HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014
2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä kartoitettiin Verohallinnon ja Ulosoton tietoja käyttämällä sellaisten hakemistopalveluyritysten toimintaa ja taloudellista luotettavuutta, joiden liiketoiminnasta on tehty tutkintapyyntö poliisille vuosina 2008 2013. Lisäksi selvitettiin, kuinka tietyt lakisääteiset julkistaloudelliset velvoitteet on hoidettu näissä yrityksissä. Selvityksessä havaittiin, että itsenäisesti toimivilla poliisille ilmoitetuilla hakemistopalveluyrityksillä tavattiin puutteita lähes kaikilla selvityksen tarkastelukriteereillä. Sen sijaan suurin osa konserneihin kuuluvista poliisille ilmoitetuista yrityksistä oli hoitanut selvityksessä tarkastellut velvoitteensa moitteettomasti. LAAJA-ALAINEN ONGELMA, JOHON PUUTTUMINEN ON VAIKEAA Poliisille tehdyistä tutkintapyynnöistä selviää, että tavanomaisesti hakemistopalveluyrityksestä otetaan pienyrittäjään puhelimitse yhteyttä pian yrityksen tultua rekisteröidyksi. Puhelun aikana uudelle yrittäjälle luodaan vaikutelma, että kaikki yritykset ovat mukana soittajan tarjoamassa hakemistopalvelussa. Poliisiin otetaan yhteyttä usein siinä vaiheessa, kun yrittäjä saa puhelun johdosta laskun, eikä kuitenkaan katso tilanneensa mitään palvelua. Yrityksistä huolimatta laskun lähettänyttä tahoa ei välttämättä enää tavoiteta eikä yhteydenottopyyntöihin vastata. Ilmiön laajuudesta on esitetty useita arvioita. Suomen Yrittäjien mukaan perusteettoman laskutuksen kohteena on Suomessa lähes 140 000 yksinyrittäjää. Yrittäjät maksavat perusteettomia laskuja vuosittain yli 20 miljoonan euron arvosta. Koska aiheeton lasku on tyypillisesti suuruudeltaan muutama sata euroa, yrittäjät saattavat katsoa, että lasku on helpompaa maksaa kuin riitauttaa. 1 Yrityksille tarjottavilla hakemistopalveluilla ei ole olemassa omaa erityislainsäädäntöä. Hakemistopalveluiden tarjoaminen ei myöskään ole luvanvaraista. Hakemistopalveluyrityksistä tehdyt tutkintapyynnöt ovat haasteellisia myös poliisille. Tavallisimmin kyseessä on korkeintaan muutaman sadan euron lasku, joten teko voi toteutuessaankin olla lähinnä lievä petos. Jos taas ilman sopimusta laskutettu yritys ei ole maksanut saamaansa laskua, teko jää lievän petoksen yritykseksi. Lievän petoksen yritystä ei ole säädetty tekona rangaistavaksi. Tällöin poliisille ei edes muodostu toimivaltaa käynnistää rikosperusteista esitutkintaa. SELVITYKSEN KOHDEJOUKKO Harmaan talouden selvitysyksikössä on tarkasteltu hakemistopalveluyrityksiä, joista on vuosina 2008 2013 tehty tutkintapyyntö poliisille yrityksen markkinointiin ja laskutukseen liittyen. Tutkintapyynnöt liittyivät tyypillisesti tilanteisiin, joissa pienyrittäjä Yle 25.3.2014, verkosta 1.4.2014 http://yle.fi/uutiset/huijauslaskut_hyvin_yleisia kannykkanumero_pois_kaupparekisterista/7153818
3 (5) ei kokenut tilanneensa yritykselleen mitään hakemistopalvelua, mutta oli silti saanut tästä laskun. Kohdejoukko muodostui 30 poliisille ilmoitetusta hakemistopalveluyrityksestä sekä näiden yritysten kanssa samaan konserniin kuuluvista yrityksistä. Yhteensä kohdejoukkoon kuului 68 yritystä. Lisäksi kohdejoukkoon lukeutuivat kohdejoukon yritysten organisaatiohenkilöt eli henkilöt, joilla oli kaupparekisteriin merkitty vastuuasema kohdejoukkoon kuuluvassa yrityksessä tai tällaisen yrityksen suora, yli 10 prosentin omistusosuus. Kohdejoukon yritysten pieni määrä vaikeuttaa tutkimustulosten yleistettävyyttä. Selvityksestä voidaan kuitenkin nostaa esiin tiettyjä kohdejoukon yritysten taloudellista luotettavuutta koskevia havaintoja. HAKEMISTOPALVELUYRITYSTEN TALOUDELLINEN LUOTETTAVUUS VAIHTELEE Lähes kolmasosa konserniin kuulumattomista itsenäisistä poliisille ilmoitetuista yrityksistä oli lyhyen elinkaaren yrityksiä, joiden toiminta päättyi kolmen vuoden kuluessa sen alkamisesta. Lyhyen elinkaaren yritysten lisäksi kohdejoukkoon kuului myös paljon nuoria yrityksiä. Tällaista ikärakennetta voidaan pitää tietynlaisena riskitekijänä harmaan talouden näkökulmasta. Itsenäisten yritysten lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa tavattiin huomattavia puutteita. Noin puolet näistä yrityksistä on poistettu ennakkoperintärekisteristä. Useimmissa tapauksissa poistaminen liittyi yrityksen laiminlyönteihin. Itsenäisistä yrityksistä arvioverotettuja oli lähes kolmasosa. Konserniin kuulumattomista itsenäisistä yrityksistä verovelkaa oli kahdella yrityksellä kolmesta. Verovelkaisten yritysten määrää ryhmässä voidaan pitää poikkeuksellisen suurena. Lisäksi lähes joka neljäs itsenäisistä poliisille ilmoitetuista yrityksistä oli luokiteltavissa konkurssiyritykseksi. RYVÄSTYMINEN JA KONSERNIEN SISÄISET KYTKÖKSET TAVALLISIA Selvityksessä tutkittiin, havaitaanko samojen organisaatiohenkilöiden toimivan eri hakemistopalveluyritysten taustalla. Tarkastelussa ilmeni, että organisaatiohenkilöillä oli paljon yrityssuhteita konsernien sisällä, joten yritysten välisten omistussuhdekytkösten lisäksi konserneissa oli myös organisaatiohenkilöistä johtuvia kytköksiä. Kohdejoukossa oli jossain määrin organisaatiohenkilöiden muodostamia yritysryppäitä, joissa kytkös muodostui siis yksinomaan organisaatiohenkilöiden kautta. Suurin osa kohdejoukon organisaatiohenkilöistä oli organisaatiohenkilön asemassa useammassa yhtiössä myös kohdejoukon ulkopuolella. Noin puolella oli kohdejoukon yritysten lisäksi muita yrityssuhteita neljä tai enemmän. Jos kohdejoukon yrityksellä oli verovelkaa, organisaatiohenkilöiden muista, eli kohdejoukon ulkopuolisista, yrityksistä verovelkaisia oli 42 prosenttia ja verovelattomia 58 prosenttia. Näin suurta verovelkaisten osuutta voidaan pitää erittäin korkeana. Tuloksen perusteella organisaatiohenkilön yhden yrityksen verovelkaantuminen lisää organisaatiohenkilön muiden yritysten verovelkaantumisen todennäköisyyttä.
4 (5) Kohonneen verovelkariskin lisäksi ryväsyritysten velvoitteiden hoidossa ei ilmennyt muita huomattavia puutteita selvityksessä käytetyillä tarkastelukriteereillä. APUTOIMINIMIEN JA PITKÄKESTOISEN LIIKETOIMINNAN VÄLILLÄ YHTEYS Poliisille ilmoitettujen yritysten joukosta selvitettiin, toimivatko hakemistopalveluyritykset todellisuudessa samojen yritysten kautta, mutta aputoiminimiä käyttäen. Tausta-ajatuksena oli oletus, jonka mukaan yritysten olisi vaihdettava markkinoilla tahraantunutta nimeään ja ulkoasuaan voidakseen jatkaa toimintaansa tulevaisuudessa. Pitkäkestoisen liiketoiminnan ja aputoiminimien runsaan lukumäärän välillä havaittiin selvityksessä tietty yhteys. Poliisille ilmoitetuilla lyhyen elinkaaren yrityksillä ei ollut aputoiminimiä. Yli puolella kaikista poliisille ilmoitetuista yrityksistä oli aputoiminimiä, joista yli puolella neljä tai enemmän. Aputoiminimien määrään ei välttämättä näissäkään tapauksissa kuitenkaan liity mitään harhauttamistarkoitusta, vaan se voi olla perusteltua esimerkiksi aputoiminimien avulla tehdyn maantieteellisen jaottelun johdosta. Arvioitaessa aputoiminimiä rekisteröineiden yritysten verovelkaisuutta todettiin, että lähes kaikki runsaasti aputoiminimiä rekisteröineet yritykset olivat verovelattomia. Selvityksen mukaan eniten verovelkaa oli niillä yrityksillä, joilla oli yhdestä kolmeen aputoiminimeä. Lähes yhtä suuri osuus aputoiminimettömistä yrityksistä oli verovelkaisia. VIRON KAUPPAREKISTERIIIN LIITTYVILLÄ YRITYKSILLÄ LAKISÄÄTEISTEN VELVOITTEIDEN LAIMINLYÖNTI KOROSTUNUTTA Poliisille ilmoitettujen tapausten yhteydessä on ilmennyt viitteitä siitä, että hakemistopalveluyritysten organisaatiohenkilöiden toiminnassa olisi liityntöjä ulkomaille. Liityntää Viron kaupparekisteriin pidetään joissain yhteyksissä yhtenä harmaan talouden riskitekijänä. Tämän johdosta selvityksessä kartoitettiin kohdejoukon yritysten ja niiden organisaatiohenkilöiden liitynnät Viron kaupparekisteriin merkityissä yrityksissä. Yrityksellä katsotaan olevan yhteys Viron kaupparekisteriin, jos suomalainen yritys omistaa virolaisen yrityksen osakkeita. Organisaatiohenkilön yhteys tarkoittaa vastuuasemaa tai omistussuhdetta virolaisessa yrityksessä. Kohdejoukon yrityksistä 16 prosentilla oli yhteys Viron kaupparekisteriin joko yrityksen oman omistussuhteen tai sen organisaatiohenkilön kautta. Selvityksen perusteella tiettyjen lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntien voidaan todeta korostuneen tässä ryhmässä. Viron kaupparekisteriin yhteydessä olevilla yrityksillä oli verovelkaa, ulosottovelkaa ja konkursseja kohdejoukon keskiarvoa useammin. Sitä vastoin tarkasteltaessa Viron kaupparekisteriin yhteydessä olevien organisaatiohenkilöiden taloudellista luotettavuutta liiketoimintakieltojen ja ulosottovelkojen osalta havaittiin, ettei yhdelläkään organisaatiohenkilöllä ollut voimassaolevaa liiketoimintakieltoa. Ulosottovelkaa heillä oli yhtä usein kuin kohdejoukon organisaatiohenkilöillä keskimäärin.
5 (5) Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070