Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.10.2013 Sivu 1 / 100 Kokoustiedot Aika 21.10.2013 maanantai klo 17:30-23:05 Tauko klo 19.50-20.20 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jukka Niemelä Kaisa Alaviiri (Kok.), poistui klo 22.45 143 käsittelyn aikana Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.), poistui 22.30 139 käsittelyn aikana Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Nina af Hällström (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson Harriet Klar-Nykvist Henri Haaksiala (Kok.), saapui klo 17.40 129 käsittelyn aikana Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Matilda Hemnell Fred Granberg (SFP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo 17.44 129 aikana Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP), poistui klo 21.56 136 käsittelyn aikana Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo 20.32 130 käsittelyn aikana, tilalle Kari Pajunen Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala Jan Holst (Kok.) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi Päivi Salli (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Pinja Nieminen (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.10.2013 Sivu 2 / 100 Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo 21.45 135 käsittelyn aikana Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme Liisa Kivekäs (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Timo Soini Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Kurt Torsell (SFP), poistui klo 21.56 136 käsittelyn aikana Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos Jouni Mykkänen (Kok.), poistui klo 22.20 137 käsittelyn aikana Johanna Värmälä (SDP), saapui klo 17.37 126 käsittelyn aikana Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui klo 21.56 136 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola Jyrki Myllärniemi Paula Karhunen Jukka Mäkelä Juha Metso Titta Tossavainen Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri kaupunginhallituksen edustaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 21.20 134 käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja varhaiskasvatuksen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.10.2013 Sivu 3 / 100 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Christina Gestrin Maria Guzenina-Richardson Matilda Hemnell Mikko Hintsala Tuija Kalpala Jyrki Kasvi Katja Lahti Jasminiitta Lumme Timo Soini Henrik Vuornos Teuvo Loman
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.10.2013 Sivu 4 / 100 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 30.10.2013 28.10.2013 Mikael Eriksson Mia Laiho Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 30.10.2013 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 21.10.2013 Sivu 5 / 100 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 125 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 126 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 127 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen 8 128 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 10 Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen 129 2-5 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 14 (Pöydälle 9.9.2013) 130 6 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan 24 hankesuunnitelman hyväksyminen 131 7 Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman 27 hyväksyminen 132 8 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen 29 hankesuunnitelman hyväksyminen 133 Niittykummun metroaseman rakentaminen ja 33 käyttöönottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa 134 9 Niittykumpu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 38 Niittykummun keskus, alue 212306 135 Leppävaara, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 50 Perkkaa IIB muutos, alue 113809 136 10 Valtuustokysymys Tapiolan ja Matinkylän metroasemien 66 rakennustöistä aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi 137 Valtuustokysymys koskien Finnoonsataman aluetta ja 69 alueelle suunniteltavaa ympäristövaikutusten arviointia 138 Valtuustokysymys alueen varaamisesta Suomen 71 Lähikauppa Oy:lle (Pöydälle 9.9.2013) 139 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta 74 Saunalahden koululle (Pöydälle 9.9.2013) 140 Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa 78 141 Valtuustokysymys kauppakeskus Ison Omenan 82 kierreportaista 142 Valtuustokysymys Mestaritunnelin aiheuttamien 84 liikenteellisten ongelmien esiintymisestä 143 Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista 87 144 11 Valtuustoaloite kiinteistöyhtiön muodostamisesta 90 kaupungintaloa varten 145 Kokouksessa jätetyt aloitteet 95
Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 6 / 100 125 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 10.10.2013 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 7 / 100 126 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikael Eriksson ja Mia Laiho.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 8 / 100 3501/02.05.00/2013 Tekninen lautakunta 98 21.8.2013 Kaupunginhallitus 260 16.9.2013 127 Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Frösén, puh. (09) 816 25810 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan 1.1.2014 lukien. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotus - Kiinteistötoimitusmaksutaksavertailu 2013/2011 Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2012 kustannuslaskentaan perustuva uusi kiinteistötoimitusmaksutaksa, jolla korvataan nykyinen vuodesta 2011 voimassa ollut taksa. Lain kiinteistötoimitusmaksusta 4 :n mukaan kunnan kiinteistörekisterin pitäjän määräämästä kiinteistötoimituksesta perittävästä maksusta päättää kunnanvaltuusto. Kiinteistötoimitusmaksun suuruuden tulee vastata kiinteistötoimituksesta kunnalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen kuntaliitto on antanut kiinteistötoimitusmaksutaksan laatimisohjeen 2.12.2011. Valtuusto hyväksyi 31.1.2011 kiinteistötoimitusmaksutaksan, joka tuli voimaan 1.3.2011. Kaupunkimittausyksikössä suoritettiin vuonna 2012 kaikkien työtehtävien osalta koko vuoden kestänyt kustannusseuranta ja siihen perustuva kustannuslaskenta. Kaupunkimittausyksikön kustannuslaskennassa ei ole huomioitu niitä kustannuseriä, jotka on rahoitettu toimialan tai kaupungin keskushallinnon toimesta. Yksittäisen tontin lohkomisesta aiheutuneet keskimääräiset kustannukset olivat kustannuslaskennan perusteella 860,97 euroa. Vuonna 2012 tontin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 9 / 100 historia Tekninen lautakunta 21.8.2013 98 lohkomisia suoritettiin 212 kpl, joiden perusteella merkittiin 371 tonttia rekisteriin. Kiinteistötoimitusmaksutaksan perusteella perittiin yksityisiltä toimitusten hakijoilta vuonna 2012 yhteensä n. 425 000 euroa. Tontin lohkomista koskeva taksan tarkistamisesitys perustuu toimituksesta tällä hetkellä aiheutuvien kokonaiskustannusten kustannuslaskennan perusteella arvioituun määrään. Muista kiinteistötoimituksista sekä tontin lohkomisen yhteydessä tai kiinteistörekisterinpitäjän päätöksellä suoritettavista erikseen veloitettavista toimenpiteistä perittävät maksut on esitetty tarkistettavaksi toimenpiteistä aiheutuvien kokonaiskustannusten edellyttämällä tavalla. Kiinteistötoimituksia koskevissa maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita. Kiinteistötoimitusmaksu esitetään perittäväksi yhdessä erässä sen jälkeen, kun toimitus tai toimenpide on rekisteröity, kuten voimassa olevan taksan mukaan on tapahtunut. Sovelletut lainkohdat: Laki kiinteistötoimitusmaksusta 3 ja 4 ehdotus Käsittely Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan 1.1.2014 lukien. Kaupungininsinöörin poissa ollessa asian esitteli kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 16.9.2013 260 ehdotus Tiedoksi Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kiinteistötoimitusmaksutaksaehdotuksen ja määrää sen tulemaan voimaan 1.1.2014 lukien. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Tekninen keskus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 10 / 100 4126/02.05.06/2013 Kaupunginhallitus 267 30.9.2013 128 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) 816 84330 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. (09) 815 85217 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 11 / 100 - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan 28.4.2008 päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeenneljään kilpailutuserään. Valtuusto päätti myös, että kaupunki vastaa hankkeiden rahoituksesta ja takaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat erikseen tehtävin päätöksin. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut. Espoon kaupunginhallitus on valinnut 14.12.2010 elinkaarimallin kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulun ja päiväkodin. Kaupungin kokonaan omistama Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat toteuttaa elinkaarimallin kolmannessa vaiheessa Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen. Peruskorjausten suorittajaksi sekä 25 vuoden ylläpitourakan suorittajaksi on valittu YIT Rakennus Oy yhteenliittymä hintaan 30 670 625,00 euroa. Hinta koostuu rakennusurakan hinnasta 18 215 000,00 euroa ja 25 vuoden ylläpidon kustannuksista yhteensä 12 455 625,00 euroa. Rakentaminen alkaa 6/2014 ja hanke on suunnitelmien mukaan valmis 12/2015. Perusparannus ja laajennukset otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön tammikuussa 2016. Jotta Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy voi korjauksen ja laajennuksen toteuttaa, tulee tehdä rakennusten luovutushetken tasearvon suuruinen pääomasijoitus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo vuoden lopussa on 83 212,29 euroa. Luovutus tehdään 31.12.2013. Kaupungin tonttiyksikkö valmistelee kohteiden tontin maanvuokrasopimuksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat Oy:n ja kaupungin välillä, sillä maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat anoo Espoon kaupungilta 20 miljoonan euron omavelkaisen takauksen peruskorjaukseen otettavalle lainalle. Espoon kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Toimitilojen koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 12 / 100 historia Kaupunginhallitus 30.9.2013 267 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää tehdä Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennusten luovutushetken tasearvon suuruisen pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -yhtiöön luovuttamalla yhtiölle apporttina vastikkeetta mainitut koulu- ja päiväkotirakennukset. Luovutuksista tehdään erilliset sopimukset ja sijoitus merkitään yhtiön taseessa Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Rakennusten tasearvo on suunnitellulla siirtohetkellä 31.12.2013 yhteensä 83 212,29 euroa, 2 ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 2.1 Lainan saaja Lainan antaja Lainan määrä Laina-aika Lainan korkoperuste Lyhennykset Vakuus Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat kilpailutuksen perusteella enintään 20 000 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana enintään 20 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko tasalyhennykset puolivuosittain, lainan/lainojen lyhennysvapaata enintään 2 vuotta Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2.2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 13 / 100 - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 278 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 14 / 100 1682/00.01.02/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 5.6.2013 Kaupunginhallitus 235 26.8.2013 Valtuusto 120 9.9.2013 129 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle 9.9.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) 816 23472 Riikka Puusniekka, puh. (09) 816 84810 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Grönroos Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Ehdotan, että seuraavat kohdat poistetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2013-2016: Sivu 21, toinen kappale, kohta: Kirjastot tukevat myös voimakkaasti eri kulttuureista ja kieliryhmistä tulevien lasten, nuorten ja perheiden identiteettiä ja oman kielen ja suomen tai ruotsin kielitaitoa. Sivu 22, neljäs kappale, kohta: monikulttuurista liikuntaa. Sivu 23, toinen kappale, kohta: Monikulttuurista liikuntapolkua toteutetaan yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa. Sivu 27, kolmas kappale, kohta: Henkilöstön osaamista monikulttuuriasioissa tulee lisätä koulutuksella ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointia tehostaa. Sivu 35, palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi kohdan neljäs osio: Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista koordinoidaan lapsiperhepalveluiden yhteistyönä ja kotoutumista tukevia keinoja monipuolistetaan (maahanmuuttajaperheiden vanhemmille räätälöityä kielikoulutusta ja lastenhoitoapua, työllisyyden kuntakokeilun ja työllisyysmäärärahojen kohdentamista maahanmuuttajille). Lintunen Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen sisältyvän lastensuojelun kehittämisohjelman täytäntöönpanon yhteydessä kartoitetaan tarkemmin niihin liittyvien hyvinvointitoimijoiden joukko
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 15 / 100 (kolmas sektori, seurakunnat, vanhemmat, seurat, ym.) sekä linjataan ja sovitaan tarkemmin kaupungin ja muiden hyvinvointitoimijoiden välisestä tehtävänjaosta tavoitteena koko lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavan toimijakentän aktivoiminen. Karimäki Nevalaisen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoossa lisätään varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lasten ja nuorten syömishäiriöiden vähentämiseksi esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja Nuorisopoliklinikan (Nupoli) kautta. Nevalainen Hopsun ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunki yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa panostaa nykyistä voimakkaammin lasten liikuntamahdollisuuksien tasapuoliseen kehittämiseen tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen liikuntaa, joka on hinnaltaan, toiminnaltaan ja alueellisuudeltaan kaikkien saavutettavissa. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja sekä tarjotaan monipuolisesti liikuntaharrastuksia myös niille nuorille, joita ei kiinnosta kilpaurheilu tai tiukkoihin sääntöihin sitoutuminen. Järvenpää Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että vammaisneuvoston edustaja ja vammaisasiamies otetaan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutukseen sekä seuraavan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Kankkonen Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että uudessa poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä ja uusia alueellisia kehitysryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon ruotsinkielisten kuntalaisten erityistarpeet, ja että tarvittaessa perustetaan erillinen ryhmä, jonka vastuulla on koordinoida ja kehittää ruotsinkielisiä palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Huhta Kivistön kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sivu 4, kappale 3 lisätään sanat ja valtuustolle ennen sanaa vuosittain. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut muilta osin yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 16 / 100 Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään muutosehdotuksesta, sen jälkeen lisäysehdotuksesta ja lopuksi toivomusehdotuksista. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Grönroosin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 70 äänellä 5 ääntä vastaan hylkäsi Grönroosin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Huhdan lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 33 ääntä vastaan hyväksyi Huhdan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämä jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomusehdotukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Järvenpään toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevalaisen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kankkosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lintusen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Karimäen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti siten muutettuna, että liitteen sivulle 4 kolmanteen kappaleeseen lisätään sanat ja valtuustolle ennen sanaa vuosittain. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen sisältyvän lastensuojelun kehittämisohjelman täytäntöönpanon
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 17 / 100 yhteydessä kartoitetaan tarkemmin niihin liittyvien hyvinvointitoimijoiden joukko (kolmas sektori, seurakunnat, vanhemmat, seurat, ym.) sekä linjataan ja sovitaan tarkemmin kaupungin ja muiden hyvinvointitoimijoiden välisestä tehtävänjaosta tavoitteena koko lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavan toimijakentän aktivoiminen. - Valtuusto toivoo, että Espoossa lisätään varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lasten ja nuorten syömishäiriöiden vähentämiseksi esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja Nuorisopoliklinikan (Nupoli) kautta. - Valtuusto toivoo, että kaupunki yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa panostaa nykyistä voimakkaammin lasten liikuntamahdollisuuksien tasapuoliseen kehittämiseen tarjoamalla enemmän matalan kynnyksen liikuntaa, joka on hinnaltaan, toiminnaltaan ja alueellisuudeltaan kaikkien saavutettavissa. Kehitetään lähiliikuntapaikkoja sekä tarjotaan monipuolisesti liikuntaharrastuksia myös niille nuorille, joita ei kiinnosta kilpaurheilu tai tiukkoihin sääntöihin sitoutuminen. - Valtuusto toivoo, että vammaisneuvoston edustaja ja vammaisasiamies otetaan mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutukseen sekä seuraavan hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. - Valtuusto toivoo, että uudessa poikkihallinnollisessa ohjausryhmässä ja uusia alueellisia kehitysryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon ruotsinkielisten kuntalaisten erityistarpeet, ja että tarvittaessa perustetaan erillinen ryhmä, jonka vastuulla on koordinoida ja kehittää ruotsinkielisiä palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. S. Elo, Grönroos ja Lahtinen ilmoittivat eriävänä mielipiteenään seuraavaa: Liite Oheismateriaali Esitämme eriävän mielipiteen Espoon kaupunginvaltuuston 21.10.2013 tekemään päätökseen, jossa hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma vuosille 2013-2016. Kaupungin ei tule tukea monikulttuurisuuden nimissä verovaroin maahanmuuttajien oman kulttuurin harjoittamista ja maahanmuuttajien omia liikuntapalveluita eikä kaupungin tule harjoittaa positiivista erityiskohtelua, mikä tarkoittaa maahanmuuttajien suosimista työhönotossa kantaväestön kustannuksella. 2 Lastensuojelun kehittämissuunnitelma 3 Tiivistelmä toimintaohjelmasta 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 5 Äänestyslistat 129 - Espoon vammaisneuvoston lausunto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 18 / 100 Selostus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tuli lakisääteinen asiakirja lastensuojelulain uusimisen myötä vuonna 2008. Sitä ennen Espoossa oli tehty Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2003), jonka ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma (2009-2012) sittemmin korvasi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma sisältää erillisinä liitteinä lastensuojelun kehittämissuunnitelman ja toimintaohjelman neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Molemmat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) asiakirjoja, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut. Tässä, järjestyksessään toisessa suunnitelmassa kuvataan espoolaisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita vuonna 2012, ja esitetään niistä johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 2013-2016. Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013 2016 on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Espoon sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunnissa suunnitelma käsitellään kesäkuussa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa 2013. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kävi lähetekeskustelun suunnitelmasta sen valmisteluvaiheessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Lisäksi suunnitelman liitteenä on toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Espoossa. Siinä selostetaan myös keskeiset palvelujen kehittämishaasteet. Suunnitelmassa määritellään lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen periaatteet. Hyvinvointitiedon, palveluja koskevan tiedon ja periaatteiden pohjalta ehdotetaan keskeiset hyvinvointityön kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä tullaan selvittämään ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja sekä ruotsinkielisen opetuksen yhteistyörakenteet vastaavalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 19 / 100 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin. Näiden hyvinvoinnin osatekijöiden toteutumista on tarkasteltu laajan tietoaineiston valossa. Tietolähteinä ovat olleet mm. kouluterveyskysely, vanhemmuuskysely, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto, erilaisissa työpajoissa, hanke- ja kehittämistyössä koottu tieto sekä eri toiminnoista työntekijöiltä koottu tieto. Yhteenvetona hyvinvoinnin tilasta voidaan todeta, että valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan. Hyvinvoinnin kannalta keskeisiä huolia ovat tiedonkeruun perusteella seuraavat: Yhdenvertaisuus - Lapsiköyhyyden kasvu - Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen maahanmuuttajille, yksinhuoltaja-perheille ja pienten lasten perheille - Nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle - Kasvava nuoriso-työttömyys Hoiva ja huolenpito - Vanhempien kiire, työn ja perheen yhteensovittaminen - Vanhempien uupuminen pikkulapsiperheissä - Pitkittyneet parisuhderistiriidat ja kriisiytyneet erotilanteet lapsiperheissä - Riittävää huolenpitoa ja hoivaa vaille jäävät lapset ja nuoret - Nuorten kiireellisten sijoitusten määrän kasvu Osallisuus - Lapsiperheiden yhteisöllisyyden puute - Nuorten kokemukset kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta - Nuorten yksinäisyys Terveys - Odottavien äitien ja lapsiperheiden vanhempien päihteidenkäyttö - Nuorten psykofyysinen oireilu ja masentuneisuus - Nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja päihteiden-käyttö - Lasten ja nuorten ylipaino
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 20 / 100 Turvallisuus - Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä - Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen - Kiusaaminen - Nuorten fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset Oppiminen ja onnistuminen - Lasten keskittymis-vaikeudet ja levottomuus - Nuorten kokemukset koulutyön kuormittavuudesta - Nuorten koulu-uupumus - Nuorten kokema avun puute koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa - Koulupoissaolot Liikunta ja harrastukset - Lasten ja nuorten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnan harrastaminen - Perheiden taloudelliset ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten harrastamista Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes 6 000 lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina. Myös nuorten mielenterveysongelmat ja päihteidenkäyttö herättävät huolta: Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista useampi kuin joka kymmenes kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on selvässä riskissä masentua. Lähes joka kolmas lukiolainen ja reilusti yli kolmannes ammattiin opiskelevista juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ongelmat näkyvät 13 17-vuotiaiden kiireellisten sijoitusten merkittävänä kasvuna. Kiireellisten sijoitusten suurimmat syyt ovat vanhempien ja lapsen oma päihteidenkäyttö. Palvelujen kehittämishaasteet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuutena Espoossa on palvelujen monipuolisuus ja hyvä laatu. Lapsiperheillä on palvelujen valinnanmahdollisuuksia. Henkilöstö on ammattitaitoista ja haluaa kehittää työtään ja palveluja. Palvelujen kehittämishaasteita ovat: - Perheille suunnattua varhaista tukea eri-ikäisille lapsille ja perheille on vahvistettava. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perhe- ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 21 / 100 sosiaaliohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. - 13 23 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koetaan toimimattomiksi ja hajanaisiksi. Niiden osalta on mm. selkiytettävä hoitopolkuja ja perus- ja erityistason työnjakoa ja yhteistyötä. - Aikuisten palvelujen ja lasten palvelujen väliltä puuttuu toimivia yhteistyökäytäntöjä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat keskeisiä toimijoita asiakkaanaan olevien lasten tuen tarpeen tunnistajina. - Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää. Koko perheen tilanne tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin palveluissa alkaen neuvolasta. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet. Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on lähivuosina keskeinen edellytys palvelujen yhteiskehittämiselle, jota tarvitaan asiakaslähtöisten toimintatapojen rakentamisessa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kaupunkiin luodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä vastaamaan poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävästä kehittämistyöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta ja tuoda yhteen hyvinvointityön keskeiset toimijat. Tavoitteet Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset rakentuvat hyvinvointityötä ohjaaville periaatteille. Keskeisimpänä voimavarana hyvinvoinnin kannalta nähdään lasten, nuorten ja vanhempien oma asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta, sekä lähiyhteisöiltä saatu arkinen tuki, apu ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Kuntalaisten omaa toimijuutta tuetaan riittävällä ja kattavalla hyvinvointia tukevalla tiedolla eri kanavien avulla (esim. internet ja sähköiset palveluportaalit). Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys nähdään keskeisenä, ja mahdollisuutta vertaisten löytämiseen vahvistetaan yhteistyössä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea, ohjausta tai muuta palvelua, keskeistä on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja koordinoinnin parantaminen: palveluissa lähdetään liikkeelle asiakkaiden esiin nostamista tavoitteista ja tarpeista ja palvelut sovitetaan yhteen asiakkaiden elämäntilanteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelujen saatavuudesta, laadusta ja monipuolisuudesta huolehditaan ja tarvittava tuki tarjotaan erityispalvelujen piiriin lähettämisen sijaan arkiympäristöissä, kuten päivähoidossa, koulussa tai kotona jalkautuvan työn ja työpari- ja verkostotyön keinoin. Lastensuojelun osalta keskeisin tavoite on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työskentelyedellytyksiä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kasvattanut lastensuojelun asiakasmääriä voimakkaasti. Ilmoituskynnys on madaltunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lain voimaantulon jälkeen jo lähes 40 %. Lain määrittelemiin aikarajoihin pääseminen lastensuojelutarpeen selvityksissä on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 22 / 100 haasteellista. Suunnitelmallista, kuntouttavaa avohuollon työskentelyä ei ole päästy tekemään eikä kehittämään riittävästi. Avohuollon kehittäminen edellyttää työskentelytapojen ja rakenteiden tarkastelua ja avohuollon voimavarojen saattamista tasolle, joka mahdollistaa osallistavan, oikeaaikaisen ja vaikuttavan avohuollon työskentelyn. Lautakuntien muutosehdotusten huomioiminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi käsitelty ja hyväksytty myös suomenkielisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 12.6.2013, Liikunta- ja nuorisolautakunnassa 13.6.2013 sekä Nämnden Svenska rumissa 13.6.2013. Lautakuntien tekemät muutosesitykset on viety pienin teknisin muutoksin suunnitelmatekstiin ja muutokset näkyvät tekstissä punaisella. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ehdotuksen mukaan suunnitelmaan on lisätty kokonaan uusi, nuorten asemaa koskeva luku. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ehdotti myös nuorten tilanteeseen vaikuttavia toimenpiteitä lisättäväksi suunnitelmaan. Lautakunnan ehdotus on otettu huomioon lisäämällä suunnitelman liitteeksi Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman toimenpiteet ja tavoitteet. Lastensuojelun kehittämissuunnitelmaa on lautakuntakäsittelyjen jälkeen täydennetty vuoden 2012 Kuusikko -raportin lastensuojelua koskevilla tilastotiedoilla, jotka saatiin käyttöön vasta elokuussa 2012. Suunnitelman toimeenpanosta ja toimeenpanon aikataulutuksesta tulee vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen johtoryhmä ja sen alaisuudessa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ohjausryhmä. historia Kaupunginhallitus 26.8.2013 235 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Järvenpää ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Järvenpään ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 9.9.2013 120 ehdotus Kaupunginhallitus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 23 / 100 Valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti. Käsittely Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 24 / 100 3853/02.08.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 61 16.9.2013 Kaupunginhallitus 273 30.9.2013 130 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hellinen, puh. (09) 816 25364 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 24.8.2013 päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Aurora Hankesuunnitelma 24.8.2013 - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta 12.6.2013 - Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta 5.6.2013 - Tarveselvitys Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 16.2.2012 - Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta 5.6.2013 - ARK aurora L1 asemapiirros 20.6.2013-1 Lomake 6-3 asemakaavaluonnos ja määräykset - 5 huonetilaohjelma - 8 koulujen vertailukustannukset - 9 vuokranmääritys Auroran koulu on toiminut nykyisellä paikallaan osoitteessa Lippajärvellä 1950-luvulta lähtien. Koulun päärakennus on valmistunut 1957 ja sitä on laajennettu vuonna 1980. Koulun käytössä on lisäksi siirtokelpoinen koulu. Auroran koululla on jo vuosia kärsitty sisäilmaongelmista, jonka vuoksi vanha päärakennus ja laajennus ovat enää vain osittain koulukäytössä. Auroran päiväkoti toimii Karamzinin koulun naapurissa vanhassa säilytettävässä puutalossa. Alueen neuvolapalvelut toimivat nykyisin hajallaan vanhoissa ja pienissä yksiköissä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 25 / 100 Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan yhteinen uudisrakennus korvaa vanhat epäkäytännölliset tilat, jotka ovat sopimattomia peruskorjattaviksi nykyvaatimukset täyttäviksi, esteettömiksi tiloiksi. Hankesuunnitelmassa esitetään Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus rakennettavaksi nykyisen koulun tontille osoitteessa Lippajärventie 44, 02940 Espoo, korttelin 62032 tontille 1. Tontilta puretaan vanha koulu, siirtokelpoinen koulu sekä asuinrakennus. Tontilla toimiva lastenkoti jää paikoilleen. Hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta kerrosalan ja kerrosten lisäämiseksi. Kaavamuutos on vireillä ja etenee hankeaikataulussa. Koulu esitetään rakennettavaksi 13 perusopetusryhmälle luokka-asteille 1-6, sekä kolmelle pienryhmälle. Laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 337. Päiväkodin tilat suunnitellaan kuudelle ryhmälle siten, että kaikki ryhmätilat ovat sopivia 10 kk - 6 -vuotiaille lapsille. Laskennallinen hoitopaikkamäärä on 126. Neuvolaan tulee toimitilat yhteensä kymmenelle alueen terveydenhoitajalle ja kahdelle neuvolalääkärille. Neuvolakäyntejä on päivittäin 80-100. Rakennuksen keskeisimpiä tavoitteita on luoda eri ammattiryhmien vuorovaikutteinen työyhteisö, joka toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa oppilaiden, näiden huoltajien ja ympäristön muiden asukkaiden kanssa. Yleisiä tavoitteita rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus ja monikäyttöisyys, kestävyys, kauneus, esteettömyys sekä energiatehokkuus. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennus on lähes nollaenergia -pilotti. Energiakulutustavoitteena (E-luku) on 80 kwh / nettom² / vuosi. Hankkeen laajuus on n. 7 300 brm². Hankkeelle on vuoden 2013 budjetissa varattu 20,5 milj. euroa perustuen tarveselvitykseen. Hankkeen tavoitehinta on hankesuunnitelman mukaan 21 milj. euroa (ALV 0 %, kustannustasossa 1/ 2013, Haahtela ind. 83). Muutoksena tarveselvitysvaiheen kustannusennusteeseen rakennuksen kerroskorkeutta on korotettu huomioiden energiatehokas rakentaminen ja tontilla olevan asuinrakennuksen purku. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen toimitilavuokra on arviolta 1 886 500 euroa / vuosi, josta neuvolan osuus on n. 155 000 euroa. Nykyiset toimitilavuokrat ovat lähes 600 000 euroa / vuosi, josta neuvolan osuus n. 100 000 euroa. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä ja jatkuu keskeytyksettä aikataulutavoitteen mukaisesti. Rakentaminen alkaa vuoden 2014 lopulla. Rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2016.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 26 / 100 Auroran nykyisen koulun huonon sisäilman vuoksi vain siirtokelpoinen rakennus ja osa vanhaa koulua (mm. ruokasali) on lukuvuonna 2013-2014 käytössä. Auroran koulun vuosiluokkien 4-6 oppilaat ovat väistössä Kalajärven koulussa. Uudisrakennuksen työmaa tarvitsee koko koulun alueen käyttöönsä (uudisrakennuksen ala, työmaajärjestelyt parakkeineen, varastoalueineen). Koulun tontilla olevaa siirtokelpoista koulua ei voida käyttää rakentamisen aikana turvallisesti alakoulutiloina, vaan lapsille on järjestettävä väistötilat lähialueen kouluihin. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 16.9.2013 61 ehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaosto (johtokunta) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 24.8.2013 päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.9.2013 273 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan 24.8.2013 päivätyn Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 27 / 100 3484/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 60 16.9.2013 Kaupunginhallitus 274 30.9.2013 131 Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Aulikki Torniainen, puh. (09) 816 25311 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 13.6.2013 päivätyn Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Puolarmetsä hankesuunnitelma 13.6.2013 - Hankesuunnitelman liite 1 Yleiset huonekortit Puolarmetsän sairaala on valmistunut 1976. Käytössä olevia eri käyttötarkoituksia palvelevia tiloja on yhteensä n. 16 000 huoneistoneliömetriä. Teknisesti rakennus on elinkaarensa päässä. Sairaalassa tällä hetkellä annettavat palvelut siirtyvät valmistuviin uusiin kohteisiin Matinkylän palvelutorille ja Espoon sairaalaan v. 2016, minkä jälkeen rakennuksen on ajateltu toimivan peruskorjattavien Jorvin sairaalassa sijaitsevien potilasosastojen väistötiloina vuosina 2016-19. Tämä edellyttää sairaalassa korjaustoimenpiteitä. Hankesuunnitelmassa esitetään rakennukseen tehtävät tarpeelliset lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteet, toimenpiteiden kustannusarvio on noin 5 milj. euroa. Espoon vuoden 2013 talousarviossa Puolarmetsän paikallissairaalan korjaustöille on varattu tälle vuodelle 2 milj. euroa ja ensi vuodelle 1 milj. euroa. Hankesuunnitelmassa esitetyt korjaukset: 1) välittömät korjaustarpeet, jotka liittyvät turvallisuuteen ja terveellisyyteen (3 milj. euroa), 2) esteettömyyden ja työturvallisuuden parantaminen sekä varautuminen toimintojen jatkumiseen vuoteen 2019 asti (2 milj. euroa)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 131 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 28 / 100 Korjaustoimenpitein rakennusta voidaan käyttää nykytarkoitukseensa Espoon sairaalan valmistumiseen saakka ja Jorvin sairaalan korjattavien potilasosastojen väistötiloina. Koska kyseessä on vanhojen tilojen muutostöitä koskeva hanke, jonka laajuus ylittää 5 000 kerros m², hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 16.9.2013 60 ehdotus Toimitusjohtaja Carl Slätis Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.9.2013 274 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 13.6.2013 päivätyn Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Eetu Salunen, Terveyspalvelut - Riikka Nikulainen, Sosiaali- ja terveystoimen esikunta - Pekka Puustinen, Tilakeskus-liikelaitos - Jukka Louhija, Vanhusten palvelut - Maija Lehtinen, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos
Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 29 / 100 1845/10.03.02/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 59 16.9.2013 Kaupunginhallitus 277 30.9.2013 132 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Aulikki Torniainen, puh. (09) 816 25311 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan 7.3.2013 päivätyn Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman, 2 päättää, että rakentamisen aloittaminen edellyttää vähintään 20 % ARA:n avustusta ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Käsittely Simpanen Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo Espoon Elä ja asu Oy:n kiinnittävän hankkeen tässä vaiheessa suunnittelijoiden ja asiaa valmistelevien viranomaisten huomioita ratkaisun löytämiseksi autopaikoitusta koskien ennalta arvattavaa pysäköintitarvetta tyydyttävästi. Värmälä Tallqvistin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksen jatkosuunnittelussa varmistettaisiin, että kyseisessä keskuksessa olisi kokoontumistilat useammalle kuin sadalle myös päiväsaikaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Simpasen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 132 Valtuusto 21.10.2013 Sivu 30 / 100 Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo Espoon Elä ja asu Oy:n kiinnittävän hankkeen tässä vaiheessa suunnittelijoiden ja asiaa valmistelevien viranomaisten huomioita ratkaisun löytämiseksi autopaikoitusta koskien ennalta arvattavaa pysäköintitarvetta tyydyttävästi. - Valtuusto toivoo, että Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksen jatkosuunnittelussa varmistettaisiin, että kyseisessä keskuksessa olisi kokoontumistilat useammalle kuin sadalle myös päiväsaikaan. Liite Oheismateriaali Selostus 8 Hankesuunnitelma 7.3.2013 - Tarveselvitys Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.3.2013 - Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto hankesuunnitelmasta Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittäessään elä ja asu -seniorikeskuksen rakentamista Leppävaaran perusteluissaan todennut, että ikäpoliittisen ohjelman mukaan vuosina 2010-2020 yli 75-vuotiaiden tarvitsemien hoitopaikkojen kokonaispeittävyyden tulee olla 7,5 %. 75 -vuotta täyttäneiden osuuden väestöstä on arvioitu kasvavan vastaavana ajankohtana 4 800 asukkaalla, mikä tarkoittaa 360 uutta hoitopaikkaa. Tavoitteeseen pyrkimiseksi Espoon tulee varautua omien asumispalvelupaikkojen kasvattamiseen toteuttamalla Espoon eri kaupunginosa-alueille elä ja asu -seniorikeskuksen kaltaisia avopalvelukeskus- ja asumispalveluja tuottavia yksiköitä. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus on järjestyksessä toinen toteutettava elä ja asu -seniorikeskus. Kauklahden vastaava valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2012. Seuraavaksi ovat vuorossa Tapiolaan ja Matinkylään toteutettavat keskukset. Hankesuunnitelmassa esitetään Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen rakennettavaksi 140 kpl 35 asukkaan ryhmiin sijoitettavaa pienasuntoa a` 25 m² yhteistiloineen sekä nykyisen Armas Launiksen tielle sijoittuvan tilan korvaava avopalvelukeskus. Avopalvelukeskukseen sijoittuu ruokala-ravintola ruoanvalmistuskeittiöineen, liikunta-, harraste- ja kokoontumistiloja talon ja ympäristön asukkaille, työhönvalmennuskeskuksen pyörittämä pesula sekä kotihoidon tukipiste. Seniorikeskus esitetään sijoitettavaksi Säterinkadun ja Alberganesplanadin rajaamalle kulmatontille Albergan kartanonpuiston kylkeen niin, että seniorikeskuksen piha liittyy luontevasti puistoon. Osoite on Säterinkatu 3, 02600 Espoo, kortteli 51204, tontti 5. Keskeinen paikka kaupunkirakenteessa osaltaan auttaa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista, julkiset ja kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät.