Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten ennen tuen myöntämistä selvitetään aina henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista, ensisijaisistatulonlähteistä. Toimeentulotukea hakeva 17-64 -vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työnhakijaksi ellei hän ole toimeentulotukilain 2 a : n mukaisenhyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työt PERUSTOIMEENTULOTUKI Perusosien määrät v. 2014: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=9353819&name=dlfe-27918.pdf Asumiskustannukset Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön ja perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuuhinnat ylittävät asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuenlaskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassamahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän / - ohjaajan harkinnanperusteella asunnon vaihtaminen on kohtuutonta, kun huomioidaan perheen sosiaalisetolosuhteet. Toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk mukaan lukien hakemuskuukausi)hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Asiakasta ohjeistetaan päätöksessä hakemaan edullisempaa asuntoa jättämällä vuokraasuntohakemusedullisemmasta/pienemmästä asunnosta. Mikäli ohjeistuksen kohtuullistamisesta antaa etuuskäsittelijä, ilmoittaa hän asiasta myös asiakkaan/perheen vastaavalle sosiaalityöntekijälle, joka voi tarvittaessa tehdä suunnitelmaa asiakkaan kanssaedullisemman/pienemmän asunnon saamiseksi ja ottaa kantaa, mikäli asunnonvaihtaminen on perheen sosiaalinen tilanne huomioiden kohtuutonta. Asiakkaan on muutoin itse 3 kuukauden sisällä annettava toimeentulotukihakemuksessa selvitys siitä, kuinka on pyrkinyt asumisen kuluja kohtuullistamaan, esim. minne jättänyt hakemuksia ja milloin. Mikäli opiskelijalle on tarjottu opiskelija-asunto, velvoitetaan häntä ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kotona asuvien täysiikäisten nuorten osalta asumismenoja huomioitaessa huomioidaan perheenkoko ja nuoren tosiasiallinen velvollisuus osallistua asumisen kuluihin: esim. jos perheessä on kuusi
henkilöä, on nuoren osuus asumismenoista 1/6 ja tiliotteissa pitää näkyä nuorenosuus maksetuista asumismenoista hakemusta edeltäviltä kuukausilta. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra, erikseen maksettavat kohtuulliset lämmityskustannukset, kohtuulliset vesimaksut, saunamaksu ja kotivakuutus. Kohtuulliset asumismenot Enimmäisasumiskulut muodostuvat paikkakuntakohtaisesti huomioiden kunnassa vuokraasuntoja tarjoavien vuokrayhtiöiden keskimääräiset neliövuokrat, asuntojen saatavuus ja Kelan huomioimat enimmäisasumismenot ja asumisneliöt. Vuokratasoa seurataan vuosittain. Toimeentulotuella voidaan huomioida paikkakunnan kohtuullisen asumisen tosiasiallisetmenot. Mikäli vuokraa ei tarvitse itse maksaa, tai sen maksaa hakijan puolesta jokin muu taho, ei menoa voida katsoa hakijan tosiasialliseksi asumisen menoksi. Vuokran maksu tulee todentua hakijan omista varoista maksetuksi. IISALMI 1 henkilö (37 m2) 451 euroa/kk 2 henkilöä (57 m2) 604 euroa/kk 3 henkilöä (77 m2) 704 euroa/kk 4 henkilöä (90 m2) 825 euroa/kk 5 henkilöä (105 m2) 956 euroa/kk 6 henkilöä (115 m2) 1050 euroa/kk Opiskelijan kohtuuhintaisiksi asumisen kuluiksi huomioidaan 252 /kk Kelan opintotuenasumislisään hyväksyttyjen enimmäisasumiskulujen mukaisesti. KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ: 1 henkilö (37 m2) 370 euroa/kk 2 henkilöä (57 m2) 484 euroa/kk 3 henkilöä (77 m2) 628 euroa/kk 4 henkilöä (90 m2) 726 euroa/kk 5 henkilöä (105 m2) 849 euroa/kk 6 henkilöä (115 m2) 927 euroa/kk Yllä mainittuihin enimmäisasumiskuluihin sisältyvät asumisen kulut eri asumismuodoissa: Rivi- ja kerrostaloasunto (vuokra- tai omistusasunto) - vuokra tai yhtiövastike ja osakehuoneiston hoitovastike sekä rahoitusvastikkeesta koron osuus - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot, edellyttäen että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot huomioitu
- mahdolliset lämmityskulut mikäli eivät sisälly vuokraan (esim. kaukolämpö, sähkö, puu, öljy) Omakotitalo (vuokra tai omistus) - vuokra - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot, edellyttäen että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot huomioitu - lämmityskulut mikäli eivät sisälly vuokraan (esim. kaukolämpö, sähkö, puu, öljy) - kiinteistövero - tontin vuokra - jätehuolto -jätekaivon tyhjennys -lumen auraus -tienhoito- ja yksikkömaksut -nuohous Lisäksi kaikissa asumismuodoissa huomioidaan menona erikseen mahdollinen vesimaksu, pyykkitupamaksu, saunamaksu, taloussähkö ja koti- ja palovakuutus kohtuullisensuuruisena. - Kohtuullinen veden kulutus on enintään 22 /henkilö/kuukausi. - Pyykkituvan käytön kuluja huomioidaan enintään 8 koneellista/henkilö/kk. - Kohtuullinen saunamaksu on enintään 15 e/kk/talous (käyttömaksu tai mahdolliset ylimääräiset sähkö- tai polttopuukulut asuntoon kuuluvissa saunoissa). - Kohtuullinen taloussähkön osuus on enintään: 40 /yksin asuva henkilö/kk, 50 /2-3 henkilön perhe/kk, 60 /4 henkilön perhe/kk 70 /yli 5 henkilön perhe/kk (huom. lämmityssähkö sisältyy paikkakuntakohtaisiin kohtuullisiin asumismenoihin) -Kohtuuhintainen koti- ja palovakuutus: kerros- tai rivitaloasunnoissa enintään 7 /perhe/kk ja omakotitaloissa enintään 25 /kk. Enimmäisasumismenoista lämmityksen kuluina huomioidaan pääasiallisen lämmitysmuodon mukaisesti enintään: Puulämmitteisissä taloissa polttopuita huomioidaan 2 kuutiota/kk kun kyseessä on asunnon lämmittäminen puilla ja enintään 3 kuutiota/kk mikäli myös käyttövesi lämmitetään puilla. Lisälämmitykseen polttopuita voidaan huomioida enintään 1kuutio/kk. Polttopuiden hinta enintään 50 e/kuutio tai toimeentulotuen käsittelijän arvionperusteella edullisin alueella saatavissa oleva kuutiohinta. Kerralla voidaan huomioida enintään puolen vuoden polttopuut pitkäaikaisasiakkaille laskua tai maksutositetta vastaan. Mahdollisuus on myöntää myös maksusitoumuspuuntoimittajalle. Pelletti- ja brikettilämmityskulut huomioidaan erillisen tarveselvityksen perusteella.
Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Tapauskohtaisesti, esim. jatkuva perustoimeentulotuenasiakkuus, asumismenot voidaan huomioida myös laskuneräpäivän mukaan. Tasauslaskut huomioidaan kohtuukulutuksen mukaisesti erääntymiskuukaudelle. Kotona asuvien täysi-ikäisten nuorten osalta asumismenoja huomioitaessa huomioidaan perheen koko: esim. jos perheessä kuusi henkilöä, on nuoren osuus asumismenoista 1/6. Tiliotteissa pitää näkyä nuoren osuus tosiasiallisesti maksetuista asumismenoista. Terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (yleensä ns. käsikauppalääkkeet) sisältyvät perusosaan. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet otetaan laskelmassa huomioon kokonaisuudessaan. Hakiessaan toimeentulotukea lääkkeisiin hakijan on esitettävä lääkereseptit ja kuitit ostoista. Pitkäaikaisasiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus apteekkiin, jos hän ei pysty ostamaan lääkkeitä. Toimeentulotukeen hyväksyttäviksi menoiksi lasketaan pääsääntöisesti vain julkisenterveydenhuollon käytöstä aiheutuneet kustannukset. Hammashoidossa edellytetään käytettäväksi julkisen terveydenhuollon palveluja. Hammasproteeseista ja suuremmasta hampaiden korjauksesta on esitettävä kirjallinen. kustannusarvio ennen toimeentulotukiasian käsittelemistä. Kustannusarviohammasproteesien teosta ja korjauksesta tulee hakea kahdesta eri liikkeestä. Proteesienteettäminen tai korjaus huomioidaan halvimman kustannusarvion mukaan. Jos proteesit täytyy uusia useammin kuin 3 vuoden välein, on siitä oltava hammaslääkärin suositus. Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, ja mahdollista tukea kustannuksiin tulee hakea jo silmälasien hankintaa suunniteltaessa. Silmälasit voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa korkeintaan 4 vuoden välein ja tätä useammin vain lääketieteellisesti perustellusta syistä. Fysioterapiana huomioidaan ainoastaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän avohoidonkuntoutuksena järjestämät hoidon kustannukset. Yksityisen fysioterapian kustannukset eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Kelan kustantaman psykoterapian omavastuuosuuteen voidaan myöntää toimeentulotukea. Mikäli psykoterapian tarve jatkuu vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämäkuntoutus loppuu, tulee asiakas ohjata terveyskeskuksen aikuistenmielenterveyspalvelujen yksikköön jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista.
TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisperustein perustoimeentulotuen asiakkuudessa oleville mm. opiskelukustannuksiin, lasten harrastusmenoihin, kodinhankintoihin, lasten luonapidosta aiheutuviin kustannuksiin, vuokravakuuksiin, muuttokustannuksiin tai muihin tarvittaviin menoihin sosiaalityöntekijän harkinnanperusteella. Tarvittaviin menoihin tulee tehdä kirjallinen toimeentulotukihakemus ja esittää perustelut tarpeille. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaistariippuvuutta toimeentulotuesta. Tukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa hakija ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mikäli ennaltaehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtiontakaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainentoimeentulotukeen nähden, ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolainatoimeentulonsa turvaamiseksi. Opintolaina on nostettavissa joka vuosi välillä 1.8. - 31.7. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea elokuulle, huomioidaan yhden kuukauden opintolainaerä tulona, mikäli opintolaina on tosiasiallisesti opiskelijan nostettavissa. Opiskelijan tulee täyttää erillinen opiskelijaliite hakiessaan toimeentulotukea. Mikäli opiskelija ei saa opintoetuuksia tai opinnot ovat viivästyneet eikä opiskelija ole siitä syystä enää oikeutettu opintotukeen, tulee varata aika sosiaalityöntekijälle. Kesäaikana opiskelijan ensisijainen tulonlähde on palkkatyö. Tarvittaessa sosiaalitoimesta avustetaan opiskelijaa kesätyön hakemisessa.