Suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen nitraatille ja nitriitille riskinarvioinnin tuloksia 1
Riskinarviointi Epäilys ADI-arvojen ylittymisestä, tarve päivitetylle tiedolle altistustasoista Riskinarviointi: riippumaton tieteellinen tutkimus taustatietona riskinhallintatoimille 2 Haittavaikutusten todennäköisyys ja vakavuus Arvion epävarmuus
Vaaran tunnistaminen & annosvaste NO 3 ja NO 2 : suurina määrinä methemoglobinemian riski (tärkein akuutti vaara) bakteeri-infektio + NO 3 / NO 2? Koe-eläimillä methb muodostus, kasvun hidastuminen, keuhkoputkien laajenema ym. Nitrosoamiinien muodostuminen ADI = hyväksyttävä päiväsaanti (pitkällä aikavälillä) Turvallinen altistustaso ADI ADI usein NOAEL / 100 Joka päivä koko elämän ajan Nitraatin ADI 3,7 mg NO 3- / kg ruumiinpainoa / vrk Nitriitin ADI 0,07 mg NO 2- / kg ruumiinpainoa / vrk EFSA arvioi NO 3 ja NO 2 turvallisuuden uudelleen 2015 3 NOAEL = No Observed Adverse Effect Level = ei havaittavia haittavaikutuksia
Pitoisuustiedot tutkimuksessa Kasvikset, joiden käyttö 1 % kokonaiskulutuksesta + käytetyimmät lisäainelähteet Projektia varten analysoidut näytteet 2009 2012 (Evira Kemia &Toksikologia) Käytetyimmät vihannekset, omena, mansikka Makkarat, leikkeleet, muut lihavalmisteet, juustot, maustesillit Tullilaboratorion valvontanäytteet 2004 2009 Lehtivihannekset, lastenruoat Eviran / EVI:n tuotevalvontanäytteet 2000 2008 Yrtit, lehtivihannekset, peruna, lastenruoat THL:n kokoamat talousveden valvontanäytteet 2008 Kirjallisuustietoa muista hedelmistä, marjoista, viljoista 4
Mitatut luontaiset nitraattipitoisuudet kasviksissa NO 3 Keskiarvopitoisuudet v. 2009 5 Tähdellä merkityt kerätty v. 2004 2009
Mitatut lisäainenitraatti- ja nitriittipitoisuudet lihavalmisteissa NO 3 NO 2 Upper bound -keskiarvot: <LOQ = 10 mg/kg * * * = alle 10 (LOQ) LOQ = määritysraja 6 Mitattu n. 7 vrk ennen vkp Pitoisuus muuttuu ajan myötä: NO 2 -pitoisuus laskee.
Talousveden nitraatti ja nitriitti NO 3 NO 2 NO 3 raja-arvo 50 mg/l NO 2 raja-arvo 0,5 mg/l (STMa 461/2000) Veden yksilölliset kulutustiedot puuttuivat kokonaisveden arvioitu tarve eri ikäkausina Altistus vedestä MC-simulaatioina mittaustulosten ja kokonaisvedentarpeen pohjalta, yliarvio? 7 Viranomaisvalvonnan talousvesinäytteistä tarkemmin: Outi Zacheus, Talousveden valvonta ja laatu vuonna 2008 THL Avauksia 18/2010
Ruoankäyttöaineistot tutkimuksessa Finravinto 2007 25 74 v 2.. 8 vrk käyttötiedot DIPP 1v, 3v ja 6v (2003-2005) 3 vrk käyttötiedot Yksilölliset ruoankäyttötiedot raaka-ainetasolla. Fineli-elintarvikekoostumustietokannassa olevat elintarvikenimikkeet Ikä (v) Paino min max (kg) Keskiarvo (kg) Lukumäärä 1 7,0 14,7 10,06 458 (tyttöjä 49 %) 3 11,0 23,5 15,18 535 (tyttöjä 49 %) 6 14,8 44,7 22,38 478 (tyttöjä 47 %) 25 74 40,1 156,8 77,6 (M 84,7; N 71,2) 2038 (naisia 53 %) 8
Altistuksen arviointi Deterministinen arvio Piste-estimaatit, altistus tietyssä jakauman pisteessä Aiemmat arviot tällä menetelmällä Probabilistinen l. todennäköisyyspohjainen arvio Altistusjakauma väestössä / ikäryhmässä Esim. MCRA-ohjelma (https://mcra.rivm.nl/) Monte Carlo tekniikka, tuhansia simulaatioita 9
Altistuksen arvioinnin suoritus Upper bound -arvio (alle määritysrajan = 10 mg/kg) Pitkäaikaisaltistus MCRA-ohjelmistolla Pitoisuuden keskiarvo elintarvikkeessa x elintarvikkeen kulutuksen jakauma Kulutusmäärät suhteessa kuluttajan painoon, käytön toistuvuus 100 000 satunnaista yhdistelmää Altistusjakauma mikä osa väestöstä ylittää ADI-arvon? mikä altistustaso eri kulutusmäärillä? mitkä tärkeimmät altistuslähteet? 10
Nitraattialtistuksen lähteet eri ikäryhmille NO 3 11 Ikäryhmän keskimääräinen tilanne (ilman talousvettä). Eniten altistuvilla nitraattipitoisimpien kasvisten osuus kasvaa.
Nitraattialtistus eri ikäkausina 1/2 NO 3 Pääosin kasviksista Tutkittu raaka kasvis vs. syöty muoto? Prosessointi voi alentaa pitoisuuksia kymmeniä % Pesu, kuoriminen Kypsennys monilla kasviksilla; kypsennystapa vaikuttaa Ikäkausi Ikäryhmän osuus, jolla altistus < ADI (luottamusrajat), kaikki tutkimuspäivät 1v 94,1 % (91,5 98,0 %) 3v 97,0 % (93,3 99,2 %) 6v 98,7 % (96,3 99,8 %) Aikuiset 99,8 % (99,6 100,0 %) 12
Nitraattialtistus eri ikäkausina 2/2 NO 3 Suuri annos nitraattipitoisimpia lehtivihanneksia ADI voi väliaikaisesti ylittyä EFSA: 400 g/vrk vihanneksia, hedelmiä nettovaikutus positiivinen Vähentää sydänkohtausja aivoinfarktikuolemia (EFSA 2008) 80 % ADI:sta Aikuiset P99 13
Nitriitin lisäainelähteet eri ikäkausina NO 2 14 Ikäryhmän keskimääräinen tilanne (ilman talousvettä). Eniten altistuvilla ruokamakkaran (ja raakamakkaran) osuus kasvaa.
Nitriittialtistus eri ikäkausina 1/2 NO 2 Ikäkausi 1v 100 % Ikäryhmän osuus, jolla altistus < ADI (luottamusrajat), kaikki tutkimuspäivät 3v 91,0 % (80,7 98,0 %) 6v 91,0 % (86,5 98,1 %) Aikuiset 99,95 % (99,75 100,0 %) Vain E249 E252 sisältäviä tuotteita analysoitu Jos kaikki mittaustulokset tuotteesta < LOQ, oletettu tuotteessa ei nitriittiä, muuten upper bound Talousvedestä saatava altistus ei mukana yllä. Vain nitriittimuodossa nautittu nitriitti. 15 LOQ = määritysraja
Nitriittialtistus eri ikäkausina 2/2 60 % ADI:sta NO 2 Aikuiset P99 Selvä sukupuoliero aikuisilla Osalla 3-vuotiaista ja 6-vuotiaista ADI ylittyy Kulutustottumukset Talousveden arvioidun osuuden kera n. 14 % 3v ja n. 11 % 6v lapsista voi ylittää ADI-arvon. 16
Mallinnus: dos. Jukka Ranta, Evira Laskelmat syöntisuositusten taustaksi NO 2 Mitatuista pitoisuuksista (7 vrk ennen vkp) bayesilainen malli Suomessa esiintyvät pitoisuudet (tällä elinkaaren hetkellä = lyhyen aikavälin pitoisuus x) pitoisuuksien keskiarvon oletusjakauma (= pitkän aikavälin todennäköinen pitoisuus E(x)) Monte Carlo -pohjaisesti 10 000 kertaa x * vakioannos tai E(x) * vakioannos altistusjakauma vakioannoksella Vakioannosta (g/viikko) muutetaan, kunnes altistusjakauman P99/P95 saavuttaa ADI-arvon Pitoisuudet keskiarvoistuvat pitkällä aikavälillä populaatiotasolla, yksilötasolla voi tuoteuskollisuus vaikuttaa Makkarat, NO 2 -pitoisuus (x) mg/kg 17
Turvallinen viikkoannos nitriittipitoista makkaraa TAI leikkelettä NO 2 Ikä (keskipaino) Tyyppi *) 1v (10,06 kg) 3v (15,18 kg) 6v (22,38 kg) Enintään ADI-arvon suuruisen altistuksen tuottava määrä g/viikko Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli 99 % tn 95 % tn 99 % tn 95 % tn Makkara 46 67 140 157 Leikkele 48 70 140 158 Makkara 74 108 226 252 Leikkele 75 115 226 254 Makkara 110 161 338 374 Leikkele 116 172 342 375 *) Makkara = grilli-, lenkki-, nakki- tai raakamakkara Leikkele = leikkelemakkara, kinkku- tai siipikarjaleikkele 18 Tuoteuskollisuus? Syöntihetki mitattua 7 vrk ennen vkp vastaava?
Tutkimuksen virhelähteet ja puuttuva tieto Mittausaineiston ja ruoankäyttöaineiston laajuus (epävarmuutta tulokseen) Altistusmalliin liittyvä epävarmuus Kirjallisuuden pitoisuustiedot / kasvisten syötävän osan pitoisuus Pesu, kypsennys jne. muuttavat pitoisuuksia (huomattavastikin!) Lisäainenitriitin pitoisuus tuotteessa laskee ajan myötä; kulutushetki? Lisäainenitraatittomien / -nitriitittömien tuotteiden markkinaosuus tuntematon Ei yksilöllisiä vedenkäyttötietoja, kokonaisvedentarve yliarvioi altistusta 19
ADI-arvon ylittyminen? EFSA: lyhytaikaiset ADI-ylitykset (kasvisten nitraatti) ei ongelma suhteessa vihanneksista ja hedelmistä saataviin terveyshyötyihin ADI:n jatkuva ylittyminen ei suoraan = terveyshaitta NOAEL / 100 Terveyshaitan riski kuitenkin kasvaa Methemoglobinemia Nitrosoamiinien muodostuminen? Ei yksityiskohtaista tutkimustietoa 20
Yhteenvetona Nitraattialtistus pääosin vihanneksista ja hedelmistä Salaatit, pinaatti, punajuuri eniten altistuvilla (rucola?) EFSA arvio: kasvisten hyödyt ylittävät mahd. haitat Pesu, kuoriminen alentavat pitoisuuksia Nitriittialtistus (nitriittinä nautittu) pääosin makkaroista Runsas käyttö; osalla lapsista ADI voi ylittyä ADI pitkän aikavälin arvo, mutta altistuksen vähentäminen lapsilla hyväksi 21
Riskinarviointiraportti ladattavissa http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/esittely/toiminta/riskinarviointi /raportit/raportit+2013-2014/ Eviran tutkimuksia 2/2013 Kvantitatiivinen riskinarviointi lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille 22 (Evira), Jukka Ranta (Evira), Pirkko Tuominen (Evira), Anja Hallikainen (Evira), Tiina Putkonen (Evira), Christina Bäckman (Evira), Marja-Leena Ovaskainen (THL), Suvi Virtanen (THL), Kirsti Savela (Evira)
Kiitokset Asiantuntijat Evirassa: Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö: Merja Isoniemi Marika Lyly (nyk. Vaasan Oy) Tapani Lyytikäinen Vera Mikkilä (nyk. HY) Tuoteturvallisuusyksikkö: Kirsi-Helena Kanninen Tomi Kekki Pirkko Kostamo Ulla Luhtasela (nyk. Suomen Nestlé Oy) Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö: Soile Penttinen 23 Asiantuntijat muualla: Terhi Andersson, Tullilaboratorio Heini Haverinen, Päivittäistavarayhdistys / Kesko Marina Heinonen, HY Heikki Hyöty, Tampereen yliopisto Jorma Ilonen, Itä-Suomen yliopisto Mari Jääskeläinen, ETL Mikael Knip, HUS Raimo Pohjanvirta, HY Eero Puolanne, HY Liisa Rajakangas, Maa- ja metsätalousministeriö Susanna Raulio, THL Marita Ruusunen, HY Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto Olli Simell, Turun yliopisto Marleena Tanhuanpää, ETL Heli Tapanainen, THL Riitta Veijola, Oulun yliopisto Outi Zacheus, THL