TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2010

2 1

3 2 SISÄLTÖ 1 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS 2 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Pitkäaikaisasiakas Opiskelijat Yrittäjät Asevelvolliset Vangit 6 3 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA 6 4 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT 6 5 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Perustoimeentulotuki Perusosa Alennettu perusosa Asumismenot Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut Terveydenhuoltomenot Hammashoito Silmälasit Kuntoutushoidot ja terapiat Täydentävä toimeentulotuki Vuokravakuus Muuttokustannukset Erityisistä tarpeista johtuvat menot Ehkäisevä toimeentulotuki Huomioon otettavat tulot ja varat 19 6 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELYPROSESSI Toimeentulotuen hakeminen Laskelma ja päätös Toimeentulotuen maksaminen 23 7 MUUTOKSENHAKU 24 8 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 24

4 3 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten ennen tuen myöntämistä selvitetään aina henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista, ensisijaisista tulonlähteistä. Toimeentulotukea hakeva vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työnhakijaksi ellei hän ole toimeentulotukilain 2 a : n mukaisen hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. 2.1 Pitkäaikaisasiakas Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaaksi määritellään asiakas, joka on viimeisen vuoden aikana saanut toimeentulotukea vähintään kuuden (6) kuukauden ajan.

5 4 2.2 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden, ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolaina toimeentulonsa turvaamiseksi. Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt opiskelijasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi ilmoitus opiskelupaikasta on tullut myöhään), voidaan toimeentulotuki myöntää määräajaksi. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintotuesta tehdään perintä, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Mikäli opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai vaikka opiskelija on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, huomioidaan laskelmassa opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus tulona. Mikäli opiskelija ei saa opintolainan valtiontakausta, tulee hänen antaa Kelalle tämän pyytämä selvitys maksuhäiriöön johtaneista syistä ennen kuin toimeentulotukiasia voidaan käsitellä. Opiskelijan tulee myös esittää toimeentulotuen käsittelijälle selvitys ulosotossa olevista veloistaan. Mikäli opiskelija ei Kelalle antamastaan selvityksestä huolimatta voi saada opintolainan valtiontakausta, tulee hänen selvittää mahdollisuutensa rahoittaa opiskelunsa muulla tavalla. Mikäli opiskelija on ollut ennen opiskelunsa aloittamista työtön, eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, voidaan hänen opiskelunsa turvata toimeentulotuen varoin. Opiskelijan mahdollisuudet työllistyä osa-aikaisesti tai suorittaa opiskelunsa esimerkiksi Kelan kuntoutusrahan turvin tulee selvittää. Alaikäisen opiskelijan osalta opintolainan nostamista ei edellytetä, mikäli opiskelija asuu vanhempiensa luona. Täysi-ikäisellä opiskelijalla laina otetaan aina huomioon paitsi mikäli hän asuu vanhempiensa luona ja opiskelee sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin (lukio). Jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa. Mikäli opiskelijan opinnot ovat viivästyneet niin, että hänen opintosuorituksensa eivät ole riittävät opintotuen saamiseen, tulee hänet ensisijaisesti ohjata hakemaan harkinnanvaraista opintotuen osaa. Mikäli opiskelija ei saa harkinnanvaraistakaan opintotukea, voidaan toimeentulotukea myöntää täysimääräisesti pitkittyneiden opintojen aikaiseen toimeentuloon kerrallaan enintään viideksi kuukaudeksi. Opiskelijan on esitettävä toimeentulotukihakemuksensa liitteeksi oppilaitoksen opinto-ohjaajan tai opintosihteerin antama selvitys opintojensa edistymisestä sekä suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli opinnot eivät edisty em. kolmen kuukauden aikana, tulee opiskelijaa ohjata hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin tai työnhakijaksi. Mikäli opiskelija edelleen jatkaa opintojaan, alennetaan hänen perusosaansa 20 % sosiaalityöntekijän päätöksellä 2 kk kerrallaan sillä perusteella, että opiskelija on laiminlyönyt mahdollisuutensa huolehtia omasta elatuksestaan. Mikäli opiskelija toistuvasti kieltäytyy järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin, perusosaa voidaan alentaa 40 % sosiaalityöntekijän päätöksellä 2 kk kerrallaan Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen.

6 5 Sellaisia opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei ole perusteltua rahoittaa toimeentulotuella. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole pääsääntöisesti perusteltua tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa tulee erityisesti kiinnittää huomioita hakijan olosuhteisiin, työhistoriaan ennen opiskelun aloittamista sekä opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissaan. Aikuislukiossa ym. iltaopinnoissa opiskelu ei ole päätoimista, eikä opiskelija voi näin ollen saada opintoihinsa opintotukea. Opiskelijan on tässä tapauksessa ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja otettava vastaan tarjotut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Mikäli hän ei ota vastaan esim. työmarkkinatuella työharjoittelua, hänen perusosaansa alennetaan toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Mikäli opiskelija on siirtynyt ilman perusteltua ja hyväksyttävää syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, eikä hän voi saada työmarkkinatukea tai hänelle ei voida tarjota työvoimatoimiston säädösten mukaan harjoittelupaikkaa työmarkkinatuella, alennetaan perusosaa 20 % sillä perusteella, että hakija on laiminlyönyt mahdollisuutensa turvata oman elatuksensa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opinto-aikaisesta toimeentulotuesta vastaavat vanhemmat, mikäli heillä tulojensa perusteella on siihen mahdollisuus. Vanhempien taloudellisista olosuhteista on pyydettävä selvitys. Perheelle tehdään normilaskelma, johon sisällytetään toimeentulotukea hakevan nuoren menot sekä hänen tulonsa. Mikäli perheen normilaskelma on ylijäämäinen, hakemus opiskelijan toimeentuloon hylätään. Samoin toimitaan, mikäli alaikäinen lapsi asuu itsenäisesti toisella paikkakunnalla. Mahdollinen normivaje voidaan myöntää opiskelijan toimeentulotuen piiriin kuuluviin menoihin. Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona toimeentulotukea määrättäessä. Mikäli opiskelija ei ole lukuvuoden aikana nostanut opintolainaansa vaan on tullut toimeen muulla tavoin ja anoo toimeentulotukea kesän ajalle, katsotaan hänellä olevan käytettävissä opintolaina kesäajan toimeentuloon. Opintolaina on nostettavissa saakka. Mikäli opintolaina on nostettu 1.4. jälkeen, huomioidaan se tulona kesäajan toimeentulotukea määrättäessä siten, että toimeentulotukilaskelma tehdään opintolainan nostopäivästä alkaen. Opintolaina on nostettavissa joka vuosi välillä Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea elokuulle, huomioidaan yhden kuukauden opintolainaerä tulona, mikäli opintolaina on tosiasiallisesti opiskelijan nostettavissa. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ja hänellä on virallinen vuokrasopimus vanhempien kanssa, huomioidaan hänen vuokransa kuten muidenkin opiskelijoiden vuokrat, mikäli opiskelija on tosiasiallisesti maksanut vanhemmilleen vuokraa. Viimesijainen vaihtoehto on tukea hakijaa enintään 3 kk täysimääräisesti, mikäli hän aloittaa opinnot tietäen ettei saa opintolainaa. Tätä pidempään voidaan opiskelijaa tukea toimeentulotuella vain erityisin sosiaalisin perustein, jotka on kirjattu päätökseen. Mikäli opiskelun aikaista toimeentulotukea myönnetään, tulee opiskelijan kanssa tehdä suunnitelma opintojen etenemisestä ja maksuhäiriön poistamisesta sekä seurata näitä suunnitelmia. Opiskeluaikaisiin kustannuksiin voidaan myöntää korkeintaan 170 /lukuvuosi kuitteja vastaan.

7 6 Opiskelijan kesäajan toimeentulotuen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon ottanut selvää kaupungin/kunnan nuorille suunnatuista kesätyöpaikoista osoittanut, ettei opiskele eikä nosta opintoetuuksia. Mikäli opiskelija ei ole anonut tai nostanut opintolainaa edellisenä lukuvuonna, voidaan hänelle myöntää kesäaikana toimeentulotukea pääsääntöisesti enintään saman verran kuin hänellä on ollut käytössä lukuvuoden aikana opintoetuuksia. Koulumatkat otetaan laskelmassa huomioon pääsääntöisesti linja-auton opiskelijalipun mukaan. Hakijoilla, joilla ei ole ammattitutkintoa, otetaan huomioon pääsykoemaksut enintään kahteen pääsykokeeseen. 2.3 Yrittäjät Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevien tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjällä ei yritystoiminnasta ole lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3kk) ja ohjata ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli yrittäjä kieltäytyy ilmoittautumasta työvoimatoimistoon, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti 20 % 2 kk kerrallaan ja mikäli yrittäjä edelleen kieltäytyy hakeutumasta muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin, perusosaa alennetaan 40 % 2 kk kerrallaan. Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen. 2.4 Asevelvolliset Asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittaville ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Heillä on asevelvollisuuslain mukaan oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen ja vaatetukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon sekä sotilasavustuslain perusteella asumiskustannuksiin.

8 7

9 8 2.5 Vangit Vankien päivittäisestä ylläpidosta huolehtii vankila. Lisäksi vangeilla on mahdollisuus osallistua vankityöhön ja saada työrahaa. Tutkintavangeilla ei ole mahdollisuutta osallistua työtoimintaan, joten käyttöraha (90 /kk) voidaan myöntää harkinnan perusteella. Lyhytaikaisissa rangaistuksissa (enintään 3 4 kk) voidaan myöntää toimeentulotukea asumismenoihin, jotta turvataan asunnon säilyminen. Kuitenkin ensin selvitetään kansaneläkelaitokselta saatavat etuudet. 3 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄÄ OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe varsinaisesti oleskelee eli asuinkunta. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Toimeentulotukihakumuksen voi kuntayhtymän alueella jättää kaikkiin alueen sosiaalikeskuksiin (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä), mutta hakemus siirretään käsiteltäväksi hakijan omaan asuinkuntaan. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset, kertaluonteiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen vakinaiseen oleskelukuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen kiireellisiin lääkehankintoihin. Niiden kiireellisten terveydenhoitomenojen osalta, esimerkiksi poliklinikkamaksu, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana.. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta. 4 ULKOMAALAINEN JA MAAHANMUUTTAJA TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA Ks. soveltamisohjeet kirjasta s.42

10 9 5. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Tavoitteena on, että perustoimeentulotuki kattaa noin 90 prosenttia toimeentulotuen bruttokustannuksista. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan ja päätökseen. 5.1 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuen perusmenoja ovat perusosa, asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähkö, kotivakuutusmaksu ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Perusosa Toimeentulotuen perusosa sisältää ruokamenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen elämiseen kuuluvat menot. Perusosa otetaan laskelmassa automaattisesti huomioon asetuksessa säädetyn suuruisena eikä siihen kuuluvista menoista tarvitse esittää kuitteja. Vastaavasti kyseisiä menoja ei oteta erikseen laskelmassa huomioon. Perusosan suuruus vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksinasuvan, yhteisasujan vai lapsen perusosa. Perusosa määräytyy toimeentulolain 9 :n mukaan. Perusosa on kaikissa Suomen kunnissa alkaen sama, koska jako ensimmäiseen ja toiseen kalleusluokkaan kunnissa on poistunut. Toimeentulotuen perusosa määräytyy pääsääntöisesti toimeentulotukilain 9 1 mom. 2 kohdan mukaisesti, kun henkilöllä on osoittaa asunto, missä asuu yksin. Ellei hän voi osoittaa asuvansa yksin, niin perusosa määräytyy 9 1 mom. 3 kohdan mukaisesti (esim. henkilö asuu kavereiden luona). Mikäli toimeentulotuen hakija on väestörekisteritietojen mukaan asunut vanhempiensa luona ja sieltä muuttaa Post restante osoitteeseen, niin pääsääntöisesti perusosa määräytyy vanhemman luona asuvan perusosan mukaisesti, ellei ole esitetty erityisiä syitä Alennettu perusosa Toimeentulotukilain 10 :n mukaan toimeentulotuen perusosaa on mahdollisuus alentaa enintään 20 %:lla, milloin toimeentulotuen tarve aiheutuu tarjotusta työstä tai

11 10 työvoimapoliittisesta toimenpiteestä ilman perusteltua syytä tapahtuneen kieltäytymisen johdosta tai jos hakija on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle tarjota. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä työstä tai toistuvalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä ole voitu hänelle tarjota, hänen osaltaan voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosenttia. Samoin voidaan tehdä jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu enintään 20 %, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestään tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida hänelle tarjota, ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Perusosan alentamiset voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan. Vastaavasti voidaan toimia mikäli vuotias työtön toimeentulotuenhakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % maahanmuuttajan kieltäytyessä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen mukaisista toimenpiteistä taikka henkilön kieltäytyessä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta aktivointisuunnittelusta tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta. Mikäli henkilö, johon sovelletaan maahanmuuttajien kotouttamisesta tai turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua lakia taikka kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia, toistuvasti menettelee edellä tarkoitetulla tavalla, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 40 %. Mikäli henkilö osallistuu aktiivitoimenpiteisiin (kuntouttava työtoiminta tms.) tältä ajalta perusosaa ei alenneta Asumismenot Kohtuulliset asumiskustannukset huomioidaan todellisen määräisinä ottaen huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaaviin kustannuksiin. Kohtuullisina asumiskustannuksina pidetään asumistukilain mukaisia enimmäis-asumismenoja ja saunamaksua. Vuokrasopimus pitää olla tehty, ennen kuin vuokra huomioidaan menona. Mikäli asunnon koko on liian suuri suhteessa perheen kokoon tai vuokra tai muut asumismenot liian suuria perheen maksukykyyn nähden, selvitellään hakijan mahdollisuus saada kohtuuhintainen asunto. Kohtuuttoman suuressa tai kalliissa asunnossa asuvan henkilön edellytetään hakeutuvan kohtuuhintaiseen asuntoon. Mikäli asiakas kieltäytyy hakemasta ja vastaanottamasta kohtuuhintaista asuntoa, vuokra huomioidaan kolmen kuukauden määräajan (hakemuskuukausi ja kaksi seuraavaa kuukautta) jälkeen kuitenkin em. periaatteiden mukaisesti. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat sekä vuokra-asunnoista että omistus-asunnoista aiheutuvat menot.

12 11 Vuokra-asunto: vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut Oma osakeasunto: hoitovastike, erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut. Omakotitalo: lämmityskustannusten ja vesimaksun lisäksi koti-palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero ja puhtaanapitokustannukset. Asumismenoiksi huomioidaan myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheuttavat menot. Asumismenoja (omistus-/vuokra-asuminen) tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot ja ruokakunnan koko suhteutettuna asumistukilain määrityksiin ja näihin ohjeisiin. Taloussähkö ja kotivakuutus Muita asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perusmenoja ovat taloussähkö sekä kotivakuutus. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus enintään 60 euroa /vuosi eli 5 euroa /kk omakotitalon koti- ja palovakuutus (ei vuokrasuhde) enintään 200 euroa /vuosi eli 16,66 euroa /kk. Mikäli asiakas asuu omistusasunnossa, ylisuuressa vuokra-asunnossa tai yksityisen omistamassa vuokra-asunnossa, kohtuullisina asumismenoina voidaan normilaskelmaan huomioida korkeintaan: Iisalmi: keskimääräinen vuokrataso on n. 7,30-11 /m 2 /kk 1 henkilö (37 m 2 ) 407 euroa/kk 2 henkilöä (57 m 2 ) 513 euroa/kk 3 henkilöä (77 m 2) 616 euroa/kk 4 henkilöä (90 m 2) 656 euroa/kk 5 henkilöä (105 m 2) 840 euroa/kk 6 henkilöä (115 m 2) 900 euroa/kk Kiuruvesi: keskimääräinen vuokrataso on n. 7,17 /m 2 /kk 1 henkilö (37 m 2 ) 265 /kk 2 henkilöä (57 m 2 ) 408 /kk 3 henkilöä (77 m 2 ) 552 /kk 4 henkilöä (90 m 2 ) 645 /kk 5 henkilöä (105 m 2 ) 752 /kk 6 henkilöä (115 m 2 ) 824 /kk

13 12 Sonkajärvi: keskimääräinen vuokrataso on n. 5,10-8,50 /m 2 /kk 1 henkilö (37 m 2 ) 350 /kk 2 henkilöä (57 m 2 ) 428 /kk 3 henkilöä (77 m 2 ) 550 /kk 4 henkilöä (90 m 2 ) 600 /kk 5 henkilöä (105 m 2 ) 689 /kk 6 henkilöä (115 m 2 ) 755 /kk Vieremä: keskimääräinen vuokrataso on n. 8,20 /m 2 /kk ja vesimaksu 1 henkilö (37 m 2 ) 278 /kk ja vesi 2 henkilöä (57 m 2 ) 428 /kk 3 henkilöä (77 m 2 ) 578 /kk 4 henkilöä (90 m 2 ) 675 /kk 5 henkilöä (105 m 2 ) 788 /kk 6 henkilöä (115 m 2 ) 863 /kk Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut Kuntayhtymän järjestämässä tai hankkimassa palveluasumisessa on ensisijaista asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen. Siltä ajalta kuin maksua ei ole alennettu, voidaan palveluasumisen menot huomioida toimeentulotuessa, mutta maksut tulisi eritellä menolajeittain. Mikäli palveluasumisen laskuun sisältyy ateriamaksuja, ne katsotaan perusosalla korvattaviksi. Asiakkaan asumisesta maksamat kustannukset (vuokra, taloussähkö, kotivakuutus) huomioidaan muina perusmenoina. Kotihoidon maksut, jotka sisältävät kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, jos asiakkaan terveydentila vaatii kyseisen palvelun. Edellä mainittua jaottelua voidaan soveltaa ilman palveluasumispäätöstä kotona asuvien asiakkaiden kohdalla, jotka saavat kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa. Välttämättömistä sosiaalihuollon palveluista johtuvien asiakasmaksujen alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Sosiaalityöntekijän tulee kirjata toimeentulotukipäätökseen tieto asiakasmaksun mahdollisesta alentamisesta tai poistamisesta sekä siirtää asia kyseisen tehtäväalueen päällikölle käsiteltäväksi, mikäli perustoimeentulotuen tarve jatkuu yli kolme kuukautta Terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (yleensä ns. käsikauppalääkkeet) sisältyvät perusosaan. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet otetaan laskelmassa huomioon kokonaisuudessaan. Hakiessaan toimeentulotukea lääkkeisiin hakijan on esitettävä lääkereseptit ja kuitit

14 13 ostoista. Pitkäaikaisasiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus apteekkiin, jos hän ei pysty ostamaan lääkkeitä. Toimeentulotukeen hyväksyttäviksi menoiksi lasketaan pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet kustannukset. Vuonna 2005 tulivat voimaan säädökset, joiden mukaan kiireettömään hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon on päästävä määräajassa. Jos oma terveyskeskus tai sairaala ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä määräajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi yksityissektorille. Näissä tilanteissa potilaalta peritään kuitenkin vain julkisen terveydenhuollon kustannuksia vastaavat maksut. Poikkeuksena SOTE kuntayhtymässä huomioidaan ainakin vuonna 2010 silmälasien hankinnan yhteydessä tarpeelliset silmälääkärillä käynnit yksityisen palvelun hintojen mukaisina, koska kyseistä palvelua ei ole järjestetty julkisella sektorilla. Lääkärin määräykseen perustuvat menot huomioidaan täysimääräisinä siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Asiakkaan tulee selvittää sairausvakuutuskorvauksen ensisijaisuus. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona (KHO:n päätös /444). Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon sekä siinä tapauksessa, että lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on antanut lausunnon lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa (KHO /1887). Toimeentulotukiasiakkaan tulee selvittää (B-lausunto) mahdollisuus saada erektiolääkkeestä sairausvakuutuskorvaus, koska se on ensisijainen toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Pelkkä reseptissä oleva maininta sairauden hoidosta ei ole riittävä. Jos sairausvakuutuskorvausta ei myönnetä, se ei kuitenkaan ilman muuta tarkoita, että terveydenhuoltomeno jäisi toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavien menojen ulkopuolelle. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan erektiohäiriölääkkeitä korvataan tarpeellisen sairauden hoidon edellyttämä määrä, kuitenkin enintään kuusi hoitoannosta kuukaudessa. Samoin menetellään laihdutus- ja tupakanvierotuslääkkeiden kohdalla. Lääkevaihdossa lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet huomioidaan terveydenhuollon menoina pääsääntöisesti vain halvimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet, mikäli lääkäri ei ole kieltänyt vaihtoa. Sairaalahoito tai muu laitoshoito vähentää toimeentulotuen perusosaa ravinnon osalta (49 % perusosasta) yli 14 vrk:n jatkuvan hoidon jälkeen. Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta käyttövara 90 e/kk Hammashoito Hammashoidossa edellytetään käytettäväksi julkisen terveydenhuollon palveluja. Hammasproteeseista ja suuremmasta hampaiden korjauksesta on esitettävä kirjallinen kustannusarvio ennen toimeentulotukiasian käsittelemistä. Kustannusarvio hammasproteesien teosta ja korjauksesta tulee hakea kahdesta eri liikkeestä. Proteesien teettäminen tai korjaus huomioidaan halvimman kustannusarvion mukaan. Jos proteesit joutuu uusimaan useammin kuin 3 vuoden välein, on siitä oltava hammaslääkärin suositus. Avustus hammashoitoon tai proteesien teettäminen on lähinnä tarkoitettu

15 pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille. Jos ei ole säännöllisesti toimeentulotukiasiakas, laskelma tehdään kahdelle kuukaudelle. 14

16 Silmälasit Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva. Silmälasit voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa korkeintaan 4 vuoden välein tai lääketieteellisesti perustellusta syystä useamminkin. Silmälasien kustannuksiksi huomioidaan optikkoliikkeiden ilmoittamat halvimmat hinnat: yksiteholaseihin 85 ja moniteholaseihin 180 sekä tarpeelliset silmälääkärillä käynnistä aiheutuvat kustannukset. Mikäli laseja ei ole mahdollista hankkia näillä ns. varastovahvuuksilla, pyydetään asiakasta kysymään tarjouksia muutamasta eri silmälasiliikkeestä. Silmälasien hankinta huomioidaan halvimman kustannusarvion mukaan. Silmälasien kehyksissä hyväksytään menona enintään 85 euroa. Linssit otetaan huomioon kokonaan ilman erikoiskäsittelyjä, ellei ole lääkärin lausuntoa erikoiskäsittelyn välttämättömyydestä. Piilolinssit voidaan huomioida menona neljän vuoden välein ja niiden hankitaan myönnetään sama summa kuin myönnettäisiin silmälasien hankintaan. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet kuuluvat perusosalla korvattaviin menoihin. Jos silmälasit on rikottu, hävinneet tai kuluneet ja uudet lasit on hankittava ennen kuin neljä vuotta on kulunut edellisten ostosta, silmälaseista voidaan harkinnan mukaan korvata enintään puolet. Mikäli hakija ei ole säännöllisesti toimeentulotukiasiakas ja hakee tilapäisesti toimeentulotukea silmälaseihin, tehdään laskelma kahdelle kuukaudelle, jossa silmälasien ostosta aiheutuneet kulut otetaan huomioon Kuntoutushoidot ja terapiat Fysioterapiana huomioidaan ainoastaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän avohoidon kuntoutuksena järjestämät hoidon kustannukset. Yksityisen fysioterapian kustannukset eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Kelan kustantaman psykoterapian omavastuuosuuteen voidaan myöntää toimeentulotukea. Mikäli psykoterapian tarve jatkuu vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakas ohjata terveyskeskuksen aikuisten mielenterveyspalvelujen yksikköön jatkohoitoa varten. Toimeentulotukea ei myönnetä yksityisen psykoterapian tai yksityisen psykiatrin hoidosta aiheutuviin kustannuksiin siinä tapauksessa, että asiakas ei saa terapiaan tukea Kelan kuntoutusvaroista. Mikäli henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutusta varten tarvittavaa lausuntoa julkisen terveydenhuollon lääkäriltä, voidaan lausuntoa varten tarvittava yksityisellä psykiatrilla käynti huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 5.2 Täydentävä toimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Mikäli laskelman perusteella ei ole oikeutta perustoimeentulotukeen, siirretään perustoimeentulotuen laskelman normiylijäämä mahdollisesta täydentävästä

17 16 toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävässä toimeentulotuessa voidaan ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsottuja menoja. Henkilön tai perheen tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisessä sosiaalityöntekijä ja etuuskäsittelijä käyttävät omaa harkintaansa, mutta yhtenäisiä linjauksia varten tulee isompia (yli 300 ) harkintaan perustuvia päätöksiä käsitellä tiimeissä tai konsultoida palveluesimiestä. Täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa huomioidaan kohtuullisuusharkintaan perustuen henkilön / ruokakunnan / perheen erityisistä olosuhteista ja syistä tarpeellisiksi katsottavat menot, jotka aina tulee kirjata ja perustella niin asiakkaan hakemuksessaan kuin päätöksentekijänkin päätösperusteluissaan. Täydentävällä toimeentulotuella korvattavia menoja ovat muun muassa opiskelusta aiheutuvat menot, elatusmaksut, kotipalvelumaksu (huom. jos tarve on lyhytaikainen tai satunnainen), huonekalut, lastentarvikkeet, lapsen tapaamisesta aiheutuvat kustannukset, päivähoitomenot, välttämätön erikoisruokavalio ja hautauskustannukset. Erilaisten hankintojen tarpeenmukaisuutta ja menon kohtuullisuutta arvioitaessa huomioidaan ensisijaisesti kestävän kehitykseen perustuvan kierrätykseen perustuvien liikkeiden olemassaolo kuntayhtymän alueella ja niiden hintataso sekä muu vapaa kaupankäynti henkilöiden välillä suhteessa vastaavan uuden hyödykkeen hintatasoon Vuokravakuus Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, muuttokustannuksista ja mahdollisesta takuuvuokrasta päättää lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe oleskelee uudessa asuinkunnassa, päätetään takuuvuokran myöntämisestä kuitenkin siellä. Mikäli asian ratkaisu kuuluu uudelle oleskelukunnalle, noudatetaan hallintolain mukaista asiansiirtomenettelyä. Toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle/perheelle, kriisitilanteessa tai asunnottomana olleelle voidaan hyväksyä myönnettäväksi 1 kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava takuuvuokra. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran. Vuokravakuutta ei myönnetä, jos entiseen asuntoon on maksamattomia vuokria. Asunnon välityspalkkioon toimeentulotukea ei myönnetä. Hakemuksen yhteydessä on suositeltavaa tehdä asiakkaan kanssa suunnitelma, johon kirjataan sosiaalityön arvio asiakkaan tilanteesta ja mahdollisuudesta ylläpitää se asunto, johon hän suunnittelee muuttoa. Asiakasta ohjataan hakemaan ensisijaisesti asuntoa kaupungin/kunnan vuokrataloyhtiöstä, jonne käy vakuudeksi maksusitoumus. Muunkin vuokranantajan ollessa kyseessä maksusitoumus on ensisijainen vakuus. Hakijaa ohjataan myös aina käymään läpi muut takausvaihtoehdot (henkilötakaus). Rahana maksetun vakuusmaksun

18 17 päätökseen laitetaan maininta: Summa peritään takaisin poismuuton tapahtuessa.. Merkintä tehdään maksatuskohtaan. Rästivuokriin toimeentulotukea ei myönnetä kuin erityisestä syystä esim. lapsiperheelle lastensuojelullisin perustein Muuttokustannukset Toimeentulotukea haetaan muuttokustannuksiin ennen muuttoa jättämällä hakemus oleskelukunnan sosiaalikeskukseen. Muuttokustannuksia harkittaessa kiinnitetään huomiota myös muuton tarkoituksenmu kaisuuteen (esim. muutto työllistymisen vuoksi tai muutto kohtuuhintaiseen asuntoon). Mikäli toimeentulotukea haetaan pelkästään muuttokuluihin, on selvitettävä, onko hakija toimeentulotuen tarpeessa ja onko hänen mahdollista saada avustusta muuttoon muualta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toistuviin muuttoihin ja päätöstä tehtäessä ilmoitetaan hakijalle, että seuraava muutto voidaan huomioida vasta esim. vuoden kuluttua vai mikäli muuttoon on perusteltu syy. Liian suureen tai muuten kohtuuttomia asumismenoja aiheuttavaan asuntoon muuttamista ei tueta. Kuntayhtymän toiminta-alueella tapahtuviin muuttoihin myönnetään edullisimman muuttotavan mukaan yksinasuvalle henkilölle enintään 100 ja perheelliselle enintään 200. Apumiesten kustannukset muutoissa hyväksytään vain perustelluista syistä (esimerkiksi vanhukset, liikuntarajoitteiset). Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Maksusitoumukseen on tarkasti kirjattava mistä mihin muutto tapahtuu. Hakijan tulee tiedustella pajojen ja yhdistysten mahdollisuutta järjestää muutto. Muuttolaatikoita ei kustanneta. Tuttaville ym. yksityishenkilöille maksettuja palkkioita ei voida hyväksyä toimeentulotukimenona (ns. harmaa talous). Sen sijaan todelliset, kohtuulliset bensiinikulut voidaan hyväksyä. Polttoainekuluja huomioidaan 0,13 /km. Kuntayhtymän alueelta pois muutettaessa aiheutuvat kustannukset hyväksytään todellisina halvim man vaihtoehdon mukaan (kustannusarvio pyydettävä useammasta paikasta). Muutosta tai takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Työvoimatoimistosta voi hakea avustusta muuttoon, jos työnhakija muuttaa työnhakualueen ulkopuolelle yli 6 kk:n työsuhteeseen. Avustus on määrältään 2 kk:n työmarkkinatuki Erityisistä tarpeista johtuvat menot Elatusmaksut

19 18 Lapselle maksettavaan elatusapuun voidaan tilapäisesti, kolmen kuukauden ajan, myöntää toimeentulotukea. Mikäli tuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakasta hakemaan elatusmaksun alentamista. Lapsen luonapito Lapsen luonapitokuluina huomioidaan toimentulotukilaskelmaan lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä (4 vrk/kk, 2 viikkoa kesällä ja 7 pv joululomalla). Lapsen luonapitokuluja haettaessa pyydetään hakijalta toisen vanhemman kirjallinen todistus lasten luonapidon toteutumisesta. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan, tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. Lapsen tapaamisesta aiheutuvia matkakuluja ei huomioida kuntayhtymän sisällä tapahtuviin hakemisiin tai viemisiin sillä lapsen perusosa sisältää normaalit matkakulut. Mikäli tapaamismatkat ovat pitempiä, voidaan haku- tai vientimatkoihin myöntää 0,13 /km polttoainekustannuksia tai korvata matkat halvimman matkustustavan mukaan. Työmatkat Työmatkakulut vähennetään palkkatuloista. Ne otetaan huomioon edullisimman mahdollisen matkustustavan mukaan. Oman auton käyttökuluina huomioidaan polttoainekustannukset 0,13 /km. Työmatkakulut otetaan huomioon myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalta. Työmatkakuluja ei huomioida, jos vastaava korvaus saadaan muualta. Vauvan varusteet (ensimmäiselle lapselle) Tukea voidaan myöntää ensimmäisen lapsen syntymästä johtuviin ylimääräisiin menoihin ostokuittia vastaan. Kuitista tulee ilmetä keneltä, milloin ja mitä on ostettu. Ensimmäisen lapsen aiheuttamiin menoihin voidaan pitkään toimeentulotukea saaneelle myöntää harkinnan perusteella enintään: Vaunut, yhdistelmä, jolloin ei tarvita rattaita 170 Vaunut, kaksosten 200 Rattaat 85 Rattaat, kaksosten 170 Sänky 85 Syöttötuoli 35 Babysitteri tai auton turvaistuin 40 Patja 25

20 19 Lasten harrastusmenot Pääsääntöisesti lasten harrastusmenot sisältyvät perusosaan. Erikseen harrastusmenoja voidaan ottaa huomioon harkinnan mukaan pitkäaikaisasiakkailla seuraavasti: Tukea voidaan myöntää muun muassa suksiin, luistimiin, polkupyörään tai muihin harrastuksiin, esimerkiksi kerhomaksuihin. Tuki myönnetään maksettua kuittia vastaan. Myönnettävä tuki käsittää kaikki vuoden harrastusmenot ja se voi olla vuositasolla enintään: Perheessä 1 lapsi 100 /vuosi 2 lasta 150 /vuosi 3 lasta 200 /vuosi Seuraaville lapsille + 50 /vuosi lisää Kodin hankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin hankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin, mikäli hakija ei voi muulla kohtuullisella tavalla rahoittaa hankintoja. Kodin hankintoja (enimmäissummat): pöytä ja tuolit 135 sänky 85 parisänky 135 patja 40 jääkaappi 200, ellei sisälly keittiön kalustukseen pesukone 300, (yksinäiselle vain, jos hänellä on sairauteen tai vammaan liittyvä erityinen syy) lamput, tekstiilit, asiat 40 Yhteensä: yksinasuvalle korkeintaan 300, aviopari/avopari korkeintaan 400 ja lapsiperheelle korkeintaan 500. Erityisenä perusteena koti-irtaimistoavustuksen myöntämiselle on pitkään jatkunut asunnottomuus tai hakijalla ei ole lainkaan koti-irtaimistoa ja voidaan arvioida, ettei hän itse ole aiheuttanut tilannetta, hänellä ei ole ollut mahdollista varautua hankintoihin eikä hänellä ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Hakijan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio aiotuista hankinnoista ennen päätöksentekoa. Opintolainan korot Lainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuella katettavia menoja. Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkoihin, häntä tulee ohjata ensisijaisesti hakemaan