittari AC alueella. Lähetintä ja vastaanotinta säädetään niin, että mittarin näyttämä virta on mahdollisimman suuri, jolloin suuntaus on parhaimmillaan. Valokennon toiminta tarkistetaan parhaiten viemällä esim. käsi säteen eteen ja katsomalla samalla sammuuko kanavan tasoled. Oven pitää sulkeutuessaan pysähtyä ja avautua valokennon toimiessa. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 17
6. VALOKENNOT 6.5. VALOKENNOVAHVISTIMIEN E6 4 JA EU2 4 KÄYTTÖ AVAUSVALOKENNONA Valokennovahvistimia E6 4 ja EU2 4 voidaan käyttää myös avausvalokennoina, jolloin vahvistimen kytkentä on ns. pimeäkytkentä. Pimeäkytkennän valinta tapahtuu vahvistinkorteilla olevalla oikosulkupalalla. Valinta on selvitetty edellä olevien kohtien varmistusvalokenno ohjeistuksessa. Valokennon lähettimien ja vastaanottimien asennus ja kytkentä on sama kuin varmistusvalokennokäytössä. Avausvalokennokäytössä vahvistin asennetaan erilliseen kuvan 7 mukaiseen DIN kiskoon asennettavaan vahvistinkantaan FC2, EI SIIS varmistusvalokennon kantaan X103, joka on valmiina keskuskortilla. Vahvistinkannalla olevat liittimet kytketään haluttuihin avausliittimiin. Kytkentää tehtäessä on muistettava virran oikea suunta vahvistinkortilla ja kannalla. Ohjattava jännite tuodaan vahvistinkannalla liittimeen 255 ja ohjaava jännite lähtee liittimestä 256. Elektroniikan nollapotentiaali kytketään liittimeen 257. Virran suunta tarkistettava tarvittaessa ohjekirjan loppuosassa olevasta ohjauslaitteiden sisäisen ryhmittelyn kaaviosta. Ohessa on eräs vaihtoehto avausvalokennon vahvistinkannan kytkennästä (kuva 8). Kuva 7. Vahvistinkanta FC2 Kuva 8. Vahvistinkannan FC2 kytkentä Vahvistinkantaa FC2 voidaan käyttää apuna myös silloin jos erillisiä lepovirtasuojalaitteita kytketään sarjaan, kuten esim. varmistusvalokenno ja ajoneuvoilmaisin. Sarjakytkennässä on muistettava, että valokennovahvistin on sarjakytkennässä ensimmäisenä ja ajoneuvoilmaisimen releulostulo tämän jälkeen. Vahvistinkannan FC2 riviliitin 255 kytketään keskuskortin varmistusvalokennon kantaan lisättyyn ruuviliittimeen 55. Vahvistinkannan FC2 riviliitin 256 kytketään ajoneuvoilmaisimen relelähdön avautuvan koskettimen toiseen napaan. Ajoneuvoilmaisimen relelähdön avautuvan koskettimen toinen napa kytketään keskuskortin varmistusvalokennon kantaan lisättyyn ruuviliittimeen 56. Vahvistinkannan FC2 riviliitin 257 kytketään keskuskortin johonkin nollapotentiaalissa olevaan liittimeen. 18 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3
7. REUNALIITTIMELLÄ VARUSTETUN LISÄLAITEKORTIN ASENTAMINEN Lisälaitekortin reunaliitin kytketään kortin E6 2L vapaaseen väyläliittimeen keskus jännitteettömänä. Väyläliittimiä ovat BUS1, BUS2 ja BUS3. Asennussuunta on alla olevan kuvan 9 mukainen. Lisälaitekortin liittimen on osuttava kokonaisuudessaan väyläliittimeen. Huom! Saman typpistä lisälaitekorttia voidaan asentaa vain yksi kappale, esim. kahta VPLV korttia ei saa asentaa. Tarkista, että lisälaitekortilla oleva vihreä valodiodi syttyy. Tämä osoittaa, että ohjelma on tunnistanut korttityypin ja kortti on toimintavalmis. Jos valodiodi ei syty ja ohjaimessa on useampia lisälaitekortteja, voit etsiä viallisen kortin seuraavasti: 1. Katkaise ohjaimelta sähkö. 2. Irrota kaikki lisälaitekortit liittimistä BUS1, BUS2 ja BUS3. 3. Asenna takaisin paikalleen yksi kortti kerrallaan. 4. Kytke sähköt takaisin. 5. Jos valodiodi syttyy, kortti on kunnossa. 6. Toista vaiheet 1...5 kaikille lisälaitekorteille. 7. Jos yhdessäkään lisälaitekortissa ei syttynyt valodiodi, niin vika on itse perusohjaimessa. Näytöllä varustetussa huoltopäätteessä ei ole valodiodia, vaan siinä toimiva kortti antaa näytölle jonkin numerosarjan tai tekstin. Viallisessa päätteessä näyttö on pimeä tai näytön segmentit palavat satunnaisesti. KORTTI E6 2L Kortin väärinpäin asennus ei ole mahdollista, koska lisäkortin liittimen yksi reikä on tapitettu ja vastaavasta väyläliittimen paikasta on piikki poistettu. LISÄLAITEKORTIN KOMPO NENTTIPUOLI TÄHÄN SUUNTAAN Kuva 9. Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3 19
8. VAROITUS JA LIIKENNEVALOT 8.1. VAROITUSVALO OHJAUS Ohjauskeskus E6L voidaan varustaa kahdella erityyppisellä varoitusvalo ohjauksen lisälaitekortilla: E6 5 01 ja E6 5 05. Käytettäessä varoitusvalokorttia E6 5 01 ovi lähtee liikkeelle välittömästi auki tai kiinnikomennosta. Käytettäessä korttia E6 5 05 valot varoittavat oven käynnistymisestä ja ovi lähtee liikkeelle vasta ohjaimeen asetetun varoitusajan jälkeen. Varoitusvalokortti asennetaan johonkin perusohjaimen vapaista väyläliittimistä. Kortilta lähtevä nauhakaapeli kytketään perusohjaimen tehokortilla E6 1L olevaan liittimeen X204. Varoitusvalokortin ohjaamat releet K3 ja K4, joiden kärjillä varsinaisia valoja ohjataan, sijaitsevat tehokortilla E6 1L. Varoitusvalojen lisälaitekorttien nauhakaapelilla voidaan ohjata lisäksi erillistä oheislaitekorttia CON3 tai CON4 lisävarusteita). Kortilla CON3 on normaalin varoitusvalo ohjauksen lisäksi potentiaalivapaa kosketinohjaus esim. ilmaverhopuhaltimelle tai valaistuksen ohjaukselle ja potentiaalivapaat kosketintiedot oven auki ja kiinniasennoille. Ks. piirustus no. 385L ohjeen lopussa. 8.2. VAROITUSVALO OHJAUSKORTTI E6 5 01 ASENNUSASENTO Kuva 10. Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 01 Varoitusvalo ohjauskortti E6 5 01 asennetaan edellä olevien ohjeiden mukaisesti. Varoitusvalot ohjelmoidaan kiertokytkimestä S401 ja piikkirimasta J400. Piikkiriman paikat 3, 4, 5 ja 6 on jätettävä tehdasasetuksiinsa 3, 4, ja 5 OFF asento ja 6 ON asento. OFF asento tarkoittaa sitä, että piikkiriman paikassa ei ole oikosulkupalaa ja ON asento sitä, että oikosulkupala on asennettuna piikkirimaan. Jos ohjaimessa on huoltopääte E6 6 02/3E, piikkiriman paikkaa 7 muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti L130 ja sen jälkeen OFF tai ON kytkimen asennon mukaisesti. Piikkiriman paikkaa 8 muutettaessa näytöllä näkyy hetken teksti L120 ja sen jälkeen OFF tai ON kytkimen asennon mukaisesti. 20 Ohjauskeskus E6L / Rev 6.11.3