1/2015 8 UUTTA TUTKIMUSTIETOA 20 KV JÄNNITETÖIDEN TUEKSI 11 LOISTELIAAMPAA KOULUTUSTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN AVULLA 6 MVR- JA MVRS-MITTARIT DIGIPÖYTÄKIRJOIHIN
SISÄLTÖ 1/2015 PÄÄKIRJOITUS Kovaa kasvua 2015!...5 HeadPower Oy on puolueeton ja riippumaton verkonrakentamisen asiantuntijayritys, joka tarjoaa infraverkon kokonaisratkaisuja energia- ja tietoliikennesektorille. Tarjoamme sisältö- ja sovelluspohjaisia palvelukokonaisuuksia verkonhaltijoiden, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien työprosessien tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. MUKANA VRU 1/2015: Elpac Oy Fibox Oy Geotrim Oy Infratek Oy JKS-Product Oy Lännen Tractors Oy Onninen Oy Prysmian Cables Oy Satmatic Oy Urho Tuominen Oy UUTISET Löydät HeadPowerin myös somesta...18 Cybersoftin ja Fingridin yhteistyö saa jatkoa...19 TUOTEUUTISET...14 SÄHKÖ Uutta tutkimustietoa ja ohjeistusta 20 kv jännitetöiden suunnitteluun...8 Loisteliaampaa koulutusta Osaamisen kehittämisen avulla...11 Loiste panostaa vierimetsän hoitoon...12 Luotettavuutta ja helppoutta työturvallisuussuunnitelmiin...16 Yhdellä koneella monen koneen työt...24 TYÖKALUT MVR- ja MVRS-mittarit tulivat Digipöytäkirjoihin...6 Ympäristöohjeisto löysi sisäisen ja ulkoisen selkeytensä...20 Webinaari tuo koulutuksen omalle koneellesi...22 PAKINA Välttämättömyydestä hyve...26 HEADPOWER OY Harakantie 18 B 02650 ESPOO ULVILAN TOIMIPISTE: Friitalantie 11 B 28400 ULVILA PÄÄTOIMITTAJA Antti Jukarainen HeadPower Oy ILMOITUKSET Je-Mark Ky info@je-mark.fi Puh. 010 841 5400 www.headpower.fi JYVÄSKYLÄN TOIMIPISTE: Vasarakatu 9 B 40320 JYVÄSKYLÄ TOIMITUS Maria Antila Radikal Advertising KANNEN KUVA Kuvapankki TAMPEREEN TOIMIPISTE: Oy Cybersoft Ab Hämeenkatu 25 B 33200 TAMPERE OSOITTEENMUUTOKSET Paula Karppinen HeadPower Oy paula.karppinen@headpower.fi PAINO Forssa Print 2015
4 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
KOVAA KASVUA 2015! PÄÄKIRJOITUS Kuva: Kirsi Tuura Suomen Pankki ennusti joulukuun alkupuolella hyvin maltillista talouskasvua seuraaville 5 vuodelle. 2014 ja 2015 ollaan nollalinjalla. Sen jälkeen kasvu on yksinumeroista. Yksinumeroinen tarkoitti tällä kertaa numeroa yksi: odotettu kasvu on 1 % vuodessa. Tilanne on aivan uusi. Toki matalan kasvun vuosia on ollut ennenkin, mutta parilla viime vuosikymmenellä perustason on ajateltu meillä olevan lähempänä kolmea tai neljää prosenttia. Käytännössä matala kasvu tarkoittaa sitä, että jaettava kakku kasvaa hitaasti. Jos joku ottaa isomman siivun, muille jää vähemmän. Kotoa tuttu juttu. Tällä kertaa verkostoala on ottamassa isomman siivun sähköverkot edellä. Sähköverkkoyhtiöiden investoinnit kasvavat vuodesta 2013 vuoteen 2015 kaksinumeroisia prosentteja. Suurten kaupunkien verkkoyhtiöillä kasvu on yleensä pientä, maaseutuyhtiöillä suurta. Myös verkkoyhtiöiden liikevaihdot kasvavat, vaikka valvontamallin takia usein viiveellä. Pitäähän investoinnit rahoittaa. Kasvun tuoma piristysruiske kulkeutuu verkon omistajien yhteistyökumppaneille. Suurin osa rahasta jää Suomeen. Verkostojen rakentajille tulee lisää työtä. Tosin rakentajien on rakennettava erilaista verkkoa kuin ennen. Maakaapelointityö, maakaapelit, jakokaapit, muuntajat ja verkostoautomaatio ovat kasvusektoreita. Myös suunnittelun, rakennuttamisen, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon prosessit tehostuvat. Tässä työssä HeadPower ja Cybersoft ovat mukana. Kasvun suurin syy on muuttunut energiamarkkinalaki. Suomessa on siis tehty tässä asiassa elvyttävää talouspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa! Maksajana ei ole tällä kertaa valtio budjetin kautta. Kuluttajat maksavat tämän elvytyksen sähkön siirtomaksuissa. Toivottavasti raha ei ole muusta taloudellisesta aktiivisuudesta pois. Antti Jukarainen on HeadPower Oy:n toimitusjohtaja. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 5
TYÖKALUT HELPOTUSTA RAKENNUSTYÖMAIDEN TURVALLISUUDEN KIRJAAMISEEN JA SEURANTAAN MVR- JA MVRS- MITTARIT TULIVAT DIGIPÖYTÄKIRJOIHIN Lakisääteinen rakennustyömaiden työturvallisuuden tarkastus ja seuranta helpottuivat, kun HeadPower lisäsi MVR- ja MVRS-mittarit Digipöytäkirjattuotteeseensa viime vuoden puolella. Sähköverkon rakennustyömaat, kuten muutkin maarakennustyömaat, siirtyvät nykyaikaiseen, digitaaliseen kirjaamiseen dokumentti dokumentilta. Nyt vuorossa on MVR- ja MVRS-mittareiden sähköistyminen. Sähköiset dokumentit ovat luotettavampia ja käytännöllisempiä kuin niiden paperiset edeltäjät. VAKIINTUNUT TAPA TARKASTUSTEN JÄRJESTÄMISEEN Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta määrätään, että rakennustyömaalla tulee suorittaa kunnossapitotarkastus vähintään kerran viikossa. Kunnossapitotarkastuksissa on tarkastettava kaikki turvallisuuden kannalta merkittävät asiat, muun muassa työmaan yleisjärjestys, työntekijöiden työskentelytavat, putoamissuojaus, sähköistys, kalusto ja kulkutiet. Lisäksi säädetään tarkastusten tallentamisesta. Viikoittainen kunnossapitotarkastus voidaan tehdä soveltuvalla menetelmällä. Maa- ja vesirakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmä, MVR-mittari, on maanrakennusalalla vakiintunut tapa hoitaa lakisääteiset tarkastukset. MVRS-mittarilla taas mitataan ja tilastoidaan sähköverkon rakennustyömaiden turvallisuustasoa. Siinä MVR:n kategorioita on täydennetty tai poistettu vastaamaan paremmin sähköverkon rakennustyömaata. MVRS-mittari julkaistaan osana verkostosuositusta. HeadPower on sopinut mittarin kehittäjän, Adato Oy:n, kanssa sen käytöstä Digipöytäkirjoissa. TEHOKASTA TIEDONKÄSITTELYÄ JA SEURANTAA MVR- ja MVRS-mittauksessa työmaan vastuuhenkilö tai tämän tehtävään määräämä henkilö yhdessä työmaan työntekijöiden edustajan kanssa käy läpi koko työmaan tehden havaintoja keskeisistä tapaturmiin vaikuttavista asioista. Mittausta ei voi tehdä muistinvaraisesti, vaan työmaalle on jalkauduttava. Kuten muutkin Digipöytäkirjat, HeadPowerin MVRja MVRS-lomakkeet voidaan täyttää suoraan työmaalta sähköisille lomakkeille, myös offline-tilassa. Tarkastuksessa lomakkeelle kirjataan ylös kunnossa olevat kohteet, mahdolliset huomautukset tai puutteet ja niiden korjaukset, vastuuhenkilöt ja mihin mennessä havaitut puutteet on korjattava. Erityisesti säännölliset tarkastukset tuottavat 6 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
TYÖKALUT työmaasta paljon todellista tietoa. Digipöytäkirjojen osana MVR- ja MVRS-mittarit saadaan sähköiseen käsittelyyn, mikä on ainoa vaihtoehto tehokkaaseen tiedon keräämiseen ja raportointiin suurten tietomäärien ollessa kyseessä. Digitaalisessa muodossa myös seuranta ja korjausten valvominen on helpompaa. Sähköisten lomakkeiden tiedot tallentuvat turvaan HeadPower-portaaliin eikä vaaraa dokumentin hukkumisesta ole. Näin Digipöytäkirjat tukevat lakisääteisen velvoitteen luotettavaa ja kustannustehokasta hoitamista. Paperille kirjattaessa on aina olemassa riski, että seuranta jää vahingossa tekemättä, kun jokin viikoittaisista pöytäkirjoista on hävinnyt, sanoo HeadPowerin kehityspäällikkö Timo Juntunen. Sähköinen käsittely säästää myös henkilöstöresursseja helpottamalla ja nopeuttamalla raportoinnin edellyttämää paperipöytäkirjojen yhteenvetoa. TOIMITTAJAN LAADUN MITTARI JA PALAUTETYÖKALU Työturvallisuus on osa työmaan ja urakoitsijan toiminnan laatua. Mittareilla saadaan työturvallisuustason ohella laatutietoa, jota voidaan käyttää yrityksen toiminnan kehittämisessä tai jopa kilpailuvalttina. Työmaalta sähköisesti kerätty laatutieto antaa tilaajalle mahdollisuuden luotettavasti seurata urakoitsijan toiminnan laatua ja verrata toteutunutta laatutasoa sopimuksen tavoitetasoon, sanoo Head- Powerin tekninen johtaja Timo Mutila. Toimittajan laatutasoa voidaan entisestään tarkentaa Digipöytäkirjoihin kuuluvalla Työmaan tarkastuslomakkeella. Sitä käytetään dokumentoimaan valvontaa ja työmaan tarkastuksia sekä raportoimaan havainnot ja seuraamaan korjauksia. Tilaaja kirjaa työmaakäynnin yhteydessä ylös työmaan työturvallisuuteen liittyvien huomioiden lisäksi havainnot mm. asennusten ja toiminnan laadusta, dokumentoinnista ja työnaikaisista turvallisuus- tai laatupoikkeamista sekä korjaavista toimenpiteistä. Työmaan valvonnassa ja tarkastuksissa on perinteisesti keskitytty lähinnä puutteisiin ja virheisiin. Koska MVR- ja MVRS-mittarit eivät keskity ainoastaan näihin, vaan osoittavat myös kunnossa olevat kohteet, ne tarjoavat myönteistä palautetta onnistumisista. Säännöllinen palaute motivoi työntekijöitä kehittämään työturvallisuustasoa. MVRS-mittari antaa korostetusti tunnustusta kunnossa olevista asioista. Siksi se on luonteeltaan positiivinen, kannustava ja osaavia toimijoita palkitseva, sanoo tuotepäällikkö Ari Uotila. Tästä huolimatta kaikkiin havaittuihin puuteisiin ja virheisiin on edelleen puututtava välittömästi ja annettava selkeä korjauskehotus. Tämä kehotus on syytä myös kirjata tarkastuslomakkeelle. Turvallisuuden kannalta oleelliset puutteet on korjattava ennen kuin kyseistä työtä voidaan jatkaa, Uotila korostaa. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 7
SÄHKÖ UUTTA TUTKIMUSTIETOA JA OHJEISTUSTA 20 KV JÄNNITETÖIDEN SUUNNITTELUUN Teksti: Jussi Pekkarinen Kuvat: Jussi Pekkarinen ja Antti Pitkänen Jännitetyönä tapahtuvat 20 kv jakeluverkon vajaanapaiset kytkennät -projekti toteutettiin vuosina 2013-2014. Projektissa selvitettiin keskijänniteverkon vajaanapaisten kytkentöjen yhteydessä esiintyviä sähköisiä ilmiöitä sekä luotiin ohjeistusta jännitetyökytkentöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteiskunta on tullut entistä riippuvaisemmaksi laadukkaasta sähkönjakelusta. Sähkönjakelun keskeytyksistä on haittaa sekä asiakkaille että verkkoyhtiöille sähkön siirtoa koskevan valvontamallin kautta. Sähkönjakelun käyttövarmuuden parantaminen edellyttää investointeja. Keskijänniteverkon lisääntynyt maakaapelointi sekä sähkökatkojen välttäminen ovat luoneet tarpeen kytkeä uusia maakaapeliosuuksia ja puistomuuntamoita verkkoon jännitetyönä ilman sähkökatkoja. Käytännössä ongelmia ovat aiheuttaneet lähtöjen odottamattomat laukeamiset ja ylijännitesuojien rikkoutumiset joidenkin jännitetyökytkentöjen yhteydessä. Tämän vuoksi on ollut tärkeää selvittää jännitetyökytkennöissä ilmeneviä keskeisiä sähköisiä ilmiöitä ja ohjeistaa oikeita toimintatapoja henkilöturvallisuuden, verkkokomponentteihin kohdistuvien ylijänniterasitusten ja suojauksen toiminnan kannalta. Tutkimusmenetelminä käytettiin PSCAD -simulointia sekä kenttäkokeita. PSCAD on sähkövoimajärjestelmien simulointiohjelma, johon tarkasteltavat sähköverkot mallinnettiin ja niiden toimintaa simuloitiin erilaisissa kytkentätilanteissa. Kenttäkokeet tehtiin todellisissa olosuhteissa Elenia Oy:n verkossa Vesilahdella ja Sallila Sähkönsiirto Oy:n verkossa Punkalaitumella toteuttamalla jännitetyökytkentöjä ja mittaamalla niistä aiheutuneita sähköisiä ilmiöitä. Kenttäkokeiden tarkoituksena oli kerätä kokemusperäistä tietoa ilmiöistä ja simuloimalla laajentaa tutkimustuloksia erilaisiin kytkentätilanteisiin. VAJAANAPAISET KYTKENNÄT 20 KV JÄNNITETÖISSÄ Kaapelin Jännitetyökytkentä tapahtuu vajaanapaisesti eli yksi vaihe kerrallaan. Tämä synnyttää verkkoon hetkellisen epäsymmetrian, joka näkyy verkon nollajännitteen ja lähtöjen summavirtojen muutoksina. Tämä voi johtaa lähdön maasulkusuojauksen toimintoon, jos suojauksen asetteluarvot ylittyvät. Tavallisissa ilmajohtoverkon jännitetyökytkennöissä, kuten ilmajohtohaaran lisäämisessä tai muuntajan kytkennässä ei ole ilmennyt ongelmia. Sen sijaan maakaapeloinnin lisääntyessä ongelmia ovat silloin tällöin tuottaneet a) kuormittamattoman maakaapelin kytkeminen sekä b) maakaapelin ja tyhjäkäyvän jakelumuuntajan kytkeminen. Tyhjäkäyvien maakaapeleiden kytkemisessä vaikuttavana tekijänä on kaapelin pituudesta ja poikkipinnasta riippuva kapasitiivinen varausvirta, joka voi epäsymmetrisessä tilanteessa varsinkin sammutetuissa verkoissa aiheuttaa voimakasta nollajännitteen nousua, suojauksen asetteluarvojen ylittymisen ja lähdön ei-toivotun laukeamisen. Tältä voidaan 8 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
SÄHKÖ TTY:n sähkötekniikan laitoksen mittauskalustoa ja ferroresonanssin ennaltaehkäisyyn käytettyjä sähkökiukaita kenttämittauksissa Sallilan sähkönsiirto Oy:n sähköverkossa Punkalaitumella. välttyä tarkastelemalla kytkettävän maakaapelin vaikutukset ennakkoon ja tarvittaessa muuttamalla suojausasetuksia. Kevyitä puistomuuntamoita ei ole usein varustettu erottimella, jolloin myös kaapeliosuuden päässä oleva muuntamo joudutaan kytkemään vajaanapaisesti samalla kertaa sitä syöttävän maakaapelin kanssa. Tällöin erotuskohdan taakse, maakaapelin irti olevien vaiheiden ja jakelumuuntajan välille, saattaa syntyä värähtelypiiri, ns. ferroresonanssi. Tällöin erotuskohdan takana vaikuttavat vaihejännitteet ja varausvirrat sekä sähköasemalla maasulkusuojauksen näkemät keskeiset suureet, kuten nollajännite ja lähdön summavirta, voivat nousta moninkertaisiksi pelkän kaapelin kytkentään verrattuna. Tämä voi aiheuttaa lähdön ei-toivotun laukeamisen, ylijännitesuojan rikkoontumisen ja potentiaalisesti olla vaaraksi muille verkkokomponenteille sekä kosketus- ja askeljänniteriskin kautta työn suorittajille ja asiakkaille. FERRORESONANSSIEN ENNALTAEHKÄISY Ferroresonanssiongelmat koettiin niin vakaviksi, että ne muodostivat tarpeen kehittää kaapeli/muuntaja-yhdistelmän kytkentöjä varten turvallisen työmenetelmän. Resonanssivirtapiiriin voidaan vaikuttaa jakelumuuntajan pienjännitepuolelle kytkettävän Jännitetyökytkentöjä kenttämittauksissa Sallilan sähkönsiirto Oy:n sähköverkossa Punkalaitumella. ulkoisen resistiivisen kuormituksen avulla, joka voisi toimia ratkaisuna ongelmaan. Kenttäkokeissa resonanssi saatiin vaimenemaan kuormituksen avulla, mutta kuormituksen tarkempi mitoittaminen edellyttäisi laajempia kenttäkokeita, joita tämän projektin puitteissa ei ollut mahdollista toteuttaa. Luotettava tapa ferroresonanssiongelman välttämiseen on varustaa jännitetyönä kytkettävät kevyet puistomuuntamot erottimilla, jolloin maakaapeli ja jakelumuuntaja voidaan kytkeä ja irrottaa verkosta VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 9
SÄHKÖ vuorotellen. Tämä parantaisi myös verkon käytettävyyttä mm. vikatilanteissa. Projektin johtoryhmässä keskusteltiin, että Energiaviraston tämän hetkinen valvontamalli ohjaa verkon kehitystä väärään suuntaan, kun kevyet puistomuuntamot ovat taloudellisesti kannattavampia hankkia ilman erotinta. Energiavirasto voisi jatkossa kehittää valvontamalliaan siten, että kevyet puistomuuntamot ja erottimelliset kevyet puistomuuntamot olisivat erillisinä verkkokomponentteina, jolloin niiden hintoja ei suoraan verrattaisi toisiinsa verkon laadun ja käytettävyyden kustannuksella. TULOKSENA UUTTA TUTKIMUSTIETOA JA OHJEISTUSTA Tutkimuksen lopputuloksena saatiin täysin uutta tutkimustietoa vajaanapaisten jännitetyökytkentöjen sähköverkossa aiheuttamista sähköisistä ilmiöistä, valmis simulointimalli jatkotutkimuksia varten ja yksinkertaistetut laskentamallit ongelmia aiheuttaneiden kytkentöjen ennakkotarkasteluun. Lisätutkimusta vaatisi vielä ferroresonanssin vaimentaminen resistiivisen kuormituksen avulla, mikäli aihe nähdään alalla kiinnostavana. Projektista tuotettiin tutkimusraportti sekä ohjeistusta 20 kv jännitetyökytkentöjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjeistuksissa tärkeiksi näkökulmiksi nostettiin mm. sähköverkon käytönjohtajan rooli käyttöhenkilöstön ohjeistamisessa ja työmenetelmien hyväksymisessä sekä verkkoyhtiön käytöstä vastaavien rooli työn toteutuksen turvallisuuden varmistamisessa sähköverkon osalta. Lisätietoa projektista ja sen tuloksista löydät Sähkötutkimuspoolin tutkimusraporteissa julkaistusta loppuraportista osoitteesta www.energia.fi/julkaisut sekä HeadPower Oy:n portaalissa olevasta Jännitetyöohjeistosta osoitteesta www.headpower.fi. Projekti toteutettiin Sähkötutkimuspoolin ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) rahoituksella. Projektiin osallistuivat HeadPower Oy (projektin ohjaus), Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötekniikan laitos (tutkimus) sekä sähköverkkoalan yhtiöistä Caruna Oy, Elenia Oy, Eltel Networks Oy, Sallilan Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy. Kenttämittauksiin osallistujia Elenia Oy:n sähköverkossa Vesilahdella. Jännitetyökytkentöjä kenttämittauksissa Elenia Oy:n sähköverkossa Vesilahdella. 10 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
LOISTELIAAMPAA KOULUTUSTA OSAAMISEN SÄHKÖ KEHITTÄMISEN AVULLA Loiste-konserni on ottanut HeadPowerin Osaamisen kehittäminen -sovelluskokonaisuuden käyttöön tehostaakseen sekä sisäistä että sähköverkkourakoitsijoidensa koulutusta. Useista yhtiöistä koostuva Loiste-konserni muun muassa tuottaa sähköä ja myy sitä valtakunnallisesti sekä toimii sähköjakeluverkon haltijana verkkoalueillaan Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kotkassa. Joitain vuosia sitten Loiste huomasi puutteita tiedon välittymisessä niin verkkourakoitsijoille kuin konsernin omille työntekijöillekin. Urakoitsijoiden työntekijät saivat koulutuksensa ja ohjeensa monen mutkan kautta eikä tieto saavuttanut heitä riittävän hyvin tai kattavasti. Tämän vuoksi työn laatu ja toimintatapojen yhtenäisyys kärsivät. Konsernin sisäinen koulutus ja perehdytys puolestaan järjestettiin koulutustilaisuuksin ja intranetissä. Pätevyyksien ja koulutustilaston ylläpitäminen oli työntekijän omien ilmoitusten varassa. Pätevyyksien seurantaan ja koordinoidumpaan koulutustapaan oli ilmeinen tarve. Tiedottaminen ja opastus intranetinkin kautta oli kärsinyt tietotulvan vuoksi inflaation, kertoo Loisteen suunnittelupäällikkö Seppo Mäkelä. TIETOA SITÄ TARVITSEVILLE HeadPowerin portaalin ominaisuudet olivat Loisteelle entuudestaan tuttuja erityisesti urakoitsijayhteistyöstä, joten ratkaisu Osaamisen kehittäminen -sovelluskokonaisuuden käyttöönotosta oli helppo tehdä. Loiste sai tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden kohtuullisella kehitys- ja käyttöönottopanostuksella. Osaamisen kehittäminen koostuu Pätevyysrekisteri-hallintatyökalusta sekä Sähköverkot-verkkokurssimateriaalista. Sähköverkot-verkkokurssimateriaali on jatkuvasti laajeneva sähköverkkoalan osaamista kehittävä ja ylläpitävä sisältö, joka tarjoillaan asiakkaalle kevyinä ajankohtaiskursseina ja laajempina peruskursseina. Opiskelu ja osaamisen varmistaminen testein tapahtuu verkko-oppimisalustalla. Se mahdollistaa itsenäisen, ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Kun kurssin voi opiskella ja testin suorittaa itse kullekin sopivalla ajalla, ei tarvita monimutkaisia ja kalliita matkustamisia tilavarauksineen. Tieto siirtyy niille jotka sitä tarvitsevat ja perehtymistäkin seurataan, Mäkelä sanoo. Kurssien suoritusmerkinnät siirretään Pätevyysrekisteriin, mikä helpottaa osaamisen seurantaa. Ottaessaan sovelluskokonaisuuden käyttöön Loiste sai samalla kuntoon pätevyyksien hallinnan myös urakoitsijayhteistyössä. Sovelluskokonaisuus antaa lisäksi hyvin mahdollisuuksia virtaviivaistaa tilaajan toimintaa ohjeistuksien jaossa ja ylläpidossa. KOULUTUKSEN NYKYAIKAA Tällä hetkellä Loiste käyttää sovellusta enimmäkseen urakoitsijan asentajien ammattitaidon ylläpitämiseen. Jatkossa myös Loiste-konsernin omat työntekijät niin uudet kuin vanhatkin saavat entistä suuremman osan koulutuksestaan ja perehdytyksestään sovelluksen kautta. Tähän mennessä sovelluskokonaisuus on toiminut odotetulla tavalla. Saamiemme kokemusten perusteella tällainen tapa hoitaa koulutusta on nykyaikaa, Mäkelä summaa. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 11
SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTOS LUO PAINETTA SÄHKÖVERKON TOIMINTAVARMUUDELLE LOISTE PANOSTAA VIERIMETSÄN HOITOON SÄHKÖ Kuvat: Samu Puuronen Viimeisimmässä, 1.9.2013 voimaan tulleessa sähkömarkkinalain uudistuksessa sähköverkkoyhtiöihin kohdistettiin aiempaa yksityiskohtaisempia vaatimuksia sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ja jakeluhäiriöihin varautumisen tehostamisesta. Lain mukaan sähköverkkoyhtiöiden on kehitettävä jakeluverkkojansa siten, etteivät katkokset ylitä kaavoitetuilla alueilla kuutta tuntia ja muilla alueilla 36:ta tuntia. Loiste Sähköverkko Oy pyrkii vastaamaan kiristyneisiin vaatimuksiin uudenlaisella toimintamallilla vierimetsien hoitoon. Valtaosa keskijänniteverkosta kulkee metsässä. Sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet on puiden aiheuttamia: täysikasvuinen puu saattaa kaatua myrskyssä tai nuori, hoitamattoman metsän puu painua lumikuorman alla tai taipua tuulessa linjoille. Pakkasen aiheuttama kuurakuorma muodostuu viikkokausia, mutta märkä satava lumi voi aiheuttaa ongelmia jo muutamassa tunnissa. Loiste-konserniin kuuluva Loiste Sähköverkko toimii jakeluverkon haltijana Kainuun maakunnassa Suomen metsäisimmillä ja monesti lumisimmillakin alueilla joissa lumikuormien aiheuttamat sähkönjakelun katkokset ovat todennäköisempiä kuin monilla muilla alueilla. Lakiuudistuksen perimmäinen tavoite ymmärretäänkin Loisteella hyvin. Kaikki tähtää siihen, että asiakkaamme saisivat mahdollisimman keskeytyksetöntä sähkönjakelua. Se on ykkösjuttu, sen takia me tätä työtä teemme, Loiste Sähköverkon aluepäällikkö Markku Tervo napauttaa. KESTÄVÄMPI PUUSTO VIERIMETSIÄ HOITAMALLA Vierimetsä tarkoittaa johtokadun ulkopuolella sijaitsevaa, lumikuorman tai tuulen takia sähköjohtimeen mahdollisesti koskevaa tai sen päälle kaatuvaa puustoa. Vierimetsien tehokas hoito on merkittävä tapa vähentää keskeytysten määrää. Toinen vaihtoehto on maakaapelointi. Kaikkien keskijänniteverkon johtojen kaapelointi ei ole kuitenkaan kustannussyistä mahdollista pitkiin aikoihin. Käytännössä vierimetsää hoidetaan harventamalla puustoa. Harvennukset vähentävät erityisesti lehtipuiden taipumista sähkölinjan päälle lumen vaikutuksesta. Harventaminen vahvistaa puita juu- 12 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
ristoineen. Sen vuoksi puut ovat vähemmän alttiita taipumaan tai katkeamaan ja aiheuttamaan vahinkoa johdoille. Vierimetsän hoidosta aiheutuu kustannuksia, mutta myös keskeytykset maksavat. Laadun parannuksella on aina hintalappunsa. Katkosten ennaltaehkäisyyn panostamalla raha voidaan käyttää tehokkaammin, kun se ei hupene viankorjauksiin, Tervo huomauttaa. PILOTTIHANKKEESTA UUTTA TOIMINTAMALLIA Aiemmin Loiste on poistanut mahdollisina ongelman aiheuttajina näkemiään yksittäisiä puita jokavuotisen kunnossapitoraivauksen yhteydessä. Lakiuudistuksen myötä toimintaan on haluttu etsiä uutta, ennakoivampaa toimintamallia. Sen seurauksena Loiste on aloittanut suunnitellun vierimetsähoidon pilottihankkeen, jossa käsitellään lumikuormaongelmista tyypillisesti kärsiviä johto-osia kokonaisuutena. Loiste Sähköverkko toimii pilotissa tilaajana ja Sotkamon metsänhoitoyhdistys palveluntarjoajana. Kolmantena osapuolena ovat maanomistajat. Pilotissa hyödynnetään vahvasti Metsäkeskuksen valtakunnallista metsätietokantaa. Metsänhoitoyhdistys harventaa vierimetsää Loisteen ohjeen mukaan: sopii puunhakkuusta maanomistajan kanssa ja hankkii valtakirjat, kaataa vierimetsän puut, ajaa ne metsästä tienvarteen ja hoitaa puukaupankin maanomistajan puolesta. Kun harvennus tehdään verkkoyhtiön toimesta, maanomistaja säästyy itse korjuu- ja kuljetuskustannuksilta. Samalla metsä käsitellään metsätaloudelliseen asentoon, eli siihen kuntoon, missä sen tulisi muutenkin olla hoidettu metsä myös tuottaa parhaiten tuloa maanomistajalle. Hankkeessa mukana olevat maanomistajat ovat suhtautuneet toimintamalliin erittäin myönteisesti. Monesti maanomistajat ovat itsekin sähkönkäyttäjiä alueella, joten katkosten väheneminen on myös heidän etunsa. Puhumattakaan siitä, että myrskyjen kaatamat yksittäiset puut jäävät helposti metsään, koska niiden korjaaminen pois on kallista. Siltä osin metsänomistajalta menevät tulot sivu suun, muistuttaa Tervo. SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS ON YKKÖSASIA Keskijännitejohdon vieressä työskentelyssä on omat vaaramomenttinsa, jotka täytyy huomioida. Koska metsäpalvelu-urakoitsijat eivät ole sähköalan ammattilaisia, työturvallisuuteen on kiinnitetty pilotissa erityistä huomiota. Ennen hankkeen alkua järjestettiin koulutustilaisuus, jossa hanketta käytiin läpi urakoitsijan kanssa etenkin sähkötyöturvallisuuden kannalta. Maastossa ja toimistolla pidetyssä koulutuksessa kerrottiin, miten vaaratilanteilta vältytään sekä miten toimitaan, jos jotakin sattuu, käytiin Loisteen verkostokartat ja niiden merkinnät läpi kaikki sähkötyöturvallisuuteen liittyvä ohjeisto sekä työskentely metsäkoneilla jännitteisen johdon läheisyydessä. SÄHKÖ VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 13
TUOTEUUTISET VAKIORAKENTEIDEN RAKENNEKUVAT YHDESTÄ PAIKASTA Vakiorakenteiden kaikki rakennekuvat, kaaviot ja ohjekuvat on koottu uuteen Rakennekuvat-osioon, joka löytyy Vakiorakenteet-sovelluksen yläpalkista. Kuvat on ryhmitelty pdf-kuvina vakiorakenteiden ryhmittelyn mukaan. Niistä on tehty myös kuvakoosteita, joihin on kerätty rakenneryhmän kuvat, maadoituskaaviot, merkintäkuvat ja muut ohjekuvat. Näin kaikki työkohteeseen liittyvät kuvat löytyvät helposti samasta paikasta. Rakennekuvat löytyvät edelleen myös rakenteiden alta liitekuvina. 20 KV JÄNNITETYÖKOULUTUKSIA MAALISKUUSSA HeadPowerin kevään ensimmäisten 20 kv kytkentöjen jännitetyökoulutusten ilmoittautumiset ovat käynnissä. Koulutukset järjestetään Tampereella TAKK:in tiloissa 3. 6.3.2015 sekä Kuopiossa 17. 20.3.2015. Koulutuksissa käydään läpi teoriaa ja työharjoitteiden seurantaa, ja niihin voivat osallistua niin asentajat kuin esimiehetkin. Varmista koulutuspaikkasi ja ilmoittaudu heti HeadPowerin www-sivuilla! TIETOLIIKENTEEN TYÖTURVALLISUUSOHJEISTO PÄIVITETTY Tietoliikenteen työturvallisuusohjeisto on päivitetty ja siirretty uudelle julkaisualustalle. Ohjeiston sisältö, linkit ja muut viittaukset on siirron yhteydessä päivitetty. Ohjeistoon on lisätty uusi ohje tietoliikenneverkon rakentamiseen liittyvistä turvallisuusstandardeista ja Palavien nesteiden säilytysohjeeseen on päivitetty uudet säilytysrajoitukset. Lisäksi on tehty päivityksiä Henkilökohtaiset suojavälineet- ja Pitkien esineiden kuljetus -ohjeisiin, lisäyksiä Pylvästyöhön sekä säädöstermimuutoksia. UUSIA KUVIA JA PIIRROKSIA PEREHDYTYSTUKEEN Perehdytystukimateriaali on siirretty uudelle julkaisualustalle. Samalla sisältöön on tehty lisäyksiä. Kaapelien asennusvauriot -materiaaliin on lisätty valokuvia asennuksen yhteydessä vaurioituneista kaapeleista. Heittosahan ja oksasahan käytön ja suojaetäisyyksien opastuspiirrokset on päivitetty yhdenmukaisiksi jännitetyöohjeiston uusien työmenetelmäkuvausten kanssa. Perehdytystukeen on myös linkitetty työnopastusvideo, josta voi nähdä rakentamistapojen eroja eri maiden välillä. 14 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
PÄIVITYKSIÄ TYÖNOHJAUKSEEN, DIGIPÖYTÄKIRJOIHIN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN TUOTEUUTISET Työnohjaukseen, Digipöytäkirjoihin ja Osaamisen kehittämiseen on julkaistu päivityksiä. Työnohjauksen Urakkatietojen verottajaraportointiin on lisätty uusia käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Digipöytäkirjoissa parannuksia on tuotu mm. Toimittajan tiedot -lohkoon, jossa tietoja haetaan nykyään automaattisesti, jos Digipöytäkirja luodaan liitettynä jollekin Työnohjauksen työlle, sekä mittapöytäkirjan luomiseksi TP021-, TP022- ja TP023-pöytäkirjoille suoraan lomakkeelta. Osaamisen kehittämisen Pätevyysrekisterin täysversiossa verkkokoulutuksiin voidaan nyt siirtyä suoraan järjestämättä erillistä koulutusta. Sähköverkot-verkkokurssimateriaaliin on lisätty neljä uutta kurssia: 20 kv avojohdon heittomaadoitus, 20 kv jännitetyösauvojen tarkastaminen ja huolto, Ilmajohtoverkon etäisyysvaatimukset ja Pylvästyöskentelyvarusteiden käyttäjän tekemä tarkastus. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 15
SÄHKÖ LUOTETTAVUUTTA JA HELPPOUTTA TYÖTURVALLISUUSSUUNNITELMIIN HeadPowerin Työnohjaus-sovelluksen lisäominaisuus, Työturvallisuus-välilehti, tuo luotettavuutta työturvallisuudesta viestimiseen. ESE-Verkossa Työnohjauksen ja Työturvallisuuden käyttöönotolla on helpotettu tilausprosesseja ja työturvallisuussuunnitelmien tekemistä. Työnohjaus on työkalu tilaus-toimitusprosessin hallintaan, resurssienhallintaan ja työnohjaukseen sekä urakoiden kilpailuttamiseen. Siihen voi hankkia lisäominaisuuksia yrityksen tarpeiden mukaan. Yksi näistä on Työturvallisuuden hallinta, jonka avulla tehdään mm. työmaakohtaisia työturvallisuussuunnitelmia. Ominaisuus vie omaan välilehtikäsittelyynsä kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat, kuten työmaan erityispiirteistä johtuvat lisä-, vaara- ja haittatekijät, perehdytettävät asiat sekä riskitekijät. Etelä-Savon Energia Oy:n tytäryhtiö, ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla jakelualueellaan Mikkelin kaupungissa. ESE-konserni työllistää yhteensä 100 henkilöä. ESE-Verkko otti HeadPowerin Työnohjauksen ja samalla Työturvallisuus-ominaisuuden käyttöön viime keväänä. Se on ollut yrityksellä käytössä vuoden 2014 rakentamiskauden. Jo nyt on nähtävissä, kuinka sovellus helpottaa työskentelyä. TIEDOT VARMASSA TALLESSA YHDESSÄ PAIKASSA Työnohjausta ja Työturvallisuus-välilehteä käytettäessä tiedot ovat varmassa tallessa yhdessä paikassa. On kätevää, kun kaikki työturvallisuuteen liittyvä on samassa paikassa ja yhteydessä Työnohjaukseen. Työturvallisuuden huomioiminen on kuitenkin erittäin olennainen osa töitä, sanoo ESE-Verkon verkkopalveluinsinööri Mikko Romo. Ennen Työnohjauksen käyttöönottoa ESE-Verkon tilaukset tehtiin sähköpostitse lähetettävällä vakiotilauskaavakkeella ja turvallisuusasiakirjat paperilla. Työnohjauksen käyttöönoton jälkeen tilausprosessien läpivieminen ja työturvallisuussuunnitelmien tekeminen on helpottunut. Myös työmaan tarkastuslomakkeiden tekeminen sähköisesti on Romon mielestä tärkeä ominaisuus. Paperisten turvallisuusasiakirjojen täyttäminen oli hankalaa. Samassa paperissa oli sekä tilaajan että toimittajan täytettäviä rivejä, joten paperi piti joko skannata tai viedä toimittajalle itse. Ongelmat olivat sellaisia, mitä yleensäkin manuaalisissa systeemeissä on verrattuna sähköiseen, molemmille osapuolille samalla tavalla näkyvään systeemiin, Romo kertoo. Työturvallisuus-välilehden välityksellä tilaaja ja toimittaja voivat viestiä työturvallisuusasioista suoraan. Tilaaja antaa oman näkemyksensä työmaan vaara- ja haittatekijöistä, ja toimittaja vastaavasti omat tarkemmat turvallisuussuunnitelmansa. Toimittaja raportoi työturvallisuussuunnitelmaan riskitekijöiden huomioimisen ja työmaan aikana perehdyttämänsä asiat sekä liittää siihen tarvittavat 16 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
riskitekijöihin liittyvät dokumentit, kuten esimerkiksi räjäytysasioiden lupa-asiat. Sekä tilaaja että toimittaja pystyvät dokumentoimaan velvollisuutensa valvonnan, sanoo Romo. SÄHKÖ VALMIILLA POHJILLA VARMASTI LAINMUKAINEN SUUNNITELMA Turvallisuusasiakirjan ja työturvallisuutta koskevien suunnitelmien tekeminen rakennustyömaista on lakisääteistä. HeadPowerin työturvallisuusasiantuntijat ovat luoneet Työturvallisuus-sovellukseen valmiit pohjat, joiden ansiosta turvallisuusasiakirja tulee tehtyä varmasti oikein ja lainmukaisesti. Valmiita pohjia voi muokata ja liittää niille omia ohjeita tai muita asiakirjoja. ESE-Verkossa valmiita pohjia on hyödynnetty sellaisenaan. Vakioasiakirjaksi on liitetty yhtiön oma, kattavampi turvallisuusasiakirja, joka liittyy jokaiseen työhön. Yleisen pohjan täytön jälkeen tietyistä työvaiheista tehdään erilliset työturvallisuussuunnitelmat, jotka liitetään työlle. Tällaisia ns. erityisen vaaralliseksi katsottuja töitä ovat muun muassa purku- ja nostotyöt, Romo sanoo. Sähköisenä käsittelynä Työturvallisuus-välilehden etu on tehtyjen asioiden todentaminen. Jos jotakin sattuu, suunnitelmasta pystytään todentamaan tehdyt tai mahdollisesti tekemättömät asiat. Se antaa turvaa tilaajalle ja toimittajalle. HYÖDYLLINEN MYÖS PIENESSÄ YRITYKSESSÄ ESE-Verkon aktiiviset Työnohjauksen ja Työturvallisuus-välilehden käyttäjät ovat nähneet sovelluksen hyvänä. Romo antaa kiitosta etenkin käyttötuelle. Käyttötuki vastaa nopeasti ja toimii hyvin. Ehkä jopa liian hyvin tukeen on helppo ottaa yhteyttä yrittämättä itse selvittää asioita ensin, hän naurahtaa. Romo näkee konsernin sisällä potentiaalia Työnohjauksen laajempaankin käyttöön, esimerkiksi kaukolämmön rakentamisen puolella ja mittarointipuolen pientöissä. Työturvallisuus-sovelluksen käyttöä työmaan suunnittelussa kehitetään myös. ESE-Verkko on pienorganisaatio, jolla on pieni määrä töitä verrattuna moniin muihin verkkoyhtiöihin. Vaikka työnohjaus olisi täysin mahdollista tehdä käsinkin läpimenevien töiden määrän takia, Romo ei näe Työnohjausta ainoastaan suuria yrityksiä hyödyttävänä. Hyödyt ovat ilman muuta olemassa pienessäkin yrityksessä. Töitä on kymmeniä vuodessa ja ne sisältävät satoja dokumentteja, joten kyllä tällainen järjestelmällinen systeemi helpottaa, Romo selvittää. Pienessä yhtiössä hinta-hyötysuhde täytyy arvioida tarkkaan, mutta kyllä se tässä on täysin perusteltua. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 17
UUTISET LÖYDÄT HEADPOWERIN MYÖS SOMESTA Tuotejulkaisut ja tapahtumat Uudistukset ja päivitykset ohjeistoissa ja tuotteissa Rekrytointi-ilmoitukset Linkki VRU:n sähköiseen versioon Hyödylliset ohjeistusvideot 18 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015
CYBERSOFTIN JA FINGRIDIN UUTISET YHTEISTYÖ SAA JATKOA HeadPower-konserniin kuuluva Cybersoft Oy ja Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy ovat solmineet uuden puitesopimuksen Fingridin verkkotietojärjestelmän ylläpidosta. Vuoden 2014 loppuun voimassa olevaa kolmen vuoden yhteistyösopimusta jatkettiin vuodella eteenpäin, vuoden 2015 loppuun saakka. Fingrid Oyj vastaa sähkönsiirrosta kantaverkossa siirtäen sähköä tuottajilta jakeluverkko- ja teollisuusyrityksille. ELNET-järjestelmä huolehtii kantaverkon teknisten tietojen keskitetystä hallinnoinnista ja ylläpidosta. Järjestelmään on mallinnettu ja kerätty tiedot kantaverkon teknisistä komponenteista ja toiminnallisuudesta. Siinä on myös useita eri sovelluksia kantaverkon operatiivista käyttöä varten. Fingrid on nyt uudistamassa ELNETiä työn ollessa kesken täytyy vanhaa järjestelmää kuitenkin edelleen ylläpitää uuden rinnalla. Yhteistyösopimukseen sisältyy myös muita vastuualueita Cybersoftille. Vanhan järjestelmän ylläpitämisen lisäksi tulemme keskittymään pitkälti omaisuustietojen siirtämiseen ja konvertoimiseen uuteen järjestelmään, kertoo Cybersoftin toimitusjohtaja Jussi Rikala. YHTEISTYÖTÄ JO KOLMATTA VUOSIKYMMENTÄ Cybersoft ja Fingrid ovat tehneet ELNET-yhteistyötä jo vuodesta 1989, aina järjestelmän ensi määrittelyistä saakka. ELNET-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen on ollut kokonaan Cybersoftin vastuulla jo kymmenen vuoden ajan. Yhteistyömme Fingridin kanssa on jatkunut jo 25 vuotta. Tällä alalla näin pitkä yhteistyö on erittäin poikkeuksellista, huomauttaa Rikala tyytyväisenä. Myös Fingridissä ollaan oltu tyytyväisiä yhteistyön laatuun ja laajuuteen. Työn laatu on aina ollut Cybersoftin vahvuus, joten yhteistyön jatkuminen edistää uuden verkkotietojärjestelmän sujuvaa käyttöönottoa samalla kun se varmistaa ELNET-järjestelmän käytettävyyttä sen loppuiän aikana, sanoo Fingridin verkkopäällikkö Marcus Stenstrand. VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015 19
TYÖKALUT YMPÄRISTÖOHJEISTO LÖYSI SISÄISEN JA ULKOISEN SELKEYTENSÄ Uudistunut Ympäristöohjeisto on entistä käyttäjäystävällisempi kokonaisuus ja ottaa paremmin huomioon erilaiset käyttäjäryhmät. Kuten muutkin HeadPowerin ohjeistotuotteet, myös Ympäristöohjeisto koki edellisen vuoden lopussa useita muutoksia. HeadPowerin Ympäristöohjeiston rakenne on uudistettu käyttäjäystävällisemmän ja erilaisia käyttäjiä paremmin palvelevan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Ohjeisto on myös siirretty uudelle julkaisujärjestelmälle, jonka ansiosta tuotteen ulkonäkö on muuttunut ja käyttö helpottunut ja selkiytynyt. Sallila Energia, jonka konserniin kuuluvat emoyhtiö Sallila Energia Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Sallila Sähkönsiirto Oy ja Sallila Sähköasennus Oy, on ollut Ympäristöohjeiston käyttäjä jo pitkään. Uudistettu versio on koettu ulkonäöltään selkeänä ja tarjonnaltaan kattavana. ERILAISET KÄYTTÄJÄT, ERILAISET TARPEET Yhtiöiden ympäristöasioista vastaavat henkilöt mielletään helposti Ympäristöohjeistuksen pääkäyttäjäryhmäksi. Heidän lisäkseen sitä käyttävät kuitenkin usein myös monet satunnaiskäyttäjät, jotka etsivät työskentely- ja toimintaohjeita johonkin tiettyyn tilanteeseen taustatietojen ja perusteluiden sijaan. Sallila Energian verkostopuolella Ympäristöohjeistoa käyttävät lisäinformaation hankkimiseen niin verkostopäällikkö, suunnittelijat kuin laatupäällikkökin. Meillä Ympäristöohjeistoa käytetään lähinnä ongelmatilanteissa lisätiedon hankkimiseen, esimerkiksi käytettyjen pylväiden tai pilaantuneiden maiden suhteen. Lisäksi laatupäällikkö käyttää sitä jätteiden käsittelyyn liittyvissä asioissa sekä ympäristöohjeiden tarkistamiseen, kertoo Sallila Energia Oy:n toimistopäällikkö Heli Kankaanranta. Vanhan ohjeiston rakenne, joka jakautui kolmeen tasoon taustatieto-, toimintaohje- ja työohjetasoon palveli parhaiten nimenomaan ympäristöasioista vastaavaa käyttäjää. Uudistetussa ohjeistossa erilaisten käyttäjien tarpeet on otettu paremmin huomioon: Ympäristöohjeiston työ- ja toimintaohjeet on tiivistetty omaksi kokonaisuudekseen, jotta ne olisivat helpommin löydettävissä ohjeiden joukosta. Toisen kokonaisuuden muodostaa Ympäristöohjeisto pääpiirteiltään sellaisena kuin tähänkin asti niin taustatieto, säädökset kuin työ- ja toimintaohjeetkin löytyvät edelleen yhdestä tuotteesta. TIEDON HAKEMINEN JA NAVIGOINTI VAIVATTOMAMPAA Ympäristöohjeistossa on paljon tietoa ja materiaalia erilaisiin työtehtäviin liittyen. Uudistuksen myötä kaikki tuo sisältö on jäsennelty paremmin. Aiemmin tyhjäksi jääneet yläotsikkotasot on otettu jälleen käyttöön ja ohjeet on nyt jaettu 14:n otsikkotason alle. Näin sisällön jaotteluun on saatu selkeyttä. Vahvaan linkitykseen kaikkien osien välillä on panostettu sujuvamman navigoinnin aikaansaamiseksi. Erilaisten käyttäjien tiedonhaku on helpompaa, ja ohjeistoa voi tarkastella haluamassaan laajuudessa. Uudistunutta ohjeistoa on helppo käyttää. Asiat ovat selkeästi jaoteltu ja informaatiota on riittävästi. Jaottelun perusteella on myös helppo hakea tietoa, sanoo Kankaanranta. Vanhaakaan versiota ei muistella Sallila Energiassa pahalla. Meillä oli vanha versio kauan käytössä ja olimme tottuneet sitä käyttämään, joten myös se tuntui selkeältä ja tarvittava tieto löytyi helposti. Mutta täytyy sanoa, että ohjeiston jaottelu on positiivinen uudistus, Kankaanranta summaa. 20 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2015