KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai Metsähallituksen maista. Vuosittain tältä pinta-alalta voidaan hakata noin 3 000 m 3 kestävyyden vaarantumatta. Oppilaitos hakkaa vuosittain opiskelijoiden koneellisen puunkorjuun harjoitustöinä noin 50 000 m 3. Valtaosa työkohteista saadaan teollisuuden yksityismaiden puunostokohteista, jolloin oppilaitos toimii vastaavalla tavalla kuin yksityiset metsäkoneurakoitsijat. Pääosa työkohteista on jatkossakin hyvä toteuttaa "urakoitsijana", koska menettelyllä säilytetään välitön kosketus käytännön työelämään. Oppilaitos tarvitsisi nykyistä enemmän omassa hallinnassaan olevaa metsää koneellisen puunkorjuun alkuopetuksen toteuttamiseen. Opiskelija ei välttämättä pysty ensimmäistä kertaa hakkuukoneella työskennellessään ammattilaiselta vaadittavaan laatutasoon. Kuitenkin yksityismetsissä toimittaessa oppilaitosta koskevat samat laatukriteerit kuin yksityisiä urakoitsijoita. Ongelma korostuu, kun koulutuksen kohderyhmänä ovat oppilaitoksen kansainväliset asiakkaat lyhyiden intensiivikurssien puitteissa. Toinen ongelma on sopivien harjoituskohteiden saaminen "vapailta markkinoilta" kelirikko- ja muina hiljaisina aikoina. Oppilaitoksen opetustoiminta ei saisi olla liian riippuvaista teollisuuden puuhuollosta. Lisää omassa hallinnassa olevaa metsäalaa tarvitaan ns. puskurivarastoksi. Metsäkoneenkuljettajista ja muista metsäkonealan ammattilaisista on tällä hetkellä kova pula valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Koulutukseen on nykyään myös riittävästi hakijoita. Voidaan sanoa, että Kuru käy tällä hetkellä "koneet punaisina", jotta saataisiin työelämän kysyntä tyydytettyä. Vielä lyhyesti oppilaitoksen ja Metsähallituksen välisestä sopimuksesta: Kurun siirryttyä vuonna 1995 valtiolta Tampereen omistukseen oppilaitoksen noin 1 000 ha:n havaintometsä jäi valtion (Metsähallitus) omistukseen. Vastaavalla tavalla meneteltiin myös muiden metsäoppilaitosten kunnallistamisten yhteydessä. Oppilaitosten havaintometsien turvaamiseksi laadittiin opetusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä puitesopimus, jonka nojalla oppilaitokset saavat käyttää "vanhoja" havaintometsiään lähes kuin omiaan, myös pitäen hakkuutulot, kunhan noudattavat metsätaloussuunnitelmaa. Puitesopimukseen perustuen valtiolta on oppilaitoksille jälkeenpäin osoitettu joitakin pikkutiloja puitesopimuksen nojalla käytettäväksi. Ehdotuksena on selvittää mahdollisuus saada valtion (Metsähallituksen) omistukseen tulevia metsätiloja oppilaitoksen käyttösopimuksen piiriin. Kysymykseen tulevat tilat, jotka ovat maksimissaan noin 100 km:n etäisyydellä oppilaitoksesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä opetusmetsien riittävyyden turvaamiseksi Kurun ja myös muiden metsäoppilaitosten kohdalla? Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2004 Mikko Alatalo /kesk 2
Ministerin vastaus KK 400/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 400/2004 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä opetusmetsien riittävyyden turvaamiseksi Kurun ja myös muiden metsäoppilaitosten kohdalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kurun metsäoppilaitoksella on ns. käyttöoikeussopimusten mukaan opetusmetsinä käytössään lähes 1 200 hehtaaria valtion omistamia, Metsähallituksen hallinnassa olevia metsiä, joista oppilaitos voi hakata noin 3 000 m 3 vuosittain. Metsähallitus on vuodesta 1997 tehnyt opetusmetsistä sopimuksen 16 metsäoppilaitoksen kanssa siten, että keskimäärin yhdellä oppilaitoksella on opetusmetsiä noin 1 000 hehtaaria, enimmillään noin 3 500 hehtaaria ja vähimmillään noin 130 hehtaaria. Metsähallituksen kanssa tehtyjen käyttöoikeussopimusten mukaisesti metsäoppilaitosten käytössä on kaikkiaan noin 16 800 hehtaaria opetusmetsiä. Kyseiset alueet ovat jo perinteisesti olleet oppilaitosten käytössä opetusmetsinä. Lisäksi yhdeksällä oppilaitoksella on vastaavanlaisia käyttöoikeussopimuksia Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevilla valtion mailla, kattaen yhteensä 4 800 hehtaaria. Valtion metsäomaisuuden hallinnan keskittämistä selvittäneen työryhmän (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1996:9) kannan mukaisesti valtion metsä- ja vesiomaisuus on keskitetty pääsääntöisesti Metsähallituksen hallintaan. Metsähallituksen ja oppilaitosten välillä tehtyjen käyttöoikeussopimusten mukaan oppilaitokset hoitavat ja hakkaavat metsiä Metsähallituksen hyväksymän metsätaloussuunnitelman mukaan. Voimassa olevien käyttöoikeussopimusten mukaiset puunmyyntitulot eivät tule Metsähallitukselle, vaan ne jäävät oppilaitosten ylläpitäjille. Opetusmetsien käyttöoikeussopimusten lisäksi Metsähallituksella on sopimuksia eri oppilaitosten kanssa harjoitustöiden toteuttamisesta muilla Metsähallituksen hallinnassa olevilla mailla. Kurun metsäoppilaitoksella on Metsähallituksen kanssa tällainen sopimus noin 2500m 3 :n korjuusta vuosittain. Oppilaitos on saanut kaikki haluamansa työmaat sopimuksen mukaan. Sopimusta on myös mahdollista kasvattaa jatkossa. Tämän lisäksi Kurun metsäoppilaitos hoitaa erillistä puunkuljetusta Metsähallituksen eräiltä miestyökohteilta, määrältään 1 500 m 3 vuodessa. Yhteistyö Kurun metsäoppilaitoksen kanssa on Metsähallituksen käsityksen mukaan sujunut hyvin ja on ollut molemmin puolin joustavaa. Erityisiä lisätoiveita ei ole tullut esille, ja neuvotteluissa nykyinen toimintamalli on todettu hyväksi. Metsähallitus ja myös hakkuita antaneet metsäyritykset ovat olleet valmiita jatkamaan yhteistyötä. Myöskään oppilaitoksen tekemän työn laatua ei ole koettu ylipääsemättömäksi ongelmaksi. Nykyinen opetussysteemi, jossa oppilaat ja opettajatkin työskentelevät ja harjoittelevat eri metsäyritysten kanssa, on kaikille osapuolille hyödyllistä. Yhteistyö koulun ja työelämän välillä parantuu, ja opettajien ja oppilaiden ammattitaito kasvaa jatkuvassa, läheisessä kosketuksessa käytännön metsäammattilaisiin. Opetuksen 3
Ministerin vastaus taso myös pysyy hyvänä, kun ulkoapäin tuleva vaatimustaso on tiukka. Jos opetusta siirretään enemmän omiin opetusmetsiin, niin vaarana on, että oppilaitos etääntyy todellisuudesta ja opettajien ammattitaidon ajan tasalla pysyminen vaikeutuu. Hallitus katsoo, että nykyiset opetusmetsät riittävät ensivaiheen opetuksen turvaamiseen. Metsäoppilaitokset voivat omalta osaltaan kehittää ja hyödyntää olemassa olevaa yhteistyötä Metsähallituksen ja yritysten kanssa. Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 4
Ministerns svar KK 400/2004 vp Mikko Alatalo /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 400/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga tillräckliga undervisningsskogar för forstläroanstalterna i Kuru och även på andra orter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Forstläroanstalten Kurun metsäoppilaitos får enligt s.k. nyttjanderättsavtal använda nästan 1 200 hektar statsägd skog som är i Forststyrelsens besittning som undervisningsskogar. Där får läroanstalten avverka ungefär 3 000 m 3 om året. Forststyrelsen har sedan 1997 ingått avtal om undervisningsskogar med 16 forstläroanstalter så att varje läroanstalt har i genomsnitt ca 1 000 hektar, som mest ca 3 500 hektar och som minst ca 130 hektar. I enlighet med de nyttjanderättsavtal som ingåtts med Forststyrelsen har forstläroanstalterna tillgång till sammanlagt ca 16 800 hektar undervisningsskog. Områdena i fråga har redan av tradition använts av läroanstalterna som undervisningsskogar. Dessutom har en läroanstalt motsvarande nyttjanderättsavtal som omfattar sammanlagt 4 800 hektar skog på statsägd mark som är i Skogsforskningsinstitutets besittning. I enlighet med ståndpunkten från den arbetsgrupp som utredde en koncentrering av besittningen av statens skogsegendom (Finansministeriets arbetsgruppspromemorior 1996:9) har statens skogs- och vattenegendom i huvudsak koncentrerats till Forststyrelsen. Enligt de nyttjanderättsavtal som ingåtts mellan Forststyrelsen och läroanstalterna sköter och avverkar läroanstalterna skogen i enlighet med en av Forststyrelsen godkänd skogsbruksplan. Inkomsterna av virkesförsäljningen enligt de gällande nyttjanderättsavtalen tillfaller inte Forststyrelsen utan de blir hos läroanstalternas huvudmän. Förutom nyttjanderättsavtalen gällande undervisningsskogarna har Forststyrelsen avtal med olika läroanstalter om praktikarbeten på andra marker som är i Forststyrelsens besittning. Kurun metsäoppilaitos har ett sådant avtal med Forststyrelsen om avverkning av ca 2 500 m 3 varje år. Läroanstalten har fått alla arbetsplatser man velat ha enligt avtalet. Det är också möjligt att utöka avtalet i fortsättningen. Dessutom sköter Kurun metsäoppilaitos separat virkestransporten från vissa av Forststyrelsens manuella arbetsplatser, 1 500 m 3 om året. Samarbetet med Kurun metsäoppilaitos har enligt Forststyrelsens uppfattning löpt bra och varit flexibelt från bägge sidor. Några särskilda ytterligare önskemål har inte framkommit och vid diskussioner har den nuvarande verksamhetsmodellen konstaterats fungera bra. Forststyrelsen och även de skogsbolag som gett ut avverkningar har varit beredda att fortsätta samarbetet. Inte heller kvaliteten på det arbete som läroanstalten utfört har upplevts som något oöverkomligt problem. Det nuvarande undervisningssystemet, där elever och även lärare arbetar och praktiserar tillsammans med olika skogsbolag gagnar alla parter. Samarbetet mellan skolan och arbetslivet förbättras och lärarnas och elevernas yrkesskicklighet förbättras i fortlöpande och nära kontakt med praktiska skogsproffs. Nivån på undervisningen förblir också god när kravnivån utifrån är hård. Om undervisningen i högre grad skulle flyttas till egna undervisningsskogar finns det risk för att läroanstalten fjärmar sig från verkligheten och det 5
Ministerns svar blir svårare att hålla lärarnas yrkesskicklighet ajour. Regeringen anser att de nuvarande undervisningsskogarna räcker till för att trygga undervisningen i det första skedet. Forstläroanstalterna kan för egen del utveckla och dra nytta av det existerande samarbetet med Forststyrelsen och bolagen. Helsingfors den 2 juni 2004 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 6