KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2013 vp Synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa Eduskunnan puhemiehelle Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa Oulun eteläiselle alueelle. Uuden synnytysten osalta vuonna 2017 voimaan tulevan päivystysasetuksen myötä Oulaskankaan synnytysyksikön jatko on kuitenkin vaakalaudalla, kun päivystystä koskevat määräykset tiukentuvat. Uudessa asetuksessa määrätään, että lastenlääkärin tai lastentautien hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin on oltava välittömästi tavoitettavissa synnytysyksikössä. Tilastojen mukaan kuitenkin vain yksi tuhannesta lapsesta tarvitsee välitöntä lastenlääkärihoitoa. Oulaskankaan sairaalassa on neljä erikoisalaa, joiden erikoislääkärit niin sanotusti takapäivystävät vuorokauden ympäri. Riskialttiit tapaukset ohjataan aina etukäteen erikoissairaalaan, gynekologit ja anestesialääkärit ovat paikalla vuorokauden ympäri ja Oulaskankaalla on valmius hätäsektioihin. Parhaillaan sairaalan lähellä päivystävä lääkäri voi aloittaa hoidon nopeammin kuin suuren sairaalan kuormitettu päivystäjä. Oulaisten alueella on runsaasti monennetta kertaa synnyttäviä äitejä, joiden synnytys on nopea. Läheskään kaikki eivät ehdi kotoaan Ouluun tai Kokkolaan saakka, vaan synnytykset tapahtuvat ambulanssissa tai autossa. Määräysten tiukentamista perustellaan potilasturvallisuudella, mutta vaatimukset vievät täysin päinvastaiseen suuntaan, kun synnyttäminen käynnistyy tien päällä eikä turvallisessa lähisairaalassa. 28.8.2013 julkaisemassaan rakennepoliittisessa ohjelmassa hallitus linjasi, että kuntien talous on tasapainotettava. Vuoteen 2017 mennessä on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästöt kuntien tehtäviä vähentämällä. Synnytysosaston siirtäminen Oulaskankaalta Ouluun sotii kuitenkin tätä tarkoitusta vastaan. Raahen synnytysosaston lakkauttamisen myötä Oulaskankaan vuosittainen synnytysmäärä on nyt noin tuhat. Juuri tuhat vuosittaista synnytystä on arvioitu myös kustannustehokkuuden rajaksi. Tämän kokoluokan yksikön siirtäminen toiseen sairaalaan vaatisi väistämättä mittavia investointeja. Myös sairaankuljetuskustannukset kohoaisivat merkittävästi. Tutkimusten valossa pienten yksiköiden lakkauttamista ei voi perustella potilasturvallisuudella. Tilastot osoittavat myös, että synnyttäminen on Oulaskankaalla edullisempaa kuin yliopistosairaalassa. Lähellä sijaitsevat, helposti saavutettavat synnytysyksiköt ovat sekä äitien että lasten etu. On tärkeää, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri varmistaa synnytysten jatkumisen Oulaskankaalla. Sosiaali- ja terveysministeriön on arvioitava päivystysasetuksen kielteiset vaikutukset aluesairaalaverkostolle ja oltava niiden pohjalta valmis muuttamaan linjauksiaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Onko sosiaali- ja terveysministeriö tietoinen päivystystä koskevan asetuksen kielteisistä vaikutuksista aluesairaalaverkoston tulevaisuuteen, ja onko ministeriö valmis tarkistamaan asetuksia ja toimimaan niin, että Oulaskankaan synnytysyksikön tulevaisuus turvataan? Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk 2
Ministerin vastaus KK 991/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 991/2013 vp: Onko sosiaali- ja terveysministeriö tietoinen päivystystä koskevan asetuksen kielteisistä vaikutuksista aluesairaalaverkoston tulevaisuuteen, ja onko ministeriö valmis tarkistamaan asetuksia ja toimimaan niin, että Oulaskankaan synnytysyksikön tulevaisuus turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuoltolain tavoitteena on muun muassa toteuttaa väestön tarvitsemien palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuoltolain mukaan päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Tällöin päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon muun muassa alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Synnytyksiä hoitavien sairaaloiden määrä on viimeisen vuosikymmenien aikana vähentynyt puoleen. Vuonna 1975 synnytyssairaaloita oli 62, kun niitä nyt on kolmekymmentä. Tämän syksyn aikana muutamassa sairaalassa on tehty päätöksiä synnytystoiminnan lopettamisesta. Syyt synnytysten lopettamiseen ovat olleet moninaiset. Syitä ovat olleet synnytysten väheneminen, henkilöstöpula ja pyrkimys parempaan synnytysturvallisuuteen. Kiireellisen hoidon asetuksen tavoitteena on yhtenäistää päivystyshoidon laatua Suomessa. Tämä koskee myös synnytyspäivystystä. On tärkeämpää, että synnytysyksikössä on hyvät valmiudet ja osaamistaso hoitaa komplisoitunutta synnytystä, kuin että synnyttävällä äidillä on lyhyt välimatka kotoa synnytysyksikköön. Suurimmassa osassa tapauksista, jopa yli puolessa, synnytysten ongelmat ovat ennalta arvaamattomia: alkuvaiheessa normaali synnytys muuttuu synnytyksen kuluessa poikkeavaksi ja johtaa komplikaatioihin. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovittavalla erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksella tavoitellaan sitä, että toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistetään alueen asukkaiden terveyttä ja turvataan korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Sopimuksen mukaisesti yhteistyöllä edistetään terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tavoitteena on muun muassa yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon palvelutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen sekä päivystyspisteiden väliset etäisyydet. 3
Ministerin vastaus Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueen sopimukseen on kirjattu tavoitteena, että vuoden 2014 aikana valmistellaan erikoisaloittain suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varattavan henkilökunnan koulutusvaatimukset, osaamistaso ja määrä. Samalla valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. Pohjois-Suomessa on tehty erityisvastuualueella laajaa strategiatyötä, jolla vastataan terveydenhuollon osalta väestön tuleviin tarpeisiin. Tässä alueellisessa suunnittelussa on huomioitu kiireellisen hoidon asetuksen antamat laadukkaan päivystyksen kriteerit. Kiireellisen hoidon asetukseen on kirjattu siirtymäajat. Synnytyspäivystyksen osalta siirtymäaika on vuoteen 2017. Tämä antaa mahdollisuuden alueelliseen ja paikallisen päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen kautta turvata laadukkaat palvelut väestölle Pohjois-Pohjanmaalla. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 991/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 991/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Är social- och hälsovårdsministeriet medvetet om de negativa följder som förordningen som gäller jourverksamheten har på det regionala sjukhusnätverkets framtid, och är ministeriet redo att granska förordningarna och agera så att Oulaskangas förlossningsenhets framtid kan garanteras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Målet för hälso- och sjukvårdslagen är bland annat att sörja för lika tillgång, kvalitet och patientsäkerhet när det gäller den service som befolkningen behöver. Kommunen eller sjukvårdsdistriktet ska ordna sin hälso- och sjukvård nära invånarna, om det inte är motiverat att koncentrera servicen geografiskt för att säkerställa kvaliteten på tjänsterna. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska man komma överens om platserna för jourverksamheten och arbetsfördelningen mellan dem i planen för ordnande av hälso- och sjukvård och i fråga om specialsjukvården i avtalet för ordnande av specialiserad sjukvård. I verksamhetsenheten som har hand om jouren ska finnas tillräckliga resurser och kompetens så att vårdens kvalitet och patientsäkerheten garanteras. Då man beslutar om platserna för jourverksamheten bör man beakta bland annat den prehospitala akutsjukvården inom området, avstånden mellan jourplatserna samt befolkningens servicebehov. Antalet sjukhus som har hand om förlossningar har minskat med hälften under de senaste årtiondena. År 1975 fanns det 62 förlossningssjukhus, idag finns det trettio. Under hösten har det i några sjukhus fattats beslut om att lägga ner förlossningsverksamheten. Orsakerna till att lägga ner förlossningsverksamheten har varit av många slag. Orsakerna har varit en minskning av förlossningarna, personalbrist och strävan till en bättre förlossningssäkerhet. Syftet med förordningen om brådskande vård är att förenhetliga jourvårdens kvalitet i Finland. Det här gäller också förlossningsjouren. Det är viktigare att det finns goda förutsättningar och kompetens att sköta en komplicerad förlossning i förlossningsenheten, än att mödrarna som ska föda har kort väg från hemmet till förlossningsenheten. I största delen av fallen, till och med i över hälften av dem, är förlossningsproblemen oförutsägbara. En förlossning som börjat normalt förändras under förlossningens gång och komplikationer uppstår. I avtalet om ordnande av specialiserad sjukvård inom Uleåborgs universitetssjukhus specialupptagningsområde strävar man efter att främja invånarnas hälsa och säkra special-sjukvårdstjänster av hög kvalitet genom en fungerande arbetsfördelning och samordning av verksamheten. Specialsjukvården baserar sig på undersökning och belägg för specialvård, som ges i rätt tid utgående från kundens behov. I enlighet med avtalet främjar man hälso- och sjukvårdens kvalitet, patientsäkerheten, effekterna, produktiviteten och effektiviteten genom samarbete. Som mål har man ett jour- och prehospitalt akutsjukvårdssystem, som följer enhetliga linjer för vården, inom specialupptagningsområdet. Då man planerar och utvecklar systemet beaktar man behoven 5
Ministerns svar av service, samordnandet av brådskande sjukvård och prehospital akutsjukvård och avstånden mellan jourplatserna. I avtalet för Uleåborg universitetssjukhus ansvarsområde har man som mål att under år 2014 per specialbransch förbereda utbildningskraven för personalen, personalens kompetensnivå och antal på jourverksamhetsplatserna i planen. Samtidigt förbereds beredskapsarrangemang för situationer där personalen på någon jourplats inom specialsjukvården är så underbemannad att patientsäkerheten äventyras eller någon annan specialsituation. I norra Finland har man inom specialupptagningsområdet gjort ett omfattande strategiarbete, i vilket man svarar för befolkningens framtida behov för social- och hälsovårdens del. I den här regionala planeringen har man beaktat kriterierna för en kvalitativ jourverksamhet som finns skrivna i förordningen om brådskande vård. I förordningen om brådskande vård har angetts övergångstider. För förlossningsjourens del sträcker sig övergångstiden till år 2017. Detta ger en möjlighet att genom att utveckla det regionala och lokala beslutsfattandet och verksamheten säkra kvalitativ service åt befolkningen i norra Österbotten. Helsingfors den 13 november 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6