PARVEKKEIDEN SUOJAAMINEN LIIKENNEMELULTA Mikko Kylliäinen, suunnittelujohtaja mikko.kylliainen@ains.fi p. 0207 911 394
A-Insinöörit lyhyesti Lähes 600 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnitteluja konsulttitoimisto 4 toimialaa Projekteja yli 50 maassa 5 Paikkakuntaa 10% vuosittainen kasvu Perustettu 1959
A-Insinöörien akustiikkasuunnittelupalvelut Kulttuurirakennukset, esitystilat ja studiot Maankäytön suunnittelun melu-, tärinä- ja runkomeluselvitykset Uudisrakentamisen akustiikkasuunnittelu Korjausrakentamisen akustiikkasuunnittelu Teollisuuden meluselvitykset Laskentapalvelut, konsultointi, tuotekehitys, koulutus M i t t a u k s e t
Melu-, tärinä- ja runkomeluselvitykset aluekehityksestä käyttöönottoon Yleiskaavoitus (alueellinen) Meluselvitys melumallinnuksen perusteella - Tavallisesti 2 m korkeudella maanpinnasta - Osoitetaan alueet, joilla meluntorjuntatarve - Tehdään nykytilanteesta ja ennustetilanteesta Turvaetäisyyksiin tai laskentaan perustuva tärinä- ja runkomeluselvitys Asemakaavoitus (korttelikohtainen) Tarkennettu meluselvitys, jonka perusteella kaavamääräykset - Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys - Piha-alueiden meluntorjunta - Parvekkeiden meluntorjunta Tärinä- ja runkomeluselvitys, mieluiten mittauksiin perustuva Rakennuslupavaihe (rakennuskohtainen) Selvitykset melua koskevien kaavamääräysten toteutumisesta Tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma Toteutussuunnittelu Ilmanvaihtolaitosten meluselvitykset Ympäristösertifiointiin liittyvät meluselvitykset (BREEAM) Värähtelytekninen työselostus rakennedetaljeineen Rakennusaikainen valvonta Käyttöönottovaihe Rakennusvalvonta voi edellyttää tarkistusmittauksia
Taitava ja turvallinen kumppani: 11 hengen akustiikkasuunnitteluyksikkö Mikko Kylliäinen Timo Huhtala Petteri Laine Antti Mikkilä Jussi Rauhala Suunnittelujohtaja Tampere 0207 911 394 Projektipäällikkö Rauma/Espoo 0207 911 560 Projektipäällikkö Espoo 0207 917 240 Projektipäällikkö Tampere 0207 911 780 Projektipäällikkö Tampere 0207 911 520 Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaus Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoituksen muutokset Oppilaitokset Sairaalat Puurakennukset Tärinä- ja runkomeluselvitykset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Vaativa tärinäneristyssuunnittelu Teollisuuden meluselvitykset Oppilaitokset Uimahallit Sairaalat Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoituksen muutokset Oppilaitokset Toimistorakennukset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Sairaalat Oppilaitokset Toimistorakennukset Käyttötarkoituksen muutokset Raide- ja tieliikennemeluselvitykset Kulttuurirakennukset Arvorakennusten peruskorjaus Julkisten rakennusten peruskorjaus Käyttötarkoitusten muutokset Vaativa ilmanvaihtolaitosten suunnittelu
Parvekkeiden suojaaminen liikennemelulta
Tausta Tampereen kaupunki uusii kaavoitukseen liittyviä melulinjauksiaan Kehitysprojekti hyviin kaavoitus- ja meluntorjuntakäytäntöihin liittyen vuonna 2014 Tampereen kaupungin kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy/akustiikkasuunnitteluyksikkö Esimerkkejä hyvistä ratkaisuista etsittiin eri kuntien ja konsulttien suunnitelmista, kuvat: Google Maps
Säädöstausta Valtioneuvoston päätöksestä 993/1992 ei voida suoraan johtaa vaatimuksia parvekkeille Kaavoituksessa voidaan kuitenkin ottaa lisäksi huomioon laadullisia ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä Monet kunnat noudattavat Uudenmaan ELY-keskuksen ohjetta Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2013): Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivuilla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita ei tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. VnP 993/1992:n perustelumuistio, Seppo Sarkkinen 26.10.1992
Ongelma Kaavoituksen kautta parvekelasituksille käytännössä asetetaan vaatimuksia, mistä seuraa kaksi ongelmaa: 1. Yleisesti hyväksyttyä keinoa, jolla voitaisiin osoittaa vaatimuksen toteutuminen, ei ole Uudenmaan ELY-keskuksen ohje: Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Parvekkeiden lasittaminen sinänsä ei takaa melutason saamista halutulle tasolle Melutason muodostuminen parvekkeelle on monimutkainen ilmiö 2. Parvekkeet julkisivuilla, joilla melun keskiäänitaso ylittää 65 db Onko kategorinen kielto tarpeen? Onko löydettävissä teknisiä ratkaisuja?
Lähes jokainen parveke on erilainen Sisäänvedetty parveke nurkkaparveke ulokeparveke Avattavan lasituksen ala kiinteän lasituksen ala kaiteen ala Kaiteen materiaali
Melutason muodostuminen parvekkeelle, julkisivulla L A,eq = 65 db Tilavuus 28 m 2 Avattava lasitus 6,4 m 2 Betonikaide Tilavuus 28 m 2 Avattava lasitus 10,4 m 2 Lasikaide 7,8 m 2 Tilavuus 28 m 2 Avattava lasitus 14,4 m 2 Lasikaide 10,8 m 2 Parveke Avattavan lasituksen R w + C tr Parvekkeelle välittynyt melutaso Kaiteen R w + C tr Parvekkeelle välittynyt melutaso Melutaso yhteensä Äänitasoero ΔL A,tot Sisäänvedetty 15 db 52 db 52 db 13 db Nurkka 15 db 55 db 32 db 36 db 55 db 10 db Uloke 15 db 56 db 32 db 38 db 56 db 9 db
Melutason muodostuminen parvekkeelle, julkisivulla L A,eq = 70 db Tilanne 1: - lyhyillä sivuilla kiinteä lasitus - pitkän sivun alaosassa kiinteä lasitus (h = 1,2 m) - pitkän sivun yläosassa avattava lasitus (h = 1,6 m) - avattavan lasituksen R w + C tr = 18 db Tilanne 2: - lyhyillä sivuilla kiinteä lasitus - pitkän sivun alaosassa kiinteä lasitus (h = 1,2 m) - pitkän sivun yläosassa avattava lasitus (h = 1,6 m) - avattavan lasituksen R w + C tr = 15 db - parvekkeen katossa 4 m 2 ääntä absorboivaa materiaalia Parveke Avattavan lasituksen R w + C tr Parvekkeelle välittynyt melutaso Kaiteen R w + C tr Parvekkeelle välittynyt melutaso Melutaso yhteensä Äänitasoero ΔL A,tot Tilanne 1 18 db 54 db 32 db 45 db 55 db 15 db Tilanne 2 15 db 54 db 32 db 45 db 55 db 15 db
Toteutusesimerkkejä parvekelasituksista, kun L A,eq 65 db Vasemmalla: Kiinteä lasitus melulähteen suuntaan Avattava lasitus pihan puolelle Rakennusmassojen välissä olevat parvekkeet suojaavat myös pihan Oikealla: Betonikaide melulähteen suuntaan Kohtisuoraa melulähteeseen nähden avattavat lasit
Johtopäätöksiä Melutaso parvekkeella riippuu Melutasosta ulkona Avattavan lasituksen pinta-alasta ja ääneneristävyydestä Kiinteän lasituksen pinta-alasta ja ääneneristävyydestä Kaiteiden pinta-alasta ja ääneneristävyydestä Ääntä vaimentavista pinnoista parvekkeella Yleispätevää sääntöä lasitusten valinnasta ei ole mahdollista antaa Pelkästään lasituksen määrääminen kaavassa ei riitä Jo melko alhainenkin melutaso edellyttää, että lasitusratkaisu suunnitellaan Suunnittelumenetelmä tarvitaan Hyvällä suunnittelulla voidaan toteuttaa parvekkeita myös, kun melutaso julkisivulla on enemmän kuin 65 db
Tutkittavia seikkoja Miten parvekelasituksille asetettavat vaatimukset pitäisi määritellä asemakaavassa? Millainen suunnittelumenetelmän pitäisi olla? Paljonko rakennukseen asennettujen lasitusten ja kaiteiden ääneneristysarvot poikkeavat laboratoriossa mitatuista? Miten rakennusvalvonta voi valvoa kaavamääräysten toteutumista? Kiinteiden lasitusten peseminen? Parvekkeiden tuulettuminen?
Tarjoamme asiantuntijoidemme ratkaisuja, joilla pääset tavoitteisiisi Ihmiset ratkaisevat hankkeesi onnistumisen. Vakuuttavia ja innovatiivisia asiantuntijoita jo vuodesta 1959. Taitava ja turvallinen kumppani.