Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa ja kausi-epidemiat yli maapallon, nopea eteneminen, korkea sairastuvuus HIV SARS uudet zoonoosit Ihmisen oma / ihmiselle vieras mikrobi (kynnys ja ylilyönti) H5N1-pandemian uhka (HN-alatyyppejä 9x16, ihmisen omia H1N1 ja H3N2, pääosa lintujen) panostettava estämiseen varauduttava kestämiseen varautuminen antaa perusvalmiudet kohdata muitakin pandemioita H N Influenssapandemian synty

Miten influenssapandemia syntyy? 1) Peräkkäiset mutaatiot - Eivät tule esiin linnuissa - Tartunta ihmiseen antaa tilaisuuden päästä alkuun - Tartunta ihmisestä toiseen moninkertaistaa riskin - Hidas prosessi (espanjantauti?) 2) Uusi geeniyhdistelmä - Kaksoisinfektio (esim. siassa) H2N2-2/3-gal -2/6-gal - Harppauksellinen prosessi (aasialainen, hongkongilainen) 1900-luvun pandemiat

1900-luvun pandemiat 1918-19 1957-58 1968-69 Viruksen alatyyppi H1N1 H2N2 H3N2 Geenejä lintuvirukselta Kaikki 8 3 2 Sairastuvuus 25% 30% 25% Kuolleita maailmalla, milj. 40-50 1-2 <1 Kuolleita USA:ssa 500 000 70 000 34 000 Tapauskuolleisuus, USA 1.9-2.5% 0.14% 0.07% Kuolleista <65-vuotiaita 99% 36% 48% Onko seuraava H5N1? Miten vakava tauti? Varautumissuunnitelmat ilman varsinaista tietoa! Pandemian leviämisnopeus

Hongkongilainen (H3N2) 1968/69 Virologiset löydökset KTL:ssa (n=220) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 J... T... H.. M... H.. 1969 - Tulo Suomeen kesti 6 kk - Entä nykyisin? Kansalliset varautumissuunnitelmat

Kansalliset varautumissuunnitelmat (51 maasta netissä 29.11.2007) 25 20 15 10 5 0 2004 2005 2006* 2007 *Suomi mukana Suomen varautumissuunnitelma

Suomen varautumissuunnitelma: työryhmä Asettaja STM Järjestäytyminen 11.5.2005, määräaika 28.2.2006 Pj (Merja Saarinen), vpj (Juhani Eskola), jäseniä 15: Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Sisäasiainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö E-Suomen lääninhallitus Sairaanhoitopiirit (P-Suomi, P-Karjala) Suomen kuntaliitto Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto Kansanterveyslaitos Pääesikunta / lääkintähuolto-osasto Suomen Punainen Risti Sihteereitä 2, asiantuntijoita 2, erityistyöryhmiä 2 Osallistujia 78 Varautumisen peruspilarit

Varautumisen kolme peruspilaria I. Varautumissuunnittelu: Kansallinen kattosuunnitelma (päivitys 12.1.2007) Alueellinen ja kohdennettu suunnittelu, mm: - Lääninhallitukset - Sairaanhoitopiirit - Sairaalat - Terveyskeskukset - Työterveyshuolto - Sosiaalihuolto - Muut hallinnonalat - Starttipaketti miljoonapiireissä 2006 II. Rokotevalmius (hankinnat) III. Antiviraalivalmius (hankinnat) Valmiusharjoitukset ja -evaluaatiot (ECDC 2007) Kattosuunnitelman sisältökohtia

Mihin kattosuunnitelma tähtää? Suuntaa ja tukee terveydenhuollon varautumista Kuvaa muiden hallinnonalojen varautumistarpeita Sisältökohtia mm: Uhka- ja varautumisskenaariot, uhkatilan seuranta Vastuutahot ja viranomaistoimien koordinointi Eettiset periaatteet, toimivaltuudet ja toimien laillisuus Terveydenhuollon toimintalinjaukset: - potilasohjaus, hoitoketju (influenssaklinikat, varasairaalat) - resurssien kartoitus ja hankintatarve (keskitetysti rokotteet ja antiviraalit; velvoite- ja varmuusvarastointi) Kulku- ja kokoontumisrajoitukset ja -ohjeistus Avaintoimintojen turvaaminen Viestintä Korostaa varautumisen tarvetta epävarmuuksista huolimatta Hyödyllinen, vaikka H5N1-pandemiaa ei tulisikaan Miten pahaan pandemiaan varaudutaan?

Varautumisskenaarioita maailmalla Siniset varaudutaan kohtaamaan, eivät yleensä ennusteita Tunnuslukuja Sairastuvuus Tapauskuolleisuus Sairaalahoitojen osuus Kuole- mia Suomessa Sairaalahoitoja Irlanti (2002) 30% 0.14% 0.40% 2 200 6 300 USA (2005) 30% 30% Englanti (2005) 25% 25% 0.23% 2.11% 0.37% 2.50% 0.96% 11.00% 3 600 33 150 0.55% 4 850 32 750 15 100 172 800 7 200 Kanada (2004) 35% 0.39% 1.03% 7 150 18 900 Suomi (2006) 35% 0.50%* 2.00% 9 000 35 700 Ranska (2005) 25% 0.80% 4.00% 10 450 52 100 * pahin skenaariovaihtoehto FluSurge malli Suomessa

Pahin viikko Suomessa / 100 000 asukasta FluSurge, keskivertoskenaario Mallin oletuksia (keskiverto): Pandemian kesto 8 viikkoa Sairaalahoito 7 vrk Tehohoito 15%, 10 vrk Hengityskone 7.5%, 10 vrk Tilanne Suomessa: Potilaita sairaalaan 101 Potilaita sairaalassa 106 Tehohoidossa 22 Hengityskoneessa 11 Avohoitopalvelujen tarve (sairastuvuus 35%) 10 000 Ylittää nykykapasiteetin Kaikki mahdollisuudet mataloittaa sairastuvuushuippua käytettävä hyväksi H5N1-pandemian uhka tänään

H5N1-zoonoosit (WHO 4.12.2007) 2003-4 2005 2006 2007 Yhteensä Vietnam 23/32 19/61 4/7 46/100 Thaimaa 12/17 2/5 3/3 17/25 Kiina 1/1 5/8 8/13 3/4 17/26 Kambodza 4/4 2/2 1/1 7/7 Indonesia 12/19 46/56 33/38 91/113 Turkki 4/12 4/12 Irak 2/3 2/3 Azerbaidzan 5/8 5/8 Egypti 10/18 5/20 15/38 Djibouti 0/1 0/1 Nigeria 1/1 1/1 Laos 2/2 2/2 Yhteensä 36/50 42/97 80/116 49/73 207/336 72% 43% 69% 67% 62% Kuumat ajankohdat 2007

Elo Huhti Joulu Elo Huhti Joulu Elo Huhti Joulu Elo Huhti Joulu 30 25 20 15 10 5 0 H5N1-zoonoosit kuukausittain Korreloivat pandemian syntyriskiin (päivitys 4.12.2007) 2004 2005 2006 2007 Kausi-influenssan vuosisykli

37 28 19 10 1 44 35 26 17 8 51 42 33 24 15 6 700 600 500 400 300 200 100 Hongkong: Ihmisen tavallinen influenssa Diagnostisoidut tapaukset viikolta 6/2005 viikolle 45/2007 (FluNet) 0 - Talvi- ja monsuuni-epidemiat - Seuraava huippu kevättalvella 2008 - Yhdistelmäviruksen syntyriski Nykytilanne siipikarjalla

Siipikarjalla syys-joulukuussa 2007 Indonesia (myös ihmisillä) Vietnam Bangladesh Myanmar Kiina (ihmisellä) Pakistan Saudi-Arabia Nigeria Venäjä UK, Suffolk Romania, Tonavan suisto (obs 2005) Puola (Saksa: oireettomat)

Kiitos H5N1-pandemia mahdollista estää? Uusia uhkia: H9N2? (LPAI) Hongkong 1991, 2003, 4.3.2007