MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1
LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Oman äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissa aiheissa voi olla rajatut mahdollisuudet saada sipivaa oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan omalla halulla tuottaa oppimateriaalia on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Liettuan kielen ja opetuksen ominaispiirteitä Liettuassa sen puhujia on noin kolme miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona. Liettua on Liettuan virallinen kieli. Kielessä on kaksi päämurretta; yläliettua (aukštai iai) ja alaliettua (žemai iai). Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä. Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547. Liettua on balttilainen kieli ja kuuluu siten indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi. Liettuan kielessä on seuraavia erityispiirteitä: Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Liettualaisessa aakkosissa on 32 kirjainta, joista on ominaista vain liettuan kielille: - tarkemerkki vokaaleissa,,, ja ilmaisee vokaalin oleva pitkä; - vokaali e muistuttaa äänneasultaan suomalaista ä- äänettä; - lausutaan kuten suomen e, mutta pitkä [ee]; - y vastaa suomen i äänettä, joka lausutaan pitkä [ii]; - liettualainen soinniton s kuulostaa erilaiselta kun suomalainen s (on puhtaampi ) ja lisäksi on soinniton š (suom. shakki ); - soinniliset z ja ž (ž ääntyy kuten s englannin kielen sanassa vision ); 2
- c (ts yhdistelmä), (tš yhdistelmä); - dz, dž; - diftongit au, ai, ei, ui, ie ja uo; - pehmennysmerkki kirjoitettava, mutta ei äänettävä i. Sanojen ääntämisessä on suuri merkitys oikealla painotuksella. Painon paikka sanassa vaihtelee. Liettuan kielen intonaatio voi olla noiseva tai laskeva. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa. Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on seitsemän, sukuja kaksi ja lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa. Lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet. Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän takia sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa. Liettuan kielen opetus perustuu yleiskielen normeihin ja liettualaisen kulttuurin monipuolisuuteen ja rikkauteen. Opetuksessa otetaan huomioon kodin kielitilanne ja se, missä määrin opiskeltava kieli on läsnä oppilaan elämässä. Liettuan kielen opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan liettuan kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy arkielämässä pärjäämään liettuankielisessä yhteisössä. Opetus tukee oman äidinkielen kehittämistä. Opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan liettuan kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan äidinkielen tieto- ja taitotason mukaisesti. Opettaja valitsee sopivat työtavat asiantuntemuksensa mukaan ryhmäkohtaisesti. Opetuksen sisältyy yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Ilmaisullista suullista viestintää harjoitellaan lorujen, laulujen, pelien ja leikkien avulla. Lisäksi opetuksessa käytetään musiikkia, videoita sekä luetaan kertomuksia lehdistä, kirjoista ja internetistä poimitusta aineistosta.vuoropuhelut ja haastattelut kehittävät oppilaan suullista kielitaitoa. oppii myös itsenäiseen työskentelyyn oppikirjan ja muun materiaalin parissa. Ääntämistä ja kuuntelua harjoitellaan opettajan puhumisen ja äänitteiden kuuntelun avulla. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen suunitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokka-asteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteen. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. TASO 1 (vuosiluokat 1-2) TAVOITTEET - rohkaistuu omankieliseen vuorovaikutukseen - oppii kuuntelemaan keskittyen - oppii kysymään, vastaamaan ja kertomaan liettuan kielellä 3
- oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot - tutustuu liettualaiseen lastenkirjallisuuteen - tutustuu kirjoitettuun kieleen - laajentaa sanavarastoaan - tutustuu käsitteisiin äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva - tutustuu liettualaiseen tapakulttuuriin ja perinteisiin KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen suullista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa kysymysten tekoa opettajan luennan kuuntelua keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn ja luetun työstämistä kerronnan ja leikin avulla itsensä esittly päivän tiedustelu ja ilmaiseminen lukumäärän tiedustelu ja ilmaiseminen ja peruslaskutoimitukset oppilas ja hänen elinpiiriinsä ja ympäristöönsä olennaisesti kuuluvia asioita: - perhe, ystävät, lemmikkieläimet, koti ja lähiympäristö - ruumiinosat ja pukeutuminen - kaupunki ja maaseutu, luonto ja värit - päivärutiinit ja ruoka-ajat - koulu, oppiaineet ja koulutarvikkeet - vapaa-aika, juhlat, pelit ja leikit - lukusanat, viikonpäivät ja kuukaudet - sää Lukeminen ja kirjallisuus sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista pitkiin vähittäinen siirtyminen tavaamisesta sujuvaan lukemiseen keskustellaan opettajan lukemista tarinoista tai kirjallisuudesta tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä harjoitellaan lyhyitä loruja, runoja ja lauluja Kirjoittaminen kirjainmuotojen piirtämistä, tekstaus- ja kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon opettelua puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi sekä sanojen kirjoittamisen harjoittelua sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoittamisharjoittelua mallin ja sanelun mukaan kirjoittamista omiin arkikokemuksiin ja mielikuvitukseen perustuvaa kirjoittamista Kielentuntemus oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: isojen kirjainten käyttöä lauseiden alussa ja erisnimissä, sanan jakaminen eri riveille, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö oikeinkirjoituksen viisi perussääntöä: suhisevat konsonantit, pehmennysmerkki, painottomat vokaalit, soinnilliset ja soinnittomat konsonantit, diftongit aakkosjärjestyksen opettelua ja käyttöä liettuan kielen ja suomen kielen vertailua äänne- ja sanatasolla rakenteisiin tutustumista (tavu, sana, sanaliitto, lause) sanojen merkitysten havainnointia 4
substantiivien suvun muodostaminen substantiivien yksikön ja monikon muodostaminen genetiivin ja lokatiivin muodostaminen persoonapronominien (aš, tu, jis, ji, j s, mes, jie, jos) ja demonstratiivipronominien (tas, ta, anas, ana, šitas, šita) käyttö tärkeimmät prepositiot, kuten esim., iš, už, prieš, ant, po Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti tutustumista liettuan juhlaperinteeseen ja tapakulttuuriin (keskeiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, puhelinkäyttäytyminen jne.) liettuan kielen merkityksen pohtimista keskustelua liettuan kielen käyttöalueista oppilaan omassa elämässä TASO 2 (vuosiluokat 3-5) TAVOITTEET oppii kielenoppimis- ja vuorovaikutustaitoja oppii ilmaisemaan mielipiteitään ja tuntemuksiaan oppii sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan syventää luetun ymmärtämistaitojaan harjaantuu lukemaan lastenkirjallisuutta ja jakamaan lukukokemuksiaan oppii käyttämään oikeinkirjoituksen keskeisimpiä sääntöjä ja rakenteita oppii tuottamaan erityyppisiä tekstejä suullisesti ja kirjallisesti tutustuu tiedonhankintatapoihin laajentaa sanavarastoaan oppii arvioimaan töitään ja oppimistaan KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen kertomista ja selostamista, juonellinen kertomus oman mielipiteen esittämistä keskustelupuheenvuorojen harjoittelua palautteen vastaanottamista ja antamista ilmaisuharjoituksia oppilas ja hänen elinpiiriinsä ja ympäristöönsä olennaisesti kuuluvia asioita - vuorokauden ja vuodenajat, luonto ja sää - työelämä ja ammatteja - syntymäpäivät ja muut juhlat - liikkeissä asiointi, hinnat ja ostokset - urheilu - asioiden ja ihmisten monipuolinen kuvailu - ruoka ja juoma - maaseutu ja eläimet - ihmisten, eläimien ja paikkoja kuvaileminen Lukeminen ja kirjallisuus klassisen ja nykykirjallisuuden teosten lukemista, niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka 5
lukutaidon strategioihin tutustumista: ennakointi, päättely ja pääasioiden etsiminen tekstistä erilaisiin tietokirjoihin ja -lähteisiin tutustumista (kirjaston käyttö) Baltia-kirjastoon tutustuminen sanakirjojen käyttö Kirjoittaminen substantiivien suvun muodostuminen substantiivien yksikön ja monikon muodostaminen adjektiivin vertailumuodot: komparatiivi ja johdatus superlatiiviin pienennysmuodot - diminutiivit, deminutiivisuffiksien tunteminen prepositioiden käyttö lokatiivin muodostaminen vokaalien a,, e,,, i,, y, u,,, o ja diftongien (i)ai, ei, ie, uo käyttö ja kirjoittaminen konsonanttien p, b, g, k, t käyttö ja kirjoittaminen oikeinkirjoituksen perussääntöjen käyttämistä hankittujen tietojen koontia erilaisten tekstien suunnittelemista ja tuottamista tekstin viimeistelyä palautteen pohjalta selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua Kielentuntemus sananrakenne ja sanan osien merkitys (etuliite, suffiksi, infiksi) sijamuodot ja kysymykset sanaluokat: substantiivien taivutustyypit, sukupäätteet ja merkitys lauseessa; verbien taivutustyypit, aika-, persoona- ja lukumuodot, kieltopartikkelin käyttö sekä merkitys lauseessa; adjektiivit ja persoonapronominit lauseenjäsenet Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti tutustumista Muinais-Liettuan historiaan ja suulliseen kansantaiteeseen tutustumista Liettuan kulttuurihenkilöihin liettuan ja suomen kielten yhtäläisyyksien ja erojen tunnistamista TASO 3 (vuosiluokat 6-9) TAVOITTEET kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan oppii toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä kehittyy aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja viestijäksi osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan oppii perustietoa liettuan kielestä, sen rakenteesta ja muuttumisesta kehittää kirjallisuudentuntemustaan kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kulttuureja kohtaan oppii arvioimaan itseään oppijana ja kielenkäyttäjänä lisää yleistietoja Liettuan historiasta, maantieteestä ja kulttuurista KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen kaunokirjallisten ja asiatekstien kommentoimista omien näkemysten ilmaisemista ja perustelemista 6
omien puhe-esitysten suunnittelemista ja pitämistä ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua viestintävälineiden tavoitteellista käyttöä oppilas ja hänen elinpiiriinsä ja ympäristöönsä olennaisesti kuuluvia asioita: - miettimisfraaseja, muita viestintästrategioita - työ, ammatti, opiskelu, asuminen - vapaa-aika,urheilu ja terveys - maat, kielet ja kansallisuudet Lukeminen ja kirjallisuus tekstien referointi ja analysointi tekstien ymmärtämisen harjoitukset oppilas oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä yhdistämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä liettualaisen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden lukemista tutustumista kirjallisuuden päälajeihin: runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, romaaneja ja näytelmiä tutustumista Liettuan kirjallisuuden keskeisimpiin kirjailijoihin, jotka edustavat eri aikakausia ja tyylisuuntia Kirjoittaminen oikeinkirjoituksen vahvistaminen ja syventäminen omien tekstien tuottamista: kuvaavia, kertovia, tiedottavia, pohtivia ja fiktiivisiä tekstejä muistiinpanojen tekemistä ja aineistojen valikointia Kielentuntemus lauseoppi: lause ja virke, välimerkit, lauseenjäsenet, alisteiset ja rinnasteiset lauseet sekä lausetyypit yleiskatsaus liettuan kielen sanaluokista (nominit, verbit, adverbit, partikkelit): - substantiivien jaottelu yleis- ja erisnimiin; erikoispiirteitä (suku, luku,sijamuodot) - adjektiivien erikoispiirteitä (taipuu suvun, luvun ja sijamuodon mukaan), luokat, vertailuasteiden muodostaminen (komparatiivi ja superlatiivi) - numeraalien luokat, taipuminen suvun ja sijamuodon mukaan - pronominien luokat (persoonapronominit, demonstratiivipronominit, relatiivipronominit), taivuttaminen sijan ja luvun mukaan - 4 aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja futuuri) - 3 tapaluokkaa (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali) - verbien taivuttaminen persoonissa ja kolme taivutusluokkaa (jaetaan verbin preesensin 3. persoonan muodon mukaisesti) - vaikeimpia verbien kirjoittamisen tapauksia - sanojen rakenne ja painotus Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti tutustumista liettuan kielen historiaan ja kielten sukulaisuussuhteiden tarkastelua oman kielitaustan tarkastelua tutustumista Liettuan historian keskeisiin tapahtumiin ja henkilöihin tutustumista Liettuan maantieteeseen omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen kehittämistä teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista ja käsittelyä 7
ARVIOINNIN PERIAATTEET Oman äidinkielen ja kotikielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Muuta arviointipalautetta voidaan antaa opetuksen aikana. Arviointipalaute tarkoitaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan editymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedottella tai arviointikeskustelussa. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Vuosiluokkien 1-4 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 5-9 annetaan numeerinen arviointi. Tarvittaessa voidaan antaa sanallinen liite. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Opetussuunnitelmassa on määritelty vertailukohdaksi hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle kahdeksan (8). Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjanaarvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielentaidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus 8
on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja. Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen. Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan. Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita. 9