Seurantatutkimus ammatillisen koulutuksen mielikuvista 06
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finlandin teettämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suhtautumista ja asenteita ammatilliseen koulutukseen. Tutkimus on seurantatutkimus vuosina 006007 ja 00 tehdyille vastaaville tutkimuksille. Tutkimuksen on tehnyt Feelback Oy helmi - toukokuussa 06. Kohderyhmät: peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa toista vuotta opiskelevat sekä yrityspäättäjät. Tutkimusmenetelminä tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (9 nuorta), Internet-kysely (0 yrityspäättäjää) ja kvalitatiivinen syvähaastattelu/parihaastattelu (5 kohderyhmiin kuuluvaa henkilöä).
Sisältö Kvantitatiivinen tutkimus: ammatillisessa koulutuksessa olevat, lukiolaiset ja peruskoulun 9.-luokkalaiset (sivut 5) Kvalitatiivinen tutkimus ammatillisen koulutuksen mielikuvista ja viestinnästä: ammatillisessa koulutuksessa olevat, peruskoulun 9.-luokkalaiset, oppilaanohjaajat ja työnantajat/yrityspäättäjät (sivut 569) Kvantitatiivinen tutkimus: työnantajat/yrityspäättäjät (sivut 7089)
Kvantitatiivinen tutkimus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, lukiolaiset ja peruskoulun 9.-luokkalaiset
Tutkimuksen toteutus TOTEUTTAJA TAVOITE TUTKIMUSMENETELMÄ JA AJANKOHTA KOHDERYHMÄ JA HAASTATTELUMÄÄRÄ KOHDERYHMÄPOIMINTA Feelback Group Opetus- ja kulttuuriministeriön / Skills Finland ry:n toimeksiannosta helmi-maaliskuussa 06. Tutkimus on seurantatutkimus vuosina 006, 00 ja 0 tehdyille vastaaville tutkimuksille. Selvittää suhtautumista ja asenteita ammatilliseen koulutukseen sekä ajatuksia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Puhelinhaastattelu 5.. -..06 ) Peruskoulun 9. luokkalaiset (N=00) ) Ammatillisessa koulutuksessa toista vuotta opisk. (N=00), ) Lukiossa toista vuotta opiskelevat (N=0) ) Kahta tutkintoa yhtä aikaa opiskelevat nuoret (N=) Väestötietojärjestelmästä (VTJ) hankittiin kohderyhmistä riittävät otokset (998 ja 000 syntyneet nuoret), ja tutkimusotos kiintiöitiin sukupuolen ja asuinalueen mukaan valtakunnallisesti edustavaksi. 5
. Aineiston rakenne (VASTAAJIEN MÄÄRÄ) SUKUPUOLI ISÄN KOULUTUS Nainen Mies ASUINPAIKKA PK-Seutu Muu kaupunki Kunta/maaseutu ASUINALUE 8 6 5 0 9 9 85 9 6 7 5 5 56 7 76 68 75 Peruskoulu Amm.-/ tekn.-/ kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohj. amm. koulutus Yo- tai korkeakoulututkinto 8 0 5 6 0 9 6 88 0 9 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi ÄIDIN KOULUTUS Peruskoulu Amm.-/ tekn.-/ kauppakoulu Ylioppilas Yo-pohj. amm. koulutus Yo- tai korkeakoulututkinto 6 5 09 0 8 7 7 9 8 70 8 5 9 5 7 0 5 98 Ammattioppilaitos (N=00) Lukio (N=0) 9. luokka (N=00) Kaksi tutkintoa (N=) 0 00 00 00 ÄIDIN AMMATTIRYHMÄ Työntekijä / toimihlö Johtava asema / yrittäjä / mv Ei työelämässä ISÄN AMMATTIRYHMÄ Työntekijä / toimihlö Johtava asema / yrittäjä / mv Ei työelämässä 0 8 5 6 5 5 9 76 79 66 88 97 0 9 6 Ammattioppilaitos (N=00) Lukio (N=0) 9. luokka (N=00) Kaksi tutkintoa (N=) 0 00 00 00 6
Keskeisimmät muutokset vuodesta 0 Asenteet opiskelua kohtaan ovat entistä positiivisempia. Opiskelun tärkeys tulevaisuuden kannalta tiedostetaan vahvasti ja opinnoissa menestymistä pidetään tärkeänä. Useimpien vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa opintomenestyksestä. Ammatillisessa koulutuksessa olevat pitävät opiskelua kiinnostavampana ja mukavampana kuin lukiolaiset ja 9. luokkalaiset. 9. luokkalaisten kiinnostus ammatillista koulutusta ja kaksoistutkintoa kohtaan on vähentynyt. Ammatillisessa koulutuksessa olevat ovat jonkin verran kiinnostuneempia lukiosta kuin vielä kolme vuotta sitten. Kymppiluokka kiinnostaa entistää harvempaa. Lukiolaiset ovat harkinneet lukion lisäksi muita koulutusvaihtoehtoja hieman useammin kuin vuonna 0 (%0%). Enemmistö tekee päätöksen lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Lukiolaisten kiinnostuksen hiipuminen ammatillista koulutusta kohtaan on pysähtynyt. Kiinnostus kaksoistutkintoa kohtaan on hienoisessa kasvussa. Sosiaali- ja terveysala kasvattaa suosiotaan ammatillisessa koulutuksessa olevien keskuudessa (%%). Ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden kiinnostus lukiota kohtaan vaihtoehtoisena koulutuspaikkana on hivenen lisääntynyt viimeisen kuuden vuoden aikana, mutta ei ole vieläkään samalla tasolla kuin vuonna 006. Lukiolaisten ja ammatillisessa koulutuksessa olevien tyytyväisyys opiskelupaikkaansa on edelleen hienoisessa nousussa. Ammatillisessa koulutuksessa olevista aiempaa harvempi (5%5%) aikoo mennä suoraan töihin nykyisten opintojen jälkeen. Lukiolaisten keskuudessa korkeakoulu- ja yliopisto-opinnot houkuttelevat aiempaa enemmän, toisaalta myös välivuoden pitäminen. Tekniikan ja liikenteen alan opinnot ovat hieman menettäneet vetovoimaansa ammattikouluun aikovien 9. luokkalaisten keskuudessa. Liiketalous ja yhteiskuntatieteet ovat sen sijaan suositumpia kuin vuonna 0. 7
Opiskelupaikan valintakriteerit Ammatillisessa koulutuksessa toista vuotta opiskelevat TÄRKEIMMÄT/VÄHITEN TÄRKEÄT VALINTAKRITEERIT Ammatillisen koulutuksessa olevilla opiskelupaikan valinnassa painavat eniten: Alan kiinnostavuus Työllistyvyys Oma kunnianhimo/menestyshalu Halu saada hyväpalkkainen työ ja päästä nopeasti töihin. Vähiten merkitystä on: Kavereiden/opon/vanhempien mielipiteellä Koulutusajan pituudella. MUUTOKSET VUODESTA 0 Valintakriteerien tärkeydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuoteen 0 verrattuna oma kunnianhimo ja menestyshalu vaikuttaa opiskelupaikan valintaan enemmän kun taas koulutusajan pituuden merkitys on vähentynyt. PROFIILI VERRATTUNA LUKIOLAISIIN Ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelupaikan valinnassa painottuu lukiolaisia enemmän: Halu saada nopeasti hyvä ammatti ja päästä työelämään Nopea työllistyminen Alan kiinnostavuus Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla on selkeä suunnitelma työelämän suhteen. He tietävät jo varhain mihin ammattiin haluavat ja valitsevat opiskelupaikan ja opintolinjan sen mukaisesti. Toisin kuin lukiolaiset, ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet tähtäävät työelämään nopeasti. 8
Opiskelupaikan valintakriteerit Lukiossa toista vuotta opiskelevat TÄRKEIMMÄT/VÄHITEN TÄRKEÄT VALINTAKRITEERIT Lukiolaisten opiskelupaikan valintaan vaikuttavat eniten: Alan kiinnostavuus Mahdollisuus saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Oma kunnianhimo ja menestyshalu Halu päästä hyväpalkkaiseen työhön Mahdollisuus jatkaa opintoja luontevasti ammattikorkea- /korkeakoulussa. Vähiten merkitystä on: Muiden mielipiteellä Opiskeluajan pituudella Halu päästä nopeasti työelämään ja saada nopeasti ammatti. MUUTOKSET VUODESTA 0: Valintakriteereissä on tapahtunut jonkin verran muutoksia vuodesta 0. Aiempaa enemmän valinnassa painavat halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus, oma kunnianhimo/menestyshalu, alan kiinnostavuus, mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä sekä opon ja vanhempien mielipide. Sen sijaan koulutusajan pituuden ja kavereiden mielipiteiden merkitys on vähentynyt viime vuosina. PROFIILI VERRATTUNA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OLEVIIN: Lukiolaisten profiili valintakriteerien suhteen eroaa selvästi ammatillisessa koulutuksessa olevista. Lukiolaisilla valinnassa painottuu enemmän: Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä minulle sopivaksi Oma koulumenestys peruskoulussa Oppilaitoksen sijainti Vanhempien mielipide Hyvä menestys peruskoulussa ohjaa lukioon ja sieltä edelleen kohti korkeamman asteen opintoja. Työelämään ei ole kiire vaan ollaan valmiita panostamaan ajallisesti ja laadullisesti koulutukseen ja varmistamaan tällä tavalla hyvän työpaikan saaminen. 9
Opiskelupaikan valintakriteerit 9. luokkalaiset 9. luokkaisilla tärkeimmät opiskelupaikan valintakriteerit ovat pitkälle samat kuin lukiolaisilla eli: Alan kiinnostavuus Halu päästä hyväpalkkaiseen työhön Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Oma kunnianhimo ja menestyshalu. Myös vähiten merkitykselliset kriteerit ovat samoja kuin lukiossa olevilla: Muiden mielipiteet Koulutusajan pituus Halu päästä nopeasti työelämään ja saada nopeasti ammatti. MUUTOKSET VUODESTA 0: Kysytyt valintakriteerit koetaan yhtä tärkeiksi tai tärkeämmiksi kuin vuonna 0. Minkään kriteerin tärkeys ei ole laskenut vuodesta 0. Aiempaa tärkeämpiä valintakriteerejä ovat oma koulumenestys peruskoulussa, halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus, oma kunnianhimo ja menestyshalu, alan kiinnostavuus, mahdollisuudet jatko-opintoihin (ammattikorkeakoulu/ korkeakoulu) sekä opon ja vanhempien mielipide. PROFIILI VERRATTUNA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OLEVIIN: 9. luokkalaisten profiili opiskelupaikan valintatekijöiden suhteen on melko samanlainen kuin lukiolaisilla, mutta eroaa selvästi ammatillisessa koulutuksessa olevista. Eniten eroa on alla listattujen valintakriteerien osalta, joita pidetään tärkeämpinä kuin ammatillisessa koulutuksessa olevien keskuudessa. Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Oma koulumenestys peruskoulussa Mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä itselle sopivaksi Vanhempien mielipide Koulutusajan pituus 9. luokkalaisten opiskelupaikan valintaa ohjaavat voimakkaimmin samat tekijät kuin lukiolaistenkin. Hyvä menestys peruskoulussa ohjaa lukioon ja sieltä edelleen kohti korkeamman asteen opintoja. Työelämään ei ole kiire vaan ensin hankitaan mahdollisimman korkea koulutus, minkä uskotaan auttavan työllistymisessä ja hyväpalkkaisen työn saamisessa. 0
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Opiskelu on tärkeää tulevaisuuden kannalta Vanhempiani kiinnostaa, kuinka pärjään opinnoissani Minulle on tärkeää menestyä opinnoissani hyvin Opiskelu on kiinnostavaa Opiskelu on mukavaa Työ on kiinnostavampaa kuin opiskelu Opiskelu on välttämätöntä, mutta ei kiinnostavaa Opiskelen, koska muuta mahdollisuutta ei ole Ammattikoulussa Lukiossa Kaksoistutkinto 9. luokkalaiset Asteikko -, jossa: = Täysin samaa mieltä =Osittain samaa mieltä =Osittain eri mieltä =Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskelu/koulunkäynti on tärkeää tulevaisuuden kannalta (% vastaajista) 06, N=00 9 5 0, N=0 85 00, N=99 85 006, N=00 89 0 LUKIOLAISET 06, N=0 9 7 0, N=0 85 00, N=0 85 006, N=6 8 7 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 00 0, N=7 8 9 00, N= 8 8 006, N=7 89 9.LUOKKALAISET 06, N=00 9 8 0, N=00 89 0 00, N=00 8 6 006, N=00 8 8 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskelu/koulunkäynti on kiinnostavaa (% vastaajista) 06, N=00 59 5 0, N=0 7 5 9 00, N=99 0 7 0 006, N=00 8 6 LUKIOLAISET 06, N=0 7 57 0, N=0 6 66 7 00, N=0 0 55 006, N=6 8 5 7 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 58 0, N=7 59 9 00, N= 7 5 5 6 006, N=7 59 5 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0 60 9 0, N=00 7 67 00, N=00 5 60 8 7 006, N=00 0 56 8 6 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskelu/koulunkäynti on mukavaa (% vastaajista) 06, N=00 5 5 0, N=0 56 00, N=99 9 57 9 006, N=00 5 LUKIOLAISET 06, N=0 7 5 0, N=0 9 68 00, N=0 56 9 006, N=6 9 68 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 5 5 0, N=7 65 00, N= 6 6 006, N=7 5 59 9.LUOKKALAISET 06, N=00 57 8 0, N=00 6 5 00, N=00 9 57 9 5 006, N=00 9 6 5 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä
Opiskeluun/koulunkäyntiin liittyvät väittämät Työ on kiinnostavampaa kuin opiskelu (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 0 5 9 0 8 7 5 5 5 5 5 58 0 0 8 55 8 6 5 9 0 9 8 0 8 7 5 0 5 5 7 6 6 8 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 5
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys Minua kiinnostava ala Ammatti/ala, jolta saa helposti töitä eikä jää Oma kunnianhimo ja menestyshalu Halu päästä töihin, joista saa hyvää palkkaa Halu päästä nopeasti työelämään Koulutus/ala, jonka opiskelua voi luontevasti jatkaa Halu saada nopeasti hyvä ammatti Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus Oppilaitoksen sijainti Mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä minulle Oma koulumenestys peruskoulussa Vanhempien mielipide Koulutusajan pituus Oppilaanohjaajan (OPOn) mielipide Kavereiden mielipiteet ja/tai suositukset Ammattikoulussa Lukiossa Kaksoistutkinto 9. luokkalaiset Asteikko -, jossa: =Erittäin paljon =Melko paljon =Ei kovin paljon =Ei vaikuttanut lainkaan 6
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Halu saada nopeasti hyvä ammatti (% vastaajista) 5 6 8 0 8 9 5 0 7 7 6 9 0 5 7 7 5 0 5 6 5 6 5 6 8 5 5 6 9 7 5 7 7 9 8 5 0 6 6 8 6 8 8 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 7
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys Halu päästä nopeasti työelämään (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 6 7 0 9 6 7 7 6 5 6 0 6 0 0 0 50 5 0 7 8 55 5 9 7 6 0 9 7 9 5 8 7 6 6 0 0 8 9 5 5 9 9 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 8
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Halu päästä töihin, joista saa hyvää palkkaa (% vastaajista) 8 7 7 0 0 9 8 5 0 8 6 5 5 5 9 56 5 7 5 5 7 8 6 7 0 0 8 5 7 5 5 0 5 6 6 6 8 9 7 8 8 5 8 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 9
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys Minua kiinnostava ala (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 5 0 8 7 56 56 68 65 66 6 6 6 67 65 7 67 9 0 7 0 8 8 0 6 6 8 0 7 8 0 5 9 9 5 8 7 5 5 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 0
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Oma koulumenestys peruskoulussa (% vastaajista) 7 7 7 6 5 9 6 9 7 9 9 8 5 55 8 9 7 5 50 60 7 50 5 0 6 9 5 6 6 7 8 9 7 7 7 9 6 9 8 8 9 7 9 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Halu saada mahdollisimman korkea ja hyvä koulutus (% vastaajista) 6 9 9 8 8 0 8 6 5 6 0 5 58 5 8 65 5 8 7 7 8 6 7 0 5 7 9 5 8 8 6 9 6 9 6 5 6 5 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Ammatti/ala, jolta saa helposti töitä eikä jää työttömäksi opintojen jälkeen (% vastaajista) 7 7 9 7 8 0 8 0 5 8 8 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 5 6 50 7 5 8 8 8 8 6 8 7 9 9 0 0 7 7 8 8 5 6
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 Mahdollisuus räätälöidä koulutuksen sisältöä minulle sopivaksi (% vastaajista) 6 6 7 9 6 9 9 5 9 0 0 5 9 9 8 9 58 5 7 50 55 5 9 7 9 6 6 6 7 8 9 0 8 7 6 7 5 6 6 9 5 6 0 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan
Opiskelupaikan valintaan vaikuttaneiden/ vaikuttavien tekijöiden tärkeys Vanhempien mielipide (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 6 6 6 6 5 7 6 7 9 7 5 9 5 7 6 0 7 6 8 8 5 9 0 9 0 6 7 7 7 7 0 9 7 5 5 0 0 9 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin paljon Melko paljon Ei kovin paljon Ei lainkaan 5
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Ammatillinen koulutus (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 6 6 6 6 6 6 6 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 6 5 7 5 0 7 5 8 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 9 6 6 59 58 6 7 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 6 0 8 8 6 6 0 9 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava 6
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Lukio (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 6 7 6 6 6 50 58 5 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 58 5 6 6 6 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 57 68 5 5 6 9 8 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 9 5 8 0 0 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava 7
Eri koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuus Ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto yhtä aikaa, ns. kaksoistutkinto (% vastaajista) AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 LUKIOLAISET 8 0 9 0 6 8 7 7 5 6 6 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 5 6 7 8 9 9 9 7 8 6 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.LUOKKALAISET 58 6 67 67 5 6 06, N=00 0, N=00 00, N=00 006, N=00 6 7 0 0 0 0 7 9 6 0 6 0 % 0 % 0 % 60 % 80 % 00 % Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Ei kovin kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava 8
Yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN OPISKELIJAT JA 9. LUOKKALAISET 9. LUOKKALAISET Miksi pitää ammatillista koulutusta itselleen erittäin tai melko kiinnostavana? Miksi pitää ammatillista koulutusta itselleen ei kovin tai ei lainkaan kiinnostavana? Pääsee nopeammin töihin/työelämään Valmistuu suoraan ammattiin Lukeminen/lukio/pitemmälle opiskelu ei kiinnosta Haluaa tehdä käytännönläheistä työtä/enemmän tekijä kuin lukija Tietää jo selkeästi mitä haluaa/mihin ammattiin haluaa Haluaa miettimisaikaa / ei tiedä vielä mille alalle tai ammattiin haluaa Lukio parempi väylä yliopisto- /korkeakouluopintoihin/hyvään ammattiin Ammattikoulussa ei kiinnostavia aloja/linjoja Tykkää lukemisesta / opiskelusta / teoria kiinnostaa 9
Lukiolaisten muut koulutusvaihtoehdot Harkitsitko lukion lisäksi muita koulutusvaihtoehtoja? (% lukiolaisista) 06, N=0 0 60 0, N=0 66 00, N=0 58 006, N=6 7 6 0 0 0 60 80 00 Kyllä Ei 0
Lukiolaisten muut koulutusvaihtoehdot Mitä koulutusvaihtoehtoja harkitsit lukion lisäksi? (% muita koulutuksia harkitsevista lukiolaisista) Ammatillinen koulutus 6 67 68 7 Kaksoistutkinto 9 Kymppiluokka Jokin muu 0 0 0 0 0 60 80 00 06, N= 0, N=0 00, N=5 006, N=9
Lukiolaisten muut koulutusvaihtoehdot Miksi haki lukioon peruskoulun jälkeen? (Lukiolaisten yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) Paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet Lisää miettimisaikaa Lukiossa saa yleissivistävää koulutusta Sijainti Amiksessa ei kiinnostavaa alaa/vaihtoehtoa
Koulutusalat ammatillisessa koulutuksessa Pääsitkö opiskelemaan siihen ammattiin tai sitä tutkintoa, joka oli ensisijainen valintasi? (% ammatillisessa koulutuksessa olevista) 06, N=00 9 8 0, N=0 90 0 00, N=99 88 006, N=00 89 0 0 0 60 80 00 Kyllä Ei
Koulutusalat ammatillisessa koulutuksessa Harkitsiko muita ammatteja tai tutkintoja ensisijaisen valintansa lisäksi? (% Ammatillisessa koulutuksessa/päässyt ensisijaiseen valintaansa) 06, N=00 6 7 0, N=7 6 6 00, N=6 56 006, N=67 5 8 0 0 0 60 80 00 Kyllä Ei
Koulutusalat ammatillisessa koulutuksessa Mitä muita ammatteja tai tutkintoja harkitsit? (% Ammatillisessa koulutuksessa/harkitsi muita aloja) Muu ammatillinen koulutus 55 70 80 9 Lukio 9 6 7 Kaksoistutkinto 7 6 Muu ammatti tai koulutus 7 Kymppiluokka 0 0 0 60 80 00 06, N=89 0, N=7 00, N=8 006, N=9 5
Ammatillisessa koulutuksessa olevien kokemukset, käsitykset sekä kehitysehdotukset koskien ammatillista koulutusta (yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) Millainen käsitys on ammatillisesta koulutuksesta omien kokemusten perusteella? Kenelle tai millaisille ihmisille ammatillinen koulutus sopii? Hyvät kokemukset/tyytyväinen Käytännönläheistä opiskelua/ammattiin opiskelua Vapaa/rento/helppo/mukava opiskelupaikka Tekeville ihmisille ja käytännön töistä pitäville Kaikenlaisille ihmisille Niille, joita lukeminen ei kiinnosta Sellaisille, jotka tietävät mitä haluavat Niille, jotka haluavat nopeasti ammatin/työelämään Avoimille/sosiaalisille/motivoituneille/energi sille ihmisille 6
Ammatillisessa koulutuksessa olevien kokemukset, käsitykset sekä kehitysehdotukset koskien ammatillista koulutusta (yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) Mitä kehitettävää/parannettavaa ammatillisessa koulutuksessa on? Miten ammatillisesta koulutuksesta saisi nykyistä kiinnostavamman vaihtoehdon? Tyytyväinen/ei mitään kehitettävää Enemmän käytäntöä/työssä oppimista ja vähemmän teoriaa Opettajien aktiivisuus/ammattitaito Opetussuunnitelmien kehittäminen/selkeyttäminen Parempi tiedottaminen asioista Enemmän käytännön opintoja ja työssäoppimista Ei mitään/hyvä näin Paremmat tilat/välineet Lisää vapaavalintaisia aineita 7
Tieto eri opintomahdollisuuksista Ammatillisessa koulutuksessa olevat 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 Lukiolaiset 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 Ammattikoulu+yo-tutkinto 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.luokkalaiset 06, N=00 0, N=99 00, N=97 006, N=9 Tiesitkö, että nykyään on mahdollista suorittaa ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto yhtä aikaa ns. kaksoistutkintona? (% vastaajista) 9 9 95 96 98 98 98 9 00 00 00 96 95 97 95 97 0 0 0 60 80 00 6 8 5 6 5 5 Kyllä Ei 8
Tieto eri opintomahdollisuuksista Tiesitkö, että myös ammatillinen koulutus antaa yleisen jatkoopintokelpoisuuden aina korkeakouluihin ja yliopistoihin asti? (% vastaajista) Ammatillisessa koulutuksessa olevat 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00 Lukiolaiset 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6 Ammattikoulu+yo-tutkinto 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7 9.luokkalaiset 06, N=00 0, N=99 00, N=97 006, N=9 9 90 96 9 96 90 95 9 97 97 9 96 88 9 90 90 7 0 8 0 5 7 6 6 0 0 0 0 0 60 80 00 Kyllä Ei 9
Tyytyväisyys omaan opiskelupaikkaan AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Kuinka tyytyväinen olet opiskelupaikkaasi tällä hetkellä? (% vastaajista) 06, N=00 58 6 0, N=0 8 5 00, N=99 5 8 6 006, N=00 58 8 LUKIOLAISET 06, N=0 59 6 0, N=0 5 0 5 00, N=0 9 6 006, N=6 50 6 AMMATTIKOULU+YO-TUTKINTO 06, N= 58 0 0, N=7 5 8 5 00, N= 55 9 006, N=7 8 8 0% 0% 0% 60% 80% 00% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 0
Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen (% Ammatillisessa koulutuksessa olevista) Mennä töihin Mennä ammattikorkeakouluun Mennä ammatilliseen koulutukseen Pitää välivuoden Mennä korkeakouluun tai yliopistoon Johonkin muuhun opiskelupaikkaan Tehdä jotain muuta * * Suurin osa menee armeijaan 5 5 5 58 0 8 7 8 6 5 6 5 9 0 0 0 60 80 00 06, N=00 0, N=0 00, N=99 006, N=00
Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen (% Lukiolaisista) Mennä korkeakouluun tai yliopistoon Mennä ammattikorkeakouluun Pitää välivuoden Mennä ammatilliseen koulutukseen Mennä töihin Johonkin muuhun opiskelupaikkaan Tehdä jotain muuta * * Suurin osa menee armeijaan 9 0 9 9 0 7 9 9 9 7 0 0 0 60 80 00 06, N=0 0, N=0 00, N=0 006, N=6
Mitä aikoo tehdä nykyisten opintojen jälkeen (% Kaksoistutkintoa suorittavista) Mennä töihin Mennä ammattikorkeakouluun Mennä korkeakouluun tai yliopistoon 5 9 7 9 7 5 Pitää välivuoden 5 Mennä ammatilliseen koulutukseen 6 Johonkin muuhun opiskelupaikkaan 5 6 Tehdä jotain muuta * * Suurin osa menee armeijaan 9 6 0 0 0 60 80 00 06, N= 0, N=7 00, N= 006, N=7
9. luokalla olevien koulutusvalinnat peruskoulun jälkeen Mihin koulutusvaihtoehtoon aiot hakea/mennä peruskoulun jälkeen? (% vastaajista) Lukio 58 56 56 5 Ammatillinen koulutus 6 7 6 7 Kaksoistutkinto 5 6 8 Kymppiluokka Muu 0 0 0 60 80 00 06, N=00 0, N=99 00, N=97 006, N=9
9. luokalla olevien koulutusvalinnat peruskoulun jälkeen (yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) Perustelut mieluisimmalle koulutusvaihtoehdolle AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIO KAKSOISTUTKINTO Valmistuu nopeammin/suoraan ammattiin Opiskelu käytännönläheisempää/haluaa tehdä käsillä töitä Tietää jo mille Saa lisää miettimisaikaa Antaa paremmat mahdollisuudet jatkoopintoja ajatellen Yleissivistyksen vuoksi Saa ammatin ja yo-tutkinnon samalla kertaa alalle/ammattiin haluaa Ei pääse/halua lukioon Amis kiinnostaa/kiinnostavia aloja 5
9. luokalla olevien koulutusvalinnat peruskoulun jälkeen Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Liiketalouden, yhteiskuntatieteiden, hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala, datanomi Luonnonvara- ja ympäristöala Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala Muu ala Ei tiedä Mitä alaa aiot opiskella? (% vastaajista, 9.luokalla/ koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto) 9 6 9 8 0 9 6 5 5 5 0 5 0 0 9 8 7 7 0 0 0 60 80 00 06, N= 0, N=6 00, N=7 006, N=9 6
9. luokalla olevien koulutusvalinnat peruskoulun jälkeen Mitä aiot tehdä ammatillisen koulutuksen jälkeen? (% vastaajista, 9. luokalla/koulutusvaihtoehtona ammatillinen tai kaksoistutkinto ) Mennä töihin 5 5 56 66 Jatkaa opiskelua 9 Tehdä jotain muuta 5 7 Ei osaa sanoa 7 0 0 0 60 80 00 06, N= 0, N=6 00, N=7 006, N=9 7
9. luokalla olevien koulutusvalinnat peruskoulun jälkeen Aiotko jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa, yliopistossa vai jossain muualla? (% vastaajista, 9.luokalla/aikoo jatkaa opiskelua ammatillisen koulutuksen jälkeen) Ammattikorkeakoulussa 5 66 67 76 Korkeakoulussa tai yliopistossa 7 9 Jossain muualla 7 Ei osaa sanoa 7 0 0 0 60 80 00 06, N=9 0, N=9 00, N= 006, N=0 8
Ammatillisen koulutuksen tietolähteet 9-luokkalaisilla Mistä olet saanut tietoa ammatillisesta koulutuksesta? (% vastaajista) Opinto-ohjaajalta Koulusta yleensä Kavereilta Vanhemmilta Internetistä Sisaruksilta Opettajilta Muista lehdistä Ammattiosaaja-lehdestä Televisiosta/radiosta Jostain muualta * * Suurin osa: tutustumiset ja vierailut oppilaitoksiin 6 5 5 5 7 7 7 6 9 7 0 5 8 7 9 8 9 8 9 8 6 0 0 0 0 60 80 00 06, N=00 0, N=99 00, N=97 006, N=9 9
Ammatillisen koulutuksen tietolähteet 9-luokkalaisilla Oletko kaivannut ammatillisesta koulutuksesta lisää tietoa? (% vastaajista) 06, N=00 0 90 0, N=99 0 90 00, N=97 5 85 006, N=9 5 85 0 0 0 60 80 00 Kyllä Ei 50
Avoimet vastaukset Millaista tietoa on kaivannut ammatillisesta koulutuksesta? (9. LUOKALLA / AIKOO JATKAA OPISKELUA) Alakohtaista tietoa. En osaa kuitenkaan määritellä. En tiedä yhtään missä olisi paikkoja minne mennä, enkä tiedä millaista se on, millainen on peruspäivä opiskelijalle, tai mihin kaikkiin aloihin voi kouluttautua Enemmän tietoa aloista ja jatkokoulutus mahdollisuuksista. Enemmän tietoa eri aloista ja sisällöstä. Eri vaihtoehdoista tietoa Koulutuspaikoista tietoa. Koulutuspaikoista, koulutusajoista Kuinka paljon harjoitusjaksoja koulun aikana. Kuinka työllistytään, paikkoja missä on töitä. Lisää tietoa eri aloista ja koulutuksen sisällöstä. Minkälaista koulussa on opiskella ja minkälaiset opiskelumenetelmät on Minkälaista yleensä opiskelu siellä on. Mitä ammattikoulun jälkeen? Mitä eri koulutusaloilla tehdään onhan lisätieto aina plussaa, vaikka olihan siitä minulla ainakin ihan hyvin tietoa Opiskelevien oppilaiden mielipiteitä linjasta jota opiskelee. Opiskelusta Periaatteessa kaikkea opetukseen liittyvää. Perustietoja opinnoista. Pitäisi kertoa enemmän ammatillisesta koulusta. Tarkempaa alakohtaista tietoa eri aloista. Tarkempaa tietoa ammateista ja opinnoista. Tietoa enemmän kaksoistutkinnoista. Tietoa eri kouluista enemmän. Voitaisiin kertoa laajemmin eri kursseista. Vähän tarkemmin olisi voinut kertoa.
9. luokalla olevien käsitykset ja kehitysehdotukset koskien ammatillista koulutusta (yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) 9. luokalla / aikoo jatkaa opiskelua Millainen käsitys tai mielikuva ammatillisesta koulutuksesta? Kenelle ammatillinen koulutus sopii? Käytännönläheinen/käsillä tekemistä/vähemmän teoriaa EOS / ei mitään mielikuvaa Pääsee suoraan/nopeasti töihin/koulutetaan suoraan ammattiin Hyvä / ihan hyvä Helppoa / helpompaa kuin lukiossa Rentoa/rento paikka Niille, jotka tietävät jo, mitä alaa haluavat opiskella Niille, jotka haluavat oppia asioita käytännössä / ovat hyviä käsistään Niille, jotka eivät tykkää lukea / lukeminen ei kiinnosta Niille, jotka haluavat nopeasti töihin/ammatin Kaikille 5
9. luokalla olevien käsitykset ja kehitysehdotukset koskien ammatillista koulutusta (yleisimmät kommentit avoimissa vastauksissa) 9. luokalla / aikoo jatkaa opiskelua Mitä kehitettävää/parannettavaa ammatillisessa koulutuksessa on? Ei osaa sanoa Ei mitään Enemmän vaihtoehtoja Miten ammatillisesta koulutuksesta saisi nykyistä kiinnostavamman vaihtoehdon? Ei osaa sanoa Markkinoida ja kertoa ammattikoulusta enemmän Enemmän käytännön harjoittelua/työssä oppimista Enemmän käytännön harjoittelua/työssä oppimista Laaja-alaisempi opiskelu/yleissivistäviä aineita enemmän 5
Kvalitatiivinen tutkimus Ammatillisessa koulutuksessa olevat, peruskoulun 9.-luokkalaiset, oppilaanohjaajat ja työnantajat/yrityspäättäjät 5
Tutkimuksen tavoite ja toteuttaminen Tavoite Tutkimuksella selvitettiin valituissa kohderyhmissä suhtautumista ja asenteita liittyen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä sitä, miten ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta voitaisiin lisätä Toteuttaminen Tutkimuksen kvalitatiivinen osa toteutettiin henkilökohtaisten syvähaastattelujen ja parihaastattelujen avulla pääkaupunkiseudulla, Etelä-Karjalassa (Lappeenranta ja Imatra) sekä Porissa. Kohderyhmä Parihaastatteluihin kutsuttiin 9. luokalla opiskelevia tyttöjä ja poikia, joille ammatillinen koulutus on ainakin periaatteessa relevantti vaihtoehto peruskoulun jälkeen sekä ammatillisissa oppilaitoksissa toista vuotta opiskelevia nuoria. Henkilökohtaisesti haastateltiin yläasteiden opintojenohjaajia ja henkilöstöstä vastaavia työnantajia/yrityspäättäjiä sekä 0-9 työntekijän että yli 50-50 työntekijän yrityksistä. Haastatteluja tehtiin eri kohderyhmissä ja paikkakunnittain seuraavasti: Pk-seutu Pori Lappeenranta/ Imatra YHTEENSÄ 9-luokkalaiset tyttöä/parihaastattelut 6 poikaa/parihaastattelut 6 Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat 8 tyttöä/parihaastattelut 8 poikaa/parihaastattelut Yläasteen opot Henkilökohtaiset syvähaastattelut 6 Työnantajat/yrityspäättäjät Henkilökohtaiset syvähaastattelut 6 Haastattelut tehtiin maalis-huhtikuussa 06. Yhteensä haastateltiin 5 henkilöä. Haastattelu kesti keskimäärin tunnin. YHTEENSÄ 0 0 55
Yhteenveto Valinta jatko-opiskelupaikasta on ollut useimmille haastatelluille 9.-luokkalaisille helppo. Lukio ei ole erityisen vakavasti harkittava vaihtoehto ammatilliseen koulutukseen pyrkiville eikä ammattikoulu lukioon tähtääville. Mielikuvat ammatillisesta koulutuksesta ovat myönteisiä ja imagon arvioidaan parantuneen viime vuosina/aikoina. Silti ammatillisen koulutuksen koetaan edelleen kärsivän ainakin jossain määrin arvostuksen puutteesta. Ammatillisen koulutuksen keskeisin vahvuus ja samalla heikkous, on valmistuminen suoraan ammattiin. Se tarjoaa lukiota selvästi nopeamman väylän päästä työelämään ja saada ammatti. Toisaalta ammatillinen koulutus saattaa raamittaa liikaa tiettyyn ammattiin ja lukita vaihtoehdot tietoisuus jatko-opintomahdollisuuksista tärkeää. Ammatillinen koulutus on entistä enemmän käsistään taitavien päämäärätietoisten valinta. Se sopii viime kädessä kaikille, myös hyville oppilaille. Vanhat ennakkoluulot ammatillisesta koulutuksesta murenemassa vähitellen yleinen arvostus lisääntymässä? 9. Luokkalaisten tietämys ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarjonnasta vaihtelee paljon opoilla ja ammattioppilaitoksilla (esittelyt kouluilla ja vierailut oppilaitoksissa) keskeinen rooli tiedon levittämisessä. Työnantajat tuntevat ammatillista koulutusta heikonlaisesti, lähinnä harjoittelijoiden kautta tarve tehostaa tiedottamista ja parantaa suhteen hoitoa työnantajien suuntaan? Ammatillisen koulutuksen tutkintoranteiden ja tutkintojen sisältöjen tuntemisessa on selkeitä puutteita. Toisaalta, tietoa on tarvittaessa saatavilla riittävästi jos vain viitsii etsiä. 56
Yhteenveto Työnantajat suhtautuvat myönteisesti ammatilliseen koulutukseen ja kokevat sen vastaavan työelämätarpeita suhteellisen hyvin. Harjoittelijoiden taso kuitenkin vaihtelee - osalla haasteita työelämä- ja elämänhallintataidoissa huomioitava opetuksessa jollakin tavalla? Yrityksillä on tärkeä rooli ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa ja kiinnostuksen lisäämisessä. Yritykset pitää ottaa markkinointiin mukaan ja yritysten vastuulla on toisaalta huolehtia, että nuorille tarjotaan harjoittelupaikkoja. Ammattien kiinnostavuus määräytyy pitkälti työllistymisnäkymien, työn sisällön ja palkkatason perusteella. Myös TV-sarjat sekä kaverit/vanhemmat muokkaavat käsityksiä. Sukupuolella ja jatko-opintosuunnitelmilla on vaikutusta ammattien kiinnostavuuteen. Ammatilliseen oppilaitokseen hakeneet/siellä jo opiskelevat pitävät kädentaitoja vaativia ammatteja kiinnostavina. Ei-kiinnostavista ammateista on melko yhtenäinen käsitys; yksitoikkoiset, fyysisesti raskaat, likaiset, vain vähän koulutusta vaativat, yksin tehtävät ja heikkoa arvostusta nauttivia työt eivät houkuttele. Tietoa ammatillisesta koulutuksesta haetaan (tarvittaessa) monipuolisesti useita kanavia hyödyntäen. Päätietolähteitä ovat opot, kaverit/vanhemmat ja netti (videoklipit). Tietoa haetaan eniten työllistymismahdollisuuksista, työn sisällöstä ja palkkatasosta. Ammatillisen koulutuksen mainonnan huomioarvo on hyvä. Lähes kaikki ovat huomanneet mainontaa ja useimmat kokevat sen lisääntyneen viime aikoina (huom. Haastattelut tehtiin heti yhteishaun päättymisen jälkeen). Parhaiten mieleen ovat jääneet TV-mainokset ja ulkomainonta. Mainosten sisältö muistetaan kuitenkin huonosti. 57
Yhteenveto Markkinointi on ammatillisten oppilaitosten vahvuus lukioihin verrattuna ja keino kilpailla opiskelijoista. Kukaan ei muista nähneensä lukioiden mainontaa. Ammatillista koulutusta kannattaa markkinoida monikanavaisesti. Painotus sähköiseen puoleen (netti, SOME, ei kuitenkaan Facebook), mutta myös perinteisellä printtimainonnalla on vielä merkitystä. Nuoret kertomaan nuorille toimii myös hyvin. Mainonnan on perustuttava faktoihin ei pelkkää mielikuvamainontaa. Sisällön on oltava laadukasta, kompaktia ja helposti luettavaa. Käytännön esimerkit kiinnostavat. Mainonta ei saa olla liian yleispiirteistä. Kohderyhmät on mietittävä tarkkaan pitäisikö ammatillista koulutusta markkinoida myös nuorten vanhemmille ja 7.-8.-luokkalaisille? Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus nähdään suhteellisen positiivisena. Moni uskoo vetovoiman lisääntyvän ja mahdollisuuksia koetaan olevan enemmän kuin uhkia. On kyettävä kuitenkin jatkuvasti reagoimaan ja vastaamaan työelämän muutoksiin ja muuttuviin tarpeisiin (automaation lisääntyminen, kielitaidon merkitys ) Ammatillisen koulutuksen asemaa vahvistaa koulutustarjonnan monipuolistuminen, imagon parantuminen, näkyvyyden lisääntyminen, työelämäyhteydet ja korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu. Pakolaisaalto asettanee lähivuosina ammatilliselle koulutukselle haasteita väylä pakolaisille työllistyä? 58
Mielikuvat jatkovaihtoehdoista 9. luokan jälkeen AMMATTIKOULU Valmistaa suoraan työhön/ammattiin, käytännön opetusta. Kädentaitojen opiskelu tekijöille ja tekemällä oppiville, lukitsee vaihtoehdot Valmius aloittaa työt heti opintojen päätyttyä. Saa ammatin nopeammin kuin lukion kautta. Ei turhaa teoriaopetusta. Pääsee tekemään oikeita töitä opintojen ohessa. Kahdenlaista asennoitumista toisaalta kärsii heikosta arvostuksesta, toisaalta pidetään opiskelupaikkana, joka sopii kaikille (hyvillekin oppilaille). Niille, jotka tietävät jo varhain mitä haluavat tehdä tai vahva kutsumus tiettyyn ammattiin. Niille, joita lukeminen ei kiinnosta. Selviää helpommalla. Koulutustarjonta monipuolistunut, mahdollistaa myös jatkokoulutuksen. Valmistaa suoraan työhön, ei turhaa teorian opetusta. Täytyy olla varmempi mitä haluaa tulevaisuudessa. Valmistaa fyysiseen työhön. Amiksesta on joillakin negatiivinen mielikuva. Sinne menee ne, jotka eivät pääse muualle. Niille hyvä vaihtoehto, joilla vahva kutsumus tiettyyn ammattiin. Amiksessa voisi olla enemmän myös sivistävää puolta. (9. LUOKKA) Saa työvalmiutta. Antaa mahdollisuuden menestyä siinä työssä mitä opiskelee. Voi jatkokouluttua, ei sulje pois vaihtoehtoja. (9. LUOKKA) Sieltä saa ammatin ja on erilainen kuin peruskoulu. Ei opeteta turhaa. Enemmän tekemistä, vähemmän lukemista. (9. LUOKKA) Amiksen taso noussut varmaan viimeisen 5 vuoden aikana. Amis muuttunut epäonnistujien mörköluolasta monelle varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. (9. LUOKKA) Amis on: ) niille, jotka tietävät jo valmiiksi mihin haluaa suuntautua tai ) niille, jotka eivät jaksa lukea ja menevät siksi suoraan ammattiin valmistavaan kouluun. (TYÖNANTAJA) Tietävät jo tarkkaan mihin haluavat. Hyvillekin oppilaille. Niille, jotka kokevat, etteivät tarvitse kaikkia niitä aineita, joita lukiossa opetetaan. Hyvät kädentaidot. Ne, jotka oppivat tekemällä. Sopii viime kädessä kaikille. (OPO) Sieltä saa ammatin ja on erilainen kuin peruskoulu. Ei opeteta turhaa. Enemmän tekemistä, vähemmän lukemista. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Käydään töissä, ei pelkkää koulua. Pääsee lähelle työelämää. Vapaampaa kuin lukiossa. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) 59
Mielikuvat jatkovaihtoehdoista 9. luokan jälkeen LUKIO Yleissivistävä, laaja-alainen näkemys asioihin. Antaa valmiuden oppia uusia asioita. Mahdollisuus monipuoliseen opiskeluun. Kielten ja matematiikan opiskelusta hyötyä. Saa miettimisaikaa (aikaa kasvaa) mitä haluaa tehdä jatkossa. Pitää ovet auki. Pystyy hyödyntämään jatko-opintoihin paremmin kuin amista. Itsenäistä työskentelyä. Vaatii lukupäätä. Niille, jotka tykkäävät/jaksavat lukea Yliopistoon/akateemisiin ammatteihin tähtääville. Vastuunotto, kurinalaisuus, tavoitteellisuus. Pänttäämistä. Pitää olla motivaatiota ja aitoa halua opiskella. Joutuu tekemään paljon töitä. Ei valmista suoraan ammattiin, vaatii jatkokoulutusta. Siellä on vielä aikaa miettiä mitä haluaa opiskella jatkossa. Lukio avaa ovia jatkoa ajatellen. (9. LUOKKA) Sinne pyrkii kaikki. Sivistävä, saa miettimisaikaa mitä haluaa tehdä jatkossa. Pystyy hyödyntämään jatkoopintoihin paremmin kuin amista. (9. LUOKKA) Peruskoulun jatke. Liikaa turhaa informaatiota, jolla ei tee mitään. Paljon kokeita. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Yleispätevä, opiskellaan laajasti kaikkea. Ei valmenna tiettyyn ammattiin samalla tavalla kuin ammattikoulu. Vaikea päästä suoraan töihin yhtään mihinkään. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Lukio silloin, ellei ole vielä varma valinnoista. (9. LUOKKA) Lukioon menijä pitää oikeasti tykätä opiskelusta. (9. LUOKKA) Niille, jotka jaksavat lukea. Lukio on lukemista. Ahkerille, motivoituneille ja tavoitteellisille. Niille, joilla on visio lukion jälkeen. Toivottavasti sinne ei mentäisi pelkästään chillaamaan. Toivottavasti sinne menevät eivät ottaisi liian kevyttä ohjelmaa, ettei menetetä mahdollisuuksia. Pitää olla mm. kieliä, luonnontieteitä ja matikkaa. (OPO) Niille, jotka haluavat lukea ja saada laajan yleistietämyksen, joka antaa pohjan jatko-opintoihin (TYÖNANTAJA) Tykkää opiskella ja lukea ja jotka ovat hyviä. Moni menee lukioon siksi, että akateemiset vanhemmat haluavat. (OPO) 60
Mielikuvat jatkovaihtoehdoista 9. luokan jälkeen KAKSOISTUTKINTO Motivoituneille, itsenäisille, määrätietoisille, kunnianhimoisille, tavoitteellisille. Rankka, vaatii panostamista. Helpompi väylä suorittaa yo-tutkinto jos ei muuten pääse lukioon. Antaa mahdollisuuden tehdä muitakin kuin pelkkiä lukuhommia Hyvä vaihtoehto, saa molemmat tutkinnot. Antaa valmiudet työelämään ja saa amista laajemman yleissivistyksen. Haasteena kahden eri tyyppisen koulutuksen yhdistäminen. Ei sulje ovia. Antaa mahdollisuuden vaihtaa suuntautumista, helpottaa jatkokoulutukseen hakeutumista. Jonkin verran päällekkäisyyttä amiksen oppiaineiden kanssa. Hyvä vaihtoehto. Sillä tavalla saa molemmat tutkinnot. Vaatii paljon teoreettista työtä, koeviikot. Kaksoistutkinnossa yhdistyy lukion ja amiksen parhaat puolet. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Saa ammatin ja lisäksi yleissivistävän koulutuksen. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Aika rankka, jäänyt monella kesken. Motivaation oltava kunnossa. Tarjoaa helpomman väylän suorittaa yotutkinto jos keskiarvo on matala eikä pääsisi muuten lukioon. (9. LUOKKA) Ehkä vähän hankalampi. Jaksot hankalasti rytmitetty. Välillä paljon vapaata. Joutuu yhdistämään kahdenlaista koulutusta haastavaa ja raskasta. Kurssit miten sattuu, välillä pitää opiskella myös illalla. (9. LUOKKA) Monelle erittäin hyvä, pitää olla ahkera ja motivoitunut. Avaa mahtavia väyliä ammattikorkeakouluihin. (OPO) Kaksoistutkinto on kuulopuheiden mukaan melko työläs. (9. LUOKKA) Jos kaksoistutkinnon suorittaan hyvin, niin sen pohjalta on hyvä jatkaa myös eteenpäin. (OPO) Kaksoistutkinto on OK. (9. LUOKKA) Kaksoistutkinto kuulostaa rankalta. (9. LUOKKA) Ei ole niin kilpailuhenkinen. (OPO) 6
Parannuskohteet ja huolenaiheet AMMATTIKOULU Heikko arvostus lukioon nähden Vaikeaa työllistyä jos ei hae juuri siihen ammattiin mitä on opiskellut. Joutuu nuorena päättämään ammatin tuliko tehtyä oikea valinta? Sivistävä puoli puuttuu. Ei voi opiskella yhtä monipuolisesti kuin lukiossa. Liikaa tyhjäkäyntiä. Tietyt lukuaineet turhia Opettajien ammattitaito ja motivaatio. Raamittaa liiankin tiukasti tiettyyn ammattiin/vaihtoehtoon. Sysätäänkö koulutusvastuuta liikaa työnantajille? Enemmän yksilöllistä opetusta Maahanmuuttajat ja erityisryhmät otettava opetuksessa paremmin huomioon LUKIO Osa oppiaineista ei tarpeellisia jatkoa ajatellen. Liian teoreettinen Poissaolot saattavat hankaloittaa opiskelua. Liikaa valinnaisuutta (OPOT) Ei valmista suoraan mihinkään pelkällä yo-tutkinnolla vaikea työllistyä vaatii jatko-opintoja. Jos ei ole jatko selvillä, vaarana jäädä junnaamaan. Ei anna eväitä työelämään Raskas, paljon lukemista, jaksaako? Toistetaan liikaa samoja asioita mitä oli jo yläkoulussa. Heikko todistus vaarantaa jatkoopiskelumahdollisuudet Saako tarvittaessa tukea opintoihin? Rankka, varsinkin jos menty heikolla peruskoulupohjalla 6
Opiskelupaikan/ammatin valintaperusteet Työllistyminen on tärkeä opiskelupaikan valintaperuste. Palkka on tärkeä, mutta ei välttämättä kaikkein tärkein työn pitää olla myös sisällöllisesti kiinnostavaa. Kavereilla ja sukulaisilla on vaikutusta opiskelupaikan/ammatin valintaan, mutta ei niin paljoa kuin edellä mainituilla asioilla. Muita mainittuja opiskelupaikan valintakriteerejä ovat: Kutsumus (esim. lääkärin opinnot, hoitoala) Halu saada miettimisaikaa tulevaisuuden suhteen (lukio) Jatko-opintosuunnitelmien vuoksi lukioon (korkeakoulu- /yliopisto-opinnot tavoitteena) Halu saada nopeasti ammatti ja päästä työelämään (ammattikoulu) Lukioon. Siellä on vielä aikaa miettiä mitä haluaa opiskella jatkossa. Lukio avaa ovia jatkoa ajatellen (9. LUOKKA) Tavoitteena kaksoistutkinnon suorittaminen, koska se takaa paremmat mahdollisuudet jatko-opintojen suhteen. (9. LUOKKA) Lukioon (englanninkielinen lukio). Kansainväliset hommat ja kielet kiinnostavat. Mitä enemmän osaa kieliä sitä enemmän ovet ovat auki. (9. LUOKKA) Valintaan vaikuttanut vahvasti se, että isä on saman alan yrittäjä (LVI-alan yritys) ja siksi nähnyt koko elämänsä "näitä hommia". (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Lääkärin ammatti on kutsumus, jossa haluaa auttaa ihmisiä ja se on tärkeintä valinnan kannalta. (9. LUOKKA) Valintaan vaikuttaa eniten palkka ja työllisyys, mutta myös se, että tiettyihin ammatteihin tarvitaan lukion suorittaminen. (9. LUOKKA) Ei ole tiedossa, mille alalla on jatkossa hakeutumassa ja lukio antaa hyvät lähtökohdat jatkoon, oli se sitten mitä tahansa. Tulevan ammatin valinnassa palkka on tärkeää, mutta myös työn sisällöllä ja kiinnostavuudella on merkitystä. (9. LUOKKA) Työllistyminen, palkka, työn kiinnostavuus, etenemis- ja kehittymismahdollisuudet ovat jatkon kannalta tärkeitä asioita. Kaveripiiri vaikuttaa melko paljon valintoihin. (9. LUOKKA) 6
Ammatillisen koulutuksen tunteminen ja tietolähteet Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa tunnetaan hyvin eritasoisesti - osa tuntee hyvin, osa ei juuri lainkaan. Opot tuntevat hyvin ja tekevät tiivistä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työnantajat tuntevat heikonlaisesti, lähinnä harjoittelussa tai työhaastatteluissa käyneiden kautta. Jossain kouluissa lukiota on esitelty paljon aktiivisemmin kuin ammatillista koulutusta. TIETOLÄHTEET Opot Esittelyt koululla ja vierailut oppilaitoksissa Kaverit Tapahtumat Netti Videot Yhteistyötä amiksien kanssa ja sitä kautta kontakteja amiksiin. Stadin ammattiopisto. Tutustumiskäynnit Varian kanssa. Ammattikoulujen infotilaisuudet kouluilla. (OPO) Ammattiopistoilla on erittäin hyviä videoita. Road Show oli erittäin hyvä tapa esitellä toimintaa. (OPO) Lukioita esitelty paljon aktiivisemmin. Opiskelijat tulleet itse kertomaan lukiosta --> nuorilta nuorille - markkinointi toimii hyvin. Opo on kertonut amiksesta opettajan näkökulmasta. (9. LUOKKA) Viime syksynä oli Next step-tapahtuman yhteydessä Amislandia, joka oli tosi hyvä ja sieltä sai hyvin tietoa amiksesta. (9. LUOKKA) Ei tunneta kovin hyvin. Koulussa kerrotaan lukioista paljon enemmän. Jos haluaa amikseen pitää itse etsiä tietoa. Koulu voisi infota amiksesta enemmän. Tutustumiskäynnit amiksessa olleet hyviä. (9. LUOKKA) Koululla on käyty esittelemässä ammatillista koulutusta. Lisäksi on vierailuja Sampooppilaitokseen. Runsaasti kavereita, jotka ovat amiksessa. (9. LUOKKA) Ammatillisista oppilaitoksista, email-mainonta, ammattijulkaisut (logistiikkayhdistyksen kuukausijulkaisut). (TYÖNANTAJA) En tunne juuri lainkaan. Tässä on runsaasti kehittämistä. (TYÖNANTAJA) 6
Työnantajien kokemukset ammatillisesta koulutuksesta (työelämävastaavuus) Työnantajilla on myönteinen suhtautuminen ammatilliseen koulutukseen. Koulutus vastaa melko hyvin työelämän tarpeisiin. Perusvalmiudet keskimäärin kunnossa, mutta työ opettaa viime kädessä ammattiin. Työnhakijoiden taso vaihtelee. Nuoren oma asenne ratkaisee ( oikea asenne ja halu tehdä ratkaisevat todella paljon ) MITÄ TAITOJA TULISI KEHITTÄÄ? Elämänhallinta- ja työelämätaidot Työelämän pelisääntöjen tunteminen Kielitaito Asiakaspalveluosaaminen Myyntitaito Oma-aloitteisuus Hyvä arvostus työnantajien keskuudessa. Viime kädessä kuitenkin henkilökysymys eli jos hyvä tyyppi niin saa myös arvostusta osakseen Yleissivistävää puolta pitäisi lisätä. Elämänhallintataitoja. Pelkkä tekninen taito ei riitä. Pitää myös ymmärtää miten maailma toimii. Kielten opetusta lisää. On tärkeää, että tajutaan työelämän tietyt pelisäännöt, kuten työhön tuleminen ajallaan jne. Näissäkin on runsaasti vaihtelua. Oma-aloitteisuutta ja reippautta tulisi olla enemmän, tosin ne ovat usein henkilökohtaisia ominaisuuksia. Pitää uskaltaa esim. pyytää apua muilta. Myyntitaitoja tarvitaan aina. Pitää olla rohkeutta suositteluun ja lisämyyntiin. Tulee ymmärtää peruslähtökohdat työelämässä, kuten työajat, loma-ajat, luotettavuus jne. Asiakaspalvelu on sellainen. Tällä hetkellä 0 % mekaanikoista palvelee suoraan asiakasta ja tämä tulee olemaan tulevaisuutta entistä enemmän. Tähän tarvitaan valmiuksia ja koulutusta. Osalla puutteellinen motivaatio. Osalla puutteita hahmottaa alan yleiset periaatteet/perustaidot/lainalaisuudet. Kielitaitoon pitäisi jatkossa ehkä panostaa, koska ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus kasvaa koko ajan. 65
Millä perusteella ammattien/alan kiinnostavuutta arvioidaan? Työllistymisnäkymät, työn sisältö/kiinnostavuus ja palkka tärkeimmät kriteerit. TV-ohjelmilla ja -sarjoilla suuri merkitys. Myös kavereiden ja vanhempien mielipiteillä on vaikutusta. Alan esilläolo julkisuudessa. Työn sisältö/kiinnostavuus/monipuolisuus luovaa, pääsee tekemään käsillä, saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, monipuolisuus (ei liian yksitoikkoista). Yleinen arvostus, työllistymisnäkymät Omien vanhempien ja kaverien mielipiteet Halu saada valtaa, mahdollisuus vaikuttaa työhön. Työilmapiiri Kokonaisuus eli palkka ja työllistymismahdollisuudet, onko alalla tulevaisuutta. Alan esillä olo ja markkinointi ovat ratkaisevia. Työajat, työn raskaus. 66
Minkälaista ammatillisen koulutuksen markkinoinnin pitäisi olla? KANAVAT Markkinointi monikanavaisesti, sähköisiä kanavia painottaen, printtimainontaa unohtamatta. Nuoret kertomaan nuorille. SOME (Instagram), Facebook ei hyvä, koska nuoret eivät käytä. Nuoret kertomaan nuorille Netti (esim. iltasanomat.fi, oppilaitosten nettisivut) Koulun kautta (esittelyt kouluissa ja tutustumiskäynnit) Printtimainonta (esim. Metro-lehti) Radiomainokset Esittelyvideot/videoklipit Avoimet ovet TV-mainonta Netti, radio, Facebook, bussipysäkit, ei printtisanomalehti. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Nuoret kertomaan nuorille. Esittelyvideot. Avoimet ovet. (AMMATTIKOULU,. VUOSI) Niiden sähköisten kanavien kautta, joissa nuoret ovat. Sanomalehdet, mutta niitä nuoret eivät lue kovin paljoa. Radiomainonta. (9. LUOKKA) Kouluun voisi tulla esittelemään amista, jo ennen ysiluokkaa. Amiksesta voisi kertoa jopa jo alakoulussa tai seiskalla. (9. LUOKKA) Ehkä postin kautta kotiin joku lehti (printtimainonta). Netin kautta. Metro-lehti ehkä hyvä, koska bussissa on aikaa lukea, koska ei jaksa koko ajan katsoa kännykkää. Tietyt nettisivut ovat myös hyviä kanavia (esim. Iltasanomat.fi). TV on huono kanava, koska nuoret eivät katso televisiota. (9. LUOKKA) Some, koulun kautta, Instagram. Opiskelijat itse kertomaan kouluihin omista kokemuksistaan. (9. LUOKKA) Tarinoita videoklippien muodossa. (OPO) Tutustumiset amikseen, amisten pitäisi jalkautua myös peruskoulun puolelle. Niihin opiskelupaikkoihin haetaan, joita markkinoidaan hyvin. (OPO) Sähköisesti eri kanavien kautta, se ajaa lehdistä ohi mennen tullen, nuoret eivät lue lehtiä. (TYÖNANTAJA) 67