Opas opinnäytteen tekijälle 2009
2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5 2.4 Opinnäytteen esittäminen...6 2.5 Opinnäytteen raportin arkistointi...6 3 Opinnäytteen arviointi...6 Liitteet Liite 1 Opinnäytteen raportin malli Liite 2 Työsuunnitelma Liite 3 Arviointilomake
3 1 Oppaan käyttäjälle Opinnäyte kuuluu kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Opinnäytteen aiheen voit valita oman kiinnostuksesi ja ammatillisen suuntautumisesi mukaisesti. Tehdessäsi opinnäytettä voit kehittää luovuuttasi, syventää osaamistasi sekä edistää työllistymistä. Työ voi olla projektityö, esim. konsertti, teemapäivä, toimintatuokio, ohjaustapahtuma, messutapahtuma, matkailutapahtuma juhlan järjestäminen ja siihen liittyvät tarjoilut työelämän toimeksianto, esim. tietokannan rakentaminen, asiakastyytyväisyyskysely, kirjanpidon hoitaminen, turvajärjestelyt tuotteen tai palvelun tekeminen, esim. talon sähköistys, peräkärry, hääpuku, muotinäytöksen kampaukset ja meikkaukset koneisiin, eläimiin tai viljelyyn liittyvä selvitys Opinnäytteen laajuus on vähintään 2 opintoviikkoa. Sen voi tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä. Opiskelija esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opinnäytteestä jätetään myös kirjallinen raportti. Uusissa vuonna 2008, 2009, 2010 käyttöön otetuissa opetussuunnitelmissa opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi. Näitä vanhempien opetussuunnitelmien mukaisissa tutkinnoissa päättötodistukseen merkitään lisäksi opinnäytetyön arvosana. Ammattiopisto Lappian yhtenäisiä ohjeita opinnäytteen tekemisestä sovelletaan myös ns. vanhojen opetussuunnitelmien opinnäytetöissä.
4 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus 2.1 Aiheen valinta Opinnäyte on tutkinnon osan opintoja kokoava tehtäväkokonaisuus. Vinkkejä opinnäytteen aiheeksi voit saada opettajilta tai työssäoppimispaikasta. Antoisinta opinnäytteen tekeminen on opintojen puolivälin jälkeen, kun sinulla on jo opintoja takana, työssäoppimista suoritettuna ja tunnet tulevan ammatin sisältöä ja vaatimuksia. Työn alkuvaiheessa sinulle nimetään ohjaava opettaja (= ohjaaja), joka hyväksyy aiheesi. Jos opinnäyte tehdään ryhmässä, opettaja arvioi aiheen laajuuden ryhmän suuruuden mukaan. Ohjaus auttaa sinua näkemään työsi laajemmasta näkökulmasta ja tarvittaessa rajaamaan aihetta opinnäytteeseen sopivaksi. Ohjaajan kanssa keskustelemalla ja ohjeita noudattamalla vältyt tekemästä turhaa työtä. Myös työelämän edustajilta voit saada arvokkaita kommentteja ja ohjeita työskentelyllesi. 2.2 Opinnäytteen suunnittelu Opinnäytteen tekeminen vaatii kypsyttelyä, joten työskentelylle kannattaa varata riittävästi aikaa. Hyvä lopputulos edellyttää hyvää suunnittelua yhteistyössä ohjaajan ja kohdeyrityksen kanssa, jos teet työn työelämän toimeksiantona. Ajankäyttöä kannattaa suunnitella, sillä 2 opintoviikon laajuinen työ tarkoittaa 80 tuntia opiskelijan työtä muun opiskelun ohella. Voit hankkia tarvittavia tietoja Internetistä tai kirjastosta. Sinun kannattaa myös seurata lehtien, television ja radion keskustelua aiheesta. Lisäksi voit kartuttaa tietojasi tekemällä tutustumiskäyntejä, haastattelemalla asiaa tuntevia ihmisiä ja keskustelemalla aiheesta. Valmistelujen jälkeen laadit työsuunnitelman (liite 2) ja alustavan sisällysluettelon. Suunnitelmassa esittelet työsi aiheen; perustelut aiheen valinnalle sekä aiheen rajauksen. Keskustelemalla ohjaavan opettajan kanssa voit varmistaa, että aiheesi on sopiva
5 ja olet rajannut sen järkevästi. Merkitse lähdetiedot muistiinpanoihisi ja muuhun materiaaliin jatkotyöskentelyn helpottamiseksi. Määrittele suunnitelmassa työn tavoitteet, aikataulu ja resurssit. 2.3 Opinnäytteen kokoaminen Opinnäytteessä työn perusteena oleva tieto ja käytäntö liittyvät toisiinsa. Opinnäytteeseen kuuluu myös kirjallinen raportti työn vaiheista. Ohjaavalta opettajaltasi saat apua työsuunnitelman tekemiseen ja työn käynnistämiseen. Raportin osat Kansilehti Sisällysluettelo Johdanto Johdannossa kerrot perustelut aiheen valinnalle ja rajaukselle sekä määrittelet työn tavoitteet. Ulkoasun ohjeet ovat liitteessä 1. Työn toteutus Jaottele raportti otsikoiden avulla johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Kirjoita ymmärrettävää ja huoliteltua yleiskieltä. Työn tulokset ja niiden tarkastelu ovat raportin keskeistä antia. Pohdinta Pohdinnassa osoitat oman näkemyksesi aiheesta. Pohdinta sisältää yleispohdintaa aiheesta, aiheen hyödynnettävyyden arviointia tulevan ammatin kannalta sekä tulosten arviointia. Lisäksi sinun tulisi pohtia, mitkä asiat olivat vaikeita, missä onnistuit ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Lähteet Kokoa käyttämäsi lähdeaineisto työn loppuun lähdeluetteloon. Lähdeviittausten laatimisen ja lähdeluettelon ohjeet ovat liitteessä 1. Liitteet Mahdollisten liitteiden paikka on lähdeluettelon jäljessä. Liitteenä voi olla opinnäytteen toteutukseen liittyvää materiaalia, kuten kyselylomakkeita,
6 tulosteita, valokuvia tapahtumasta, esitteitä, piirroksia, CD tai muu tallenne. Numeroi liitteet juoksevalla numerolla ja viittaa niihin tekstissä. 2.4 Opinnäytteen esittäminen Opinnäytteiden esittämisen tavoitteena on levittää työssä kertynyt tieto muille opiskelijoille ja työelämän edustajille. Sovi esitysaika hyvissä ajoin ohjaavan opettajan kanssa. Suunnittele esitys yleisöä kiinnostavaksi ja monipuoliseksi. Hanki havaintomateriaalia ja käytä hyväksi esitysgrafiikkaa. Muista, että suullinen esitys on erilainen kuin kirjallinen raportti. 2.5 Opinnäytteen raportin arkistointi Tulosta raportti kahtena kappaleena. Toinen kappale jää ohjaavalle opettajalle ja toinen kappale tekijöille. Opettaja toimittaa kopion kiitettävän arvosanan saaneista töistä kirjastoon arkistoitavaksi, missä niihin voi tutustua. 3 Opinnäytteen arviointi Ohjaava opettaja arvioi opinnäytteen arviointiasteikolla tyydyttävä (1) kiitettävä (3). Opinnäyte arvioidaan sen tutkinnon osan kriteereillä, johon työ kuuluu. Arvioinnin kohteet näkyvät liitteenä olevassa opinnäytteen arviointilomakkeessa (liite 3). Raportti ja työn esittäminen arvioidaan äidinkielen arviointikriteerien mukaisesti. Hyväksytyn työn edellytyksenä on, että opiskelija osaa vähintään laatia ohjauksessa omaa osaamistaan kokoava opinnäyte tutkinnon osasta hankkia ohjauksessa tietoa keskeisistä lähteistä valita ohjauksessa tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät pyytää tarvittaessa apua esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen arvioida opinnäytteensä onnistumista esitellä opinnäytteensä.
Liite 1 Opinnäytteen nimi Opinnäyten alaotsikko/tarkennus Tekijä 1 Tekijä 2 Tutkinto, koulutusohjelma (luettelo, jos tekijöillä eri tutkintoja) Paikkakunta, vuosi
Liite 1 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Johdatus aiheeseen 2 1.2 Työn tavoitteet ja rajaus 2 2 Asiakastyytyväisyys 3 2.1 Asiakastyytyväisyyden syntyminen 3 2.2 Asiakastyytyväisyyden vaikutus yritykseen 4 2.3 Asiakastyytyväisyyden parantaminen 5 3 Hiihtokeskus Ski Oy 3 3.1 Ski Oy:n esittely 3 3.2 Ski Oy:n kilpailutilanne 4 3.3 Ski Oy:n markkinointi 7 4 Asiakastyytyväisyyskysely 8 4.1 Kyselyn tavoitteet 8 4.2 Kyselyn suunnittelu 9 4.3 Kyselyn tulokset 10 4.3.1 Vastaajajoukon kuvailu 10 4.3.2 Mielipiteet Ski Oy:stä 12 5 Pohdinta 13 Lähteet Liitteet
Liite 1 Ulkoasu Tämä opinnäyteohje on kirjoitettu samalla tavalla kuin opinnäyte on kirjoitettava. Opinnäyte kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Myös taulukot ja kuviot laaditaan tietokoneella. Riviväli on 1,5 ja kirjasintyyppi Times New Roman, koko 12 pistettä. Valmiin tekstin vasen reunus on 4,5 cm, ja kaikki tekstirivit, myös otsikot, alkavat samasta kohdasta. Oikea reunus on 1,5 cm. Rivin pituudeksi tulee noin 15 cm. Yläreunus on 3 cm ja alareunus 2 cm. Molemmat reunat tasataan ja teksti tavutetaan. Tekstin osia voi tähdentää sisentämällä. Uudelle sivulle on tultava tekstiä vähintään kaksi riviä. Sivut numeroidaan arabialaisin numeroin oikean yläkulmaan automaattisen sivunumeroinnin avulla kansilehdeltä alkaen, mutta merkitään näkyviin vasta toiselta sivulta alkaen. Liitteet numeroidaan erikseen. Logon korkeus on 2,73 cm ja leveys 6,69 cm. Lukujen pääotsikot kirjoitetaan pienaakkosin 1-2 pistettä suuremmalla kirjainkoolla ja lihavoimalla, alaotsikot pienin kirjaimin. Otsikot numeroidaan sisällysluettelon tapaan. Otsikon ylä- ja alapuolelle jätetään tyhjä rivi. Luku ei saa alkaa taulukolla tai kuvalla, vaan asiat on aina ensin selostettava sanallisesti. Taulukot ja kuvat tulee numeroida juoksevasti ja otsikoida. Sana Taulukko tai Kuva lihavoidaan, otsikon jälkeen ei tule pistettä. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon alapuolelle ja kuvan otsikko kuvan alapuolelle. Tekniikan ala 1351 Palveluala 510 Kulttuuriala 391 Luontoala 138 Hyvinvointiala 426 Yhteensä 2816 Taulukko 1. Ammattiopisto Lappian opiskelijamäärä 20.9.2009
Liite 1 Hyvinvointiala Luontoala Kulttuuriala Palveluala Tekniikan ala 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Kuva 1. Ammattiopisto Lappian opiskelijamäärä 20.9.2009 Liitteenä on kansilehden malli. Sisällysluettelon malli on myös liitteenä. Sisällysluettelossa voidaan käyttää otsikoiden ja sivunumeron välissä täytemerkkinä pisteviivaa.
Liite 1 Lähteisiin viittaaminen Lukijan on pystyttävä erottamaan tekstistä kirjoittajan omat ja muiden ajatukset. Lainatun tiedon lähde on aina ilmoitettava heti sen käytön jälkeen. Viite kirjoitetaan sulkeisiin lainatun kohdan jälkeen, esim. virkkeen tai kappaleen loppuun. Luettelossa ei saa olla yhtään lähdettä, johon tekstistä ei löydy viittausta. Periaate on, että lähteestä ilmoitetaan tiedot, joiden avulla lukija voi halutessaan etsiä sen kirjastosta, Internetistä, yrityksen arkistosta, oppilaitoksesta tms. Kirjat ja lehtiartikkelit Viitteessä täytyy ilmoittaa tekijän sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivut, joilta lainaus on otettu. Viite tekstin yhteydessä, jos lainataan useampi virke: (Vaara 2006, 90.) (Lämsä & Uusitalo 2006, 12-13.) Viite tekstin yhteydessä, jos lainataan yksi virke. Huomaa, että pisteen paikka vaihtuu. (Vaara 2006, 90). Verkkosivut Internet-lähteiden merkitsemisen periaate on sama kuin muidenkin, mutta sivunumero jää pois. Tekstissä viite esim. (Kansaneläkelaitos 2006.) Lait, asetukset ja standardit Laeista ja asetuksista kerrotaan nimi, voimaantulovuosi sekä tunnus ja päivämäärä. Jos samaan lakiin viitataan monta kertaa, siitä voi tekstiviitteissä käyttää vakiintunutta lyhennettä. Esimerkiksi rikoslain lyhenne on RL. Kun viite koskee tiettyä lukua ja pykälää, ne ilmoitetaan viitteessä, ellei niitä ole mainittu tekstissä. Tekstissä viittaus (Elatusturva-asetus 672/1998, 5.)
Liite 1 Standardeista merkitään lyhenne, tunnus ja vuosiluku, otsikko, kustantaja ja kustannuspaikka. Tekstissä viittaus (SFS 5831.) SFS 5831. 1998. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin ja niiden osiin. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki. Muu lähdemateriaali Luentojen, haastatteluiden, sähköpostiviestien, elektronisen median yms. painamattoman lähdeaineiston merkitsemisessä noudatetaan soveltuvin osin samoja perusperiaatteita kuin muidenkin lähteiden. Tekijän, otsikon ja ajan lisäksi mainitaan lähteen tyyppi; haastateltavasta kerrotaan myös tehtävänimike ja työpaikka, esim. (Lankinen 2006.) Lähdeluettelo Tekstin loppuun laaditaan lähdeluettelo, jossa mainitaan kaikki käytetyt lähteet. Liitteenä on malli lähdeluettelosta. Lähteisiin kuuluvat kaikki kirjapainossa tuotetut lähteet, kuten kirjat, lehdet, usein myös esitteet sekä haastattelut, esitelmät, videot, CD-romit, kalvosarjat, monisteet, radio- ja tv-ohjelmat, Internet-dokumentit ja erilaiset asiakirjat. Poikkeuksen tekevät vain säädöstekstit, joita ei merkitä lainkaan lähdeluetteloon. Lähteet merkitään luetteloon aakkosjärjestyksessä ensisijaisesti tekijän tai henkilön sukunimen mukaan. Jos julkaisulle ei ole nimetty tekijää, se aakkostetaan julkaisijayhteisön nimen tai otsikon mukaisesti. Julkaistuja lähteitä ovat teokset, artikkelit, komiteamietinnöt, sarjajulkaisut, sähköiset viestimet (TV, radio, Internet, CD-romit). Julkaisemattomia lähteitä ovat opinnäytet, haastattelut ja luentomuistiinpanot.
Liite 1 Lähdeluettelo Julkaistut lähteet Kansaneläkelaitos 2006. Työmarkkinatuki. <http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/200701124346eh?open Document> Päivitetty 18.4.2006. Luettu 8.6.2006. Lämsä, Anna-Maija & Uusitalo, Outi 2006. Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena. Edita, Helsinki. TeleWell Oy 2005. TW-640-biospäivitys. <http://www.telewell.fi/paivitykset/tw_640/tw_640_paivitys.htm > Luettu 8.6.2006. Vaara, Riitta 2006. Meikistä maskiin. Edita, Helsinki. Julkaisemattomat lähteet Lankinen, Seppo 2006. Matkailusihteeri, Kemin kaupunki. Haastattelu. 2.6.2006.
Liite 2 Opinnäytteen tekijä/tekijät Työsuunnitelma Ryhmä Päiväys Opinnäytteen otsikkoluonnos Työn tavoite ja rajaus Aiheen valinnan perustelut Työn toteutus Sisällysluettelo Tähän kirjoitat tekstiksi opinnäytteesi keskeisimmät linjanvedot: miksi tämä opinnäyte tehdään ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi. Mieti aiheen valinnan perustelut itsellesi selviksi. Samalla selvität ajatuksiasi aiheesta ja ehkä teet lopulliseen opinnäytteeseen päätyvää tekstiä. Voit perustella aiheen valintaa sekä henkilökohtaisilla että ammattiin liittyvillä perusteluilla. Kerro miten aiot kerätä tarvittavat tiedot ja miten etenet käytännön osiossa. Mitä työvälineitä käytät ja mikä on ryhmän sisäinen työnjako. Laadi alustava sisällysluettelo ja valitse painotukset. Laadi aikataulu käytännön osuuden toteuttamiselle ja raportin kirjoittamiselle. Kirjoita työsuunnitelma mahdollisimman siistiksi ja käytä vakioasettelua. Voit joutua esittelemään työsi suunnitelmaa esim. työpaikalla. Työsuunnitelmaan liitetään myös alustava sisällysluettelo. Se helpottaa työn rajausta ja jäsentelyä. Liite sisällysluettelo
Liite 3 Ammattiopisto Lappia Arviointi Opinnäytteen nimi Tutkinnon osa, johon opinnäyte kuuluu Tekijä/t Ohjaaja(t) Arviointi (1 3, M = mukautettu) Opiskelija Opettaja Työpaikan edustaja 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Opinnäytteen arvosana (sisältyy ao. tutkinnon osaan ns. uusissa opetussuunnitelmissa) Erityistä huomioon otettavaa Päiväys ja ohjaavan opettajan allekirjoitus