Johtoalueen puustonkäsittelypäivä 13.4.2016 Hilton Airport, Vantaa
Johtoalueen puustonkäsittely 8:30 Tervetulokahvi 9:00 Tilaisuuden avaus varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, Fingrid Oyj 9:15 Haarajohtojen puuvarmuuden merkitys kantaverkolle asiantuntija Niklas Löf, Fingrid Oyj 9:35 Ennakkokyselyn kooste asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj 10:00 Verkonomistajien yhteistyön mahdollisuudet johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 10:15 Kasvustonkäsittelyn suunnittelu ja toteutus ennen ja nyt tuotepäällikkö Matti Seppälä, Eltel Networks Oy 10:45 Fingridin toimintamalli johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 11:30 Lounas 18.4.2016
Julkinen Kari Kuusela Johtoalueen puustonkäsittely
4 Etunimi Sukunimi Sähkömarkkinalaki edellyttää puuvarmaa verkkoa
Haarajohtojen puuvarmuus vaikuttaa suoraan kantaverkkoon
Fingridin voimajohtojen kunnossapito on todettu tehokkaaksi
Yhteistyöllä on suuri merkitys johtoalueen puustonkäsittelyssä 7 Etunimi Sukunimi
8 Etunimi Sukunimi Puustonkäsittelyä kehitetään jatkuvasti!
Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Julkinen 13.4.2016 Niklas Löf Haarajohtojen käyttövarmuuden merkitys kantaverkolle
Yleistä Suomessa kantaverkon voimajohdot ovat maantieteellisistä siirtoetäisyyksistä johtuen pitkiä ja sähköasemat ovat harvassa Fingrid sallii liitynnät 110 kv voimajohtoon huomioiden voimajohdon käytettävissä oleva siirtokapasiteetti ja tekniset reunaehdot (YLE 2013) Fingridin 110 kv voimajohtoihin on liittynyt yhteensä n. 200 haarajohtoa, joita on n. 50 eri asiakkaalla Kantaverkko toiminnan laadun takaamiseksi kantaverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että verkon toiminta ei häiriydy sähköjohtojen päälle kaatuvista tai johtokadulla kasvavista puista 11 Niklas Löf Julkinen
Haarajohdot ja voimajohtoliitynnät Asiakkaiden haarajohdot ja voimajohtoliitynnät muodostavat kiinteän osan kantaverkon sähköjohtoa ja vaikuttavat siten suoraan kyseisen voimajohdon muiden liityntöjen käyttövarmuuteen Keskeistä haarajohtojen käyttövarmuus ja voimajohtoliityntöjen häiriöttömyys Tavoitteena saada haarajohtojen käyttövarmuus samalle tasolle kuin kantaverkossa Kantaverkon voimajohtojen häiriöitä aiheutuu johdon vioista, mutta merkittävä osuus häiriöistä aiheutuu myös haarajohtojen vioista Sähköasema Kantaverkon kytkinlaitos Suojaavat kytkinlaitteet L Kantaverkon voimajohto Haarajohto < L Haarajohto < 2 km Sähköasema 2-7 km Kantaverkon kytkinlaitos 12 Niklas Löf Julkinen Sähköasema
Haarajohtojen liityntätavat 14 80 103 Jäykkä liityntä Erotin Katkaisija 13 Julkinen
110 kv pysyvät johtoviat 2001-2015 Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 14 Niklas Löf Julkinen
110 kv pysyvät puuviat 2001-2015 Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 15 Niklas Löf Julkinen
110 kv voimajohtojen pysyvien vikojen taajuudet Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 16 Niklas Löf Julkinen
110 kv voimajohtojen pysyvien vikojen taajuudet Johtopituudet: Fingrid ~7500 km Muut ~1500 km 17 Niklas Löf Julkinen
Haarajohtojen seuranta Sähkömarkkinalain velvoittamana Fingridin tulee varmistaa kantaverkon voimajohtoihin liittyvien haarajohtojen puuvarmuuden ylläpito määrävälein tapahtuvan seurannan avulla Uusi kantaverkkosopimus (KVS 2016) velvoittaa asiakkaita raportoimaan Fingridille 110 kv haarajohtojen huoltotoimenpiteistä mukaan lukien johtoalueella ja sen läheisyydessä kasvavan puuston käsittelyn Huoltotoimenpiteet tulee päivittää aina muutoksen yhteydessä; kuitenkin vähintään viiden vuoden välein 18 Niklas Löf Julkinen
110 kv haarajohtojen käyttövarmuuden varmistaminen Haarajohtojen systemaattinen kunnossapito ja sen seuranta Selvityspyynnöt haarajohdolla tapahtuneista häiriöistä ja jatkotoimenpiteistä sopiminen asiakkaan kanssa Fingridin uusiessa voimajohtojaan tai asiakkaan uusiessa haarajohtoaan tulee voimajohtoliitynnät saattaa vastaamaan nykyisiä liittymisehtoja Käyttövarmuuden parantaminen haarajohtojen kytkinlaitteilla Erottimien avulla vikaantunut haarajohto voidaan erottaa ja maadoittaa, jolloin jännite voidaan palauttaa runkojohdolle Suojaavalla katkaisijalla varustetuilla haarajohdoilla vika rajautuu automaattisesti Kasvustonkäsittelyn ja voimajohtokunnossapidon toimintamalleja tulisi läpikäydä enemmän asiakkaiden kanssa 19 Niklas Löf Julkinen
Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Julkinen 13.4.2016 Tero Ojarinta Ennakkokyselyn yhteenveto
Johtoaukean raivausten suunnittelu ja toteutus perustuu organisaatiossanne? 10 kiertoaikaan Raivausten kiertoaika vaihtelee 5-8 vuoden välillä 6 vuotta yleisin kiertoaika Helikopterikuvaus Tarlkastusten yhteydessä täsmäraivaus 90 22 Tero Ojarinta
Reunavyöhykekäsittelyn suunnittelu ja toteutus perustuu organisaatiossanne? 50 50 kiertoaikaan täsmäraivaus Raivausten kiertoaika vaihtelee 10-20 vuoden välillä Tarve tarkastusten yhteydessä Helikopterikuvaus Laser-keilaus 23 Tero Ojarinta
Reunavyöhykekäsittelyn pääsääntöinen käsittelymenetelmä organisaatiossanne? 22 latvasahaus 56 Yksittäisten puiden poisto 22 kaikkien puiden poisto 24 Tero Ojarinta
Toimittajavalinnat? 33 kilpailutus useamman vuoden alueurakkana 56 kilpailutus alueurakkana vuosittain 11 työkohdekohtainen kilpailutus vuosittain 25 Tero Ojarinta
Laadunvarmistus/tarkastukset kasvuston osalta suoritetaan? 10 20 kasvustoon kohdistuva erillistarkastus muun kuntokartoituksen yhteydessä tarkastuksia suoritetaan systemaattisesti 70 tarkastuksia suoritetaan satunnaisesti 26 Tero Ojarinta
Kuluvan vuoden kasvustokäsittelyn työt suunnitellaan? 20 10 saman vuoden keväällä 10 edellisen vuoden syksynä vuotta aiemmin 60 aikaisemmin 27 Tero Ojarinta
Millaista yhteistyötä kaivataan ja selvimpiä kehityskohteita? Yhteishankkeiden lisääminen haarajohdoilla (tieto suunnitelluista reunavyöhykekäsittelyistä ja raivauksista) Yhtenäiset mallit koko prosessiin maanomistajakirjeestä toteutukseen kokemuksien vaihtoa alueellisista eroista esimerkiksi kasvunopeudessa ja tutkimustiedon hyödyntämistä Kehittämistarpeet osin työnaikaisia, eli miten voidaan henkilöitä kouluttaa havainnoimaan kohteita (esimerkiksi ylipitkät reunapuut) 28 Tero Ojarinta
Kiitokset! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Julkinen 13.4.2016 Mikko Nykänen Voimajohtojen omistajien yhteistyö puustonkäsittelyssä
Yhteistyömahdollisuudet Fingridin näkökulmasta Vierekkäisten/haarautuvien johtojen töiden yhteensovittaminen Fingridin työt toteutetaan kiireellisyysluokittelun ja kiertoaikojen mukaisesti Tulevista työmaista asiakkaita tiedottamalla on mahdollista tehdä yhteistyötä Yhteistyö mahdollista myös asiakkaiden suunnitellessa töitä omille johdoilleen Kokemuksia yhteistyöstä Lavianvuoren johtojärjestelyjen vaatima puunkorjuu yhteistyössä Elenian kanssa Reunavyöhykkeen puunkorjuu yhteistyössä Carunan kanssa 31 Mikko Nykänen
Yhteistyön edellytykset Luottamuksellinen tiedonvaihto Yksityiskohtaisuus Yhteisesti sovitut käytännöt Vapaaehtoisuus 32 Mikko Nykänen
Haasteet Toimintamallien ja laatuvaatimusten yhteensovittaminen Tiedonkulku, Tiedonvaihto laatu, työturvallisuus mm. Töiden yhteensovittaminen aika, toimintatavat, periaatteet Vastuut 33 Mikko Nykänen
Yhteistyön hyödyt Yhdenmukainen toiminta Kilpailun edistäminen, hintakehitys Toiminnan tehostuminen Kokemusten ja palautteiden jakaminen 34 Mikko Nykänen
Yhteiset intressit Puuvarma verkko Turvallisuus Ympäristö Maanomistajien ja metsäalan toimijoiden aktivointi 35 Mikko Nykänen
Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Johtoalueen puustonkäsittely 13.4.2016 Matti Seppälä Eltel 2016 Shaping Future Infranets 37
Raivaustoiminnan taustaa 1930 1970 110 400 kv voimajohtojen johtoalueiden raivausta ja lehvästöruiskutuksia tehtiin valtaosin omalla henkilöstöllä. Raivauskohteet valittiin johtotarkastustietojen perusteella ja pahimmat puskat raivattiin. Osin tehtiin myös systemaattista raivausta. Käsitellyistä kohteista tehtiin merkinnät isoon seurantataulukkoon, jota johtokohtaisesti ylläpidettiin (IVO:n käytäntö). Raivaussahoja työmaille ilmestyi 50-luvun puolen välin paikkeilla. Kuitenkin alussa mainitulla ajanjaksolla yleisin työkalu oli vesuri. Käsikäyttöiset reppuruiskut lehvästöruiskutukseen tulivat 50 60 -luvun taitteessa ja moottoroidut kymmenkunta vuotta myöhemmin. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 38
Raivaustoiminnan taustaa Lehvästöruiskutusta voimajohdolla moottoriruiskulla 1970-luvulla. Myös lentoruiskutusta kokeiltiin samalla vuosikymmenellä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 39
Raivaustoiminnan taustaa Torjunta-aineiden, etenkin lehvästöruiskutusten, käyttöä metsätaloudessa vastustettiin 1970 ja 1980 -lukujen taitteessa voimakkaasti. Etsittiin uusia keinoja hillitä vesakon kasvua. Kantokäsittely oli varteenotettava vaihtoehto. Sen käyttöä johtoalueella tutkittiin yhdessä METLAn kanssa. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 40
Raivaustoiminnan taustaa Tutkimuksen avulla saatiin paljon hyödyllistä tietoa raivaustyöstä johtoalueella. Herbisidien käyttöä ei kuitenkaan jatkettu käytännössä. Yhtenä syynä oli torjunta-aineen menekki, joka oli noin 20-kertainen lehvästöruiskutukseen verrattuna. Raivauskoneiden käyttöä oli jo tässä vaiheessa kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 41
Raivaustoiminnan taustaa Kyösti Pallarin kehittämää raivaus haketuskonetta testattiin Pohjanmaan johtoaukeilla. Peruskoneena oli Valmet 1502, jonka edessä hydrauliset leikkurit. Kone haketti puut ja puhalsi hakkeen suursäkkiin. Silloinen Kajaani Osakeyhtiö osti hakkeen. Keksintö oli aikaansa edellä ja ruotsalaiset ostivat sen. Kustannukset olivat raivaustyöhön korkeat - monikertaiset silloiseen miestyöhön verrattuna. Konetta, jonka kehitystyö aloitettiin 1972, kutsuttiin Hakepuimuriksi. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 42
Raivaustoiminnan taustaa Tutkimus 1986 1994. Raivauskiertoaikojen vaikutus johtoalueiden kasvillisuuden kehitykseen. Tutkimuksella selvitettiin mekaanisen raivauksen oikea-aikaisuus; ajankohdan tulee entisestään lisätä käyttövarmuutta, alentaa kustannuksia ja parantaa johtoalueen ulkonäköä. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 43
Raivaustoiminta tänään Edellä mainitun tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty raivausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkon omistajalla on mahdollisuus saada raivaustyö kokonaistoimituksena. Pitkän aikavälin suunnittelusta toteutukseen. Vaihtoehtoisesti osatoimituksena. Työ tehdään tänä päivänä raivaussahalla tai koneellisesti. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 44
Reunavyöhykepuusto Reunavyöhykkeen johdolle vaaralliset puut hoidettiin vuosikymmeniä kaatamalla yksittäisiä puita. Myös johtokohtaisia kaatoja tehtiin. Työt tehtiin valtaosin omistajan omalla väellä. Nykyisen savottamallin mukaista toimintaa tehtiin jo 1980 ja 1990 -luvulla aktiivisten metsänhoitoyhdistysten alueilla. Korjuukustannuksiin ei osallistuttu. Toimihenkilökustannuksia korvattiin. Seuraavissa kalvoissa ohjeistusta, jonka mukaan pääpiirteissään toimittiin. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 45
Reunavyöhykepuusto Eltel 2016 Shaping Future Infranets 46
Reunavyöhykepuusto Noudatettiin lunastusrajoja. Käytännössä jokseenkin kaikki reunapuut ylittivät ne valituilla johdoilla. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 47
Reunavyöhykepuusto Kiireellisyys tarkastusten perusteella. Henkilöstön työtilanne. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 48
Reunavyöhykepuusto Ilmoituskirje. Maanomistajan oikeudet. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 49
Reunavyöhykepuusto Työturvallisuus. Markkinatilanne. Korvausten osalta tiukka linja. Työvaiheet: Leimaus, ilmoituskirjeet, maanomistajien vastaukset, puiden kaato, kaadon avustaminen, kaatamatta jääneiden puiden kaato, ilmoituskirjeet kaadosta Eltel 2016 Shaping Future Infranets 50
Reunavyöhykepuusto Työvaiheet nykyisin: - Maanomistajaselvitys - Hakkuu-urakoitsijoiden kilpailuttaminen - Puutavaran ostajien kilpailuttaminen - Ilmoituskirjeiden lähettäminen - Maanomistajien valtakirjat - Hakkuut ja niiden valvonta. - Lopputuloksena puuton reunavyöhyke. Eltel 2016 Shaping Future Infranets 51
Palautetta Raivausten palaute koski pääasiassa lehvästöruiskutuksia. Helikopteriruiskutus pahimmasta päästä. Pitkät kannot, ojien sekä polkujen päälle kaadetut vesakot. Reunapuut: Ajankohta ei aina sopinut kaikille Imatra Juva 110 kv rikosilmoitus 1978 Orivesi Kangasala 110 kv reunapuiden kaato 1982, Näinkin piti käydä Petäjävesi Nuojua 220 kv, Piippola 1984. Nirvisniitty Heinola 110 kv uusiminen Eltel 2016 Shaping Future Infranets 52
Kiitokset mielenkiinnosta! Matti Seppälä Eltel 2016 Shaping Future Infranets 53
Julkinen 13.4.2016 Mikko Nykänen Fingridin toimintamalli kasvustonkäsittelyssä
Tavoitteena pitää voimajohdot puuvarmoina
Sisältö Toiminnan tehokkuus todettu vertailuissa Henkilöstö Raivaus ja reunavyöhykkeen puunkorjuu Toimittajavalinnat ja laatu Turvallisuus Maanomistajat Ympäristö Kehitys ja tiedonhallinta
34 500 ha raivattavaa johtoaukeaa 16 900 ha käsiteltävää reunavyöhykettä 20 toimittajaa vuosittain 7 500 kontaktoitua maanomistajaa vuosittain
Toimintamalli todettu tehokkaaksi kansainvälisissä vertailuissa Laaja ulkopuolisten toimittajien käyttö Oman ydinosaamisen säilyttäminen Tehokkaat tietojärjestelmät ja kunnonhallintasovellutukset Kunnossapidon aikavälien ja tehtävien kriittinen arviointi 58 Mikko Nykänen
Toiminnan tehokkuus Fingrid 2011 Fingrid 2013 ITOMS ROW Maintenance Top Performers 2013 (kyselyyn osallistui 23 yhtiötä) Vuoden 2015 tulokset eivät vielä valmiit Kuinka kustannustehokkaasti Fingrid suoriutuu kunnossapidosta ja kuinka luotettava yhtiö on verrattuna vastaavassa asemassa toimiviin siirtoverkkoyhtiöihin? 59 Mikko Nykänen Julkinen
Kasvustonkäsittelyn henkilöstö Vastuu alueellisesta kunnonhallinnasta: Johtoaukean raivaus Reunavyöhykkeen puunkorjuu ja latvasahaus Töiden suunnittelu ja laadunvarmistus Erityiskohteet ja sopimusalueet Opastukset ja perehdyttäminen kasvustonkäsittelyssä Mika Kuivalainen Tero Ojarinta Joonas Vaaramaa 60 Mikko Nykänen Julkinen
Aikaperusteinen raivaus Selkeiden kokonaisuuksien kunnossapito pienentää riskiä "unohduksiin" 34 500 hehtaarin raivauksen hallinnointi selkeää tietojärjestelmien hyödyntäminen ja töiden suunnittelu suoraviivaista Keskimääräinen kiertoaika vaihtelee maantieteellisistä syistä 4-6 (8) vuoteen työn viivyttämisellä ei saavuteta kustannussäästöjä 61 Mikko Nykänen
Reunavyöhykkeen puunkorjuu Reunavyöhykkeen käsittelyhistoriaa IVO / IVS / Fingrid Oyj Tapion selvitys reunametsien hoidosta 1960 Ilmoitus paikallislehdessä kehotuksella korjata kaadetut puut pois 1960 Puiden leimaus ja tilakohtainen kirjaus, ilmoitus ja korjuuaikaa, jonka jälkeen pystyssä olleiden kaato metsään Yhteismyynnin järjestäminen Puiden ostaja korjaa puut, ei leimausta 1970 1980 1990 2000 2010 Korjuun ja puunostajan järjestäminen, valtakirja kaikkien puiden kaatoon, korjuukulujen maksaminen 2016 Reunavyöhykkeen maapohja korvataan täyteen arvoon Reunavyöhykkeen puuston korvaukset ennallaan Reunavyöhykkeen maapohja korvattu 80-prosenttisesti Reunavyöhykkeen taimikot ja ennenaikaiset hakkuut (puuston odotusarvot) korvattu käytännössä suhteessa noin 12 13 metriseen puustoon Lunastuskorvausten historiaa IVO / IVS / Fingrid Oyj Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5 Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo korvataan kuten johtoaukea Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei huomioida reunavyöhykkeestä aiemmin maksettuja korvauksia 62 Mikko Nykänen Julkinen
Toimittajavalinta Sopimukset Tarjouskilpailu Toimittajarekisteri 63 Mikko Nykänen Julkinen
Toimittajavalinta Erilliset rekisterit raivaukseen ja reunavyöhykkeen puunkorjuuseen Luokittelu toimituskyvyn perusteella kahteen luokkaan Hyväksytyn yrityksen tulee olla vastuullinen toimija, joka täyttää taloudelliset ja laadulliset vaatimukset Toimittajarekisteri 64 Mikko Nykänen Julkinen
Toimittajavalinta Työkohdekohtainen evaluointi Evaluoinnissa huomioidaan hinnan ohella laadullisia tekijöitä Laadulliset tekijät perustuvat aiempiin havaintoihin kyseisen yrityksen toiminnasta Tarjouskilpailu 65 Mikko Nykänen Julkinen
Toimittajavalinta Sopimukset Vuosi kerrallaan Sopimusehtojen täyttämistä seurataan koko sopimuskauden ajan Sopimusehtojen täyttäminen edellytyksenä koko alihankintaketjussa 66 Mikko Nykänen Julkinen
Laadunseuranta Työn laadusta kerätty tieto vaikuttaa tarjousten evaluoinnin pisteytykseen Toimittajan suorittama laadunvalvonta tärkeässä asemassa Fingridin suorittamalla laadunvarmistuksella kontrolloidaan työn ohjeidenmukaisuus Harjoittelijoiden käyttö Havaintojen kirjaamisessa tullaan hyödyntämään mobiiliraportointia 67 Mikko Nykänen
Laatuseuranta 68 Mikko Nykänen Julkinen
Fingridin tavoitteena nolla tapaturmaa Fingridin tavoitteena on nolla tapaturmaa, ja työturvallisuus on tärkein prioriteettimme investoinneissa ja kunnossapidossa. Meille on tärkeää, että jokainen Fingridin työmailla työskentelevä pääsee kotiin terveenä ja turvallisesti - jokaisen työpäivän päätteeksi. Työmaamme eivät saa aiheuttaa vaaraa myöskään ulkopuolisille. Muun muassa Fingridin turvallisuutta koskevat sopimusehdot, päätoteuttajan turvallisuussuunnitelma ja lainsäädäntö ohjaavat toimintaa työmaalla. Työntekijöiden perehdytyksessä käytössä kolmesta perusmoduulista ja kahdeksasta syventävästä moduulista koostuva verkkokoulu. 69 Mikko Nykänen Julkinen
Työtapaturmataajuus ja työpaikkatapaturmien vakavuus 25 23 22 20 19 19 16 15 14 13 13 10 13 9 9 9 5 Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus 6 0 Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat) 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Työtapaturmataajuus = Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia 70 Mikko Nykänen Julkinen
Yksityistien käyttömaksu MTK ry:n, SLC rf:n, Suomen tieyhdistys ry:n ja Fingrid Oyj:n sopima suositus voimajohtojen kunnossapitotyössä tarvittavien teiden käytön korvauksesta Tavanomaista suurempien korjaustöiden ja voimajohtohankkeiden tienkäytöstä sovitaan erikseen Tielle aiheutuneet vauriot korvataan erikseen tai tie korjataan vähintään entiseen kuntoon 71 Mikko Nykänen
Maanomistajien tiedottaminen Maanomistajia tiedotetaan raivauksesta ja reunavyöhykepuiden käsittelystä Kirjeissä sekä toimittajan että Fingridin yhteystiedot Maanomistajalla mahdollisuus esittää toiveita Karttapalvelu, toimittaja, Fingridin asiantuntija 72 Mikko Nykänen Julkinen
Yhteistyö metsäalan toimijoiden kanssa Reunavyöhykkeen metsänhoidosta puuttuu metsäalalla yhtenäinen linja Tapion metsänhoito-ohje toimintaan voimajohtojen läheisyydessä Ennakoivalla käsittelyllä maanomistajalle parempi tuotto ja johdolle parempi käyttövarmuus 73 Mikko Nykänen Julkinen
Tapion metsänhoitokortin toimenpideketju 74 Mikko Nykänen Julkinen
Kaikesta huolimatta virheitä sattuu Tilanteen korjaaminen avainasemassa
Luontoarvojen huomioiminen Ympäristöselvitys Ennalta määriteltyjen tietolähteiden käyttäminen Kohteeksi paikkatietojärjestelmään Säilyminen Löydettävyys Hyödyntäminen Toimintaohje osana työohjetta Varmistutaan ohjeen noudattamisesta 76 Mikko Nykänen Julkinen
Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta VIRKISTYS. Johtoalueella voi retkeillä, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeat ovat perhosten ja monien kasvilajien suosimia elinympäristöjä. METSÄSTYS. Voimajohtoaukeita käytetään hyvän näkyvyyden vuoksi metsästykseen. Johtoaukeilla oleville vanhoille pelloille voi perustaa riistapeltoja. TIEN TAI ULKOILUREITIN PERUSTAMINEN. Voimajohtoalueella voi kuntoilla ja hiihtää. Tien, ulkoilureitin, latupohjan, frisbeegolf- tai kuntoradan perustamiseen on pyydettävä maanomistajan lupa. Laidunnus. Maisemapellot. Puutarhaviljely. Joulukuusten kasvatus. Perhospuisto. Mehiläispesät. Muistettava maanomistajan lupa ja tarvittaessa (turvallisuus)ohjeet voimajohdon omistajalta 77 Mikko Nykänen Julkinen
Kunnonhallinta 2020 Kasvustonkäsittely Neljä osaprojektia Asiakasverkon puuvarmuus Palvelutoimittajien laatu Työkohteiden priorisointi Purppuranahakan käyttö johtoaukean raivauksessa 78 Mikko Nykänen
ELVIS omaisuudenhallintajärjestelmä ArcGIS Omat työkalut raivauksen ja reunavyöhykepuiden käsittelyn suunnitteluun Maximo Sopimukset, töiden seuranta, laskutus Syclo töiden raportointi 79 Mikko Nykänen Julkinen
Yhteenveto Toimintamalli todettu tehokkaaksi Laatu vaikuttaa toimittajavalinnoissa Keskusteluyhteys maanomistajiin Turvallisuus tärkeä Ympäristö huomioidaan
Kiitos! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Johtoalueen puustonkäsittely 12:30 Carunan toimintamalli johtoalueen puustonkäsittelyssä kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa, Caruna Networks Oy 13:00 Fingridin käyttämät työmenetelmät johtoalueen puustonkäsittelyssä asiantuntija Joonas Vaaramaa, Fingrid Oyj 13:30 Maanomistajien kokemukset johtoalueen puustonkäsittelyssä lakimies Leena Penttinen, MTK 14:00 Johtoaukean puustonkäsittelyn kehityshankkeet Edelliset kehityshankkeet asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj Purppuranahakkaan käyttö johtoaukean raivauksessa asiantuntija Tero Ojarinta, Fingrid Oyj Puuston korkeusmallin käyttö reunavyöhykekäsittelyn suunnittelussa asiantuntija Joonas Vaaramaa, Fingrid Oyj 14:45 Tilaisuuden yhteenveto asiantuntija Mikko Nykänen, Fingrid Oyj 15:00 Päätöskahvi 82 Etunimi Sukunimi 18.4.2016
Carunan malli johtoalueen puustonkäsittelyssä Johtoalueen puustonkäsittelypäivä Petteri Palmumaa 13.4.2016 Helsinki
Sisältö Caruna pähkinänkuoressa Carunan jakelualueet ja suurjänniteverkon sijainnit Kasvillisuuden ja puustonkäsittelyn periaatteet Ilmakuvauksen hyödyntäminen kasvustonkäsittelyssä Tarkastuksesta kasvustonkäsittelyyn Kokemukset Kehityskohteet ja -hankkeet
Caruna pähkinänkuoressa Carunan historia 1912 Carunan alku: Karuna-Sauvo Sähkö 1990-1996 Usean pienen verkkoyhtiön osto Uudeksi nimeksi Länsivoima 1998 Fortum muodostui Imatran Voiman ja Nesteen yhdistymisestä 2000 Fortum Sähkönsiirto perustettiin 2000-2002 Usean pienen verkkoyhtiön osto ja yhdistäminen Fortum Sähkönsiirtoon 2006 Fortum ostaa E.ON Finlandin, Fortum Espoo Distribution syntyi 2014 Fortum Distribution Finlandin (Fortum Espoo Distribution & Fortum Sähkönsiirto) osti Suomi Power Networks Caruna syntyi Carunan jakelualueet Avainlukuja Asiakasmäärä (PJ / KJ / SJ) 650 000 / 800 / 44 Siirretty energia / vuosi 13.7 TWh Verkon pituus 79 300 km Asiakastyypit Maaseutu 40 % Kaupunki/taajama 60 % Henkilöstö / Työllistämme / Välillisesti 270 / 2000 / 4000 hlö Vuosittaiset verkkoinvestoinnit 200 MEUR
Carunan jakelualueet ja suurjänniteverkon sijainti 86 Caruna Oy Lappi, Koillismaa, Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Etelä- Suomi Caruna Espoo Oy Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Joensuu Suurjänniteverkon tunnuslukuja (Voimajohdot/ sähköasemat) Lappi: 150 km / 9 kpl Koillismaa ja Kainuu: 501 km / 14 kpl Pohjanmaa: 132 km / 27 kpl Satakunta ja Pirkanmaa: 374 km / 28 kpl Varsinais-Suomi: 467 km / 45 kpl Etelä-Suomi: 298 km / 42 kpl Espoo: 109 km / 15 kpl Joensuu: 17 km / 5 kpl Yhteensä: 2050 km / 185 kpl
Kasvillisuuden ja puustonkäsittelyn periaatteet Kunnossapidon tarkastusten, raivausten ja hakkuiden tarkoituksena on varmistaa ihmisille ja omaisuudelle turvallinen toiminta sekä sähkönsiirron häiriöttömyys. Kunnossapitokäsikirja määrittää ilmajohtojen tarkastuksen sekä raivaus- ja reunavyöhykehakkuiden aikavälin. 1. Ilmajohtojen tarkastuksen yhteydessä määritetään johtokatujen raivaustarve sekä puuvarmuuden ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Ilmajohtojen tarkastussykli on 3 vuotta (Adato verkostosuositus TA 1:97). Tarkastus voidaan suorittaa kävelytarkastuksin tai helikopterikuvauksesta saadun materiaalin perusteella (kuva- ja laserdata). 2. Johtokadun aluskasvillisuuden raivausta suoritetaan tarveperusteisesti. Aiemmin suoritettu määrätyin aikavälein. Jatkossa tarkastuksista ja laseranalyyseistä saatujen tietojen perusteella. Puustonkasvutiedon perusteella (kasvunopeus, kokemukset). Suoritetaan käsin tai koneellisesti. 3. Reunavyöhykehakkuu ja puuvarmuushakkuita suoritetaan tarveperusteisesti. Tarkastuksista ja laseranalyyseista saatujen tietojen perusteella. Puunkasvutiedon perusteella. Suoritetaan pääsääntöisesti reunavyöhykkeeltä koneellisesti kaiken ainespuun poistona ja sen ulkopuolelta yksittäisten puiden poistona. 87
Ilmakuvauksen hyödyntäminen kasvustonkäsittelyssä Miksi päädytty ilmakuvauksen hyödyntämiseen? Tarkka tieto verkkoalueen kasvuston nykytilasta (johtokatu, reunavyöhyke ja reunavyöhykkeen ulkopuoliset puut). Kasvuston ennustemallit ja niiden tarkentaminen kokemusten kautta. Seuranta, kohteiden tunnistaminen ja priorisointi. Kasvuston käsittelyn oikea ajoittaminen. Työn kohdistaminen kasvustonkäsittelyä vaativille alueille (tarkat tilaukset, työkohteiden kiinteistöt). Työn valvonta ja puuvarmuuden varmistaminen. Mittaustarkkuus n. +- 1,5 cm 88
Tarkastuksesta kasvustonkäsittelyyn Työmenetelmä urakoitsijan päätettävissä. Johtokadun raivaus pääsääntöisesti käsin tai koneellisesti raivaussahalla. Reunavyöhyke monitoimikoneella. Yksittäiset puunkaadot monitoimikoneella/metsurityönä. Maanomistajiin ollaan yhteydessä ja toimenpiteistä sovitaan ennen niiden suorittamista Koneiden kulkureitit ja puiden varastopaikat sovitaan maanomistajien kanssa etukäteen Ennen puuston käsittelyä reunavyöhykkeen takaraja ja kiinteistörajat merkitään maastoon Käsittely suoritetaan maanomistajan toiveiden mukaan: Reunavyöhykkeen täyshakkuuna, jolloin reunavyöhykkeeltä poistetaan kaikki ainespuu. Myös mahdolliset linjalle ylettyvät reunavyöhykkeen ulkopuolella olevat puut poistetaan sähkömarkkinalain vaatimuksien täyttämiseksi. Tarvittaessa suoritetaan lunastusrajojen mukainen hakkuu. Tarvittaessa suoritetaan johtokadun raivaus hakkuiden yhteydessä. Maanomistajalla on mahdollisuus pitää puut itse tai osallistua puiden yhteiskauppaan. 89 Alueverkon reunavyöhykekäsittely Reunavyöhykekäsittely = Reunavyöhykkeen puiden poisto sekä reunavyöhykkeen ulkopuolelta sähköturvallisuuden kannalta uhkaavien puiden poisto
Kokemukset Reunavyöhykehakkuita ja riskipuiden poistoa on nykyisellä mallilla käsitelty/käsittelyssä noin 2/3 suurjännitteisestä verkosta Nykymallin mukaisissa projekteissa Carunan projektipäällikkönä metsäalan konsultti. Projektit jaettu 2-4:n urakkaan. Urakassa yksi pääurakoitsija. Urakka käsittänyt hakkuita n. 100 500 km. Kohteiksi priorisoitu mm. Fingridin haarajohto-osuudet. Puuvarmuus varmistettu tehokkailla ja kohdennetuilla toimenpiteillä. Maanomistajatietojen selvitys etukäteen ja riskipuiden kohdennettu poisto. Puuvarmuus seuraaville vuosikymmenille. Reunavyöhykkeen kaiken ainespuun poistolla saavutetaan merkittävästi pidempiaikainen puuvarmuus kuin lunastusrajojen mukaisella käsittelyllä (lunastusrajojen mukainen käsittely n. 5 % käsitellystä johtopituudesta). Tarkastus, projektointi ja toimintamenetelmät tarkentuneet ja tehostuneet. Ilmakuvauksella hakkuiden toteuman ja puuvarmuuden varmistus Projektin kokonaisaikataulutus Asiakaskirjeiden muotoilu ja vastausaikataulu Asiakkaan saama hyöty. Puutavarasta markkinahinta. Puun hyödyntäminen (vrt. latvonta). Kerralla kuntoon. Helppous. 90
Kehityskohteet ja -hankkeet Kehityskohteita: Alustaraivauksien ajoittaminen tarkastuksien ja ennustemallien mukaan. Käytössä jakeluverkossa, laajempi hyödyntäminen suurjänniteverkossa. Sähköasemaympäristöjen puuvarmuuden varmistaminen lentokuvauksin. Kehityshanke: Johtoalueen puuston kitkentä. Vähentää mahdollisesti raivaustarvetta. 91
KIITOS
Julkinen 13.4.2016 Joonas Vaaramaa Fingridin käyttämät työmenetelmät johtoalueen kasvustonkäsittelyssä
Lukuja 2015 Työtunnit Raivaus ~ 70 000 h Reunavyöhykkeiden käsittely ~ 35 000 h Kiireviat ~ 1400 h Raivaus 6 400 ha ~ 1,9 milj. Reunavyöhykkeiden hakkuu 84 200 m3 ~ 500km ~ 2,3 milj. Reunavyöhykkeiden latvasahaus 218 km ~ 0,2 milj. 94 Joonas Vaaramaa Julkinen
Palvelutoimittajien osaamisen varmistaminen Tilaajavastuu Työsuunnitelma Turvallisuus- ja ympäristösuunnitelma Erityiskohteiden käsittelysuunnitelmat Pätevyyksien tarkastus Perehdytys 95 Joonas Vaaramaa Julkinen
Raivaus Raivaajan käsikirja Valikoiva raivaus Miestyö & koneraivaus Koneraivausta täydennettävä aina manuaalisesti Maanomistajille tiedotekirje ennen raivausten aloitusta 96 Joonas Vaaramaa Julkinen
Raivaus Työkohteet tulee raivata 1.4.-30.11. välisenä aikana Laskutuserät Työkohteet jaetaan n. 10 hehtaarin suuruisiin laskutuseriin Erikoiskohteet Raivaussopimusalueet "Luottoraivaaja" konsepti kehitteillä 97 Joonas Vaaramaa Julkinen
Johtoaukean leveyden mittaus ja merkitseminen Merkintä sinisellä "FINGRID OYJ JOHTOAUKEAN REUNA" kuitunauhalla Merkintä oikeaan leveyteen kaventumista riippumatta Mittaus ja merkintä pylvään kohdalta ja kahdesta kohdasta pylvään väliltä Rinnalla kulkevat johdot raivataan reunimmaiseen johtimeen asti 98 Joonas Vaaramaa Julkinen
Valikoiva raivaus Raivauksen yhteydessä johtoaukealle voidaan jättää vaarattomat katajat matalakasvuiset pensaat (pajut, tuomet,paatsamat ym.) luonnonpurojen varteen jätetään suojaavaa pensaikkoa Pylväsalat ja laivaväylätaulujen edustat raivataan aina paljaaksi Mikään jätettävä puu ei saa kasvaa vähimmäisetäisyyttä lähemmäs ennen seuraavaa raivausta 99 Joonas Vaaramaa Julkinen
Raivausohje & Raivauspöytäkirja 100 Joonas Vaaramaa Julkinen
Johtoalueen kasvuston kiireluokitus Tarkastuksissa johtoaukean kasvustolle annettava kiireluokitus 101 Joonas Vaaramaa Julkinen
Fingrid Oyj:n voimajohtoaukeiden raivaustyö Raivaaja: Raivaajan puh: 102 Raivaustyön tilaaja Fingrid Oyj Erkki Esimerkki puh. 030 395 1234 Julkinen
Fingridin karttapalvelu 103 Joonas Vaaramaa Julkinen
Kasvusto lunastuslupapäätöksessä 104 Julkinen
Reunavyöhykehakkuu Urakoitsija hoitaa yhteismyynnin järjestämisen ja reunavyöhykkeiden puunkorjuun toteuttamisen Kaikille tiloille lähetetään tiedotuskirje ja valtakirja, jossa vaihtoehdot puustonkäsittelyyn 1. Osallistuminen yhteismyyntiin 2. Hakatut puut jäävät maanomistajalle 3. Puuston hakkuu lunastusrajojen mukaisesti Reunavyöhykkeen takana kasvavat sähköturvallisuutta vaarantavat puut kaadetaan reunavyöhykkeiden käsittelyn ohessa Julkinen
Reunavyöhykehakkuu Fingrid tekee ilmoitukset hakkuista kootusti ELY-keskukselle Toimittaja tekee selvityspyynnön metsälain 10 ym. huomioitavista kohteista Metsäkeskukselle Metsänhoitoyhdistysten informointi hakkuista Sidosryhmäyhteistyö Julkinen
Reunavyöhykehakkuu Puuston määrän arviointia ei suoriteta Fingridin toimesta Reunavyöhykkeen takaraja ja tilojen rajat tulee selvittää joko mittaamalla tai muulla luotettavalla tavalla ja ne on merkittävä tarpeen mukaan. Urakoitsija sopii teiden ja varastoalueiden käytöstä 107 Joonas Vaaramaa Julkinen
Reunavyöhykehakkuu Urakoitsija laatii kaikille erikoiskohteille erilliset työsuunnitelmat Hakkuista pidetään tilakohtaista kirjanpitoa Urakoitsija huolehtii työnaikaisesta laadunvarmistuksesta FG:n tarkastukset pistokoemaisesti Loppuraportti Tilakohtainen yhteenveto Poikkeamat, reklamaatiot ym. Julkinen
Reunavyöhykehakkuu Reunavyöhykkeen pito aina lunastusrajan mukaisessa kunnossa vaatisi pisimpien puiden kaatoa noin kolmen viiden vuoden välein Jatkuva puiden käsittely ei ole teknisesti, eikä taloudellisesti järkevää, sillä puut on myös korjattava pois metsästä Yksittäisten pitkien puiden hakkuu on myös käyttövarmuus ja työturvallisuusriski Julkinen
Helikopterisahaus Julkinen
Helikopterisahaus Johdinkorkeuden huomioiva sahausmenetelmä Informointi kuten reunavyöhykehakkuissa Ei palautettavaa valtakirjaa Helikopterisahauksen jälkeen n. 10-15 vuoden päästä reunavyöhykkeiden hakkuu Toimittaja dokumentoi systemaattisesti sahauksen laatua Julkinen
Helikopterisahaus Helikopterisahattu puusto kestää myrskyjä hyvin Ei sovellu kaikille kohteille Reunavyöhykkeen takana olevat ylipitkät haasteena Vaatii lähes aina täydentävää moottorisahatyötä Julkinen
Puuvarmuus 113 Etunimi Sukunimi Julkinen
Kiitos mielenkiinnosta! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
MTK:n organisaatio 2016 331 000 jäsentä Maanviljelijät Maaseutuyrittäjät Metsänomistajat Maataloustuottajayhdistykset 359 kpl Metsänhoitoyhdistykset 75 kpl Maataloustuottajain liitot 14 kpl Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto, ProAgria Keskusten Liitto, Suomen Yhteismetsät ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.
Hyvä naapuri, hyvät välit Historia Nykyaika Maanomistajat ovat omillaan Verkkoinvestointien määrä kasvanut Sähkömarkkinalain vaatimukset muuttuneet Monet asiat ovat verkkoyhtiölle arkipäivää, mutta monesti ainutkertaista maanomistajalle TIEDOTUS PELISÄÄNNÖT
Tiedotus kuntoon Informointi kattavasti kaikista toimenpiteistä maanomistaja ei erota minkä lain tai oikeutuksen nojalla toimitaan Metsänhoitoyhdistyksen ja Mtk-liittojen tietokanavat käyttöön Selkeästi kontaktihenkilöiden yhteystiedot esiin Tarpeeksi reagointiaikaa Urakoitsijoiden koulutus Maanomistajan kontaktointi, jos on erityisiä toiveita
Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon, jotta maanomistaja ei joutuisi aktivoitumaan! Kokonaisuus ratkaisee, yksittäiset virheet helposti pilaavat koko hankkeen Metsään jäävät yksittäiset puut oletukseksi se, että maanomistaja korjaa puut pois, ei se, että metsätuholaki sallii jättää puut maastoon korvataan kaksinkertaisena Puukuljetusten vahingot teille ja konesiirtojen vahingot peltoalueille naapureille aiheutuvat haitat jäävät usein korjaamatta Tarvitaanko johtoalueiden puuntonkäsittelyyn yhteinen toimintaohje? Jos maanomistaja kuitenkin joutuu aktivoitumaan, tästä pitäisi maksaa korvausta. Aktivoituminen vastaa lunastustoimituksen edunvalvontaa
Yhteistä tekemistä on
Julkinen 13.4.2016 Tero Ojarinta Kehityshankkeita liittyen voimajohtoalueisiin
Tutkimuksia ja selvityksiä 1994 IVO International Oy voimajohdot, raivauskiertoaikojen vaikutus johtoalueiden kasvillisuuden kehitykseen puuston juuriston kehittyessä pidemmällä kiertoajalla, vesominen lisääntyy lyhyt kiertoaika tasoittaa vesa- ja siemensyntyisten puiden kehittyminen tasavertaiseksi pidemmällä kiertoajalla saadaan havupuuta lehtipuiden joukkoon (maisema) 121 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2000 Metsäntutkimuslaitos, Voimalinjalla latvottujen puiden sieni- ja hyönteistuhot. Osa 2. Puiden kunto kolme vuotta latvonnan jälkeen lahovian aiheuttama rungon arvon aleneminen oli latvotuissa männyissä vähäinen kolmessa vuodessa laho ei myöskään kuusessa ja koivussa ehtinyt tukkipuuhun asti tutkitun aineiston perusteella arvioidaan, että tukkipuuta aletaan lahovian takia menettää männyissä keskimäärin vasta n. 25 vuoden kuluttua latvonnasta. Kuusissa vastaava aika on keskimäärin 10-11 vuotta ja koivuissa n. 14 vuotta. 122 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2000 Metsäntutkimuslaitos, voimalinjojen käyttö hirvilaitumina johtoaukeat tarjoavat määrällisesti suhteellisen paljon ravintoa hirville 5 kilometriä pitkällä 60 metriä leveällä johtoaukealla riittää talvella kuukaudeksi ravintoa 3-4 hirvelle 1998 Fingrid, T&K hanke reunapuuston helikopterisahaus sahauksen mittaustarkkuus ja työn laatu hyvällä tasolla sahauksen kustannustaso tuottaa 20-40 % säästön reunapuuston käsittelykustannuksiin 123 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2001 Metsäntutkimuslaitos, voimajohtoaukeiden raivauksen vaikutukset virkistyskäyttöön ja maisemaan raivaukset helpottavat kulkemista johtoaukeilla ja avaavat kaukomaisemaa toisaalta kannot ja risut koettiin hankaloittavana tekijänä maisemanhoitoon kiinnitettävä huomiota mahdollisin erityisohjein 2001 Samuli Rinne, voimalinjan alla olevan raivauspuuston korjuukoe Sipplanniemessä Tällä hetkellä voimalinjan aluspuiden korjuu näyttää kuitenkin sen verran kalliilta, että se rajattaneen toistaiseksi paikkoihin, joissa korjuu on tarpeen maisema- ja virkistyskäyttöarvojen vuoksi. 2003 Suomen ympäristökeskus, voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille 124 suuri merkitys perhosille vähenevien perinneniittyjen korvaajana kasvillisuuden merkitys vähäisempi, koska vaikuttavuutta saadaan vain kiertoaikoja lyhentämällä ja raivatun massan poistamisella Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2005 Suomen ympäristökeskus, voimajohtoraivauksen merkitys soiden päiväperhosille ja kasvillisuudelle avoimina, valoisina ja kosteina säilyvät johtoaukeat edesauttavat suolajiston säilymistä laji- ja yksilömäärien suhteen johtoaukeat lähes yhdenveroisia luonnontilaisten soiden kanssa 2005 Tmi Luontotieto Pertti Koskimies, tuulihaukan pesintä voimajohtopylväissä vuonna 2005 pylväisiin asennetut pöntöt kelpaavat tuulihaukalle ja selvitystä tehty vuoteen 2009 asti pylväät korvaavat pönttöjen asennuspaikkoina häviävät maatalouden rakennelmat peltoaukeilta 125 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2006, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Voimajohtojen reunavyöhykkeiden puustonkäsittelyn ohjeistus ja reunapuiden käsittelymenetelmien hyväksyttävyys metsätalouden näkökulmasta reunavyöhykehakkuiden erityispiirteiden mukaan ottaminen Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion ylläpitämiin metsänhoitosuosituksiin luotiin metsänhoitokortti, "Suurjännitejohtojen, 110-400 kv, reunametsien hoito" 2006, Fingrid Oyj, sovellus kasvustonkäsittelyyn Luotiin sovellus, jossa omaisuudenhallinnan ELNET-järjestelmä ja MapInfokarttajärjestelmän avulla hallinnoidaan kasvustonkäsittelyyn liittyviä tehtäviä 126 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2010 Fingrid Oyj:n verkkosivujen karttapalvelu toimii osana verkkoviestintää, jonka avulla sidosryhmät ja kuluttajat näkevät paikkaan sidottuna tietoa esimerkiksi raivauksista ja reunavyöhykehakkuista eri vuosina palvelun kautta on mahdollista antaa palautetta ja jättää lausuntopyyntöjä 2013 Fingrid Oyj, puidenpoisto virtajohtimista/virtajohtimien läheltä jännitetyönä Tavoitteena oli löytää menetelmä puiden poistoon niin, että työntekijät voivat säilyttää työn ajan vähintään 20 metrin turvaetäisyyden puun tyveen Menetelminä: puiden veto pois johtimien läheltä käyttäen jännitenarua, jännitetyököyttä ja painolinkoa (ensisijainen työmenetelmä) puiden poisto räjäyttämällä, jossa samoilla menetelmillä kuin puiden vedossa, vedetään räjähtävästä tulilangasta tehty panos puun rungolle 127 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä 2013-2014 Fingrid Oyj, liito-oravien kulkureittien toteutus johtoaukeille selvitettiin mahdollisuuksia toteuttaa "loikkapuita" 2015, ESA, Sharper Shape and Finnish geospatial research institute, SHARPERSAT Maintenance and Recovery of High Voltage Electricity Transport Systems tavoitteena yhdistää satelliittiaineistoa ja ultra keveiden lennokkien tuottamaa aineistoa kunnossapidon suunnittelun tueksi analyysin kehitys perustuen aineistomuutoksiin, joiden avulla toimenpiteet voidaan kohdistaa tarkasti 2016, Känkänen Riina, Kalliala Elina, Mustajärvi Kaisa, Voimajohtoalueiden ekosysteemipalvelut selvityksessä lähestyttiin voimajohtoaluiden tarjoamia mahdollisuuksia ekosysteemipalvelujen kautta 128 Tero Ojarinta Julkinen
Tutkimuksia ja selvityksiä Koneellisen raivauksen soveltuvuusselvitys Selvitys lintujen törmäysriskistä voimajohtoihin Pernajanlahdella Voimajohdon vaikutukset kiinteistöjen arvoon, väitöskirja Voimajohtojen maisemahaitan arviointi, kirjallisuusselvitys Voimajohtoaukeiden pesimälinnusto Etelä-Suomessa Voimajohtojen merkitys ojitettujen ja ojittamattomien soiden maaperäselkärangattomille, lopputyö Voimajohtoaukeat perhosten leviämisreitteinä, lopputyö Voimajohtoaluiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas. Voimajohtoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia Nokian Luodon saari, Hätilännotko ja Tampereen Pohtola. 129 Tero Ojarinta Julkinen
Tarkempia tietoja ja lisää selvityksiä http://www.fingrid.fi/fi/vastuullisuus/ymparisto/vjohtojen_ympvaikutuksiin_liit_tutkm/sivut/default.aspx Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Julkinen 13.4.2016 Tero Ojarinta Purppuranahakka (Esityksessä käytetty METLA:n (nykyisin LUKE) aineistoja 2005-2015)
Luonnossa yleisesti esiintyvä lahottajasieni Purppuranahakka Soveltuvuutta vesakontorjuntaan tutkittu 1980-luvulta lähtien - Luke aloittanut 2015 kokeet, jossa käytetään tutkimuksissa tehokkaaksi tutkittuja risteymäkantoja Vaikutukset vesomiseen eri puulajeilla: - Koivulla tehokas 80 % vaikuttavuus - Haapa lähes samalla tasolla - Vaikutukset pihlajaan ja pajuihin vähäisempi Tehoon vaikuttaa ensisijaisesti puulaji, kannon läpimitta, levitysmenetelmä ja käytetty sienikanta Julkinen
Metlan koetuloksia pajun osalta vuodelta 2007 25 LINJANALUSKOE PAJULLA Kuolleet kannot, % kannoista 20 15 % 10 5 0 Kontrolli HY4 P3 3.11 Julkinen
Sienikäsittelyn vaikutus haapaan ja pihlajaan Haapa Pihlaja Kuolleisuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pelkkä raivaus Sienikäsittely * Kuolleisuus (%) Pelkkä raivaus 60 Sienikäsittely * 50 40 30 20 10 0 * 2007 2008 2009 2010 2007 2008 2009 2010 Julkinen
Sienikäsittelyn vaikutus koivuihin (Uusin R5 risteytys) Purppuranahakan vaikutus koivuihin 100 90 80 R5 HY4 pelkkä raivaus?? kuolleisuus (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 vuosi Julkinen
Purppuranahakka tartunta ainoastaan vahingoittuneisiin lehtipuihin ja lehtipuiden kantoihin, ei havupuihin vaikutus näkyy kokeiden mukaan vasta muutaman vuoden kuluttua, jolloin useamman vuoden seuranta kokeissa välttämätöntä soveltuu lähinnä koneellisen raivauksen yhteyteen, jossa liuos levitetään raivauksen yhteydessä Julkinen
Purppuranahakka pystytäänkö sienen avulla pidentämään raivauskiertojen väliä? vähentääkö vesomista, jolloin raivausurakat helpottuvat ja tämä näkyy hehtaarihinnoissa? onko hyötyä, jos henkiin jäävät vesat joka tapauksessa vaativat raivauksen käytössä olevan 5-8 vuoden välein? tarvittavat luvat viranomaisilta ja maanomistajilta? - tällä hetkellä tuote ei ole hyväksyttyjen torjunta-aineiden listalla, joten käyttö vaatii poikkeusluvan käsittelyn lisähinta ja saatu hyöty? onko menetelmä kehittynyt (käytetty sieniaines) Fingridillä toteutetun kokeen jälkeen? Julkinen
Kiitokset! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196
Julkinen 13.4.2016 Joonas Vaaramaa KUHA 2020: Työkohteiden priorisointi
Hankkeen tavoite Varmistaa kasvustonkäsittelyyn käytettävien varojen oikea kohdistaminen kehittämällä menetelmä työkohteiden kiireellisyyden priorisointiin. Parantunut kantaverkon puuvarmuus Kiireellisimmät kohteet käsitellään ensiksi -> puuvikojen todennäköisyys pienentyy Reunavyöhykehakkuiden kustannukset eivät lisäänny vaan ne kohdistetaan kustannustehokkaasti kiireellisyystarpeen mukaan Kiirevikalistan parantunut ajantasaisuus Vaikutus johtoalueen ulkopuolisiin puihin, hakkuukiilat 140 Joonas Vaaramaa Julkinen
Määrittelyt Projektissa luodaan menetelmä ja toimintatapa vaikuttaa työkohteiden valintaan siten, että kohteet käsitellään niiden kiireellisyysasteen edellyttämässä järjestyksessä Menetelmää sovelletaan vain Oulun eteläpuolella Projektissa ei määritellä työkohteita seuraaville 10 vuodelle Metsäkeskuksen laserkeilaaman CHM-latvusmallin hyödyntäminen 141 Joonas Vaaramaa Julkinen
Näkymää testiaineistosta 144 Joonas Vaaramaa Julkinen
Kiitos mielenkiinnosta! Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax 030 395 5196