Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. toukokuuta 2016 (OR. en) 8728/16 VISA 135 NT 14 ELARG 61 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2016) 278 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kolmas kertomus Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 278 final. Liite: COM(2016) 278 final 8728/16 akv DG D 1 A FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 278 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Kolmas kertomus Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä {SWD(2016) 161 final} FI FI
1. JOHDANTO Euroopan unioni (EU) ja Turkki käynnistivät viisumivapautta koskevan vuoropuhelun 16. joulukuuta 2013 samalla kun ne allekirjoittivat EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen. 1 Vuoropuhelu perustuu Turkin viisumivapautta koskevaan etenemissuunnitelmaan. Etenemissuunnitelmassa asetetaan Turkille vaatimukset, jotka sen on täytettävä, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat muuttaa asetusta (EY) N:o 539/2001 siten, että sellaiset Turkin kansalaiset, joilla on EU:n vaatimusten mukainen biometrinen passi, voivat matkustaa Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten (enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana) ilman viisumia. Etenemissuunnitelmassa asetetaan Turkille 72 vaatimusta. Vaatimukset on ryhmitelty viiteen temaattiseen osa-alueeseen, jotka ovat asiakirjaturvallisuus, muuttoliikkeen hallinta, yleinen järjestys ja turvallisuus, perusoikeudet ja laittomien muuttajien takaisinotto. Komissio antoi 20. lokakuuta 2014 ensimmäisen kertomuksen Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä 2. Siinä arvioitiin kunkin vaatimuksen täyttymistä ja annettiin suosituksia sen varmistamiseksi, että Turkki edistyy edelleen kaikkien vaatimusten täyttämisessä. Marraskuun 29. päivänä 2015 pidettiin EU:n ja Turkin välinen huippukokous, jossa osapuolet sopivat järjestelyistä yhteistyönsä syventämiseksi etenkin Syyrian pakolaiskriisin hoitamisessa ja sääntöjenvastaiseen muuttoliikkeeseen puuttumisessa. Turkki ilmoitti huippukokouksessa olevansa sitoutunut nopeuttamaan etenemissuunnitelman toteuttamista muun muassa aikaistamalla kaikkien EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräysten soveltamista. Tavoitteena oli viisumivapauden saaminen lokakuuhun 2016 mennessä 3. EU suhtautui Turkin antamaan sitoumukseen myönteisesti. Komissio antoi 4. maaliskuuta 2016 toisen kertomuksen Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä. Tähän toiseen kertomukseen oli liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja 4. Valmisteluasiakirjassa kuvataan, miten Turkki on edistynyt kunkin vaatimuksen täyttämisessä ensimmäisen kertomuksen antamisen jälkeen. Toisessa kertomuksessa annetaan suosituksia, joilla pyritään varmistamaan edistyminen kaikkien vaatimusten täyttämisessä. Lisäksi valmisteluasiakirjassa arvioidaan, miten viisumipakon poistaminen Turkin kansalaisilta mahdollisesti vaikuttaa muuttoliiketilanteeseen EU:ssa. EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten ja Turkin välillä pidettiin kokoukset 7. ja 18. maaliskuuta 2016. Jälkimmäisen kokouksen päätteeksi annettiin EU:n ja Turkin julkilausuma 5, jossa todetaan seuraavaa: Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman toteuttamista nopeutetaan osallistuvien jäsenvaltioiden osalta pyrkimyksenä poistaa viisumipakko Turkin kansalaisilta viimeistään kesäkuun 2016 lopussa, jos kaikki edellytykset täyttyvät. Turkin on tätä varten toteutettava tarvittavat toimet jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi, jotta komissio voi sen jälkeen kun edellytysten täyttymisestä on laadittu 1 http://europa.eu/rapid/press-release_ip-13-1259_en.htm. 2 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten täyttämisessä, COM(2014) 646 final, http://europa.eu/rapid/press-release_ip-14-1173_en.htm 3 EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten ja Turkin kokouksessa hyväksytyn julkilausuman teksti on luettavissa osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/11/29-eu-turkey-meeting-statement/ 4 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin edistymisestä viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjen vaatimusten täyttämisessä, COM(2014) 646 final, http://europa.eu/rapid/press-release_ip-14-1173_en.htm 5 EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten ja Turkin kokouksessa Turkin hyväksytyn julkilausuman koko teksti on luettavissa osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18-eu-turkey-statement/ 2
tarvittava arviointi esittää huhtikuun loppuun mennessä asiaa koskevan ehdotuksen, jonka pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tehdä lopullisen päätöksen. Tässä kolmannessa kertomuksessa arvioidaan, onko Turkki noudattanut julkilausumaa, ja kuvataan tärkeimpiä toimia, joita se on toteuttanut toisen kertomuksen antamisen jälkeen täyttääkseen etenemissuunnitelmassa esitetyt vaatimukset. Tässä kertomuksessa annetaan myös yksityiskohtaisia suosituksia niistä toimenpiteistä, jotka Turkin on 4. toukokuuta 2016 vallinneen tilanteen perusteella vielä toteutettava, jotta se täyttäisi viimeiset täyttämättä olevat etenemissuunnitelman vaatimukset ja jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voisivat näin hyväksyä komission esittämän lainsäädäntöehdotuksen. Tähän kolmanteen kertomukseen on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään erillinen tilannekatsaus kunkin vaatimuksen täyttämisestä. Valmisteluasiakirjassa arvioidaan lisäksi, miten viisumipakon poistaminen Turkin kansalaisilta mahdollisesti vaikuttaa EU:n turvallisuustilanteeseen. Kolmas kertomus noudattaa etenemissuunnitelman rakennetta, joten siinä käsitellään yksitellen kutakin viidestä osa-alueesta. Jokaisen yhteydessä ilmoitetaan ne vaatimukset, joita ei ole vielä täysin täytetty, ja mainitaan toimenpiteet, jotka Turkin olisi toteutettava viimeisten jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi. 2. OSA-ALUE 1: ASIAKIRJOJEN TURVALLISUUS Turkki on toisen raportin julkaisemisen jälkeen edistynyt edelleen tämän osa-alueen vaatimusten täyttämisessä. Turkin viranomaiset ovat alkaneet myöntää Turkin kansalaisille uusia, turvallisempia henkilötodistuksia, jotka sisältävät biometrisiä tunnisteita. Kyseessä on pilottihanke. Kaikkien Turkin kansalaisten nykyisten henkilötodistusten korvaaminen uusilla kestää noin kolme vuotta. Hanke on nyt saatu hyvin käyntiin. Turkin viranomaiset ovat myös alkaneet tehdä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa jakaakseen tietoa väärennetyistä ja vääristä matkustusasiakirjoista. Turkin kansallinen poliisi tallentaa nykyisin Interpolin Dial-doc-tietokantaan säännöllisesti ja kohtuullisessa ajassa tietoa Turkissa rajatarkastusten yhteydessä havaituista vääristä ja väärennetyistä matkustusasiakirjoista. Kyseinen tietokanta on kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä. Turkin kansallinen poliisi on lisäksi perustanut Turkin tärkeimmille lentoasemille (Atatürkin lentoasema Istanbulissa ja Antalyan lentoasema) erityisiä yksiköitä, joiden tehtävänä on vaihtaa jäsenvaltioiden maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden kanssa tietoja ja ohjeita EU:n alueelle matkustavilta henkilöiltä löytyneistä epäilyttävistä matkustusasiakirjoista. Se on myös alkanut tarjota rajanylityspaikoissa työskenteleville virkamiehilleen enemmän koulutusta, jotta nämä pystyisivät paremmin havaitsemaan väärennetyt asiakirjat. Koulutuksessa keskitytään etenkin EU:n jäsenvaltioiden myöntämiin asiakirjoihin. Näiden toimien toteuttamisen jälkeen osa-alueesta 1 on jäljellä enää yksi vaatimus, jota Turkki ei ole täyttänyt täysimääräisesti. Tämä vaatimus koskee neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2252/2004 säädettyjen EU:n vaatimusten mukaisten biometristen passien myöntämistä Turkin kansalaisille. Tällaisissa passeissa on kontaktiton siru, jossa on haltijan kasvokuva ja 3
sormenjäljet ja joka on suojattu käyttämällä täydentävän pääsynvalvonnan (SAC) mukaista salausjärjestelmää. 6 Turkin viranomaiset ovat tehneet jo useamman kuukauden ajan teknistä työtä täyttääkseen tämän vaatimuksen. Tätä työtä on tuettu myös EU:n rahoittamalla hankkeella. Turkin viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne pystyvät täyttämään vaatimuksen täysimääräisesti vasta lokakuusta 2016. Tämä johtuu teknisistä syistä. Kun otetaan huomioon EU:n valtion- tai hallitusten päämiesten ja Turkin päätös viisumivapausprosessin nopeuttamisesta, Turkin viranomaisten ei objektiivisesti tarkasteltuna ole mahdollista täyttää tätä vaatimusta ajoissa. Turkin viranomaisten kanssa on kuitenkin sovittu kesäkuusta 2016 saman vuoden loppuun voimassa olevasta väliaikaisratkaisusta, jonka mukaan Turkin viranomaiset myöntävät kansalaisilleen passin, jossa on sekä passinhaltijan kasvokuva että hänen sormenjälkensä, jotta passinhaltija voisi hyötyä viisumivapaudesta, jos ja kun se myönnetään. Nämä väliaikaiset passit, joita myönnetään lyhyeksi voimassaoloajaksi ainoastaan vuoden 2016 loppuun asti, poikkeavat etenemissuunnitelman vaatimusten mukaisista passeista ainoastaan siinä, että niiden siru on suojattu käyttämällä laajennettua pääsynvalvontaa (EAC). Tämä salausjärjestelmä on Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vaatimusten mukainen, ja se oli vuoden 2014 loppuun asti myös Euroopan unionin käyttämä järjestelmä. Turkin viranomaisille muistutetaan, että viisumivapaa matkustaminen ei voi alkaa ennen kuin ne ovat antaneet kaikille jäsenvaltioille todistukset Turkin myöntämien passien sirujen sisältämien tietojen aitouden todentamista ja lukemista varten. 3. OSA-ALUE 2: MUUTTOLIIKKEEN HALLINTA Aloitteilla, joita Turkin viranomaiset ovat asteittain käynnistäneet rajaturvallisuuden, muuttoliikkeen hallinnan, kansainvälisen suojelun ja viisumipolitiikan aloilla, on varmistettu kaikkien tämän osa-alueen vaatimusten täyttyminen. Turkin viranomaiset ovat toteuttamillaan rajaturvallisuutta koskevilla toimilla onnistuneet merkittävästi vähentämään Turkin alueelta sääntöjenvastaisesti Kreikan saarille lähteneiden määrää. Tammikuussa 2016 tulijoita oli päivittäin keskimäärin 1 987 ja helmikuussa keskimäärin 1 942. Vastaava määrä maaliskuussa oli 852 ja huhtikuussa 140. Tulijoiden määrää on pystytty vähentämään osin lisäämällä partiointia rannikkoalueilla ja Egeanmerellä ja osin toteuttamalla tiukempia toimenpiteitä, joilla on rajoitettu turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten liikkumista Turkin sisällä. Myös EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman täytäntöönpanolla on ollut tärkeä merkitys sääntöjenvastaisten lähtöjen ehkäisemisessä. Tulevina kuukausina on tärkeää, että Turkin viranomaiset pyrkivät edelleen estämään sääntöjenvastaiset lähdöt, muun muassa torjumalla ihmissalakuljetusta harjoittavien organisaatioiden toimintaa, ja että ne seuraavat edelleen valppaina sitä, syntyykö EU:hun suuntautuvia uusia vaihtoehtoisia muuttoreittejä. Turkin viranomaiset ovat ratifioineet sopimuksen kolmikantaisen rajayhteistyökeskuksen perustamisesta Capitan Andreevon rajanylityspaikkaan. Tämä sopimus olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian. Turkin viranomaiset ovat myös ilmoittaneet virallisesti 6 Kuten etenemissuunnitelmassa todetaan, viisumipakon poistamisen jälkeen viisumivapaasti voivat matkustaa ainoastaan sellaiset Turkin kansalaiset, joilla on neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2252/2004 säädettyjen vaatimusten mukainen biometrinen passi. 4
kreikkalaisille virkaveljilleen olevansa valmiit perustamaan turvallisen viestiyhteyden maiden rannikkovartiostojen välille. Keskustelut tämän hankkeen teknisistä näkökohdista on aloitettu. Tällaisella viestiyhteydellä voidaan helpottaa tietojen vaihtoa ihmissalakuljetuksesta ja meripartioinnin koordinointia. Turkin viranomaiset ovat myös tehneet päätöksen kansallisen riskianalyysikeskuksen (NACORAC) perustamisesta. Keskuksen perustamista tuetaan EU:n rahoittamalla hankkeella. Tarkoituksena on toteuttaa myös muita EU:n rahoittamia hankkeita, joilla autetaan vahvistamaan Turkin itärajan valvontaa havaitsematta jäävien rajanylitysten estämiseksi. Lisäksi Turkin viranomaiset ovat antaneet yhteiset menettelysäännöt ja korruption torjuntasäännöt, joita sovelletaan rajaturvallisuusyksiköiden palveluksessa oleviin työntekijöihin. Turkki on toteuttanut erittäin merkittäviä toimenpiteitä myös turvapaikka-asioiden alalla. Ensinnäkin Turkin turvapaikkajärjestelmän hallinnasta vastaava maahanmuuton hallintayksikkö käsittelee nyt kaikki kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset määräajassa. Se on myös aloittanut aikaisemmin tehtyjen, edelleen arviointia odottavien turvapaikkahakemusten suman purkamisen. Tällaisia hakemuksia oli helmikuun lopussa kaiken kaikkiaan noin 140 000. Käsittelyä odottavien turvapaikkahakemusten määrää oli maahanmuuton hallintayksikön käyttöön ottaman uuden ennakoivan lähestymistavan ja sen hankkiman lisähenkilöstön ansiosta vähennetty huhtikuun loppuun mennessä jo noin 100 000 hakemukseen. Vaikka maahanmuuton hallintayksikkö käsittelee nyt turvapaikkahakemuksia nopeaan tahtiin, kaikkia käsittelyä odottavia turvapaikkahakemuksia ei objektiivisesti arvioituna ole mahdollista saada käsiteltyä kesäkuun 2016 loppuun mennessä eli EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta antamassa julkilausumassa viisuvapausprosessin päätökseen saattamiselle edellytykseksi asetettuun määräpäivään mennessä. Maahanmuuton hallintayksikkö on kuitenkin laatinut etenemissuunnitelman, jota se toteuttaa saadakseen työnsä päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Turkin viranomaiset ovat lisäksi edelleen edistyneet sosiaalisen avun antamisessa Turkissa oleville pakolaisille. Turkin hallitus antoi 27. huhtikuuta 2015 asetuksen, jolla annetaan kansainvälistä suojelua hakeville ja saaville mahdollisuus saada työlupa vastaavin ehdoin, joita Turkki on soveltanut Syyriasta tulleisiin tilapäistä suojelua saaviin pakolaisiin tammikuusta 2015. Lähitulevaisuudessa on tärkeää, että Turkin viranomaiset jatkavat toimenpiteitä, joilla autetaan kansainvälistä suojelua hakevia ja saavia pääsemään sosiaalipalvelujen piiriin ja saamaan kunnollisia asuntoja ja ammatti- ja kielikoulutusta, sekä tukevat kaikkia sellaisia aloitteita, joiden tarkoituksena on edistää näiden ihmisten sosiaalista osallisuutta ja taloudellista riippumattomuutta turkkilaisessa yhteiskunnassa. Turkin viranomaisten olisi hyödynnettävä tässä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tarjoamaa rahoitusapua, jota on lisätty Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen käyttöönoton jälkeen. Turkin viranomaiset ovat raportointikaudella edistyneet myös muuttoliikkeen hallinnan alalla. Turkki hyväksyi 26. huhtikuuta 2016 tulijoiden vapaaehtoista paluuta koskevat täytäntöönpanomenettelyt ja -periaatteet. Se on myös ratifioinut Pakistanin kanssa tehdyn takaisinottosopimuksen, joka tuli voimaan 20. huhtikuuta 2016. Lisäksi se on ehdottanut takaisinottosopimusten tekemistä 14:lle sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtömaalle, joihin kuuluvat muun muassa Afganistan, Algeria, Bangladesh, Eritrea, Ghana, Irak, Iran, Kamerun, Kongo, Marokko, Myanmar, Somalia, Sudan ja Tunisia. Joidenkin edellä mainittujen maiden kanssa on aloitettu neuvottelut. 5
Viisumipolitiikan osalta voidaan todeta, että Turkin hallitus hyväksyi 2. toukokuuta 2016 asetuksen, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat matkustaa Turkkiin ilman viisumia siitä päivästä alkaen, jona Turkin kansalaisilta poistetaan viisumipakko. Tällä asetuksella poistetaan 11 jäsenvaltion kansalaisiin edelleen sovellettava syrjivä viisumipakko. Turkin viranomaiset ovat myös toteuttaneet useita toimenpiteitä vahvistaakseen viisumijärjestelmäänsä niiden maiden osalta, joihin katsotaan liittyvän merkittävä muuttoriski. Ne ovat tiukentaneet Turkin suurlähetystöjen viisumien myöntämisessä soveltamia menettelyjä ja vaatimuksia antamalla 26. huhtikuuta 2016 direktiivin viisumihakemusten arviointiperiaatteista ja -menettelyistä. Turkin viranomaiset ovat päättäneet myös vaatia 18 maan (Afganistan, Bangladesh, Eritrea, Etelä-Afrikka, Ghana, Kamerun, Kongo, Kongon demokraattinen tasavalta, Mali, Myanmar, Nigeria, Norsunluurannikko, Pakistan, Somalia, Sri Lanka, Sudan ja Uganda) kansalaisilta lentokentän kauttakulkuviisumin. Tätä koskevaa säännöstä aletaan soveltaa 1. syyskuuta 2016. Turkin sähköinen viisumijärjestelmä on nykyisin myös merkittävästi aiempaa turvallisempi. Järjestelmä on rajattu sellaisten maiden kansalaisiin, jotka eivät ole sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtömaita, ja sellaisiin sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lähtömaiden kansalaisiin, joilla on Schengen-valtion tai Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan tai Irlannin myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa. Turkin viranomaiset ovat myös perustaneet useimpiin rajanylityspaikkoihin tarkistuspisteitä, joissa erityiskoulutuksen saaneet poliisit tarkistavat, että sähköisten viisumien haltijoiden passeissa todella on vaadittu viisumi tai oleskelulupa. Lähitulevaisuudessa on olennaisen tärkeää, että Turkki jatkaa viisumijärjestelmänsä asteittaista mukauttamista EU:n vaatimuksia vastaavaksi. Lyhyemmällä aikavälillä Turkin viranomaisten on jatkettava niiden käytännön vaikutusten seuraamista, jotka johtuvat siitä, että Turkin järjestelmän mukainen viisumivapaiden maiden luettelo poikkeaa niiden maiden luettelosta, joiden kansalaiset voivat tulla EU:n alueelle viisumivapaasti, ja reagoitava ajoissa, jos vaikuttaa siltä, että tämä helpottaa Turkin kautta EU:hun suuntautuvaa sääntöjenvastaista muuttoliikettä. Tammi- ja helmikuussa 2016 Turkin viranomaiset havaitsivat, että tämä oli tilanne Syyrian ja Irakin kansalaisten osalta, ja ne tiukensivat näiden kahden maan kansalaisten viisumivelvollisuuksia. Tämä auttoi lopettamaan merkittävät EU:hun suuntautuvat sääntöjenvastaiset muuttovirrat. Turkin viranomaisten olisi oltava valmiit toimimaan näin myös vastaisuudessa ja soveltamaan viisumipakkoa tällä hetkellä viisumivapaisiin maihin heti jos ilmenee, että monet tällaisten maiden kansalaiset käyttävät väärin mahdollisuuttaan tulla Turkkiin ilman viisumia. Niiden olisi toimittava näin etenkin silloin kun vaarana on, että Turkkiin viisumivapaasti saapuneet henkilöt siirtyvät sieltä sääntöjenvastaisesti EU:hun. Tällainen riski liittyy etenkin Iraniin, Marokkoon ja Libanoniin, joihin Turkki soveltaa viisumivapautta. Vuonna 2015 EU:hun saapui Turkin kautta sääntöjenvastaisesti 23 087 Iranin, 7 419 Marokon ja 2 044 Libanonin kansalaista. 4. OSA-ALUE 3: YLEINEN JÄRJESTYS JA TURVALLISUUS Turkin viranomaiset ovat toisen kertomuksen hyväksymisen jälkeen toteuttaneet useita osaalueeseen 3 liittyviä toimenpiteitä, joiden ansiosta on edistytty merkittävästi. Turkki on muun muassa hyväksynyt järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan uuden 6
strategian ja toimintasuunnitelman, joka sen on nyt pantava kokonaisuudessaan täytäntöön etenkin niiden toimenpiteiden osalta, joilla pyritään vähentämään rajatylittävää rikollisuutta, kuten ampuma-aseiden laitonta kauppaa. Lisäksi Turkki hyväksyi 18. huhtikuuta 2016 vuosiksi 2016 2018 uuden strategian ja monivuotisen toimintasuunnitelman huumausainekaupan torjumiseksi, ja 30. huhtikuuta 2016 se hyväksyi korruption torjuntaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman. Turkki on ratifioinut myös rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoittamista koskevan, Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja antanut samalla lainsäädäntöä saattaakseen kansallisen lainsäädäntökehyksensä kyseisen sopimuksen määräysten mukaiseksi. On erittäin tärkeää, että tämä uusi lainsäädäntö pannaan täytäntöön rahanpesunvastaisen toimintaryhmän tarkistettujen normien mukaisesti. Turkin viranomaiset ovat edelleen parantaneet Turkin rahanpesun selvittelykeskuksen (MASAK) valmiuksia tehdä yhteistyötä Turkin lainvalvontaviranomaisten kanssa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen havaitsemiseksi ja analysoimiseksi, sekä niiden valmiuksia tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten kanssa tällä osa-alueella. Tätä kehitystyötä on tuettu myös EU:n rahoittamalla hankkeella. Lisäksi Turkki on ratifioinut tuomittujen siirtämisestä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen kolme pöytäkirjaa ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen yhden pöytäkirjan. Turkki on ratifioinut myös Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja antanut asetuksen ihmiskaupan torjunnasta. Lisäksi se on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä ja sen pöytäkirjan sekä antanut henkilötietojen suojaa koskevan lain, joka ei tosin ole kaikilta osin EU:n säännöstön mukainen. Turkki on antanut kattavan lain menettelyistä, joita kaikkien Turkin viranomaisten on noudatettava täytäntöönpannessaan rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä Turkin kansainvälisiä velvoitteita. Vaikka tässä laissa ei aseteta tiukkoja määräaikoja lakisääteisten menettelyjen loppuun saattamiselle ja vaikka se ei sisällä objektiivisia ja läpinäkyviä perusteita yhteistyöpyynnön hyväksymiselle tai hylkäämiselle, sillä on selkeästi parannettu tilannetta ja sen pitäisi myös auttaa parantamaan jäsenvaltioiden ja Turkin oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa. Turkki on lisäksi toteuttanut konkreettisia toimia parantaakseen työskentelysuhteitaan Eurojustiin ja ilmaissut virallisesti vakaan aikomuksensa tehdä yhteistyösopimus mahdollisimman pian. Tällaisen sopimuksen tekemiseen asti on tärkeää, että Eurojustiin yhteyshenkilöiksi nimitetyt turkkilaiset virkamiehet varmistavat muilta osapuolilta saamiinsa tieto- ja yhteistyöpyyntöihin liittyvien jatkotoimien toteuttamisen. Siviilioikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla Turkki ratifioi 25. huhtikuuta 2016 vuoden 1996 Haagin yleissopimuksen (yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa) ja vuoden 2007 Haagin yleissopimuksen (yleissopimus lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä). Turkki on tallettanut kaikkien edellä mainittujen yleissopimusten ja pöytäkirjojen ratifioimiskirjat lukuun ottamatta edellä mainittuja kahta Haagin yleissopimusta ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehtyyn Euroopan neuvoston 7
yleissopimukseen liitettyä lisäpöytäkirjaa. Näiden viimeksi mainittujen ratifioimismenettely on vielä kesken, ja se olisi saatava päätökseen mahdollisimman pian. Lisäksi Turkki on toteuttanut toimenpiteitä ratkaistakseen ongelman, joka liittyi vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen (yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus kansainvälisestä lapsikaappauksesta) täytäntöönpanossa esiintyneisiin viiveisiin. Tuomarien ja syyttäjien korkea neuvosto totesi, että nämä viiveet liittyivät yleensä muutoksenhakuvaiheeseen ja johtuivat siitä, että nykyjärjestelmässä kaikkien valitusten käsittely on keskitetty Ankaran korkeimpaan oikeuteen. Se antoi tämän vuoksi 25. maaliskuuta 2016 asetuksen, jolla perustetaan alueelliset siviilituomioistuimet Ankaraan, Antalyaan, Erzurumiin, Gaziantepiin, Istanbuliin, Izmiriin ja Samsuniin. Nämä tuomioistuimet käsittelevät valituksia, ja ne aloittavat toimintansa 20. heinäkuuta 2016. Tästä merkittävästä kehityksestä huolimatta osa-alueen 3 vaatimusten täyttämisessä on edistytty hitaammin kuin osa-alueiden 1 ja 2 vaatimusten täyttämisessä. Joitakin tärkeitä osaalueen 3 vaatimuksia on yhä täyttämättä. Näiden jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi Turkkia kehotetaan muuttamaan äskettäin antamaansa henkilötietojen suojaamista koskevaa lainsäädäntöään sen varmistamiseksi, että se on EU:n säännöstön mukaista, ja etenkin varmistamaan, että tietosuojaviranomainen voi toimia riippumattomasti ja että lainvalvontaviranomaisten toiminta kuuluu kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan; henkilötietojen suojaamista koskeva uusi lainsäädäntö mahdollistaa sen, että Turkki voi saattaa päätökseen neuvottelut operatiivisen yhteistyösopimuksen tekemisessä Europolin kanssa; antamaan lainsäädäntöä, jossa on otettu huomioon Euroopan neuvoston alaisuuteen kuuluvan, lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) kaikkien arviointikierrosten suositukset, ja etenkin lainsäädäntöä, joka koskee poliittisten puolueiden rahoitusta, syytesuojaa, lahjontaa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta; varmistamaan oikeudellinen yhteistyö kaikkien jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa luomalla yhteistyösuhteet niiden Turkkiin lähettämiin yhteyshenkilöihin keskinäisen ymmärtämyksen ja asianomaisten menettelyjen toteutuksen edistämiseksi, tai jos tällaisia yhteyshenkilöitä ei ole, käyttämällä muita osapuolten soveltuvina pitämiä viestintä- ja yhteistyömuotoja. 5. OSA-ALUE 4: PERUSOIKEUDET Osa-alueen 4 tilannearvio vastaa osa-alueen 3 tilannearviota: Turkki on edistynyt useiden vaatimusten täyttämisessä, mutta täyttämättä on edelleen joitakin vaatimuksia, jotka edellyttävät lisätoimia. Turkin parlamentti hyväksyi 6. huhtikuuta 2016 lain, joka koskee ihmisoikeusinstituuttia ja tasa-arvoa ja jossa säädetään muun muassa etniseen alkuperään ja rotuun perustuvan syrjinnän torjumisesta. Hallitus puolestaan hyväksyi 26. huhtikuuta 2016 kansallisen strategian ja toimintasuunnitelman, jossa käsitellään suurimpia esteitä romanitaustaisten ja lähellä romaneja olevia väestöryhmiä edustavien turkkilaisten sosiaaliselle osallisuudelle Turkissa. Turkin viranomaiset ovat ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan 7 ja toimittaneet tietoja, jotka osoittavat, että Turkin kansalliseen lainsäädäntöön sisältyy jo 8
säännöksiä, jotka vastaavat pöytäkirjassa 4 edellytettyjä säädöksiä. Turkki on allekirjoittanut viimeksi mainitun pöytäkirjan sitä ratifioimatta. Turkki ei kuitenkaan ole vielä täyttänyt osa-alueen 4 tärkeintä vaatimusta, joka edellyttää, että se tarkistaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, EU:n säännöstön ja EU:n jäsenvaltioiden käytäntöjen pohjalta oikeuskehyksensä, joka koskee järjestäytynyttä rikollisuutta, sekä sen, miten tuomioistuimet, turvallisuusjoukot ja lainvalvontaviranomaiset tulkitsevat kyseistä oikeuskehystä, varmistaakseen, että oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus toteutuvat käytännössä. Turkin viranomaisten on pyrittävä täyttämään tämä vaatimus viipymättä. Niitä kehotetaan mukauttamaan terrorismia koskevaa Turkin lainsäädäntöä paremmin EU:n, Euroopan neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen normeja vastaavaksi, ja antamaan myös suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että tuomioistuimet, turvallisuusjoukot ja lainvalvontaviranomaiset tulkitsevat kyseistä lainsäädäntöä näiden normien mukaisesti. Niiden olisi etenkin mukautettava terrorismin määritelmää niin, että se paremmin vastaa tarkistettuun puitepäätökseen 2002/475/YOS sisältyvää määritelmää, kaventamalla sen soveltamisalaa ja ottamalla käyttöön oikeasuhteisuutta koskeva kriteeri. 6. OSA-ALUE 5: LAITTOMIEN MUUTTAJIEN TAKAISINOTTO Turkki on edistynyt etenemissuunnitelman osa-alueella 5 merkittävästi toisen kertomuksen antamisen jälkeen. Edistys on selkeästi tulosta Turkin 18. maaliskuuta 2016 pidetyssä huippukokouksessa antamasta sitoumuksesta. Sitoumuksensa mukaisesti Turkki suostuu nyt ottamaan takaisin kaikki sääntöjenvastaisesti Turkista Kreikan saarille 20. maaliskuuta 2016 jälkeen saapuneet tulijat. Tämä on erittäin tärkeä edistysaskel, sillä se on auttanut merkittävästi vähentämään Turkin alueelta EU:hun suuntautuvia sääntöjenvastaisia muuttovirtoja. Toinen tärkeä edistysaskel oli päätös aikaistaa EU:n ja Turkin väliseen takaisinottosopimukseen sisältyvien, kolmansien maiden kansalaisten takaisinottoa koskevien määräysten soveltamista siten, että ne tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2016. Alun perin näitä määräyksiä oli tarkoitus soveltaa 1. lokakuuta 2017 alkaen. Turkki on valmistellut sellaisen sähköisen järjestelmän perustamista, jota on tarkoitus käyttää takaisinottopyyntöjen välittämiseen ja hallinnointiin Turkin ja jäsenvaltioiden välillä. Järjestelmää testattiin pilottitasolla 2. toukokuuta 2016. Turkin viranomaiset ovat hyväksyneet etenemissuunnitelman suositusten mukaisesti myös asiakirjan, jossa määritellään takaisinottopyyntöihin vastattaessa noudatettavat sisäiset menettelyt. Tällä osa-alueella on kuitenkin tämän kolmannen kertomuksen julkaisuajankohtana edelleen täyttämättä yksi keskeinen vaatimus, jonka mukaan Turkin on pantava täysimääräisesti ja tosiasiallisesti täytäntöön kaikki EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräykset tavalla, joka osoittaa selkeästi, että takaisinottomenettelyt toimivat asianmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden suhteen. Tätä vaatimusta ei ole vielä saatu täytettyä kahdesta syystä. Siltä osin kuin on kyse niistä EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräyksistä, jotka koskevat osapuolten kansalaisten takaisinottoa ja jotka ovat olleet voimassa jo 9
1. lokakuuta 2014 lähtien, kaikki Turkin diplomaattiset edustustot EU:ssa eivät ole panneet kyseisiä määräyksiä täytäntöön järjestelmällisellä ja yhtenäisellä tavalla. Turkin viranomaiset antoivat 27. huhtikuuta 2016 diplomaattisille edustustoille suuntaviivat, joilla on tarkoitus varmistaa, että takaisinottopyyntöjen käsittelyssä noudatetaan jatkossa sopimuksen mukaisia määräaikoja ja menettelyjä ja että käsitellyistä tapauksista on saatavilla luotettavaa tilastotietoa. Siltä osin kuin on kyse niistä EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräyksistä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten takaisinottoa, komissio ei voi vielä tässä kertomuksessa todeta tähän liittyvää vaatimusta täytetyksi yksinkertaisesti siitä syystä, että kyseiset määräykset tulevat voimaan vasta 1. kesäkuuta 2016. 7. PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET EU:n ja Turkin huippukokouksessa 29. marraskuuta 2015 esitettiin Turkin viranomaisille kunnianhimoinen ohjelma, jonka tarkoituksena oli viisumivapauden käyttöönotto syksyllä 2016. Tämän ohjelman toteuttamista nopeutettiin EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta antamalla julkilausumalla, jossa todetaan seuraavaa: Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman toteuttamista nopeutetaan osallistuvien jäsenvaltioiden osalta pyrkimyksenä poistaa viisumipakko Turkin kansalaisilta viimeistään kesäkuun 2016 lopussa, jos kaikki edellytykset täyttyvät. Turkin on tätä varten toteutettava tarvittavat toimet jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi, jotta komissio voi sen jälkeen kun edellytysten täyttymisestä on laadittu tarvittava arviointi esittää huhtikuun loppuun mennessä asiaa koskevan ehdotuksen, jonka pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tehdä lopullisen päätöksen. Turkin 29. marraskuuta 2015 pidetyn huippukokouksen jälkeen osoittaman lisääntyneen sitoutuneisuuden ja määrätietoisuuden perusteella komissio katsoo, että Turkin viranomaiset ovat viime kuukausina edelleen tehostaneet toimiaan edellytysten täyttämiseksi. Se toteaa Turkin viranomaisten edistyneen tähän mennessä hyvin ja kannustaa niitä tehostamaan viipymättä pyrkimyksiään kaikkien vaatimusten täyttämiseksi, jotta Turkille voitaisiin myöntää viisumivapaus viimeistään kesäkuun lopussa. Kuten tässä kertomuksessa todetaan, Turkin viranomaiset eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet tätä kunnianhimoista päämäärää, sillä 72 vaatimuksesta seitsemän on edelleen täyttämättä. Osalla täyttämättä olevista vaatimuksista on erityistä merkitystä. Seitsemästä vielä täyttämättä olevasta vaatimuksesta kahden täyttäminen edellyttää käytäntöön ja menettelyihin liittyvistä syistä pidempää määräaikaa, minkä vuoksi niitä ei saada kaikilta osin täytettyä tämän kertomuksen julkaisemiseen mennessä. Nämä kaksi vaatimusta ovat nykyisten biometristen passien uudistaminen siten, että ne sisältävät EU:n viimeisimpien vaatimusten mukaiset turvatekijät; EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen määräysten täysimääräinen täytäntöönpano, myös niiden määräysten osalta, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten takaisinottamista. Komissio ja Turkin viranomaiset ovat sopineet, miten näiden kahden vaatimuksen kanssa toimitaan käytännössä ennen kuin ne on kaikilta osin täytetty. Komissio kehottaa Turkin viranomaisia toteuttamaan tämän kertomuksen julkaisemisen jälkeen viipymättä toimenpiteet, jotka ovat tarpeen muiden vielä täyttämättä olevien etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämiseksi, eli 10
hyväksymään etenemissuunnitelman mukaiset korruption torjuntatoimenpiteet, toisin sanoen varmistamaan Euroopan neuvoston alaisen, lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) antamien suositusten mukaisten jatkotoimien toteuttamisen; saattamaan henkilötietojen suojaamista koskevan lainsäädäntönsä EU:n vaatimusten mukaiseksi etenkin varmistamalla, että tietosuojaviranomainen voi toimia riippumattomasti ja että kyseinen lainsäädäntö kattaa lainvalvontaviranomaisten toiminnan; neuvottelemaan operatiivisen yhteistyösopimuksen Europolin kanssa, mikä on yhteydessä edellä tarkoitettuihin tietosuojalainsäädännön muutoksiin; tekemään tuloksellista rikosoikeudellista yhteistyötä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa; tarkistamaan terrorismia koskevaa lainsäädäntöään ja toimintatapojaan eurooppalaisten normien mukaisesti etenkin mukauttamalla terrorismin määritelmää niin, että se paremmin vastaa tarkistettuun puitepäätökseen 2002/475/YOS sisältyvää määritelmää, kaventamalla sen soveltamisalaa ja liittämällä siihen oikeasuhteisuutta koskeva kriteeri. Pitäen lähtökohtana sitä, että Turkin viranomaiset täyttävät viipymättä etenemissuunnitelmaan sisältyvät vielä täyttämättä olevat vaatimukset 18. maaliskuuta 2016 antamansa sitoumuksen mukaisesti, komissio esittää yhdessä tämän kertomuksen kanssa ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamiseksi siten, että sellaisilta Turkin kansalaisilta, joilla on EU:n vaatimusten mukainen biometrinen passi, poistetaan viisumipakko. Auttaakseen lainsäätäjiä päätöksenteossa komissio seuraa edelleen toimia, joita Turkin viranomaiset toteuttavat täyttääkseen jäljellä olevat etenemissuunnitelman vaatimukset. 11