Palvelukuvaus Vanhusten palvelut ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Sosiaali- ja terveystoimiala
Sisältö Sisältö... 2 1 Tehostettu palveluasuminen... 3 2 Palvelukuvaus... 3 2.1 Palvelutuotteet... 3 2.2 Palvelusisältö... 4 2.3 Palveluun hakeutuminen... 6 3 Palveluntuottaja... 6 3.1 Toiminta-ajatus ja visio... 6 3.2 Toimintaa ohjaavat arvot... 6 3.3 Palvelun laatu... 7 4. Palvelutuotteen asiakasmaksut ja hinta... 7 4.1 Asiakasmaksut... 7 4.2 Hinta... 9 5 Asiakkaiden etuisuudet... 9 6 Keskeiset palveluntuottamista ohjaavat lait, säädökset ja suositukset... 9 2
1 Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen on tarkoitettu paljon apua tarvitseville lahtelaisille yli 65-vuotiaille vanhuksille ja muille, jotka puutteellisen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat apua ja tukea, eivätkä selviydy omassa kodissaan kotiin järjestettävien palvelujen avulla. Palveluasuminen voidaan jakaa eiympärivuorokautiseen ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen (tehostettu) sekä dementiapalveluasumiseen. Palveluasumisen kunta voi järjestää omana tuotantona tai ostopalveluna. Pitkäaikainen hoiva on järjestettävä ikäihmisten omien toiveiden mukaisesti esimerkiksi kodinomaisissa ympäristöissä, kuten tehostetun palveluasumisen yksiköissä. (Lahden kaupunki; Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710; Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Sosiaali- ja terveysministeriön (2008) mukaan palveluasumisesta ei ole olemassa virallista määritelmää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojen määritelmissä korostetaan, että palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Osa yksiköistä on palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot ja osa esimerkiksi dementiaoireisten ryhmäkoteja. Palveluasuminen jaetaan ns. tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Tavallisessa palveluasumisessa on henkilökunta paikalla vain päivällä. Tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Palveluasuminen eroaa vanhainkodista muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt ne avohoidon yksiköiksi ja asukas maksaa erikseen asumisesta ja käyttämistään palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) 2 Palvelukuvaus 2.1 Palvelutuotteet Lahden kaupungin omana tuotantona toimii neljä tehostetun palveluasumisen yksikköä. Jalkarannan palvelutalo, Kärpäsen palvelutalo ja Mukkulan palvelutalo ovat tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Lepolakoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, erityisesti muistihäiriöisille henkilöille. Palveluasumiseen muutetaan SAS-työryhmän päätöksen perusteella. Palvelutaloon muutetaan kun omassa kodissa ei enää pärjätä annettujen apujen turvin joko fyysisen toimintakyvyn laskun vuoksi tai muistisairauden vuoksi esim. öisin tarvitsee valvontaa. Tavoitteena on asukkaan asuminen palvelutalossa elämänsä loppuun saakka. Jalkarannan palvelutalo, Tarjantie 56 Jalkarannan palvelutalo on 1993 perustettu seitsemän kerroksinen kerrostalo, jossa on 47 asuntoa asukaskäytössä. Asunnot ovat kooltaan 38 40 neliötä. Asukkaat asuvat 2-7 kerroksissa ja yhteiset tilat sauna, oleskelutila ja ruokasali sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Yhteisissä tiloissa järjestetään yhteistä toimintaa palvelutalon asukkaille ja heidän läheisilleen. Toimintaa järjestävät sekä ulkopuoliset toimijat esim. vapaaehtoiset järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset kuin talon oma henkilökunta. Henkilökuntaan kuuluu palveluesimies, sairaanhoitaja ja 22 lähityöntekijää. Lähityöntekijät tekevät kolmivuorotyötä. Palveluesimies ja sairaanhoitajat ovat päivätöissä arkisin. 3
Kärpäsen palvelutalo, Palokunnantie 9 Kärpäsen palvelutalon on 2006 aloittanut toimintansa saneeratussa kolmikerroksisessa kerrostalossa. Talossa on 35 asuntoa asukaskäytössä. Lisäksi kolme asuntoa toimii omaishoidettavien lomapaikkana. Asunnot ovat kooltaan 40,5 50 neliötä. Ensimmäisessä kerroksessa on yhteisiä tiloja sauna, ruokasali ja oleskelutila. Yhteisissä tiloissa järjestetään yhteistä toimintaa palvelutalon asukkaille ja heidän läheisilleen. Toimintaa järjestävät sekä ulkopuoliset toimijat esim. vapaaehtoiset järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset kuin talon oma henkilökunta. Henkilökuntaan kuuluu palveluesimies, sairaanhoitaja ja 18 lähityöntekijää. Lähityöntekijät tekevät kolmivuorotyötä. Palveluesimies ja sairaanhoitajat ovat päivätöissä arkisin. Mukkulan palvelutalo, Mastokatu 8 Mukkulan palvelutalo on perustettu 1991 ja on kuusi kerroksinen kerrostalo. Asukas käytössä on 44 asuntoa. Asunnot ovat kooltaan 37 40 neliötä. Asukkaat asuvat 2-6 kerroksissa ja ensimmäisessä kerroksessa on yhteiset tilat sauna, ruokasali ja oleskelutila. Yhteisissä tiloissa järjestetään yhteistä toimintaa palvelutalon asukkaille ja heidän läheisilleen. Toimintaa järjestävät sekä ulkopuoliset toimijat esim. vapaaehtoiset järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset kuin talon oma henkilökunta. Henkilökuntaan kuuluu palveluesimies, sairaanhoitaja ja 21 lähityöntekijää. Lähityöntekijät tekevät kolmivuorotyötä. Palveluesimies ja sairaanhoitajat ovat päivätöissä arkisin. Lepolakoti, Kerinkallionkatu 13 Lepolakoti on aloittanut toimintansa 1998 Kivistönmäellä ja 2007 muuttanut heille saneerattuihin tiloihin Saksalaan. Lepolakoti toimii neljässä kerroksessa. Asukaskäytössä on 44 asuntoa. Asunnot ovat kooltaan 31 45 neliötä. Kolmannessa kerroksessa asuvilla on oma ruokasali samassa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on isompi ruokasali sekä saunatilat. Jokaisesta kerroksesta löytyy omat oleskelutilat asukkaille. Yhteisissä tiloissa järjestetään yhteistä toimintaa palvelutalon asukkaille ja heidän läheisilleen. Toimintaa järjestävät sekä ulkopuoliset toimijat esim. vapaaehtoiset järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset kuin talon oma henkilökunta. Henkilökuntaan kuuluu palveluesimies, sairaanhoitaja ja 21 lähityöntekijää. Lähityöntekijät tekevät kolmivuorotyötä. Palveluesimies ja sairaanhoitajat ovat päivätöissä arkisin. 2.2 Palvelusisältö Tehostettu palveluasuminen koostuu vuokra-asumisesta, hoivasta ja hoidosta sekä tukipalveluista. Tukipalvelut sisältävät asukkaiden ateriat, turvapuhelimen, saunotuksen, pyykkihuollon, kotien siivouksen kerran kuukaudessa sekä lääkkeiden annospussijakelun jakomaksun. Hoiva- ja hoitotyöhön sisältyy asukaslähtöinen hoidonsuunnittelu kuntouttavan hoitotyön keinoin. 4
Asuminen: asukkaat asuvat omissa kodeissaan, jotka kalustavat omilla huonekaluilla. Asunnoissa on valmiina sähkökäyttöinen sänky ja patja. Hoiva- ja hoitotyö: Palvelutaloon muuttaessa asukkailla on palvelu- ja hoitoneuvottelu, jossa on paikalla asukkaan lisäksi hänen omainen/läheinen, omahoitajat sekä sh/vastaava hoitaja. Neuvottelun ja asukkaiden tarpeiden perusteella tehdään asukkaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka sisältää myös kuntoutussuunnitelman. Asukas saa tarvitsemansa avun ja hoidon päivittäisissä toiminnoissa, perushoidossa, sairaanhoidollisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä, lääkehoidossa sekä ohjauksessa ja neuvonnassa. Lääkäripalvelut: Palvelutaloissa käy Lahden kaupungin sairaalan lääkäri kerran viikossa. Lääkäri pyrkii tapaamaan asukkaat muuttovaiheessa sekä myöhemmin tarpeen mukaan. Lääkärinkierto tapahtuu osin paperikiertona. Lääkäri tekee jatkotutkimuspyynnöt ja konsultaatiot sekä asukkaiden tarvitsemat lausunnot. Lääkehoitoa: Asukkaan lääkkeet tulevat koneellisena annosjakeluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Annosjakelussa asiakkaan lääkityksen päällekkäisyydet ja yhteensopivuudet tarkistetaan asiakkuuden alkaessa ja lääkityksen muuttuessa. Palvelutalon henkilöstö vastaa lääkehuollosta ja huolehtii annosjakelun ulkopuolella olevien lääkkeiden jaosta. Fysioterapeutti: Kotihoidon fysioterapeutti käy kerran viikossa. Fysioterapeutti tekee asukkaiden apuväline- ja toimintakykyarviointeja ym. sekä toimii asiantuntijana työyhteisössä. Sosiaalityöntekijä: Kotihoidon sosiaalityöntekijä tarvittaessa neuvoo ja ohjaa sekä auttaa sosiaalisiin tukiin liittyvissä asioissa. Tukipalvelut: Asukkaat saavat aamupalan. lounaan, päiväkahvin, päivällisen ja iltapalan sekä tarvittaessa väli/yöpaloja palvelutalon keittiöltä. Keittiön toimijana on Lahden Ateria. Asukkailla on mahdollisuus saada turvapuhelin kotiinsa. Hälytykset tulevat palvelutalon henkilökunnalle matkapuhelimeen. Turvapuhelin toimii lankapuhelinverkossa, lisälaitteen avulla matkapuhelinverkossa. Asukkaiden omat vaatteet pestään palvelutalon pyykkituvalla henkilökunnan toimesta. Lakanat ja pyyhkeet tulevat keskuspesulasta. Asukkaiden kotien siivous tapahtuu kerran kuukaudessa ja ikkunoiden pesu kerran vuodessa yksityisen palveluntuottajan toimesta. Lisäksi henkilökunta huolehtii päivittäisestä siistimisestä tarpeen mukaan. Kaikissa palvelutaloissa asukkailla on mahdollisuus päästä palvelutalon saunaan tai saunatiloihin pesulle viikoittain. Apuvälineet: Asukkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat apuvälineet tulevat apuvälinelainaamosta henkilökohtaisina lainoina. Palvelutalon yhteisessä käytössä on siirtämisen apuvälineitä esim. henkilönostimia ja siirtovöitä sekä pyörällisiä suihkutuoleja. Pienapuvälineet esimerkiksi erityiskammat, tarttumapihdit asukkaat hankkivat itse. Kuntoilu- ja viriketoiminnan välineistö: Palvelutaloista löytyy asukkaiden vapaasti käytettävissä olevia välineistöä niin kuntoiluun kuin virike/virkistystoimintaa. Jokaisessa talossa on Motomed, jumppaamiseen tarkoitettu kuminauhoja ja hernepusseja. Lisäksi jokaisessa talossa on erilaisia pelejä, kirjoja, musiikkia sekä mahdollisuus katsoa televisiota tai dvd.llä olevia ohjelmia. 5
2.3 Palveluun hakeutuminen Palveluasumiseen haetaan hakulomakkeella, jonka liitteenä tulee aina olla lääkärinlausunto. Ennen hakemuksen jättämistä on mahdollista, että terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, jossa hän arvioi toimintakyvyn ja mahdollisuudet tukea kotona asumista lisäpalveluin. Palvelutaloihin asukkaat valitsee SAS-työryhmä, mikä vastaa vanhusten pitkäaikaisesta laitos- tai palveluasumiseen sijoittamisesta ja hakemusten käsittelystä. SAS -lyhenne tulee sanoista selvittää, arvioida, sijoittaa. Palveluasumiseen siirtymisen lähtökohtana on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on arvioitu ja käytetty. Lisäksi asukas tarvitsee jokapäiväisistä henkilökohtaisista toimista selviytyäkseen useita hoivakäyntejä vuorokaudessa. Yleisten kriteerien tarkoituksena on luoda puitteet päätöksentekoprosessille ja sopia sekä kuvata sijoitusperusteita. Moniammatillinen työryhmä tekee jokaisesta hakijasta yksilöllisen ja kattavan arvion. Hakijoiden toimintakykyä mitataan niin sanotulla RAVA-indeksillä. Toisena mittarina käytetään muistia kuvaavaa MMSE-testiä. Arvioinnissa huomioidaan muita toimintakykyyn vaikuttavia seikkoja, joita ei voida mitata edellä mainituilla mittareilla. Arviointi tehdään yhteistyössä hakijan ja hänen läheistensä kanssa. Lahden periaatteet noudattavat Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Kun kriteerit palveluasumiseen täyttyvät, hakemus asetetaan ns. sijoituslistalle. Hoitopaikkojen tarve on kuitenkin suurempi kuin niiden tämänhetkinen lukumäärä. Hakijat joutuvat yleensä odottamaan sijoittumista hoitopaikkaan. Palveluasumispaikan vapauduttua moniammatillinen työryhmä arvioi sijoituslistalla olevista kiireellisimmän sijoitettavan. Sijoittuminen tapahtuu paikasta riippuen muutaman päivän tai yhden kuukauden sisällä. 3 Palveluntuottaja 3.1 Toiminta-ajatus ja visio Tehostetussa palveluasumisessa arvostamme ja kunnioitamme asukasta. Palveluasumisen perustehtävänä on varmistaa aktiivinen sekä ihmisen näköinen koti ja arki. Asukkaat voivat tehdä valintoja ja vaikuttaa. Rakennamme yhteisöllisyyttä asukkaiden, heidän läheistensä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Henkilöstömme on osaavaa, sitoutunutta ja toimii vastuullisesti. Palveluasumisen visio on Oma tupa, Oma lupa yhdessä toimien. 3.2 Toimintaa ohjaavat arvot Lahden kaupungin arvot ohjaavat tehostetun palveluasumisen toimintaa. Arvot ovat vastuullisuus, yhteisöllisyys, kestävä kehitys ja kehittämishalukkuus. Palveluasumisessa toimitaan yhteisten arvojen mukaisesti. Vastuullisuus näkyy mm. siinä, että kunnioitamme ja arvostamme asukasta ja hänen läheisiään. Tuemme asukkaan vastuullisuutta ja osallistumista omaan hoitoonsa. Yhteisöllisyys näkyy palvelutalon arjessa toimivana yhteistyönä asukkaiden ja heidän läheisten kanssa. Toimimme oikeudenmukaisesti ja hyväksymme erilaisuuden. Kestävä kehityksen mukaisesti asetamme toiminnallemme tavoitteita. Pysyvä ja ammattitaitoinen henkilöstö on toimintamme perusta. 6
Kehittämishalukkuuden mukaisesti kehitämme toimintaamme palveluasumisen ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Olemme avoimia ja myönteisiä muutoksille. 3.3 Palvelun laatu Palvelutalon toimintaa ohjaa visio ja toiminta-ajatus sekä talokohtaiset tuloskortit. Tuloskortit pohjautuvat vanhusten palveluiden ja kuntoutuksen yhteiseen tuloskorttiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja niistä raportoidaan johdolle. Työntekijät ovat osallistuneet tuloskortin tekemiseen. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti asukkailta ja heidän omaisiltaan / läheisiltään. Jokaisessa palvelutalossa on yleisissä tiloissa palautelaatikko. Lisäksi palautetta voi antaa suoraan henkilökunnalle, joka kirjaa palautteen. Palautteet käsitellään Lahden kaupungin ohjeistuksen mukaan ja tieto palautteista lähetetään johdolle tiedoksi. Asukasturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Henkilökunta on sitoutunut vaitiolovelvollisuuteen ja on täyttänyt salassapitositoumuksen. Palvelutaloissa on turvallisuussuunnitelmat ja henkilökunta on käynyt palo- ja pelastuskoulutuksen. Joka palvelutalon henkilökunnasta on valittu potilasturvallisuus yhdyshenkilö ja koko henkilökunta suorittaa Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen vuoden 2013 aikana. Palvelutaloissa on lääkehoitosuunnitelmat, jotka päivitetään säännöllisesti. Lääketurvallisuutta lisätään henkilökunnan Love (lääkehoidon osaaminen verkossa) koulutuksella vuoden 2014 aikana. Lisäksi lääkepoikkeamia seurataan ja kirjataan Haipro-ohjelmaan. Yhteenvedot käsitellään palvelutaloittain sekä tiedotetaan johdolle. Henkilökunta ylläpitää osaamistaan koulutuksin sekä kehittämällä omaa työtään. Uudet työntekijät perehdytetään työhönsä. Jokaisessa palvelutalossa on käytössä palvelutalojen yhteinen perehdyttämissuunnitelma, jota jokainen palvelutalo on täydentänyt omaan työyhteisön toimintaa tukevaksi. Asukkaiden ja henkilökunnan Läheltä piti tilanteet kirjataan ja niistä raportoidaan eteenpäin. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon sekä asukas että henkilökunnan turvallisuus. Riskienkartoitus ja riskianalyysi on tehty 2013. Työsuojelun kanssa tehdään yhteistyötä ja jokaisessa palvelutalossa työyhteisö on valinnut työhyvinvointiasiamiehen. Lahden kaupungin palkitsemisohjelma on käytössä jokaisessa palvelutalossa. Pegasos - tietojärjestelmään kirjaudutaan henkilökohtaisilla toimikorteilla ja salasanoilla. Kirjaamisessa on käytössä hoitotyön luokitukseen perustuva rakenteinen kirjaaminen. Palvelutaloon muutettaessa kaikille asukkaille tehdään yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma Pegasos - tietojärjestelmään palvelu- ja hoitoneuvottelun jälkeen. Samanaikaisesti asukkaalle aloitetaan RAIarvion tekeminen. Hoitoneuvotteluissa on paikalla asukkaan lisäksi omainen tai läheinen. Jokaisella asukkaalla on nimetty omahoitaja / asukasvastaava, joka huolehtii aktiivisesta yhteydenpidosta omaisiin/läheisiin. 4. Palvelutuotteen asiakasmaksut ja hinta 4.1 Asiakasmaksut Palveluasuminen on osa kotihoitoa ja asiakasmaksut perustuvat kotihoidon maksuihin. Asukkaiden maksut koostuvat kotihoitomaksusta, vuokrasta, tukipalvelumaksusta, lääkkeistä sekä muista asukkaan asumiseen liittyvistä maksuista esimerkiksi sähkö, puhelin ja lehdet. Kotihoitomaksu on jokaiselle asukkaalle henkilökohtainen, riippuen hänen bruttotuloista. Kotihoitomaksu on yksin asuvalla 37 % yli 573,00 menevästä bruttotuloista. Pariskunnan tulot lasketaan yhteen ja heidän maksunsa muodostuu yhteisistä tuloista 24 % yli 1057,00 menevästä bruttotuloista. 7
Kotihoitomaksu sisältää asukkaan hoivan ja hoidon palvelutalossa, myös sairaanhoitajan käynnit sekä palvelutalon lääkäripalvelut. Lääkärinlausunnot ja palvelutalon ulkopuolella esimerkiksi erikoissairaanhoidossa olevat käynnit maksavat erikseen. Lahden kaupungin palvelutalojen perusmaksu on 63 /kk. Tämä maksu sisältää sähkön, turvapalvelun, pyykin pesemisen, asunnon siivouksen kerran kuukaudessa sekä kodin pientarvikkeita. Turvapuhelin toimii lankapuhelin verkossa, jos asukas tarvitsee gsm-sovittimen turvapuhelimeen maksaa hän sen itse. Tällä hetkellä palveluntuottajan hinta gsm-sovittimelle on 11.70 /kk. Palvelutalojen aterioista asukas maksaa 14,00 /vrk niiltä päiviltä jolloin hän on syönyt palvelutalossa. Ateriamaksu kattaa aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan ja tarvittaessa yöpalan. Tarvittavat lisäravinteet asukas maksaa itse. Palveluasumisen perusmaksuun sisältyvät tarvikkeet ovat: Wc-paperit roskapussit pesuaineet (tiskiaine, yleispesuaine, saippua, shampoo) keittiöliinat tiskiharja, wc-harja kattolamppujen lamput Vuokra menee asunnon koon ja palvelutalon neliövuokran mukaan, oheisen taulukon mukaisesti. Vuokrankorotus on yleensä kerran vuodessa. Vesimaksu kuuluu vuokraan. Asukkaalla on mahdollista hakea asumistukea Kelalta vuokraan. Palvelutalojen asuntojen koot ja vuokrat vuonna 2014 ovat seuraavat: Palvelutalojen vuokrat 1.1.2014 alkaen asunnon koko m² uusi neliö vuokra uusi vuokra Mukkula 37 11,6 429,20 38 11,6 440,80 40 11,6 464,00 Lepolakoti 31 13,1 406,10 31,5 13,1 412,65 38,5 13,1 504,35 45 13,1 589,50 Jalkaranta 38 11,6 440,80 40 11,6 464,00 Kärpänen 40,5 11,85 479,93 50 11,85 592,50 Asukas maksaa itse käytössä olevat lääkkeensä, perusvoiteensa ja lääkkeisiin rinnastettavat valmisteet esim. haavanhoitoon kuuluvat lääkeaineet. Palvelutaloissa olevan annosjakelun jakopalkkion maksaa Lahden kaupunki. Asukas saa normaalit Kela-korvaukset lääkkeistään. Asumisen ja liikkumisen muut kulut kuten lehdet, kodin pientarvikkeet ja vakuutukset sekä kuljetuskustannukset tutkimuksiin tai hoitoon palvelutalon ulkopuolelle tai vierailut omaisten / läheisten luokse asukas maksaa itse oman käyttönsä mukaisesti. Palvelutalojen asukkailla on mahdollista käyttää palvelutalossa käyviä yksityisiä palveluntuottajien palveluita esimerkiksi parturi-kampaajan, jalkahoitajan oman tarpeensa ja toiveensa mukaan. Asukas maksaa palvelut itse palveluntuottajan hinnaston mukaisesti. 8
4.2 Hinta Palveluasumisen hinta on laskettu kustannusvertailulla suhteessa toteutuneisiin asumispäiviin. Taulukossa on vuoden 2012 laskennalliset kustannusvertailut (nettomenot) taloittain vuorokausihintoina per asumispäivä. v. 2012 vrkhinta/netto omat palvelutalot Jalkaranta 91,44 Kärpänen 80,20 Mukkula 88,23 Lepolakoti 93,13 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämät ulkopaikkakuntalaisten palveluasumisesta perittävät asiakasmaksut kotikunnalta ovat seuraavat: V. 2013 ULKOKUNTALAISTEN KÄYNNEISTÄ KOTIKUNNALTA PERITTÄVÄ MAKSU Palveluasuminen - Jalkarannan palvelutalo 116 / vrk - Kärpäsen palvelutalo 104 / vrk - Mukkulan palvelutalo 109 / vrk - Lepolakoti 117 / vrk 5 Asiakkaiden etuisuudet Asukkaalla on mahdollisuus hake Kelan etuisuuksia sekä tarvittaessa sosiaalipuolen tukitoimintoja. Kelan etuisuuksista osa on tulosidonnaisia. Etuisuuksien tarkoituksena on mahdollistaa kaikille ikäihmisille asuminen Lahden kaupungin tehostetussa palveluasumisessa. Kelan etuisuuksia ovat, Eläkkeen saajan hoitotuki, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä sekä asumistuki. Sosiaalipuolen tukia ovat kotihoidon maksun maksualennus ja toimeentulotuki. Lisäksi asukas saa käyttämistään lääkkeistään yksilökohtaiset normaalit KELA-korvaukset. 6 Keskeiset palveluntuottamista ohjaavat lait, säädökset ja suositukset Sosiaalihuoltolaki 1982 / 710 ja asetus 607 / 1983 9
Terveydenhuoltolaki 1326 / 2010 Kansanterveyslaki 6 / 1972 ja asetus 802 / 1992 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2012 / 980 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341 / 2011 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM 2013:11 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992 / 785 Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta 1363 / 2011 Henkilötietolaki 523 / 1999 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272 / 2005 Laki 734 / 1992 ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912 / 1992 STM asetus potilasasiakirjoista 2009 / 298 Työsopimuslaki 55 / 2001 Työaikalaki 605 / 1996 Vuosilomalaki 162 / 2005 Työturvallisuuslaki 2002 / 738 Pelastuslaki 2011/379 Asetus pelastustoimesta 2003 / 787 Arkistolaki 1994 / 831 Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ikähoiva -työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28 10