VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka
VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09 Muut menot valtionvelasta 7 OSASTO 15 LAINAT 8 15.03 Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 8
VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 3 PÄÄLUOKKA 36 36 Valtionvelan korot 36. VALTIONVELAN KOROT 2 447 000 000 01. Euromääräisen velan korko 2 371 000 000 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 2 371 000 000 03. Valuuttamääräisen velan korko 58 000 000 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 58 000 000 09. Muut menot valtionvelasta 18 000 000 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 18 000 000
VALTIOKONTTORI Pääluokka 36 4 Pääluokka 36 VALTIONVELAN KOROT Selvitysosa: Valtion velanhoidossa tavoitteena on velasta aiheutuvien keskimääräisten, odotettujen kustannusten minimointi kuitenkin niin, että siitä aiheutuvat riskit kuten luottoriski, korkoriski, valuuttakurssiriski ja jälleenrahoitusriski pidetään hyväksyttävällä tasolla. Lainanotto toteutetaan nk. likviditeettistrategian mukaisesti, mikä turvaa rahoituksen saatavuuden ja maksuvalmiuden mahdollisimman edullisin kustannuksin. Likviditeettistrategia perustuu sarjaobligaatiolainoihin, joilla käydään aktiivisesti jälkimarkkinakauppaa. Lainojen likviditeetti edellyttää lainojen riittävän suurta kokoa, markkinatasoista tai markkinatasoa lähellä olevaa kuponkikorkoa, sopivaa juoksuaikaa ja jälkimarkkinoiden toimivuutta. Velkakannan korko- ja valuuttakurssiriskiä säädellään johdannaissopimuksilla ja etenkin koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla. Velanhoidossa valitaan sellainen pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korkoihin sidotun velan suhde, jolla korkokustannukset ovat mahdollisimman alhaiset ilman, että korkomenojen lisäyksen mahdollisuus kasvaisi liian suureksi. Valtion velasta aiheutuvaa valuuttakurssiriskiä on aktiivisesti pienennetty tekemällä valuuttavelkaan liittyviä valuutanvaihtosopimuksia. Vuoden 2005 lopussa muun kuin euromääräisen velkakannan arvioidaan olevan n. 2 % budjettitalouden velasta. Velanhoidon toimenpiteet toteutetaan markkinaolosuhteiden mukaisesti ja siten toteuma saattaa poiketa käytetyistä laskentaolettamuksista markkinaolosuhteiden niin edellyttäessä. Määrärahatarpeet on arvioitu seuraavien velan rakenneoletusten perusteella. Velan rakenne (%) 31.12.2002 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2005 Vaihtuvakorkoisen velan osuus 25 30 29 29 Valuuttamääräisen velan osuus 13 2 2 2 Jälkimarkkinoilla likvidiysstrategiaan kuuluvien lainojen osuus Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2003-2005 v. 2003 tilinpäätös 1000 53 59 68 65 v.2004 talousarvio 1000 v. 2005 esitys 1000 Muutos 2004-2005 1000 % 01. Euromääräisen velan korko 4 342 275 2 701 000 2 371 000-330 000-12 Valuuttamääräisen velan korko 03. 289 141 63 000 58 000-5 000-8 09. Muut menot valtionvelasta 21 913 18 000 18 000 - - Yhteensä 4 653 329 1 2 782 000 2 447 000-335 000-12 1 Pääluokan menojen loppusummasta n. 1,5 mrd. euroa johtuu siirtymisestä suoriteperusteiseen budjetointiin.
VALTIOKONTTORI 36.01 5 36.01 Euromääräisen velan korko 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 371 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun korkoriskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Euromääräinen velka oli 31.12.2003 60 536 milj.euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 4,4 %. Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tuloja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Tuotto-obligaatiolainat 8 000 000 Sarjaobligaatiolainat 1 854 000 000 Muut obligaatiolainat 214 000 000 Muut joukkovelkakirjalainat 35 000 000 Velkasitoumuslainat 198 000 000 Velkakirjalainat 56 000 000 Muut lainat 6 000 000 Yhteensä 2 371 000 000 2005 määräraha 2 371 000 000 2004 määräraha 2 701 000 000 2003 tilinpäätös 4 342 274 942
VALTIOKONTTORI 36.03 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 58 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen velan korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen sekä velkasalkun riskiaseman säätelemiseksi tehtyjen johdannaissopimusten menojen maksamiseen. Selvitysosa: Valuuttamääräinen velka oli 31.12.2003 1 241 milj. euroa ja sen keskimääräinen nimelliskorko 2,9 %. Valtio vähentää valuuttamääräistä velkaa lainojen erääntymisen myötä sekä valuutanvaihtosopimuksilla. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Dollarilainat 31 000 000 Puntalainat 4 000 000 Sveitsinfrangilainat 5 000 000 Jenilainat 17 000 000 Muut valuuttamääräiset lainat 1 000 000 Yhteensä 58 000 000 2005 määräraha 58 000 000 2004 määräraha 63 000 000 2003 tilinpäätös 289 140 842
VALTIOKONTTORI 36.09 7 36.09 Muut menot valtionvelasta 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) Muistio s. 10 Momentille myönnetään 18 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottamisesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisinmaksusta ja johdannaissopimuksista aiheutuvien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteuttamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien 2004-2005 lainanotosta ja velanhoidollisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Liikkeeseenlasku- ja myyntikustannukset 6 000 000 Lunastus- ja asiamiespalkkiot 3 000 000 Saatujen käteisvakuuksien menot 8 000 000 Muut menot 1 000 000 Yhteensä 18 000 000 2005 määräraha 18 000 000 2004 määräraha 18 000 000 2003 tilinpäätös 21 912 948
VALTIOKONTTORI 15.03 8 OSASTO 15 LAINAT 15.03 Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 01. Nettolainanotto ja velanhallinta Muistio s. 10 Momentille merkitään nettotuloa 1 214 000 000 euroa. Momentille kertyy nettotuloja uusista valtionlainoista saatavista tuloista vähennettynä velan takaisinmaksuista aiheutuvilla menoilla. Nettotuloon sisällytetään lisäksi lainan ottamista tai takaisinmaksuhintaa suojaavista johdannaissopimuksista aiheutuvat erät. Tuloista saa käyttää ennenaikaisista takaisinmaksuista aiheutuvien pääomatappioiden maksamiseen enintään xxx xxx xxx euroa. Selvitysosa: Tulot ovat valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) mukaisia tuloja. Budjettitalouden velan nimellisarvon ja markkina-arvon kehitys vuosina 2002-2005 (mrd.euroa): 2002 tilinpäätös 2003 tilinpäätös 2004 talousarvio 2005 esitys Budjettitalouden velka, nimellisarvo 60,9 61,8 62,1 63,3 Budjettitalouden velka, markkina-arvo 66,9 65,8 Momentin nettotuloarvio 1 214 milj. euroa vastaa muista kuin velanhallinnasta aiheutuvista menoista syntyvää nettolainanottotarvetta. Kun aktiivisesta velanhoidosta aiheutuviin pääomatappioihin on tarkoitus käyttää tämänhetkisen arvion mukaan 8 milj. euroa, tarvitaan talousarvioesityksen kattamiseksi budjettitalouden nimellismäärää lisäävää nettolainanottoa yhteensä 1 222 milj. euroa. Tuloihin sisältyy bruttolainanoton nimellismäärän lisäksi myös lainanotossa esiintyvät emissiovoitot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomavoitot sekä velan riskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista saatavat tulot. Tuloista vähennetään valtionvelan kuoletusten ja takaisinmaksujen nimellismäärät sekä lainanotossa esiintyvät emissiotappiot ja velan takaisinmaksuissa esiintyvät pääomatappiot sekä valtionlainojen ottamista ja takaisinmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot. Budjettitalouden velan pitkäaikaisia kuoletuksia arvioidaan maksettavan 3 mrd. euroa vuonna 2005. Tämän lisäksi arvioidaan erääntyvän velkasitoumuksia ja lyhytaikaista luottoa 10 mrd. euroa. Uusista lainoista saatavan määrän arvioidaan olevan 14 125 000 000 euroa ja lainojen kuoletuksiin ja takaisinmaksuun, ml. pääomatappiot, käytettävän määrän 12 911 000 000 euroa. Tulojen ja menojen erittely: Tulot Nimellisarvoinen nettolainanotto (netto) 1 222 000 000 Emissiovoitot (netto) 0 Menot Pääomatappiot (netto) - 8 000 000 Nettotulot 1 214 000 000
VALTIOKONTTORI 15.03 9 2005 tuloarvio 1 214 000 000 2004 tuloarvio 1 273 489 000 2003 tilinpäätös 1 073 329 031
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 10 TAE 2005 LIITEMUISTIO VUODEN 2005 TALOUSARVIOESITYKSEEN MOMENTTI 15.03.01 JA PÄÄLUOKKA 36 Yleiset periaatteet TAE 2005 ehdotuksen rakenne on sama kuin vuoden 2004 talousarviossa. Uusista valtionlainoista saatavan määrän ja velan kuoletuksiin käytettävän määrän erotus on tulomomentilla 15.03.01.(Nettolainanotto ja velanhallinta). Valtionvelasta maksettavat korot ja muut kulut sisältyvät pääluokkaan 36. Määrärahat ovat arviomäärärahoja, joiden toteuma ja ajallinen jakauma on riippuvainen paitsi valtiontalouden kehityksestä ja velanhoidollisista toimenpiteistä myös markkinaolosuhteista. Ehdotuksen mukaan PL 36 on jaettu kahteen korkomäärärahaan (euromääräiset korot ja valuuttamääräiset korot). Näitä määrärahoja saa käyttää budjettitalouden velan kuponkikorkojen maksamiseen. Määrärahat ovat nettomäärärahoja, joissa otetaan huomioon myös emissioissa saatavat korkotulot (kertyneet korot edellisestä eräpäivästä). Korkomääräraha sisältää nettomääräisenä myös korkoriskiaseman säätelemiseksi tehdyistä johdannaisista aiheutuvat tulot ja menot. Pääluokassa on lisäksi määräraha valtionvelasta aiheutuviin palkkioihin ja muihin menoihin (mm. liikkeeseenlasku- ja lunastuspalkkiot pankeille sekä saatujen käteisvakuuksien korkohyvitykset). Korkomäärärahoja saisi ehdotuksen mukaan käyttää myös vanhentuneiden korkojen ja lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutuvien korkojen maksamiseen. Nämä tulee päätösosassa mainita erikseen, koska ne eivät sisälly varsinaiseen valtionvelkaan. Valtion lainanotto ja valtion ottamien lainojen lyhennykset niihin liittyvine johdannaiserineen on budjetoitu maksuperusteella. Pääluokan 36 määrärahat on arvioitu suoriteperusteella. 36.01.90 Euromääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 2005 2 455 000 000 Korkovelka 31.12.2004-1 392 000 000 Korkovelka 31.12.2005 + 1 308 000 000 Euromääräiset korot suoriteperusteella 2 371 000 000 36.03.90 Valuuttamääräisen velan korko Arvio maksuperusteella 2005 58 350 000 Korkovelka 31.12.2004-23 620 000 Korkovelka 31.12.2005 23 270 000 Valuuttamäär. korot suoriteperusteella 58 000 000 Momentti 15.03.01 sisältää nettomääräisenä arvion lainanotolla saatavasta tulosta. Lunastuksissa maksettavat määrät ovat joko lainan erääntyessä maksettavia velan nimellisarvoja tai ennenaikaisissa takaisinmaksuissa (ml. konversiot) lainasta maksettavia määriä. Ennenaikaisissa takaisinmaksuissa maksettava määrä saattaa olla joko yli tai alle lainan nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 11 TAE 2005 Uusia lainoja otettaessa voidaan vastaavalla tavalla saada tuloina määrä, joka on joko yli tai alle nimellisarvon. Kertynyttä korkoa lukuun ottamatta tämä määrä kohdistetaan momentille 15.03.01. Momentille 15.03.01 sisältyy tulojen ja menojen erittely, jossa nettotulo on jaettu a) velan nimellisarvon nettomuutokseen; b) emissiovoittojen ja emissiotappioiden nettomäärään; c) pääomavoittojen ja pääomatappioiden nettomäärään. Velanhoidossa käytettävistä riskiasemaa säätelevistä johdannaissopimuksista aiheutuvat menot (tulot) on nettomääräisesti sisällytetty siihen määrärahaan, jota saadaan käyttää säädeltävän kassavirran maksamiseen. Esimerkiksi valuuttamääräisen lainan takaisinmaksua valuuttakurssimuutoksilta suojaavasta valuutanvaihtosopimuksesta aiheutuvat menot (tulot) kohdistetaan momentille 15.03.01. Vastaavasti euromääräiseen lainaan tehdyn koronvaihtosopimuksen kassavirrat kohdistetaan euromääräisen koron määrärahaan. Ehdotuksen suhde toiminta- ja taloussuunnitelmaan Laskentaolettamat Pääluokan 36 suoriteperusteisesti laadittu ehdotus alittaa 324 milj. eurolla arvion valtiontalouden kehyksen ulkopuolisista menoista (Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2005-2008). Syynä tähän ovat alhaisemmat laskentakorot suunnitellun lainanoton osalta, velan duraation lyhentyminen sekä ajan kulumisen vaikutus vaihtuvakorkoisten lainojen korkoennusteen mukaisiin korkoihin. Korkojen laskentamenetelmästä on selvitys tämän muistion liitteenä. Nettobudjetoidun tulomomentin 15.03.01 määrä vuonna 2005 perustuu valtiovarainministeriön arvioon budjettitalouden tasapainosta (Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2005-2008, LIITE 3). Määrärahaehdotukset perustuvat Valtiokonttorin laatimiin velanhoidon suunnitelmiin. Suunnitelmat noudattavat valtiovarainministeriön antamia valtion velan- ja riskienhallinnan ohjeita vuodelle 2004 (43/S/2003). Vuodelle 2005 ei ole vielä annettu ohjeita. Laskentaperusteina ehdotuksessa on käytetty mm. seuraavia arvioita: Momentin 15.03.01 nettotulo 1 214 milj. euroa Uusi vuonna 2010 erääntyvä viitelaina lasketaan liikkeeseen vuonna 2005 Valuuttamääräistä velkaa lyhennetään lainaehtojen mukaisesti; uutta valuuttakurssiriskiä sisältävää valuuttavelkaa ei oteta Valuuttakursseina on käytetty 31.3.2004 valuuttakursseja kuoletusten ja korkojen osalta: USD 1,224 GBP 0,66590 JPY 126,97 CHF 1,5594 DKK 7,4448 Valuuttakorkoina on käytetty olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta 31.3.2004 termiinikorkoja. 2 Eurokorkoina on olemassa olevan vaihtuvakorkoisen sopimuskannan osalta käytetty pääosin 31.3.2004 termiinikorkoja. 3 2 USD ZERO DEPO/SWAP 3 EUR ZERO DEPO/SWAP
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 12 TAE 2005 Uusien transaktioiden osalta on korkoina käytetty 2,5 % lyhyttä korkoa (0 3 vuoden korkojaksoille) ja 4,0 % pitkää korkoa (yli 3 vuoden korkojaksoille). Korkotasot ovat valtiovarainministeriön ennusteen mukaiset. Korkojen laskentamenetelmästä tarkemmin liitteessä. Vuoden 2004 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Vuoden 2004 nettolainanoton määrä on valtiovarainministeriön lisätalousarvioehdotuksen mukainen eli 409 milj. euroa. Vuoden 2005 korkomenoihin sisältyvät seuraavan nimellismääräisen lainanottoarvion mukaiset menot (milj. euroa): Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 100 Sarjaobligaatiot 5 300 USD-obligaatio, swapattu 1 221 Velkasitoumukset (kantaan jäävät) 7 884 Lyhytaikaiset luotot 1 749 Yhteensä 16 254 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset kuoletukset ja irtisanomiset 15 809 Takaisinostot 50 Yhteensä 15 859 Nettolainanotto, nimellisarvo 395 Velanhallinnan erät 4 14 Momentin 15.03.01 nettotulo 409 Sarjaobligaatioemissiot on varainhankintasuunnitelman mukaisesti kohdistettu pääosin uuteen, vuonna 2015 erääntyvään lainaan. Yllä olevan lainanottosuunnitelman mukaisesta velkasitoumusmäärästä oli 31.3.2004 toteutumatta 7,7 mrd. euroa. Budjettitalouden velan nimellisarvoisen kannan arvioidaan 31.12.2004 olevan 62,1 mrd. euroa. Vuoden 2005 lainanotto ja velanhoidolliset toimenpiteet Lainanottoarvio perustuu Valtiokonttorin velanhallintasuunnitelmaan, joka esitetään valtiovarainministeriölle 5/04. Bruttolainanotto Tuotto-obligaatiot 150 Sarjaobligaatiot 6 000 Velkasitoumukset 5 975 Lyhytaikaiset luotot 2 000 Yhteensä 14 125 4 Velanhallinnan eriä ovat emissiovoitot ja -tappiot sekä ennenaikaisissa takaisinlunastuksissa syntyvät pääomavoitot ja -tappiot.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 13 TAE 2005 Kuoletukset Lainaehtojen mukaiset 11 203 Takaisinostot 1 700 Yhteensä 12 903 Nettolainanotto, nimellisarvo 1 222 Velanhallinnan erät - 8 Momentin 15.03.01 nettotulo 1 214 Laskelmissa on oletettu, että vuonna 2005 lasketaan liikkeeseen uusi, vuonna 2010 erääntyvä viitelaina, ja lisäksi emittoidaan 2015 lainaa. Emissiovoittoja ei ole arvioitu kertyvän. Ns. lyhyitä velkasitoumuksia on vuonna 2005 arvioitu otettavan kumulatiivisesti 6 000 milj. euroa. Korko on laskettu 2,5 %:n mukaan kolmelta kuukaudelta. Sijoittajille tarjotaan mahdollisuus vuonna 2006 erääntyvän lainan takaisinmyyntiin. Määräksi on arvioitu 1 700 milj. euroa, josta on arvioitu aiheutuvan pääomatappioita 8 milj. euroa. Momentin 36.09.21 määrärahaehdotuksessa on varauduttu markkinatakaajille maksettaviin sitoutumis- ja myyntipalkkioihin. Lunastuspalkkioita joudutaan vielä maksamaan useista aikanaan ulkomailta otetuista euro- ja valuuttamääräisistä lainoista. Johdannaissopimuksista aiheutuvien vastapuoliriskien rajoittamiseksi Valtiokonttori on tehnyt joidenkin vastapuolien kanssa vakuussopimuksia luottoriskin hallinnassa. Saadulle käteisvakuudelle maksetaan vastapuolen kanssa sovittua lyhyisiin markkinakorkoihin sidottua korkoa. Koron määräksi vuonna 2005 on arvioitu 8 milj. euroa. Toisaalta valtio voi sijoittaa markkinoille luottoriskin kattamiseksi saatavan käteisen, jolloin siitä kertyy valtiolle tuloa suunnilleen menoa vastaava määrä.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 14 TAE 2005 LIITE TALOUSARVIOEHDOTUKSEN 2005 MUISTIOON - PÄÄLUOKKA 36 Korkolaskelmien olettamat Pääluokan 36 budjetoinnissa (TAE & TTS) käytetään olemassa olevan vaihtuvakorkoisen velkakannan ja velkaan liittyvien johdannaissopimusten osalta Finance Kit järjestelmän tuottamia ns. käyräkorkoja arvioitaessa tulevia korkokuluja. Nämä käyräkorot ovat voimassaolevista markkinakoroista muodostettuja termiinikäyriä. Termiinikäyrät kertovat markkinoiden odotuksen lyhyiden korkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Käyrät määräytyvät matemaattisesti olemassa olevan spot-käyrän perusteella. Spot-korkoina käytetään instrumenteista riippuen euribor-korkoja, bondikorkoja tai swap-korkoja. Nousevan tuottokäyrän vallitessa myös termiinikäyrän korot nousevat. Kiinteäkorkoisen velkakannan ja kiinteäkorkoisten johdannaiskorkojen osalta käytetään budjettilaskelmissa todellista sopimuksen mukaista korkoa. Muun kuin olemassa olevan velkakannan osalta korkokulut lasketaan yksinkertaistettujen korkoarvioiden avulla. Korkoarvioina on TAE2005 osalta käytetty 2,5 % korkoa sopimuksille, joiden korkokausi on alle 3 vuotta ja 4 % sopimuksille, joiden korkokausi on yli 3 vuotta. Yllä olevasta voi todeta, että olemassa olevan kannan korot lasketaan teknisesti eri tavalla kuin suunnitellun tulevan velanoton korot. Koska vaihtuvakorkoiset sopimukset on käytännössä aina sidottu alle 3 vuoden markkinakorkoihin, esiintyy eroja ainoastaan vaihtuvakorkoisen velan osalta. Ero on olennainen, mikäli uuden lainanoton korkoarvio olennaisesti poikkeaa termiinikäyrän tuottamasta korkoarviosta. Tätä erotusta on analyyttisesti pyritty arvioimaan vertaamalla FinanceKitin käyttämiä todellisia termiinikorkoja budjetoinnissa käytettyyn korkoarvioon. Johtopäätös on, että termiinikäyrän korkoarviot ovat erittäin hyvin linjassa budjetointihetkien korkoennusteisiin. Tulos on jossain määrin odotettu, koska termiinikäyrien oletetaan sisältävän markkinoiden odotuksia lyhyiden korkojen kehityksestä tulevaisuudessa. Tehty arviointi selittää myös syitä eri ajankohdissa laadittujen korkomenoarvioiden vaihteluun. Esimerkiksi n. 1 prosenttiyksikön pudotus vuoden 2005 lyhytaikaisessa korossa aiheuttaa yli 200 miljoonan euron pudotuksen korkomenoissa.