Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen ehkäisy korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että koulutustaso lähestyy maailman kärkeä. Koulutusta tehostamalla voidaan pidentää työuria alkupäästä ja aikuiskoulutusta tehostamalla myös myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Opetuksen ja tutkintojen korkea laatu on koulutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden edellytys. Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehitystä vahvistetaan. Tavoitteena on, että perusopetuksen oppimistulokset ovat parhaiden joukossa kansainvälisissä vertailuissa suurten opetusryhmien määrä perusopetuksessa vähenee korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu. Korkeakoulujen opiskelija (FTE) 1) -opettajasuhde 2006 2007 2008 2009 1) Kokoaikaiseksi (Full Time Equivalent) muutettu laskennallinen opiskelijamäärä, yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilökunta (pl. laskennallinen tuntiopetus ja tutkijakoulupaikat) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Ammattikorkeakoulut 16,6 16,5 16,6 16,7 17,9 16,4 16,4 Yliopistot 8,7 8,8 8,4 8,4 7,1 7,1 7,1 Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus 2006 2007 2008 2009 2) T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,45 3,47 3,72 3,92 3,9 3,9 3,9 Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%) 2,55 2,41 2,40 2,4 2,4 2,4 2,4 Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl) 3) 1 700 1 700 1 900 1 900 1 900 2 000 2 000 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehostetaan toimia koulutuksesta valmistumisen nopeuttamiseksi, koulutuksen työelämävastaavuuden vahvistamiseksi ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentämiseksi. Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Opintojen nopeuttamiseksi lisätään opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajien koulutusta, uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteet, toteutetaan ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, uudistetaan korkeakoulujen opiskelijavalintaa ja kehitetään korkeakouluopintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä. Jatketaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä. Kehitetään maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavien opettajien ja ohjaajien osaamista. Opintotuki edistää tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia, päätoimisen opiskelun edellytyksiä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tavoitteena on, että perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta välittömästi jatko-opintoihin siirtyvien osuus nousee tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lyhenee ja koulutuksen läpäisy paranee korkeakoulututkinnon suorittamisikä laskee tutkinnon suorittaneiden työllistyminen paranee vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 60 % ja koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen kohtaanto paranee. Perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%) 4) 2006 2007 2008 2009 Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 41,9 42,9 44,2 44,0 44,5 44,5 44,5 perustutkintoon johtava koulutus 40,1 40,7 41,9 41,2 41,5 41,5 41,5 valmistavat koulutukset 5) 1,8 2,2 2,3 2,8 3,0 3,0 3,0 Lukiokoulutukseen sijoittuneet 51,1 50,8 50,6 50,2 50,5 51,2 51,7 Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 peruskouluissa 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kansanopistoissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä 91,2 91,5 92,5 91,4 92,0 92,7 93,2 2) Vuoden 2009 tiedoissa T&K menojen BKT-osuus Tilastokeskuksen, tutkimushenkilöstön osuus, tieteelliset julkaisut. 3) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut) 4) Lähde: Tilastokeskus. Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneita koskevat luvut ovat ita. 5) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä 4,3 4,7 4,8 5,3 5,5 5,5 5,5 Yhteensä 95,5 96,2 97,3 96,7 97,5 98,2 98,7 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 6) 2005 2006 2007 2008 2009 Ylioppilastutkinto työllistyneet (ei opiskelevat) 17,9 18,0 19,0 18,0 17,0 17,0 16,0 16,0 jatko-opintoihin siirtyneet (työllisinä) 22,7 24,1 25,8 25,0 24,5 24,0 23,0 23,0 jatko-opintoihin siirtyneet (ei työllisinä) 40,8 38,8 37,1 39,0 41,0 42,0 45,0 45,0 Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) työllistyneet 61,4 63,3 66,7 65,0 63,5 64,0 65,5 67,0 jatko-opintoihin siirtyneet 10,2 9.3 8,9 8,7 10,0 9,5 9,5 9,5 Ammatillinen perustutkinto (näyttötutkinto) työllistyneet 77,1 81,4 83,2 82,1 80,0 81,0 82,0 82,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 2,9 2,7 3,0 3,0 3,0 3,0 2,5 Ammattitutkinto työllistyneet 81,0 84,0 85,4 85,0 84,0 84,5 85,0 85,5 jatko-opintoihin siirtyneet 3,0 2,7 2,5 2,8 3,0 3,0 2,5 2,5 Erikoisammattitutkinto työllistyneet 95,6 96,2 96,1 96,4 95,5 96,0 96,5 97,0 jatko-opintoihin siirtyneet 0,5 0,8 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Ammattikorkeakoulututkinto, nuorten koulutus työllistyneet 83,0 84,0 86,2 87,2 84,0 86,0 87,0 87,0 jatko-opintoihin siirtyneet 4,6 4,5 3,8 3,3 4,0 4,0 4,0 4,0 Ammattikorkeakoulututkinto, aikuiskoulutus työllistyneet 91,0 90,9 91,5 92,5 91,0 92,0 92,0 92,0 jatko-opintoihin siirtyneet 1,3 1,3 1,3 1,2 1,4 1,4 1,4 1,4 Ylempi korkeakoulututkinto työllistyneet 84,2 84,9 85,0 85,6 84,5 85,0 85,5 86,0 jatko-opintoihin siirtyneet 4,3 5,0 4,5 3,8 5,3 5,0 5,0 5,0 Tohtorintutkinto työllistyneet 83,4 80,5 79,4 80,6 81,0 82,0 83,0 84,0 maasta muuttaneet 7,1 8,3 9,5 8,2 9,0 8,0 8,0 8,0 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani) 7) 2006 2007 2008 2009 Ammattikorkeakoulututkinto 25,2 25,1 25,1 25,2 24,8 24,6 24,5 Ylempi korkeakoulututkinto 27,4 27,5 28,6 27,3 27,0 26,8 26,7 6) Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteri. Kuvaa tarkasteluvuotta edeltävänä vuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tarkasteluvuoden lopussa. Työlliset opiskelijat lasketaan työllisiin, pl. ylioppilaissa, jossa ne on eroteltu omaksi kohdakseen. Vuoden 2009 luvut ovat ammatillisen koulutuksen osalta vielä ita. 7) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista 8) 2005 2006 2007 2008 2009 Lukiokoulutus (3 vuotta) 84,3 86,1 86,2 86,2 86,3 86,5 86,5 86,5 Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 57,0 56,6 58,3 58,1 59,5 60,5 62,0 63,0 Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 58,6 61,3 59,8 59,8 62,0 64,0 66,0 67,0 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 49,2 56,0 55,0 60,0 64,0 66,0 Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Korkeakoulujen rakenteita kehitetään tavoitteena kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakouluyksiköt. Tavoitteena on, että opetuksen ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja korkeakoulujen tuloksellisuus paranee. Korkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus ja opiskelijoiden liikkuvuus 2007 2008 2009 Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta (yo) 1,90 1,89 1,88 2,10 2,15 2,15 Tohtorintutkinnot/professorit (yo) 0,67 0,67 0,72 0,72 0,73 0,73 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (yo) 5 897 6 195 6 984 7 300 8 200 8 950 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat (amk) 5 299 6 294 6 962 7 100 7 500 8 220 Pätevän ja osaavan opetushenkilöstön saatavuus tulee varmistaa. Tässä tarkoituksessa huolehditaan opettajankoulutuksen riittävyydestä ja parannetaan opettajien työolosuhteita. Opettajien mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen kehittämiseen parannetaan Osaava-ohjelmalla. Tavoitteena on, että opettajien kelpoisuustilanne ja opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet paranevat ja halukkuus hakeutua opettajankoulutukseen säilyy niin, että hakijoita luokanopettajakoulutukseen on vuosittain vähintään 5 000. Opettajien kelpoisuus 9) 2005 2008 2009 8) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2009 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Yleissivistävän koulutuksen opettajista kelpoisia, % 88 88 89 90 90 91 Ammatillisen peruskoulutuksen opettajista kelpoisia, % 76 75,2 78 79 79 80 Asetettujen tavoitteiden toteutumista idaan myös sukupuolen mukaan. Opetustoimen henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen 10) 2008 2009 Perusopetus ja lukiokoulutus 21 550 21 000 30 040 32 000 35 000 Ammatillinen ja aikuiskoulutus 4 540 4 500 9 900 8 000 8 000 Vapaa sivistystyö 680 640 1 730 1 500 1 500 Opiskelijat ja tutkinnot 11) 2006 2007 2008 2009 Esiopetus opiskelijamäärä 57 930 57 110 56 650 57 750 58 770 59 000 59 200 Perusopetus uudet opiskelijat 58 000 57 650 57 030 56 770 57 880 57 500 57 500 päättötodistuksen saaneet 65 790 65 570 66 810 65 090 64 960 64 000 62 000 opiskelijamäärä 568 720 554 170 544 410 536 780 530 680 521 000 518 000 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 39 400 38 520 38 750 38 060 38 000 38 000 38 000 suoritetut ylioppilastutkinnot 32 790 33 070 32 600 32 650 33 000 33 000 33 000 opiskelijamäärä 114 140 112 390 110 080 108 390 107 400 110 000 110 000 Ammatillinen peruskoulutus uudet opiskelijat 64 710 67 710 68 400 67 370 66 500 66 500 66 000 suoritetut tutkinnot 37 280 38 860 39 110 42 520 43 500 45 000 46 800 opiskelijamäärä 14) 150 450 156 860 161 670 162 300 164 390 164 090 164 090 Ammatillinen lisäkoulutus 15) uudet opiskelijat 31 000 33 500 32 500 31 700 30 400 30 400 30 400 suoritetut tutkinnot 16 170 18 100 17 700 17 300 17 900 17 900 17 900 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 33 840 35 000 34 000 28 900 28 800 28 800 28 800 9) Päätoimiset opettajat 10) Opetushallituksen ja lääninhallitusten/aluehallintovirastojen järjestämä täydennyskoulutus, ml. Osaava-ohjelma vuodesta alkaen. 11) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden osalta ita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 12) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 13) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. 14) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 22 150 24 500 27 231 29 025 27 181 29 410 29 410 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot aloittaneet 32 370 32 120 32 590 33 676 34 305 34 963 34 900 suoritetut tutkinnot 20 767 20 570 20 951 20 044 20 581 22 000 22 000 opiskelijamäärä 115 760 114 730 113 390 115 830 118 015 115 400 115 300 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet 1 380 1 770 1 990 2 308 2 722 2 800 2 900 suoritetut tutkinnot 150 362 681 940 1 253 1 500 1 800 opiskelijamäärä 2 070 3 300 4 380 5 544 6 580 6 600 6 800 Yliopiston perustutkinnot 16) uudet opiskelijat 20 150 19 648 19 643 20 169 19 988 19 600 19 600 suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 3 814 5 879 13 876 10 775 12 300 13 000 13 800 suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 13 128 13 884 21 825 10 535 14 384 14 900 14 900 opiskelijamäärä 152 165 152 196 140 558 145 330 144 321 145 000 145 000 Yliopiston tohtorintutkinnot 1 409 1 526 1 527 1 642 1 518 1 600 1 600 Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta. Kulttuuripolitiikan keinoin edistetään myös eri hallinnonaloja läpäisevien kehittämistehtävien, kuten kestävän kehityksen, arkkitehtuuripolitiikan, luovuus- ja innovaatiopolitiikan, alueiden kehittämispolitiikan, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan toimeenpanoa, sekä huolehditaan maahanmuuttajien ja muiden eri väestöryhmien kulttuurisista tarpeista. Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Kulttuurin perusta vahvistuu Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet. 2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat Luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannetaan kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä. 3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät 15) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 16) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia vahvistetaan parantamalla paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä. 4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat Kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä vahvistetaan kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitusja tietopohjaa, tukemalla kulttuurivientiä sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä. Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja 2009 1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden laskennalliset henkilötyövuodet 2 469 2 469 2 469 esitysten määrä 11 534 11 941 11 950 Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 033 1 033 1 033 konserttien määrä 1 716 1 185 1 990 Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä 543 540 548 esitysten määrä 307 337 354 Suomen Kansallisteatterin henkilöstön määrä 333 330 340 esitysten määrä 724 605 650 Valtionosuuden piirissä olevien museoiden henkilötyövuodet 1 158 1 158 1 158 Taiteen aluekeskusten määrä 31 31 31 2. Luovan työn tekijät Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä 277/1979 277/1985 305/2000 Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % 53 56 54 Kulttuurin toimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, %.... 3,30 Kulttuurin toimialojen työlliset, 1 000 henk. 107 Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 025 1 017 1 038 Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 8,88 7,98 16,69 3. Kulttuuri ja kansalaiset Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 419 2 502 2 510 Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 162 116 180 Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. 639 670 710 Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. 265 295 280 Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. 5 143 4 900 5 200 Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 20 23 22 Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 990 2 073 1 700 Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 815 798 798 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 98 827 96 228 97 000 Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 54 344 52 647 53 000 Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 51 572 57 078 59 000 Kulttuuritapahtumissa käynnit, 1 000 henk. 1 870 2 030 1 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

4. Kulttuuri ja talous Kulttuurin toimialojen % -osuus arvonlisäyksestä.... 3,32 Kulttuurin toimialojen arvonlisäys, milj. euroa.... 5 400 Kulttuurin toimialojen tuotos, milj. euroa.... 13 000 Kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 430.. 22 000 Kulttuurin yksityinen kulutus, milj. euroa.... 7 200 Liikuntapolitiikka Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on liikunnan edistäminen ja tämän myötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Liikunnan edistämisessä huomioidaan läpileikkaavasti liikunnan yhdenvertaisuusja tasa-arvonäkökulmat, erityistä tukea liikunnan parissa tarvitsevien henkilöiden tarpeet sekä urheilun integriteetti. Liikuntapolitiikan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: 1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden saavutettavuus koko maassa. 2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, työkyvylle ja terveydelle. Tavoitteena on koko väestön liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikuntaaktiivisuuden tiedetään luovan perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. 3. Liikunnan kansalaistoiminta lisää väestön osallistumista ja vahvistaa osallisuutta Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin havaittu eroja eri väestöryhmien kesken. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua sekä kansalaistoimintaan osallistumista etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. 4. Eettinen ja yhteiskuntavastuullinen huippu-urheilutoiminta kasvattaa liikunnasta kiinnostuneiden määrää Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria. Se on antaa elämyksiä ja myönteisiä esikuvia sekä lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Lisäksi huippu-urheilutoiminta vahvistaa etenkin suurtapahtumien järjestämisen myötä liikunnan ja urheilun merkitystä kansantaloudessa. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä parantaa Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Liikuntapolitiikan tunnuslukuja 2009 1. Yhdenvertaisen saavutettavuus Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) uimahallit (m 2 ) 24 872 23 497 24 000 liikuntahallit (m 2 ) 18 873 27 587 22 000 jäähallit (m 2 ) 24 446 14 878 20 000 Yhteensä 68 191 65 962 66 000 lähiliikuntapaikat (kpl) 46 53 50 2. Liikunnallisen elämäntavan omaavien kansalaisten määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko 15 64 -vuotiaat (%) 17) miehet 31 31 35 naiset 32 32 35 Lasten ja nuorten vapaa- ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus (%) 18) Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/vko 8 9 lk 35 35 33 lukion 1 2 lk 31 31 30 ammattiin opiskelevat 1 2 lk 48 48 47 3. Liikunnan kansalaistoiminta Liikunta ja liikunnan kansalaistoiminta (%) 19) Liikunnan harrastaminen "säännöllisesti" Suomessa 17 17 18 EU-maissa 9 9 Liikunnan vapaaehtoistoimintaan sitoutuminen Suomessa 18 18 19 EU-maissa 7 7 Lasten ja nuorten (6 18 vuotiaat) osallistuminen seuratoimintaan 20) poikia 234 000 234 000 234 000 tyttöjä 190 000 190 000 190 000 Yhteensä 424 000 424 000 424 000 %-osuus kansalaistoimintaan osallistuvista 43 43 43 4. Dopingtestit ja dopingrikkomukset (kpl) Kansallisen testausohjelman testit, yhteensä 1 810 2 259 2 700 kilpailun ulkopuoliset 908 1 248 1 200 kilpailutestit 902 1 011 1 500 joista veritestejä 144 112 100 Urheilijaprofiilit, verinäytteet 100 Dopingrikkomukset 9 12 Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita nuoria ja ne sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvuja elinolojen parantaminen. Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat: 1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen ja samalla yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan asioihin nuorten uudet toimintatavat ja yhteisöt huomioon ottaen, mikä saattaa lisätä myös nuorten äänestysaktiivisuutta. 2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy Tuetaan nuorisolain edellyttämän monialaisen viranomaisyhteistyön kehittämistä kunnissa sekä etsivän nuorisotyön laajentamista koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien 17) AVTK 2009, liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee 18) Kouluterveyskysely: aineisto parillisina vuosina Etelä- ja Itä-Suomi ja Lappi, parittomina Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa 19) Eurobarometri 2009 20) Kansallinen liikuntatutkimus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

vahvistaminen, opiskeluun motivoiminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Pajatoiminnan tehoa lisätään etsivän nuorisotyön avulla. Nuoria tuetaan myös valtakunnallisten nuorisokeskusten elämänhallintajaksoilla ja -kursseilla. 3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2015 toimeenpanosta ja seurannasta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta i vuosittain ohjelman toimeenpanoa. Lasten ja nuorten elinoloja seurataan uusien elinoloindikaattorien avulla. Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja 2009 Nuorten aktiivinen kansalaisuus Nuorisotoimialan tuetut järjestöt (lkm) 115 120 125 Jäseniä järjestöissä (hlöä) 800 000 810 000 810 000 Nuorten sosiaalinen vahvistuminen Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm 210 210 210 Nuoret pajoissa, lkm/vuosi 11 304 12 472 13 000 Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % 75 76 75 Nuorisotyöttömät, lkm 34 700 33 200 25 000 Etsivä nuorisotyö kunta (kpl)/asiakkuudet (nuorta) joista 132/3 363 192/5 724 210/6 500 ohjattiin jatkotoimenpiteisiin (%) 70 76 76 Nuorten kasvu- ja elinolot Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Kuntia palvelujen piirissä (lkm) 217 271 310 Nuoret palvelujen piirissä (%) 82 86 95 Kirkollisasiat Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Kansainvälinen yhteistyö Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista. Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa. Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa) Mom. Toimintamuoto // muutos Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

29.10.30 Yleissivistävä koulutus 740 671 791 917 825 674 33 757 29.10.34 Koulurakentaminen 55 700 53 200 56 000 2 800 29.20.30 Ammatillinen koulutus 653 673 685 339 716 121 30 782 29.30.30 Vapaa sivistystyö 163 359 167 109 172 923 5 814 29.30.31 Ammatillinen lisäkoulutus 147 240 148 629 152 363 3 734 29.30.32 Oppisopimuskoulutus 135 151 140 552 140 463-89 29.30.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 20 195 20 519 21 217 698 29.40.30 Ammattikorkeakoulut 403 546 409 774 429 833 20 059 29.80.30 Kirjastot 4 421 4 471 4 603 132 29.80.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 78 866 80 107 83 167 3 060 29.80.32 ja 52 Museot 37 642 38 240 40 780 2 540 29.80.33 Kuntien kulttuuritoiminta 106 106 106-29.80.34 Kirjastorakentaminen 6 000 5 000 5 300 300 29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 16 599 17 151 17 731 580 29.90.50 Kuntien liikuntatoimi 18 886 18 974 19 058 84 29.91.50 Kuntien nuorisotyö 7 815 8 091 8 094 3 Yhteensä 2 489 870 2 589 179 2 693 433 104 254 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät 1 058 195 1 100 401 Kunnat -402 057-418 152 Kuntayhtymät 1 460 252 1 518 553 Yksityiset 1 431 675 1 488 778 Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 58,11 % vuodesta lukien. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi itu määräraha otetaan vuosittain valtion talouson. Veikkaus Oy:n varsinainen tuotto vuodelle on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuotton lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 2,9 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä yhteensä 520,4 milj. euroa eli 1 % enemmän vuoden talouson verrattuna. Tuotto on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisessa suhteessa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 101,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 222,6 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 144,5 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 52,0 milj. euroa. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle ehdotetaan x xxx,x milj. euroa, mistä 520,4 milj. euroa eli xx,x % myönnetään veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP TP TA TAE Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 87,3 89,8 90,8 110,6 115,2 119,5 - - - veikk.varat 59,0 48,5 39,9 36,5 24,7 13,1 - - - budj.varat 28,3 41,3 50,9 74,1 90,5 106,4 21) - - Tiede 239,5 239,8 261,3 270,6 283,7 332,1 355,1 387,1 415,2 veikk.varat 75,7 75,7 79,5 76,6 77,1 86,9 95,8 100,3 101,2 budj.varat 163,8 164,1 181,8 194,0 206,6 245,2 259,3 286,8 314,0 Taide 243,2 260,0 274,3 281,6 311,2 363,9 400,6 426,1 446,8 veikk.varat 128,6 136,8 150,4 152,3 164,5 191,3 209,3 220,7 222,6 budj.varat 114,6 123,2 123,9 129,3 146,7 172,6 191,3 205,4 224,2 Liikunta 90,0 93,1 99,1 101,4 106,7 127,6 137,6 143,9 147,2 veikk.varat 88,1 90,0 97,8 100,1 104,0 124,3 135,8 143,3 144,5 budj.varat 1,9 3,1 1,3 1,3 2,7 3,3 1,8 0,6 2,7 Nuoriso 30,8 34,3 39,9 42,7 47,0 55,6 69,3 65,3 69,7 veikk.varat 28,6 31,5 35,2 36,0 37,4 44,7 51,3 51,6 52,0 budj.varat 2,2 2,8 4,7 6,7 9,6 10,9 18,0 13,7 17,7 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 321,0 334,0 362,9 365,0 383,2 447,2 492,3 515,8 520,4 Veikkausvoittovarat yhteensä 380,0 382,5 402,8 401,5 407,9 460,3 492,3 515,8 520,4 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousn momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 000 1 965 000 000 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 000 252 231 000 000 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 000 45 169 000 000 Valtionosuus ja -avustus museoille 000 22 168 000 000 Liikunnan koulutuskeskukset 000 2 700 000 000 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö 000 2 523 000 000 Hallinnonalan tietohallinto Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006 2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna ovat asianhallinnan perustoiminnallisuuden laajentaminen ja sen yhteyteen liitetyt tulosohjaus ja tulosjohtamisen prosessit. 21) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Talousesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen, ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen idaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja. Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Toisaalta esimerkiksi liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Erityisenä painopisteenä liikuntatoimessa on sukupuolinäkökulman huomioonottaminen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousta laadittaessa. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 29.10.01 Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus - 1,50 29.10.34 Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 36,00-29.30.52 Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 1,00-29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 314,58 287,8 29.40.20 Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) hankintasopimusvaltuus - 25,00 29.80.34 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus 4,50 4,50 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,60 1,60 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 116 535 114 605 117 469 2 864 2 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 095 25 266 26 631 1 365 5 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 052 21 748 21 814 66 0 03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 807 8 748 8 735-13 - 0 04. Koulutuksen ja korkeakoulujen inti sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) 2 289 2 489 2 539 50 2 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 4 511 4 711 3 948-763 - 16 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 15 313 15 438 17 563 2 125 14 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 27 628 30 800 30 800 (40.) Korvaus lisäeläketurvan järjestämisestä (kiinteä määräraha) 512 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 585 585 585 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 577 2 620 2 644 24 1 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) 2 166 2 200 2 210 10 0 (88.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) 4 000 10. Yleissivistävä koulutus 841 915 905 168 954 405 49 237 5 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 46 860 45 610 47 403 1 793 4 02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 6 1 306 1 300 21 667 20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 10 889 12 889 12 894 5 0 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) 727 114 791 917 835 674 43 757 6 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 55 700 53 200 56 000 2 800 5 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 1 346 1 546 1 128-418 - 27 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 20. Ammatillinen koulutus 674 584 698 019 728 971 30 952 4 01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 329 8 290 8 485 195 2 20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 026 3 026 3 026 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 364 1 364 1 339-25 - 2 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) 661 865 685 339 716 121 30 782 4 30. Aikuiskoulutus 498 270 512 711 528 297 15 586 3 20. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 24 245 24 247 30 747 6 500 27 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 010 1 985 3 010 1 025 52 30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) 163 643 167 109 172 923 5 814 3 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (määräraha) 146 192 148 629 152 363 3 734 3 32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (määräraha) 133 709 140 552 140 463-89 - 0 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (määräraha) 17 701 20 519 21 217 698 3 52. Valtionavustus vapaan sivistystyön perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 308-692 - 69 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 8 770 8 670 7 266-1 404-16 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 754 473 2 926 924 2 724 473-202 451-7 01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 420 12 969 12 806-163 - 1 02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 541 19 309 19 019-290 - 2 03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 557 2 443 1 965-478 - 20 04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 621 1 599 1 589-10 - 1 (05.) Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 23 936 23 536 30 554 7 018 30 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (määräraha) 400 305 409 774 429 833 20 059 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 703 152 1 838 593 1 826 543-12 050-1 51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 209 350 234 711 252 081 17 370 7 52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (määräraha) 5 607 31 707 31 707 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (määräraha) 95 796 100 300 101 180 880 1 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) 15 821 15 733 17 196 1 463 9 (87.) Valtion rahoitus Aalto-yliopiston pääomaan (kiinteä määräraha) 254 105 (88.) Valtion rahoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan (kiinteä määräraha) 12 252 25 000-25 000-100 (89.) Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) 211 250-211 250-100 70. Opintotuki 880 997 937 135 936 132-1 003-0 01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 703 686 683-3 - 0 52. Opintolainojen valtiontakaus (määräraha) 31 328 36 400 35 200-1 200-3 55. Opintoraha ja asumislisä (määräraha) 780 594 824 505 818 505-6 000-1 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (määräraha) 24 635 29 200 29 500 300 1 58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 4 494 5 244 5 244 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (määräraha) 39 243 41 100 47 000 5 900 14 80. Taide ja kulttuuri 400 642 426 047 441 796 15 749 4 01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 321 5 085 4 820-265 - 5 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 004 18 729 19 221 492 3 03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 047 2 685 2 851 166 6 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 632 19 813 22 438 2 625 13 05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 501 6 697 6 412-285 - 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 709 6 814 6 860 46 1 07. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 620 614 645 31 5 08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 983 971 969-2 - 0 16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (määräraha) 17 850 18 563 713 4 30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (määräraha) 4 413 4 471 4 603 132 3 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (määräraha) 40 868 42 109 45 169 3 060 7 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (määräraha) 19 480 20 078 22 618 2 540 13 33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (määräraha) 106 106 106 34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 000 5 000 5 300 300 6 40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (määräraha) 206 252 252 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 10 375 9 475 8 276-1 199-13 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (määräraha) 12 887 13 160 13 391 231 2 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (määräraha) 209 342 220 662 222 595 1 933 1 53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 18 634 18 824 18 824 54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) 3 253 3 096 7 402 4 306 139 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 2 600 2 500 2 500 (56.) Kulttuuriviennin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 100 100-100 - 100 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 500 2 100 2 825 725 35 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 739 939 739-200 - 21 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 8 321 3 900 4 400 500 13 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (määräraha) 17 17 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 90. Liikuntatoimi 137 670 143 883 147 242 3 359 2 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (määräraha) 135 830 143 286 144 542 1 256 1 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 1 840 597 2 700 2 103 352 91. Nuorisotyö 69 348 65 256 57 908-7 348-11 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (määräraha) 51 325 51 583 52 035 452 1 51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) 18 023 13 323 5 523-7 800-59 52. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) 350 350 Yhteensä 6 374 433 6 729 748 6 636 693-93 055-1 Henkilöstön kokonaismäärä 3 564 3 515 3 472 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet: 1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. 2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa. 3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista. 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 631 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot 28 599 25 366 26 831 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Bruttotulot 965 100 200 Nettomenot 27 634 25 266 26 631 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 377 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 838 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 360 Valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruun kustannusten lisääntyminen 100 Valtionosuustarkastusten tehostaminen 100 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 22 Politiikkaohjelman poistuminen -300 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -35 Tuottavuustoimet -45 Toimintamenosäästö (HO) -253 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -64 Tasomuutos 1 480 Yhteensä 1 365 talous 26 631 000 III lisätalous 262 000 talous 25 266 000 tilinpäätös 26 095 000 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 814 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään 910 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 3) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-innein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen normatiivinen ohjaus esi- ja perusopetuksen oppilaan innin selkeyttäminen oppilaan oikeusturvan vahvistamiseksi ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen, rakenteistaminen ja sähköistäminen sekä uusien säädösten (NQF, EC- VET, SORA) mukaiset tarkistukset kaikkiin ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteisiin sekä ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) edellyttämät muutokset tutkintojen perusteisiin. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammattikoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja muun aikuiskoulutuksen sekä niiden tukipalvelujen tuloksellisuuden parantamista tukevat kehittämis-, kokeiluja käynnistämishankkeet hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista tukevan opetustoimen henkilöstön lisäkoulutuksen toimeenpano erityisenä kohteena oppilaitosjohdon lisäkoulutus, opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustukset kohdennetaan entistä laajemmille ja vaikuttavammille hankkeille opetus- ja oppimateriaalien sähköistämisen edistäminen sekä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen opetuskäytön edistäminen ml. oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdistettujen valtionavustusten jakaminen kansallisen digikumppanuuden kehittäminen opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien, oppilaitos- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

ten, yritysten ja muiden toimijoiden välille digitaalisten oppimisympäristöjen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi tasa-arvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja inneissa. Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin sähköisten järjestelmien luominen oppimistulosten seuranta-intitietojen koontiin, analysointiin ja raportointiin mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano. Erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät opiskelijavalintapalvelujen uudistamisen ja yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu käyttäjälähtöisen koulutus- ja työelämätiedon sekä neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkkotoimintojen Opetushallituksen suoritteet (kpl) 2008 kehittäminen (SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuus) ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallin sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen koulutustoimikuntien roolin kehittäminen laadullisessa ennakoinnissa, toimintaedellytysten varmistaminen ja tiiviimpi verkostoituminen tutkintojen kehittämiseksi opetushallinnon tutkinnon sekä siihen valmistavan koulutuksen kehittäminen. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Tuloksellisuuden seurannan tunnuslukuja ja raportointi otetaan käyttöön. Opetushallituksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on tarjota ajankohtaistietoa ja tukea opetustoimen tuloksellisuutta sekä turvata vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen supistuvilla markkinoilla. Tuotokset ja laadunhallinta 2009 tavoite 1. Perustoiminnan tuotoksia Opetussuunnitelmien perusteet - 7 3 5 - Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus Perustutkinnot 28 23 30 3 7 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 39 33 22 40 40 Perusopetuksen oppimistulosten inti 2 1 7 8 8 Ammattikoulutuksen oppimistulosten seurantainnit (tutkinnot) - 9 8 10 12 Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 285 000 297 000 311 500 308 000 308 000 Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 24 700 26 200 24 921 23 000 23 000 2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 375 253 315 320 320 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 411 563 765 700 750 Valtionhallinnon kielitutkinnot 2 070 1 660 1 996 2 000 1 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20