YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 23.5.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 859 111 No YS 765 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Hyvinkään voimalaitoksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Hyvinkään voimalaitos Kerkkolankatu 34 05800 Hyvinkää Kiinteistörekisteritunnus: 9 838 7 Toimialatunnus: 4011 IPPC luokka: 1.1 Liike ja yhteisötunnus: 0109160 2 Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Pohjola, 48 01002 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 MAKSU 5 610 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (25) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Hyvinkään kaupungin rakennuslautakunta on myöntänyt voimalaitokselle rakennusluvan päätöksellä 518/18.10.1988. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 558/24.4.1991. Uudenmaan lääninhallitus on hyväksynyt kiinteistön jätehuoltosuunnitelman päätöksellä No YMT 1279/24.10.1991. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut tarkistetun päästöjentarkkailusuunnitelman johdosta päätöksen No YS 256/21.8.1995. Päätöksessä on muutettu lääninhallituksen päätöstä No YMT 558/24.4.1991. Laitoksen jätevesien johtamisesta jätevesiviemäriin ei ole tehty erillistä sopimusta. Vähäisten varastoitavien kemikaalimäärien vuoksi voimalaitoksella ei ole kemikaalilainsäädännön mukaista valvontaviranomaista. Asemakaavassa voimalaitosalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Hyvinkään voimalaitos sijaitsee Sahanmäen teollisuusalueella Hyvinkään kaupungin pohjoisosassa, kaupungin keskustan läheisyydessä. Tontilla sijaitsee voimalaitosrakennus, lämpöakku, maakaasun paineenvähennysasema sekä kytkinkenttä ja muuntaja. Tontin omistaa Fortum Power and Heat Oy. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Hyvinkään voimalaitos sijaitsee I luokan pohjavesialueen läheisyydessä. Etäisyys pohjavesialueeseen on lähimmillään lännessä noin 250 m ja idässä noin 400 m. Lähimmät vedenottamot sijaitsevat Hausjärven Erkylässä ja Hyvinkään Sveitsin alueella. Erityisesti Sahanmäen teollisuusalueelta virtaava pohjavesi on laadultaan huonoa.
3 (25) Ilmanlaatu Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan vuoteen 2000 verrattuna Hyvinkään jäkälälajisto oli hieman köyhtynyt ja vauriot lisääntyneet. Pahat ja selvät vauriot keskittyivät kaupungin keskusta alueelle, mutta selviä vaurioita havaittiin myös keskustaajaman ulkopuolella Helsinki Hämeenlinna moottoritien varrella. Neulasten rikki ja typpipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2001 ja pitoisuudet olivat hieman koko tutkimusalueen keskiarvoja alhaisemmat. Neulasten typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopiva yhdellä keskustan näytealalla. Muilla näytealoilla pitoisuudet olivat välttäviä. Rikkipitoisuudet olivat lievästi kohonneita kahdella näytealalla. Maaperän tila Voimalaitoksen toiminnasta ei ole havaittu aiheutuneen polttoaine tai kemikaalivahinkoja maaperään, eikä maaperän tilaa ole tutkittu. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähimmät asuintalot ovat noin 400 metrin päässä idässä junaradan toisella puolella. Tällä samalla alueella sijaitsevat lähimmät päiväkodit ja terveysasema noin 700 1 000 metrin päässä voimalaitoksesta. Voimalaitokselta on noin 700 metriä Hausjärven kunnan rajalle ja rajalla olevalle Perä Kerkkolan asuntoalueelle. Hyvinkäällä ja lähialueilla on useita luontoarvoltaan merkittäviä alueita. Noin 1,5 kilometrin päässä voimalaitoksesta länteen sijaitsee valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen kuuluva Sveitsinharju. Lähimmät Natura 2000 alueet, Kytäjä Usmin metsäalue, Petkelsuo ja Järvisuo Ridasjärvi, sijaitsevat noin 4 6 kilometrin päässä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Sahanmäen teollisuusalueella sijaitsee voimalaitoksen lisäksi Saint Gobain Isover Oy:n lasivillatehdas, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n lämpölaitos ja muuta teollisuutta. Vuosina 2000 2004 Hyvinkään voimalaitoksen osuus kaikkien Hyvinkään alueen ympäristölupavelvollisten laitosten päästöistä ilmaan on ollut keskimäärin: hiukkaset ja rikkidioksidi 0 %, typen oksidit typpidioksidina 70 % sekä hiilidioksidi 83 %. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Hyvinkään voimalaitos tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon sekä kaukolämpöä Hyvinkään kaupungin kaukolämpöverkkoon. Voimalaitos koostuu kaasuturbiinista, pakokaasukattilasta ja lämpöakusta. Laitos on normaalisti miehittämätön ja sitä valvotaan Fortumin Hämeenlinnan voimalaitokselta. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä noin kolme kertaa viikossa.
4 (25) Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kaasuturbiinilaitteistoon kuuluvat kompressori, polttokammio ja turbiini. Kompressori ahtaa ilmaa polttokammioon, jossa polttoaine poltetaan. Polttokammiosta palamiskaasut johdetaan turbiiniin, joka pyörittää samalla akselilla olevia kompressoria ja sähköä tuottavaa generaattoria. Turbiiniin jälkeen palamiskaasut johdetaan pakokaasukattilaan, jossa kaasujen lämpöenergia otetaan talteen kaukolämpöveteen. Kaasuturbiinin käydessä kysynnän ylittävä lämmöntuotanto varastoidaan 9 000 m 3 :n kaukolämpöakkuun. Varastoitu lämpö puretaan kaukolämpöverkkoon kysynnän kasvaessa tai silloin, kun kaasuturbiini ei ole käynnissä. Voimalaitos toimittaa kaukolämpöä koko vuoden. Talvikaudella laitos toimii ympärivuorokautisesti. Kevät ja syyskauden välisenä aikana laitosta käytetään jaksoittain, jolloin kaasuturbiini käy täydellä teholla päivisin ja muun ajan se seisoo. Laitoksen pääpolttoaine on maakaasu. Tarvittaessa varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä on varauduttu käyttämään maksimissaan 3 100 tonnia vuodessa, mikä vastaa kahden viikon kulutusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot voimalaitoksesta. Kaasuturbiini, pakokaasukattila ja lämpöakku Polttoaineet maakaasu kevyt polttoöljy (varapolttoaine) Polttoaineteho 130 MW ( 2 ºC) Kaasuturbiinin sähköteho 40 MW Pakokaasukattilan lämpöteho 70 MW Lämpöakun kapasiteetti 440 MWh Hyötysuhde sähköntuotanto 28,2 % kokonaistuotanto 84 % Käyntiaika 2005 5 600 h Polttoaineen kulutus 2005 maakaasu 56 milj.m 3 kevyt polttoöljy 0,2 t Tuotanto 2005 sähkö 160 GWh lämpö 310 GWh Polttoaineet ja kemikaalit Maakaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n). Maakaasu ei sisällä tuhkaa tai rikkiä. Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 42,8 MJ/kg, tuhkapitoisuus alle 0,01 % ja rikkipitoisuus 0,1 %. Kevyt polttoöljy varastoidaan Hyvinkään Lämpövoima Oy:n alueella (tontti 9 839 2) sijaitsevassa 2 500 m 3 :n säiliössä. Säiliö on varustettu 1 800 m 3 :n suoja altaalla. Säiliö on vuokrattu Hyvinkään Lämpövoima Oy:ltä ja öljy pumpataan säiliöstä maanalaista putkea pitkin Hyvinkään voimalaitokselle. Noin 100 m pitkä siirtoputki on vuodelta 1989 ja sen omistaa Fortum. Siirtoputken eristeessä on hälytinkaapeli, joka havaitsee nestevuototilanteessa tapahtuvan eristeen sähkönjohtokyvyn muutoksen. Siirtoputken vuotohälytysjärjestelmän toiminta tarkastetaan kerran vuodessa. Siirtoputken kunto tarkastetaan vuosittain nostamalla putkessa olevan kevyen polttoöljyn paine normaalia korkeammaksi. Tiedot merkittävimmistä voimalaitoksella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa.
5 (25) Liikenne Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastomäärä Kaasuturbiinin voiteluöljy 6 m 3 Muuntajaöljy 10 t Ammoniakkivesi, 25 % C, N 0,09 m 3 Hydratsiini T, N 0,09 m 3 Muita erilaisia vedenkäsittelykemikaaleja vaihtelee:, C, Xn, Xi, O yhteensä alle 0,5 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N Räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Muuntajan alla on betoninen suoja allas, johon mahtuu muuntajan koko öljymäärä. Vaarallisia kemikaaleja säilytetään lukituissa kemikaalikonteissa pihalla. Laitoksen sisällä varastoidaan kemikaaleja vain pieniä määriä käyttöä varten ja nestemäisten kemikaalien syöttöpaikoilla on suoja altaat. Hydratsiini varastoidaan viileässä, kuivassa hyvin tuuletetussa paloturvallisessa tilassa. Hyvinkään voimalaitoksen laitosalueella ei ole raskasta liikennettä. Kevyttä polttoöljyä tuodaan läheisellä Hyvinkään Lämpövoima Oy:n tontilla sijaitsevalle öljysäiliölle muutamia kertoja vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Voimalaitos käyttää vesijohtovettä noin 30 000 m 3 vuodessa. Pääosa vedestä kuluu höyryruiskutukseen. Syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Tuotantotilojen lattiakaivojen vedet johdetaan hälytyksellä varustetun öljynerottimen kautta. Öljynerotuskaivon hälyttimen toiminta tarkastetaan 1 2 kertaa vuodessa. Asfaltoidun alueen ja muuntajan suoja altaan hulevedet johdetaan sadevesiviemäriä pitkin maastoon voimalaitoksen länsipuolelle. Suoja altaan vesitysventtiili pidetään normaalisti suljettuna ja avataan vain suoja allasta vesitettäessä. Voimalaitoksen savukaasut johdetaan maanpinnasta 55 m korkean teräspiipun kautta. Savukaasun virtausnopeus piipun suulla on 21 m/s. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen keskimääräiset vuosipäästöt ilmaan vuosina 2001 2005 sekä päästöt ilmaan vuonna 2005. Lisäksi on esitetty päästökomponenttien ominaispäästöt ja pitoisuudet savukaasuissa yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Maakaasun poltosta ei tule rikkidioksidi tai hiukkaspäästöjä. Päästökomponentti Ominaispäästö ja Päästöt keskimäärin Päästöt 2005 pitoisuus 2001 2005 Typen oksidit (NO X ) 100 mg/mj 190 t/a 200 t typpidioksidina, NO 2 120 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 55,8 g/mj 108 000 t/a 112 000 t
6 (25) Kaasuturbiinin takuumittauksissa 1989 savukaasujen typen oksidien pitoisuus oli noin 340 mg/m 3 (n). Vuonna 1994 kaasuturbiinilla on otettu käyttöön höyryruiskutukseen perustuva typen oksidien vähentämismenetelmä. Kaasuturbiiniin ruiskutettavan höyryn määrää rajoittaa se, että suuri höyryruiskutusmäärä voi vaurioittaa turbiinia. Kaasuturbiinilla on käynnistyksiä noin 100 vuodessa, joista pääosa tapahtuu kesäaikaan. Käytännössä höyryruiskutus saadaan käyttöön noin 30 minuutin kuluttua käynnistyksestä. Turbiinin alasajossa höyryruiskutus on käytössä lähes loppuun asti. Kaasuturbiinin normaaliajossa höyryruiskutuksen häiriötilanteita on useita kymmeniä vuodessa. Häiriöitä aiheuttavat muun muassa vesilaitoksen täyssuolanpoiston häiriöt ja häiriöt pakokaasukattilassa. Häiriöiden pituudet vaihtelevat normaalisti muutamasta minuutista muutamiin tunteihin. Melu Voimalaitoksen normaali käyntimelu on tasaista. Poikkeuksellista melua aiheuttaa varoventtiilien toiminta häiriötilanteissa. Sahanmäen teollisuusalueella on tehty melumittaus 2000 luvun alussa. Alueen energiantuotantolaitosten piippumelu ja lasivillatehtaan melu oli 48 db(a). Mittausten perusteella on arvioitu, ettei alueen teollisuusmelu normaaliolosuhteissa aiheuta haittaa asukkaille. Voimalaitoksen aiheuttamasta melusta ei ole tullut valituksia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arvio merkittävimmistä laitoksen toiminnassa syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Tavanomainen sekajäte 2 5 t Kaatopaikka 20 03 01 Jäteöljy* 1 m 3 Ongelmajätelaitos 13 01 13 Muut ongelmajätteet huollosta* 16 05 09 1 t Ongelmajätteet kerätään niille varattuihin astioihin ja erilaiset ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan. Pienet ongelmajäte erät toimitetaan Hämeenlinnan voimalaitokselle ja sieltä edelleen jätteen käsittelyyn ympäristöluvan saaneelle yritykselle. Suuremmat erät, kuten turbiinin öljynvaihdon yhteydessä syntyvä jäteöljy (7 10 vuoden välein), toimitetaan suoraan ongelmajätteen käsittelyyn. Ongelmajätteiden siirrosta laaditaan asiakirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteestä, luovuttajasta, kuljettajasta, kuljetustavasta ja vastaanottajasta. Jätteiden ja ongelmajätteiden laadusta, määrästä, käsittely ja hyödyntämistavoista sekä ongelmajätekuljetusten toimituspäivämääristä pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti. Päästöt maaperään (estäminen) Normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään.
7 (25) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) EIPPCB:n (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) julkaiseman suurten voimalaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentin mukaan olemassa olevien kaasuturbiinien BAT päästötaso typen oksidien osalta on 50 90 mg/m 3 (n) 15 % happipitoisuudessa. Referenssidokumentin mukaan kyseinen päästötaso voidaan saavuttaa vesi ja höyryruiskutuksella tai katalyyttisella (SCR) menetelmällä. Hyvinkään voimalaitoksella käytetään höyryruiskutusta, joka on ollut käyttöönottoajankohtanaan parasta saatavilla ollutta tekniikkaa. Laitoksen käyttö ja kunnossapito, tuotantotekniikka, savukaasujen puhdistus sekä vahinkotilanteisiin varautuminen edustavat hakemuksen mukaan tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hankinnoissa on käytetty hankintahetkellä yleisesti käytössä ollutta uusinta tekniikkaa. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin, toimintaohjein sekä turvallisuusjohtamis ja ympäristönhallintajärjestelmin. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hyvinkään voimalaitoksen toimintajärjestelmään on integroitu standardin ISO 14001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, standardin BS 8800 mukainen työterveys ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä sekä standardin ISO 9001:2000 mukainen laatujärjestelmä. Toimintajärjestelmän dokumentaatio koostuu ohjeistoista, prosessikuvauksista ja malleista sekä seurantatiedoista standardien vaatimusten mukaan. Toimintajärjestelmää ja toimintaa arvioidaan sisäisissä auditoinneissa toimintajärjestelmän tason todentamiseksi ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävien kehityskohteiden löytämiseksi. Energiatehokkuus Fortum Power and Heat Oy on liittynyt lämpölaitosalan energiansäästösopimukseen ja Hyvinkään voimalaitoksella on suoritettu useita energiansäästöön tähtääviä toimenpiteitä. Kaasuturbiinin sähköntuotannon hyötysuhde on 28,2 % ja koko prosessin (sähkö + lämpö) on 84 %. Hyötysuhteen parantamismahdollisuudet on systemaattisesti kartoitettu. Lämpöakulla tasataan kaukolämpökuorman muutoksen vaikutuksia ja vältetään epätaloudellista tuotantoa osakuormalla. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään turhia ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Laitoksen toiminnalla ei ole hakemuksen mukaan vaikutusta vesistöön eikä maaperään. Savupiipun mitoituksessa on käytetty typpidioksidin päästötasona 50 g/s, mikä vastaa toimintaa ilman höyryruiskutusta. Höyryruiskutuksen toimiessa typen oksidien päästötaso on noin 15 g/s, joten laitoksen aiheuttama typpidioksidipitoisuus ympäristössä on merkittävästi mitoitusta alhaisempi. Kevyen polttoöljyn käyttö voimalaitoksella on hakemuksen mukaan niin vähäistä, ettei siitä syntyvillä rikki ja hiukkaspäästöillä ole merkitystä alueen ilmanlaatuun.
8 (25) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Hyvinkään voimalaitoksen käytön valvonta tapahtuu Fortum Power and Heat Oy:n Hämeenlinnan voimalaitoksella. Hyvinkään voimalaitoksella käydään tarkastuskäynnillä yleensä kolme kertaa viikossa. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan normaalien prosessiparametrien avulla. Polttoaineen kulutusseuranta perustuu Gasum Oy:n tekemään määrämittaukseen paineenalennusasemalla. Kaasuturbiinin käynnistysten lukumäärät ja käyntiajat dokumentoidaan. Kaasuturbiinin toimintaa tarkkaillaan jatkuvatoimisilla turbiinin jälkeisten savukaasujen lämpötilamittauksilla. Käyttötarkkailuun liittyvää savukaasujen happipitoisuuden mittausta käytetään hyväksi myös päästölaskennassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot voimalaitoksella suoritettavasta päästöjen tarkkailusta ja mittauksista. Tarkkailtava suure Mittaustiheys Mittausmenetelmä typen oksidit jatkuva mittaus Monitor Labs 9841 Kemiluminesenssi happipitoisuus jatkuva mittaus ABB ZDT/0120 Zirkoniumoksidianturi lämpötila jatkuva mittaus Teleperm Pt100 Vastusanturi paine jatkuva mittaus painemittari hankitaan vuoden 2006 aikana vesihöyry laskennallisesti tilavuusvirta laskennallisesti Savukaasujen tilavuusvirran laskenta perustuu kaasuturbiinivalmistajan ilmoittamaan normipisteen savukaasumäärään, jota korjataan käyttöolosuhteiden mukaisesti. Savukaasun vesihöyrypitoisuus mitataan epäsuorasti laskemalla yhteen polttoaineen palamisessa syntynyt vesi sekä polttimille ruiskutettu vesi. Laskennassa ei huomioida ulkoilman kosteutta, jonka merkitys on arvioitu pieneksi. Koska maakaasu ja kevyt polttoöljy ovat tasalaatuisia, ei savukaasujen koostumus ja olosuhteet kaasuturbiinin jälkeen juurikaan vaihtele. Polttoaineen laatua ei seurata voimalaitoksella, vaan laatutiedot saadaan polttoaineen toimittajilta. Mikäli laitoksella joudutaan käyttämään kevyttä polttoöljyä, rikkidioksidipäästöt voidaan arvioida ainetaseisiin perustuen. Mittalaitteiden raakadatan käsittely NO X mittauksen (ppm) ja apusuureiden (happipitoisuus, lämpötila, paine) mittalaitteiden lukemat päivittyvät automaatiojärjestelmään, johon typen oksidien mittalaitteen lukemat korjataan kalibrointifunktion avulla. Automaatiojärjestelmän mittaustulokset ovat nähtävänä myös valvomonäytöllä. Prosessitietokone kerää automaatiojärjestelmästä mittalaitteiden yksittäisiä lukemia 30 sekunnin välein. Prosessitietokoneella mit
9 (25) taustulokset käsitellään käytön tarkkailun ja päästöraja arvojen valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Automaatiojärjestelmästä kerätyistä yksittäisistä arvoista lasketaan yhden minuutin keskiarvoja ja näistä edelleen kymmenen minuutin keskiarvoja. NO X mittaustulokset muunnetaan seuraaviin kuivien savukaasujen olosuhteisiin: lämpötila 273 K, paine 101,3 kpa ja happipitoisuus 15 %. Savukaasun virtaustulokset muunnetaan yksikköön m 3 /s ja päästömittaustulokset yksikköön mg/m 3. Muunnoksessa käytetään apusuureiden mittaustuloksia. Päästölaskennat suoritetaan reaaliaikaisesti kymmenen minuutin välein. Laskentatulosten jatkokäytön vuoksi kuhunkin kymmenen minuutin keskiarvoon liitetään tieto laitoksen tilasta. Kymmenen minuutin arvoista lasketaan tuntikeskiarvot. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi tuntikeskiarvo hylätään, jos mittareiden kalibrointi tai vikaaika on 20 minuuttia tai enemmän kuluvalla tunnilla. Hylättyjä tuntiarvoja ei käytetä laskennassa. Raja arvoon verrattavat 48 tunnin ja kuukauden keskiarvopitoisuudet Raja arvoon verrattavien keskiarvojen laskentaan käytetään sellaisia hyväksyttyjä tuntikeskiarvoja, joiden mittausaikana laitos on ollut normaaliajossa (= kytkettynä verkkoon). Laitos kytketään verkkoon noin 20 minuutin kuluttua käynnistyksestä. Laskentaan ei oteta mukaan käynnistys, alasajo ja häiriötilanteita. Raja arvoon verrattavat 48 tunnin keskiarvot lasketaan kahden peräkkäisen kalenterivuorokauden tuntiarvoista. Raja arvoon verrattavat kuukausikeskiarvot lasketaan kalenterikuukauden tuntiarvoista. Jos jonain vuorokautena hylätään mittausjärjestelmän käytettävyyshäiriön vuoksi enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa, hylätään koko vuorokauden tuntiarvot. Hylätyn vuorokauden tuntiarvoja ei käytetä raja arvoon verrattavien keskiarvopitoisuuksien laskentaan. Kuukausi ja vuosipäästöjen laskenta Kokonaispäästöjen (t/kk, t/a) laskentaan käytetään sellaisia hyväksyttäviä tuntikeskiarvoja, joiden mittausaikana laitos on ollut käytössä. Päästömäärät saadaan savukaasujen epäpuhtauspitoisuuksien ja tilavuusvirtausten tuntiarvoista. Myös kattilan käynnistys ja alasajotilanteissa sekä häiriötilanteissa ilmaan joutuneiden epäpuhtauksien kokonaismäärät lasketaan jatkuvatoimisten savukaasumittausten avulla. Näiden tilanteiden aikaiset päästöt lasketaan mukaan kokonaispäästöihin. Ominaispäästön (mg/mj) kuukausi ja vuosikeskiarvot lasketaan kokonaispäästöjen ja samana aikana sisään syötetyn energian osamääränä. Laskennassa huomioidaan ylös ja alasajot sekä häiriötilanteet. Mittaustulosten tallentaminen Prosessitietokoneelle tallennetaan 450 päivän ajaksi raakadatan kymmenen minuutin arvot ja tuntiarvot (kalibrointisuoralla korjattu mittarin ulostulo) sekä laskennan tuottamat kymmenen minuutin arvot ja tuntiarvot. Lisäksi edellä mainitut arvot tallennetaan vuosittain pitkäaikaisesti säilytettäväksi.
10 (25) Laadunvarmennus Raportointi Laitteiden kunnossa pysyminen varmistetaan käynnin aikana ja revisiossa tehtävillä ennakkohuolto, korjaus ja muutostöillä. Savukaasupäästöjen mittalaitteiden laadunvarmistus ja huoltoajankohdat kirjataan laitekohtaiseen päiväkirjaan tai sähköiseen kunnossapidon tietokantaan. Mittalaitteiden laadunvarmistusmenettelyistä ja huolloista pidetään käyttöpäiväkirjaa. Jatkuvatoimiselle päästömittaukselle (NO X ) tehdään vertailumittaukset käyttöönoton jälkeen ja siitä eteenpäin kerran viidessä vuodessa. Vertailumittaukset tehdään standardin SFS EN 14181 (Stationary source emissions. Quality assurance of automated measuring systems) QAL2 menettelyn (Quality Assurance Level 2) mukaisesti. Vertailumittaukset teetetään ulkopuolisella mittaajalla. QAL2 menettelyssä tarkastetaan jatkuvatoimisen mittalaitteen toiminta, määritetään mittalaitteelle kalibrointifunktio referenssimittausten avulla sekä testataan mittalaitteen luotettavuus. Referenssimittausmenetelmänä käytetään ensisijaisesti CENstandardia ja sen puuttuessa muuta kansainvälistä tai kansallista standardia. Vertailumittausraportissa määritetyt kalibrointifunktion suureet päivitetään päästölaskennan automaatiojärjestelmään välittömästi mittausraportin ollessa käytettävissä. Päästömittausten epävarmuudelle on asetettu enimmäisarvot (95 %:n luottamusvälin arvot). Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn vaikuttavat apusuuremittarit huolletaan ja kalibroidaan. QAL2 menettelyä ei käytetä päästörajojen toteutumisen seuraamiseen. Jatkuvatoimiselle päästömittaukselle (NO X ) tehdään laadunvarmistustestit vuosittain standardin SFS EN 14181 AST menettelyn (Annual Surveillance Test) mukaisesti. Laadunvarmistustestit teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla. Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa tarkistetaan mittaustulosten luotettavuus toiminnallisilla testeillä ja rinnakkaismittauksilla. Menettelyllä tarkistetaan myös, onko QAL2 menettelyllä saatu kalibrointifunktio edelleen paikkansapitävä. AST menettelyä ei käytetä päästörajojen toteutumisen seuraamiseen. Jatkuvatoimiselle päästömittaukselle (NO X ) tehdään laadunvarmistus kerran kuukaudessa standardin SFS EN 14181 QAL3 menettelyn (Quality Assurance Level 3) mukaisesti. Laadunvarmistus tehdään laitoksen toimesta. Menettelyn avulla havaitaan nolla ja kalibrointipisteiden mahdolliset siirtymät sekä se, milloin laite vaatii huoltoa. Huoltovälit määräytyvät laitetoimittajien ohjeiden, laadunvarmistusmenettelyiden ja saatujen käyttökokemusten mukaan. Mittalaitteiden QAL3 menettelyn mukainen laadunvarmistus ja huoltotoimenpiteet suoritetaan laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Laitoksen toiminnasta ja päästöistä raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille.
11 (25) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Voimalaitoksen riskejä kartoitetaan säännöllisesti osana ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaaratekijöitä ovat kaasuvuoto, kaasuräjähdys, öljyn tai muiden kemikaalien pääsy maaperään sekä tulipalo. Riskit ovat hakemuksen mukaan pieniä, sillä vahinkotilanteisiin on varauduttu öljynerottimien, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun sekä toimintaohjeiden ja suunnitelmien avulla. Myös varastoitavien kemikaalien määrät ovat pieniä. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ensisijaisena onnettomuuksien ehkäisytoimena on suorittaa laitteisiin, putkistoihin, säiliöihin yms. liittyvät tarkastus, ennakkohuolto ja kunnossapitotoimenpiteet niin, että laitteistojen kunto kaikissa tilanteissa vastaa asetettuja vaatimuksia. Tarvittava koulutus ja työhön opastus annetaan aina uuden henkilön tullessa palvelukseen. Lisäksi koulutusta annetaan aina uuden laitteen tai järjestelmän tullessa käyttöön sekä muulloinkin tarvittaessa. Kaasuvuotojen ehkäisemiseksi kaasulinja ja sen laitteet pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä sekä annettuja käyttöohjeita. Palo, pelastus ja suojelutoiminnalle on nimetty vastuuhenkilö. Kaikista laitoksella käytettävistä kemikaaleista on käytettävissä käyttöturvallisuustiedotteet. Voimalaitoksessa on rakenteellinen palosuojaus. Turvatekniikan keskus on tarkastanut Hyvinkään Lämpövoima Oy:n omistaman kevytöljysäiliön kunnon viimeksi kesäkuussa 2004. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Savukaasujen päästöraja arvon ylityksistä saadaan hälytys. Päästörajan lisäksi automaatiojärjestelmään on asetettu raja arvoa pienempi kynnysarvo, jonka ylittymisestä myös saadaan hälytys. Riskikohteiden päivystys, tarkastus, ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuvat ohjeiden mukaisesti. Vahinkotapahtumat pyritään havaitsemaan ja toimenpiteisiin ryhtymään ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Voimalaitokselle on laadittu palontorjunta ja pelastussuunnitelma ja toiminta tulipaloissa on ohjeistettu. Laitos on varustettu automaattisella paloilmoittimella, joka on yhdistetty hätäkeskukseen ja Hämeenlinnan voimalaitoksen valvomoon. Kattilarakennuksessa on myös paloilmoituspainikkeet. Palohälytyksen tapahtuessa kaasuturbiini menee pikasulkuun ja laitosrakennuksen ulkoseinustalla oleva kaasuventtiili sulkeutuu. Kaasuturbiini on suojattu automaattisella CO 2 sammutuslaitteistolla. Laitoksella on varastoituna pieniä määriä imeytysainetta. Mikäli kevyen polttoöljyn siirtoputken vuotohälytin antaa hälytyksen, on Hyvinkään Lämpövoima Oy:n tontilla sijaitsevan öljysäiliön venttiili käytävä sulkemassa manuaalisesti.
12 (25) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 20.2.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 30.1.2006 28.2.2006 ja Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla 30.1.2006 28.2.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Aamuposti ja Hyvinkään Kellokas nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.2.2006. Tarkastusmuistio No YS 367/3.3.2006 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalta, Hyvinkään kaupunginhallitukselta, Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta ja Hausjärven kunnan ympäristölautakunnalta. Hausjärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 15.2.2006 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta toteaa 16.2.2006 päivätyssä lausunnossaan, että Sahanmäen kaasuturbiinilaitos on liikenteen ohella merkittävin yksittäinen typen oksidien päästölähde Hyvinkäällä. Ilmanlaatua seurataan kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välisenä yhteistarkkailuna ja toiminnanharjoittajan tulisi osallistua tähän. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista tilanteista ei ole tullut tietoja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta toteaa 23.2.2006 päivätyssä lausunnossaan, että laitoksen savukaasujen leviämisaluetta ei ole mallinnettu eikä hakemuksessa esitetty. Savukaasupäästöjen vaikutuksia on arvioitu ainoastaan Hyvinkään osalta. Savukaasupäästöjen leviämisalue on selvitettävä ja vaikutukset ilmanlaatuun arvioitava myös Riihimäen ja Hausjärven osalta. Laitoksen on edustettava savukaasujen puhdistuksen osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koska laitos sijaitsee tärkeän pohjavesialueen läheisyydessä, on kemikaalien varastointi ja käsittely kiinteistöllä järjestettävä siten, etteivät kemikaalit pääse mahdollisen vahingon sattuessa maaperään. Öljysäiliö on varustettava suoja altaalla, jonka tilavuus riittää suurimmalle kerralla varastoitavalle öljymäärälle. Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia.
13 (25) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 3.3.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 368 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Fortum Power and Heat Oy esittää 31.3.2006 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Yhtiö voi osallistua Hyvinkään ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja siitä Hyvinkään kaupungille tulevaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin kohtuullisella osuudella. Osuuden määrittämisessä tulisi ainakin huomioida päästöjen osuus Hyvinkään kokonaispäästöistä. Savupiipun päästökorkeuden vaikutusta savukaasujen leviämiseen ja ilman typenoksidipitoisuuksiin selvitettiin voimalaitoksen suunnittelun yhteydessä leviämislaskelmilla. Tulosten mukaan suunniteltu piipun korkeus 50 m olisi riittävä takaamaan, että ilmanlaadun ohjearvot eivät ylity. Hyvinkään voimalaitoksen vaikutuksia on ollut mahdollista seurata ilmanlaadun mittauksilla ja bioindikaattoritutkimuksin. Ilmanlaadun mittaustulosten ja Hyvinkään voimalaitoksen päästömäärien perusteella voidaan arvioida, että voimalaitoksen vaikutus Riihimäen ja Hausjärven ilmanlaatuun on hyvin vähäinen. Leviämismallinnus on tarpeeton, koska se ei tuota merkityksellistä lisäinformaatiota. Hyvinkään voimalaitos edustaa koko toiminnaltaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kemikaalien varastointi ja käyttö on asianmukaista ja yhtenä päämääränä varastointia ja toimintatapoja suunniteltaessa on ollut kemikaalivahinkojen estäminen. Kemikaalien käyttö on vähäistä ja varastoitava kemikaalimäärä pieni. Kemikaalit varastoidaan sisätiloissa erillisissä säiliöissä tai varastotiloissa sekä myyntipakkauksissa. Lattiakaivojen vedet johdetaan öljynerottimen kautta viemäriin, joka on mahdollista sulkea käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä. Fortum Power and Heat Oy on vuokrannut öljysäiliön ja varastoi siinä enimmillään säiliön suojaaltaan tilavuuden verran öljyä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oy:n polttoaineteholtaan 130 MW:n Hyvinkään voimalaitoksen hakemuksen mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Ottaen huomioon laitoksen polttoainetehon ja käyttömäärän Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että seuraavan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä on syytä selvittää typen oksidien vähentämistekniikoiden kehitys ja käyttöönottomahdollisuudet. Mahdollisten nykyistä höyryruiskutusta tehokkaamman puhdistusmenetelmän käyttöönottotarpeen selvittämiseksi on samassa yhteydessä syytä tehdä leviämislaskelmat, joissa vertaillaan nykyisen tekniikan ja uusimman BAT tekniikan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun.
14 (25) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Voimalaitoksessa syntyvät jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Muuntajan suoja altaan hulevedet voidaan johtaa valvotusti maastoon. Piha alueen hulevedet voidaan johtaa maastoon. 2. Voimalaitoksen lattiavedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 766/2000, VNA 1017/2002) 3. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 55 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. 31. joulukuuta 2007 asti savukaasujen typen oksidien ominaispäästö typpidioksidiksi laskettuna saa olla enintään 100 mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. Päästöraja arvoa katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos ominaispäästön kalenterivuoden keskiarvo ei ylitä raja arvoa. Kaasuturbiinin käynnistys ja alasajojaksojen sekä häiriötilanteiden päästöt sisältyvät raja arvoon. 5. 1. tammikuuta 2008 lähtien savukaasujen typen oksidien pitoisuus typpidioksidiksi laskettuna saa olla maakaasua käytettäessä enintään 150 mg/m 3 (n) ja kevyttä polttoöljyä käytettäessä enintään 200 mg/m 3 (n), kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja arvoja ja jos kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja arvoista. Kaasuturbiinin käynnistys ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästörajaarvojen noudattamisen tarkasteluissa. Kaasuturbiinin katsotaan olevan käynnissä, kun laitos syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. 6. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
15 (25) Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 7. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 8. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 9. Kaasuturbiinin varapolttoaineeksi tarkoitettua kevyttä polttoöljyä saa varastoida 2 500 m 3 :n säiliössä kerralla korkeintaan 90 % säiliön suoja altaan tilavuudesta. Polttoöljyn maanalainen siirtoputki säiliöiltä voimalaitokselle on varustettava vuotohälytysjärjestelmällä. Siirtoputken kunto ja hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaa
16 (25) topaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 11. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30, VNA 1017/2002) 12. Voimalaitos saa toimia ilman höyryruiskutusta enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana. Kaasuturbiinin käynnistys ja alasajojaksojen aikaista normaalia höyryruiskutuksen käyttökatkosta ei oteta huomioon tässä laskennassa. Yli 24 tuntia kestävästä höyryruiskutuksen tai maakaasun saatavuuden häiriötilanteesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa häiriön alkamisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 14. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.
17 (25) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17, VNA 1017/2002) 16. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ottamalla osaa alueen bioindikaattoriseurantaan sekä muuhun mahdollisesti toteutettavaan Hyvinkään teollisuuden ja Hyvinkään kaupungin yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. 17. Voimalaitoksessa on jatkuvasti mitattava savukaasun typen oksidien pitoisuuksia sekä seuraavia prosessin toimintaan liittyviä muuttujia: savukaasun happipitoisuus, paine ja lämpötila. Lisäksi on mitattava savukaasun vesihöyrysisältö, mikäli näytteeksi otettua savukaasua ei kuivata ennen päästöjen analysointia. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on sen päivän mittaukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään vuoden aikana, on asiasta ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Typen oksidien jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. Rinnakkaismittausten tulosten 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää 20 %:a typen oksidien raja arvosta. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa ISO standardien tai muiden vastaavan tasoisten kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.
18 (25) Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 19. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) sähkön ja kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (m 3 /a, t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot yhteenveto suoritetuista päästöjen mittauksista, mittalaitteiden tarkastuksista sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden toimintaajoista laskennalliset vuosipäästöt (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, hiilidioksidi) ja niiden laskentaperusteet päästöjen vertailu lupamääräyksiin höyryruiskutuksen häiriötilanteiden (pois lukien turbiinin käynnistys ja alasajot) kokonaiskestoaika (h) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
19 (25) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. EIPPCB on vuonna 2005 julkaissut BAT referenssidokumentin koskien suuria voimalaitoksia. Hyvinkään voimalaitos tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä. Kaukolämpöakku parantaa laitoksen energiatehokkuutta. Typen oksidien päästöjä vähennetään höyryruiskutuksella ja savukaasupäästöjä mitataan jatkuvatoimisesti. Laitoksen sisällä muodostuvat jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Varapolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä ei varastoida säiliössä yli säiliön suoja altaan tilavuuden. Maanalainen öljyputki on varustettu vuotoilmaisimella. Ilmaisimen ja putken kunto tarkastetaan säännöllisesti. Jätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
20 (25) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriin on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Savupiipun korkeus on mitoitettu siten, että rakentamisen aikaisia ilmanlaadun ohjearvoja ei ylitetä missään tilanteessa. Savupiipun mitoituksessa on käytetty typpidioksidin päästötasona 50 g/s, mikä vastaa toimintaa ilman höyryruiskutusta. Höyryruiskutuksen toimiessa typen oksidien päästötaso on noin 15 g/s, joten laitoksen aiheuttama typpidioksidipitoisuus ympäristössä on merkittävästi mitoitusta alhaisempi. Määräys savupiipusta on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) noudattamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Määräys 3.) Kaasuturbiinin typen oksidien pitoisuusraja arvot on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. Asetuksen päästöraja arvot tulevat voimaan 1.1.2008. Siihen asti noudatetaan Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen No YMT 558/24.4.1991 mukaista ominaispäästön vuosiraja arvoa 100 mg/mj. Jotta kaasuturbiinin käynnistystilanteessa ennen höyryruiskutuksen käynnistymistä syntyvät typen oksidien päästöt tulisivat huomioitua, on laitoksen päästöraja arvolaskenta edellytetty aloitettavaksi heti, kun kaasuturbiini on saatu kytkettyä valtakunnan verkkoon. Laitos kytketään verkkoon noin 20 minuutin kuluttua käynnistyksestä. (Määräykset 4. ja 5.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon voimalaitoksen sijainti Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen aiheuttamaa melua ole täl
21 (25) lä hetkellä tarpeen mitata. Mittauksia voidaan myöhemmin suorittaa, jos esimerkiksi laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 7.) Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Standardin SFS 3350 (Palavien nesteiden varastopaikat ja siellä olevat palavien nesteiden käsittelypaikat) mukaan säiliön vallitilan tilavuuden on oltava niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti vallitilassa olevasta säiliöstä vuotanut palava neste. Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi. (Määräykset 2., 8. ja 9.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuotta