Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla



Samankaltaiset tiedostot
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

KAUPIN METSÄTAITORATA

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänmittausohjeita

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuun kasvatus

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Napapiirin luontokansio

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti


Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Kiinteistö Oy Kurssipesän maisematyölupaa

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taitaja2013 finaalitehtävä, 105 Metsäkoneen käyttö

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄWELLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET SEKÄ MITTAAMINEN

Toimenpiteet: tarkkailtava

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

hinnoitteluun ja puukauppaan

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Liite 5 Harvennusmallit

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Myrskytuhopuun hakkuun ajanmenekki ja tuottavuus Metsätehon tuloskalvosarja 12/2015

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Seppo Mäntymaa. Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuukohteissa

40VUOTISJUHLARETKEILY

Trestima Oy Puuston mittauksia

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

METSÄ SUUNNITELMÄ

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Tuulituhot ja metsänhoito

Transkriptio:

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31

1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla määriteltyinä, opittuna teoriassa ja käytännössä, jotta asioista tulee oikea ymmärrys eri tilanteissa Koneelliseen puunkorjuun työskentelyn käsitteistöstä on määriteltynä ja paljolti käytössäkin (Koukkari ym. ) Metsän ja puiden laadun (Metsäteho) ja puutavaralajien laadun käsitteistö on hajanaisempaa (mm. tehdasrekisterit) ja tarvitsee vielä määrittelyjä opetustilanteisiin

2. Tässä itseopiskelumateriaalissa Laajennetaan tarkastelua puun laadun ja puutavaralaadun puolelle Miten puun laatu vaikuttaa työjärjestykseen ja kannattavaan työskentelymenetelmään? Millä perusteilla poistettava puu valitaan? Mikä on tavoiteltava harvennusvoimakkuus esimerkkikohteella? Tarkastellaan videoanimaatiota harvennusprosessista Ja tehdään leimausharjoitus ensiharvennusympäristössä, joka on toteutettu virtuaalikuvatekniikalla (aloita tehtävä seuraa panoraamakuvalta tehtäväjärjestyksessä)

3.Ajouran avaaminen Ajouran paikka tehtävässä on määritelty keltaisella katkoviivalla Ajouran reunapuut on merkitty oranssilla pannalla Määrittävät ajouran paikan konkreettisesti Reunapuut ovat varmasti jääviä puita, ajouralta poistettavat puut ovat varmasti poistettavia puita Puiden laatu ei vaikuta valintaperusteena Aluksi valitaan työpiste ja poistetaan ajouralta lähimmät puut ( n. 6-8 m) Mihin kourakasat tehdään?» Vinoittain koneen sivulle luonnostaan vapaisiin kohtiin» Tarvittaessa kourakasan paikka avataan (huomioidaan puulaji tavaralaji yhteensopivuudet)

3. Aloitustilanne

4. Aloitustilanteessa ajouralta Poistetaan kaikki, ja tarvitaan vain päätös siitä, missä ajoura kulkee Etäisyys rajasta tms. tai edellisestä ajourasta Maaston muodot ja esteet Mahdollisesti puuston tilajärjestys ja harvemmat kohdat Tilannetta voi hankaloittaa, jos Uralla on useita puulajeja Kaadettavana on myös isoja puita Seurauksena voi olla Poikkeuksellinen kaatojärjestys Konetta joudutaan liikuttamaan työpisteeltä aputyöpisteelle

4.Uran aukaisu

5.Uran aukaisussa ja kasojen teossa Kun kaadetaan uran suuntaisesti, kasvatettavien puiden vaurioituminen on vähäisempää Vältettävä ääriulottumalta kaatoa ja kasaamista myöhemmin poistettavien puiden juurelle Läheltä koneen edestä kaadettaessa kannot tahtovat jäädä pitkiksi Uran aukaisun yhteydessä avataan myös uran sivuja, mikäli tarvitaan kasaustilaa tai jotta tavaralajien käsittely sekä kasaus olisi tehokasta Mikä on enimmäistavaralaji jne

6. Välialueiden harventaminen Poistetaan opitussa järjestyksessä Etusektori sivusektori, aloituspuoli valitaan tilanteen mukaan Poistetaan pienet huonolatvaiset ja ohuet puut varmasti poistettavina Poistetaan korjuuteknisesti haittaavat vaihtoehtoiset puut Varotaan varmasti jääviä puita Korjuujärjestys voi olla todellisuudessa myös korjuuteknisesti haittaavat Pienet puut, jotka haittaavat isompien kaatoa

7. Poistettavien puiden valintaperusteita 1. Runko monihaarainen tai latva katkennut 2. Latva huono (surkastunut, typistynyt, toispuoleinen ) 3. Läpimitta ohut suhteessa pituuteen D1,3m läpimitta sentteinä < puun pituus metreinä 4. Runkomuoto huono (tyvimutka, moniväärä) 5. Oksaisuus huonolaatuinen Usein poistamispäätös tehdään useamman laatuvian perusteella esim. runkomuoto + oksaisuus

7. Perustelut 1,2 ja 3

7. Perustelut 4 ja 5

8. Etu- ja sivusektoreiden käsittelyssä Puu- ja tavaralajien esiintyminen vaikuttaa työjärjestykseen ja kasauspaikkoihin Kiinnitetään huomio myös puun laatuun ei pelkästään tilajärjestykseen Pieni puu ja heikko latva ovat selkeitä käsitteitä Muiden laatutekijöiden oppiminen ja huomiointi edellyttää niiden määrittelyn tuntemista, havainnointia ja oikeita johtopäätöksiä Tavoitteena on, että kuljettaja pystyy havainnoimaan laatutekijät, ja pystyy tekemään päätöksiä kaatamisesta, sekä pystyy käyttämään konetta tehokkaasti myös huonolaatuisia puita käsiteltäessä (tutustu esimerkkileimaukseen siirry panoraamaan 2 video haarapuun käsittelystä)

8. Vasen etusektori

9. Vasemman sivusektorin perustelut Valintaperusteet Mänty 18: läpimitta/pituus + latva huono + tilajärjestys + tilaa työskennellä Kuusi 19: läpimitta/pituus + latva huono + tilajärjestys Mänty 24: tyvimutka + latva huono

9. Vasen sivusektori

10. Puumäärän arviointi

10. Puumäärän arviointi Huonot puut on poistettu Puumäärä ympyröidyllä alueella on 9 kpl Mikä on puuston määrä kpl/ha? Onko alue tiheän näköinen? kyllä Montako voidaan vielä poistaa? Tavoitteena on useimmiten tietty pohjapinta-ala, tässä tapauksessa >20 m2 Tehtävässä annetaan kasvupaikkatyyppi, lähtöpuuston määrä ja keskipituus Jätettävä määrä selvitetään harvennusmalleista Pohjapinta-ala on käyttökelpoinen, jos puustoa voidaan arvioida relaskoopilla Runkoluvun arviointi on käyttökelpoisempi koneellisessa puunkorjuussa

11. Runkomäärän arviointimenetelmä Tarkasteltaessa 11 metrin puoliympyrää, voidaan laskea hehtaarikohtainen runkomäärä Tässä tehtävässä arvioidaan käsiteltyä pinta-alaa suhteessa puoliympyrään (r=11m) Tälle n. kolmanneksen alueelle tulisi jättää n kpl Nyt jätettynä 9 runkoa, josta tulisi vähentää vielä 1-2 runkoa, jotka voi valita vaihtoehtoisista puista korjuuteknisin perustein Jokainen jätetty runko vastaa 52,5 runkoa hehtaarilla -> 7x52,5 =1102,5 r/ha Käytännön töissä käyttökelpoisempi on katsoa runkomäärä valmiiksi lasketusta taulukosta

12. Lisäksi poistettavat kaksi runkoa Vaihtoehtoisista puista: Mänty no 20: poistaminen mahdollistaa paremman työskentelyn puulle 24 + tyvimutka + huonompi oksalaatu kuin puu no 21 Mänty no 25: korjuuteknisesti helppo poistaa, koska on lähempänä + vieressä saman kokoinen hyvälaatuinen kuusi no 26

12. Lisäksi puut 20 ja 25 poistetaan, ja tilanne harvennuksen jälkeen

Jätettävien puiden valintaperusteita Latvus hyvä Runkomuoto hyvä Oksaisuus hyvälaatuinen Läpimitta suhteessa pituuteen optimaalinen Puuta on vaikea saavuttaa Puulaji soveltuu paremmin kasvupaikkatyypille Monimuotoisuuden takia jätettävä puusto vaatii oman määrittelynsä ja se on jätetty tämän tehtävän ulkopuolelle

Tämän esittelevän harjoituksen jälkeen Voit katsoa tämän harjoituksen videoanimaationa Päivitä virtuaalinen harvennusmetsä selaimessasi Voit tutustua vielä esimerkkileimaukseen ja sen lisämateriaaleihin Tee leimaustehtävä soveltamalla edellä kuvattuja asioita Palauta tehtävän tuloksesi kurssialueen palautuskansioon Arvioi tulostasi suosituksiin muista, että ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisumallia lopputulokseksi