(ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuun n itelm 201 5 Yhteiset tutkinnon ost ldittu: 30.05.2015 Erkki Juol hyväksytty: 26.6.2015 S 96 rehtori rontus
3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess petuskoulutuksessr 35 osp 3.L Viestintä- i vuotovikutusosminen, 1L osp 3.1.1. Aidinkieli 3.1,.1.1 Mediviestinnän peru teet 3.1.1.2 Lukunutkk 3.1,.2. T otnen kotiminen kieli, ruotsl 3.2.2.1Svensk PRO 3.7.3.Ytert kielet 3.1,.3.1, English PRO 3.1.2.2Itlino per tutti, iøh kikille 3.1.2.3 Eins-zwei-drei! Sksn peflrsteet 3.1.2.4 Privet! Venäjän perus eet 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen,9 osp 3.2.1,.Mtemtükk 3.2.1..1 Tlous- j tilstomtemtükk 3.2.1,.2 Lusekkeet j yhtàlöt 3.2.1.3 Mtemttts et menetelmät 3.2.2. Fysä<k1kemi 3.2.2.1 Energi j ympädstö 3.2.2.2 l(estävâ kehitys 3.2.3.Tteto- j viestintäteknükk sekä sen hyödyntäminen 3.2.3.1 Suunnitteluohjelmt 3.2.3.2 S ovellus oh jelmt 3.2.3.3 Vie stintälitteet 3.3 Yhteiskunnss i työelämässä trvittv osminenr S osp 3.3.1. Yhteiskunttidot 3.3.1.1Om tlous 3.3.1.2 I(nslisen lkitieto 3.3.1.3 I(uluttjtieto 3.3.2. Työelàmätidot 3.3.2.1, Työelämän pelisäännöt 3.3.3. YrittàjW" j" yritystoimint 3.3.3.1, Yritystoiminnn suunnittelu 3.3.4.Työkyvyn ylläpitäminen, lükunt j te;'- veystreto 3.3.4.1, Läkunt2 3.3.4.2 Lükunt 3 3.3.4.3 Läkunt 4 3.3.4.4 Terveystieto 2 3.4 Sosilinen i kulttuudnen osminen, 7 osp Pkolliset Vlinniset 8 osp 3 osp 5 2 1. 1 2 2 2 6 osp 3 osp 3 2 2 2 2 2 1, 1, 1, 1. 1, 2 2 5 osp 3 osp 1 1 7 2 2 2 2 1, 2 2 1. 2 1. 2 7 osp
3.4. 1. Kulttuuden tuntemus 3.4.2. T ide i kulttuuri 3.4.3.Etilld< 3.4.4. Psykologi 3.4. 5. Ympäristöosminen 3.4.6. Os-lueit kohdist 3.7.1,-3.3.4 2 2 1 2 2 19 osp L6 osp Tutkinnon perusteiss määràttyien os-lueiden Q.1.1-3.4.6) vlinnisten osmistvoitteiden lisäksi ti nüden sijn koulutuksen jàgestàjà vot pã,ttàà eriljuisi muit vlinnisi osmistvoitteit. I(oulutuksen iàqestlän itse päättämille vlinnisille osmistvoitteille rrà;irttelläànosmisenrviointiiliusosmispisteinä. Tutkinnon osien vlinniset osmistvoitteet voivt oll myös opiskelijn ikisemmin hnkkim osmist, jok tukee þseisen tutkinnon osni sen os-lueiden osmistvoitteit.
Tutk nnon osien os-lueiden s oittuminen eri lukuvuosille: L. lukuvuosi (pkollisi 15 osp) 1. Viestintä- j vuorovikutusosminen - äidinkieli 3 osp - toinen kotiminen kieli L osp - viert kielet 2 osp 2. Mtemttis-luonnontieteellinen osminen - mtemtiikk 3 osp - fysiikk j kemi 1- osp - t eto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen L osp 3. Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen - yhteiskunttidot L osp - yrittäjyys j yritystoimint L osp - työkyvyn ylläpitäminen: liikunt j terveystieto 2 osp
2. lukuvuosi (pkollisi 4 osp i vlinnisi 16 osp) - työelämätidot L osp - fysiikk j kemi L osp - äidinkieli 2 osp - L6 vlinnist osp Vlinniset os-lueet toteutetn vähintään khden (2) osp:n ljuisin. 5 osp mmtillisten opintojen yhteydessä
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon os 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus Ennen uuden tutkinnon osn ti sen os-lueen loittmist opettj selvittää opiskelijoille osmistvoitteet, jott opiskelij sisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osss sellist osmist, jot hänellä jo on. Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnistmist j tunnustmist koko tutkinnon osst, sen os-lueest ti os-lueen osst. Osmisen tunnistmisest j tunnustmisest vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij osmistvoitteisiin perustuvn olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj merkitsee osmisen tunnistmisen rviointipäätöksen Wilmn ti tutkinnon osn ti sen os-lueen oppimisen seurntkohteisiin j tekee osmisen tunnustmispäätöksen. 3.1.1 Ä d nkieli, 5 osp, pkollinen os-lue: Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssit Kieli, tekstit j vuorovikutus (Al 1), Tekstien rkenteit j merkityksiä (Al2), Tekstit j vikuttminen (Al4) sekä jokin seurvist Kirjllisuuden keinoj j tulkint (Al3), Teksti, tyyli j konteksti (Al5), Kieli, kirjllisuus j identiteetti (A16) ti Puheviestinnän titojen syventäminen (Al7) vstvt tvoitteiltn Aidinkieli, suomi -os-lueen pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.1.5 Suomi toisen kielenä,5 osp, pkollinen os-lue: Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: Perusteet hllintn (521), Kieli käyttoön (522), Syvemmät tekstitidot (S2) j Suomlinen kulttuuri (S25) vstvt tvoitteiltn Aidinkieli, suomi toisen kielenä pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Vlinniset os-lueet: 3.1.1.1 Mediviestinnän perusteet, 2 osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssit Kieli, tekstit j vuorovikutus (Al 1), Tekstien rkenteit j merkityksiä (Al2), Tekstit j vikuttminen (Al4) sekä jokin seurvist Kirjllisuuden keinoj j tulkint (Al3), Teksti, tyylij konteksti (Al5), Kieli, kirjllisuus j identiteetti (A16) ti Puheviestinnän titojen syventäminen (Al7) vstvt tvoitteiltn Aidinkieli, suoml-os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.1.2 Lukunurkk, I osp
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: osmisen tunnustmisess lukion kurssi Kirjollisuuden keinoj jo tulkinto (Ä13) vst tvoitteiltn Lukunurkk -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi, 1 osp, pkollinen os-lue: Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssi Arkielämää Pohjoismrss (RU A1 ) ti Koulu j vp-ik (RUB1 ) vst tvoitteiltn Toinen kotiminen kieli, ruotsi -oslueen pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1. Vlinniset os-lueet: 3.2.2.1Svensk PRO, 2 osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion B1-kurssit Nuori j hänen milmns j Opiskelu, työ j yhteiskunt vslvt Syensk PRO - os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3 Viert kielet, englnti, 2 osp, pkollinen os-lue: Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion A-kielen kurssi Viesfrntä j vp-tk (ENA2) vst tvoitteiltn Viers kieli, A-kieli -os-lueen pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1. Vlinniset os-lueet: 3.1.3.1 Englísh PRO, I osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion A-kielen kurssit Nuori j hänen milmns j Opiskelu j työ vstvt English PRO -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.2.2 ltlino per tutti, itli kikille, I osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion B-kielen kurssi lab31 Hyvää päivää, husk tutustu vst tvoitteiltn Viers kieli, A-kieli -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.2.3 Eins-zwei-drei! Sksn perusteet, I osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: osmisen tunnustmisess lukion vlinnisen Sksn
ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus kieli kurssi SAB3 1, Hyvää päivää, husk tutustu vstvt Eins-zwei-drel Sksn pe ru steet- os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.1.2.4 Privet! Venäjän perusteet, 1 osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion vlinnisen venäjän kieli kurssin VEB31, Hyvää päivää, husk tutustu vstvt Privet! Venäjän perusteet - os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rviointi on opiskelijn tukemist j ohjmist mmttititovtimusten j tvoitteiden svuttmisess (ohjv j knnustv rviointi), oppimisen etenemisen seurmist sekä opiskelijn itserviointitidon kehittämistä. Tähän tutkinnon osn kuuluvt ll minitut os-lueeú, joist on ldittu erilliset oppimisen suunnitelmt. Pkolliset os-lueet: o Aidinkieli, 5 osp. Toinen kotiminen kieli, ruotsi, 1 osp o Viert kielet, englnti, 2 osp Vlinniset os-lueet:. Mediviestinnän perusteet, 2 osp. Lukunurkk, l osp. Svensk PRO,2 osp. English PRO, 1 osp. ltlino per tutti, itli kikille, 1 osp Eins-zwei-drei! Sksn perusteet, 1 osp Privet! Venäjän perusteet, 1 osp Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin i oslueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Opiskelijll on mhdollisuus opiskell tutkinnon os, tutkinnon osn os-lue ti oslueen os työssäoppimisen yhteydessä, jos sist sovitn erikseen tutkinnon osn os-lueen opettjn ti opettjien j opiskelijn kesken. Oppimisen tvoitteelseurntkohteet käydään yhdessä läpi opiskelijn j os-lueen opettjn knss työssäoppimisest sovittess. Työssäoppimist ohjv opettj informoidn sist. Os-lueen opettj on yhteydessä työssäoppimist ohjvn opettjn j opiskelijn työssäoppimisjkson ikn j vrmist opiskelijn tvoitteiden mukisen oppimisen. Oppimisen rviointipäätöksen tekee os-lueen opettj j merkitsee sen Wilmn 4. Tutkinnon osn rvosnn muodostminen 3.1.1 Äidinkiel 3.1.1.5 Suomi toisen kielenä 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi
3.1.3 Viert kielet, englnti Os-lueen opettj påiättää os-lueen rvosnst j kirj osmisen rvioinnin Wilmn. Kun kikki tutkinnon osn os-lueiden rvosnt on nnettu, määritetään tutkinnon osn rvosn osmispisteiden perusteell pinotten. Tutkinnon osn ruosnst päättävät ne opettjt, jotk ovt ntneet os-lueiden ruosnt. Os-lueen ruosn dokumentoidn Wilmn.
3.1.1Äidinkieli 3.1..1..1 Aidinkieli, suomi Pkolliset osmistvoitteet, 5 osp Opiskelij. os viestiä j toimi edlisiss vuotovikutustilnteiss r ymmärtää omn lnlrttyvien tätkeimpien tekstiljien käytänteet, olennisen sisällön j trkoituksen. osâ hke tieto eri tietolähteistà j kàyttàà teto sekä noudtt lähteiden käytön pentteit. os hyödyntää medi j vetkon trjomi viestintä- j r,'uorovikutusvälineitä opiskelussn sekä tehdä mmttiosmistn näkyväksi. os ltt ln liitttuiä kirjllisi töitä. os hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- j opiskelustrtegioit o ymrnàrtää âidinkielen sekä kirjllisuuden j muun kulttuurin merkityksen øln j mmtin knnlt. osâ rvioid jkehrttàà om äidinkielen trton. Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT TyydyttàvàT1. liyvàii2 I{ütettávä I{3 Opiskelij Viestintä- j vuorovikutus tilnteis s totmlrrìlnen ilmisee sillisesti mielipiteensä yhteistyö- j ryhmätilnteiss perustelee monipuolisesti mielipiteensä j väitteensä yhteistyö- j ryhmätilnteiss perustelee monipuolisesti näkemyksiään j toimü erilisiss vuotovikutus tilnteis s sikslähtöisesti,,oustvstl J vkuuttvsti osllistuu keskusteluun kyttàmàllà puheenr,r-roroj osllistuu keskusteluun, vie keskustelu tvoltteen suunnss eteenpäin osllistuu ktiivisesti j rkentvsti keskusteluun jknt osltn vstuut ryhmätilnteiss viestintäilmpüristä tormí trkoituksenmukis ell tvll työelämän vuorovikutus tilnteis s toimü sillisesti j kohtelisti erilisiss vuotovikutus tilnteis s j työhön lüttyvissä siks- j tolmfl,oustvstr J tkentvsti erilisiss työhön lüttyvissä siksj ryhmätilnteiss ryhmätilnteiss
pitää lyhyen esityksen käyttäen tilnteen vtitm kieltä j siryyhà pitää etilisi esityksiä käyttäen tilnteen vttrn sityyhà i ln termistöä toimü omn lns viestintätilnteiss joustvsti j pitàà edlisi esityksiä tilnteen j omn ln e dellyttämällä tv ll Tekstien j tekstiljien ymmärtäminen tuntee työelämän tekstiljej j vertilee nütä ymmft mmttitidon knnlt keskeisten tekstien päättkoituksen j tulkitsee tekstien merkityksiä ymmrtàà sekä tekstin ttkoituksen j snomn että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä j rvioi tekstin sisältöä j ilmisutp Tiedon hnkkiminen hkee mmttilns knnlt keskeistä tieto selkeistä teksteistä hnkkä mmttilîszlrttyväà tieto erilisist lähteistä j rvioi lähteiden luotettvuutt hkee tieto erilisist lähteistä j vikeselkoisistkin teksteistä sekä rvioi krüttisesti nüden luotettvuutt noudtt tekijänoikeuksi, mutt trvitsee joskus ohjust tuntee tekijänoikeudet oikeuten j velvoitteen, noudtt tekijänoikeuksi mm. ilmoittmll lähteensä os vitt käyttämünsä lähteisün j trvittess pw tàä nühin käyttöluvn Meditidot j vetkkoviestinnän hyödyntäminen kàyttàà omn lns mmttijulkisuj j meditekstejä käyttàä keskeisiä vies ntäväli neità j os wioid meditekstejä kày ttàà monip uolisesti vies tintäväli neità j wioi krüttisesti meditekstejä kàyttàà ohjttun eri medioit mmttititons esittelyyn tekee mmttlosfiustn näkyväksi eri medioiden r,rrll dokumentoi jkuv opprfixstân lâ osâfiìlstân ef1 medioiden 'r,'ull viestii digitlisiss ympäristöissä sovittujen perit teiden mukises li viestü digitlisiss ympäristöissä sopiv kieltä käyttäen viestü mmtillisuutt osoitten digitlisen ympäristön r,'uorovikutus tilnteis s Aln kirjllisten töiden ltiminen kirjoitt oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukisesti kàyttàà sujuv luse- j virkerkennett j jksott tekstiä hllitsee kielenkäytön perusnotmit sekä hioo tuottmiens tekstien kieli- j ulkosu tvotfà mmttitidon knnlt keskeisiä tekstejä, mutt trvitsee joittin ohjust i)ott mmttitidon knnlt keskeisiä tekstejä tvott tvoitteellisesti j työstää tekstejään omn rvion j plutteen pohjlt
ltii mllin mukn sikirjoj ltü sinmukiset sikirjt ltü sinmukisi sikirjoj j os sovelt sikirjmllej Luku- j opiskelus trtegioiden hyödyntäminen tekee muistünpnoj j tüvistää ydinsioit kuullun, luetun j nähdyn pohjlt tekee muistünpnoj, tiivistää hnkkimns tteto j kày ftääufr teit omssâ tekstissään rvioi om luku- j opiskelustt tegins 1 prnt sitä plutteen pohjlt Aidinkielen sekä kitjllisuuden j muun kulttuurin merkityksen ymmärtäminen tiedost äidinkielen tidon merkityksen omil llln ymmàrtàä äidinkielen merkitystä omll llln j monikielis es s ä työelämässä os rvioid äidinkielen merkitystä omll lllnj sen sem monikielisessä yhteiskunnss sekä työelämän että yksilön knnlt tuntee esimerkkejä omn lnlritryvästä kirjllisuudest ti muust kulttuurist tietää, mihin kirjllisuutt ti muut kulttuuri vot IlL kàyttàà ymmàrtàà ki{llisuuden ti muun kulttuurin merkityksen lll tolm]mlsess Omn äidinkielentidon rflolmlnen rvioi äidinkielen titon j lukutito^îs rn îszplutteen pohjlt j kertoo, mitä sünä voisi ptnl2'. rvioi relistisesti om kielenkäyttöään j lukutiton, tunnist vhr,'uuksin j kehittämiskohteitn. rvioi relistisesti om kielenkäyttöään j lukutiton, tunnist vhvuuksin, kehittämiskohteitn j kehittää titojn plutteen pohjlt. Osmisen tunnustmisess lukion kurssit Kieli, tekéit j uorouøi/<ts (AI 1), Te/<stien rkenteit j nerkiflksici lalz, Tekstlt ø uil<uttminen (ÁI4) sek jokin seurvist Kijllisderu keinojj tlkint (ÂI3), Te/<sti, ûlliln konteksti (^I5), Kieli, l<ij//isus j idenilteetti (A16) tâi Puheuiestinnän tite'en sluentciminen (AIf vstvt tvoitteiltn A dinkieli, omi-os-lueen pkollisi osmistvoitteit.
21.t0.2014 YHTETSET TUTKTNNON OSAT/ OSA-ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMTNEN JA OPP M SEN SEURANTAKOHTEET Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp); 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen 3.1.1 Ä d nkieli, 5 osp, pkollinen os-lue Oppimisympäristör Oppi litos / verkkoympäristö Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist luk o-opintojens perusteell. Osmisen tunnustmisess lukion kurssit:. Kieti, tekstit j vuorovikutus (Al 1),. Tekstien rkenteit j merkityksiä (Al2). Tekstit j vikuttminen (Ä14) sekä jokin seurvist:. Kirjltisuuden keinoj j tulkint (Al3),. Teksti, tyylij konteksti (Al5),. Kieli, kirjllisuus j identiteetti (A16) tt. Puheviestinnän titojen syventäminen (Al7) vstvt tvoitteiltn i\idinkieli, suomi -os-tueen pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppim isen seurnt kohteeu os viestiä j toimi erilisiss vuorov ikutustilnteiss ymmärtää omn lns li ittyvien tärkeimpien tekstiljien käytänteet, olennisen sisällön j trkoituksen os hke tieto eri tietolähteistä j käyttää tieto lähdekriittisesti sekä noudtt lähteiden käytön peritteit os hyödyntää keskeisiä verkkoyhteisöjä opiskelussn sekä tehdä mmttiosmistn näkyväksi hyödyntäen erilisi medioit os lti lns liittyviä kirjllisi töitä Opetus toteutetn khden ensimmäisen opiskeluvuoden ikn khten 3 j 2 osp:n kurssin. Opiskeltv sisältö: - mmtillisettekstiljit - kriittinen medin käyttö, tiedonhnkint j lähteiden käyttö - kirjlliset j suulliset viestintätilnteet - kielenhuolto j -hllint - opiskelutidot Opetusmenetelmät: - lähiopetus - monimuoto-opetus 1. Viestintä- j vuorovikutustilnteiss toimiminen 2. Tekstien ymmärtäminen 3. Tiedon hnkkiminen 4. Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen 5. Aln kirjllisten töiden ltiminen 6. Luku- j opiskel ustrteg ioiden hyödyntäminen Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj. os hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- j opiskel ustrteg ioit.
3.1.1,.5 Aidinkieli, suomi toisen kielenä Opiskelij voi opiskell äidinkielen sovellust suomi toisen kielenä, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi ti sâme ti hänellä on muutoin monikielinen tâust. Pkolliset osmistvoitteet, 5 osp Opiskelij. os viestiä erilisiss r,'uotovikutustilnteiss o ymmärtää j tulkitse e nmqn ln lrtrylä etilisi tekstiljej j ljent sn- j ilmisuvrnton. os^ hyödyntää medi j verkon t\omi viestintä- j vuorovikutusvälineitä. os hke tieto eri tietolähteistä sekä noudtt lähteiden käytön petitteit. os lu; ln lüttyviä kirjllisi töitä. os toimi kielellisesti j kulttuurisesti monimuotoisess ympädstössä. os rvioid j kehittää suomi toisen kielenä -Ttton. Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE, ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 FlyvàF{2 I(ütettâvä I{3 Opiskelij Viestintä- j l'uorovikutustilnteiss toimiminen ymmärtäà ln puhetilnteisün Lütty'vää viestintää yfj:jlfj:jltutàä ln puhetilnteisiin lüttyvää erilist viestintää y mrnàrtää monipuolis esti ln puhetilnteisün lrttyväà viestintää osllistuu keskusteluun käyttämällä puheenr,'uotoj osllistuu keskusteluun, kày tiàà puhe enr,'uoto j j perustelee näkemyksiään osllistuu keskusteluun ktüvisesti j perustelee monipuolisesti näkemyksiään toimü ryhmä- j kokoustilnteiss sovitun käytännön mukisesti, mutt trvltsee tolttln ohjust noudtt kokous- j neuvottelukäytäntöjä hllitsee mmtin knnlt keskeiset kokous- j neuvottelukäytännöt Tekstien j tekstiljien ymmärtäminen y mmärtää mm ttitid o n knnlt keskeisten tekstien pääsisällön j tuntee eri tekstiljej ymmärtää mm?.ttltidon knn l t keskeisten tekstien pääsisällön j trkoituksen sekä tulkitsee tekstien merkityksiä y mmärtää mm ttiti do n knnlt keskeisten tekstien sisällön j yksityiskohdr, tekee johtopäätöksiä sekä rvioi tekstien sisältöä j ilmisutp
Tiedon hnkkiminen hkee ohjttun mmtilnsknnlt keskeistä tieto selkeistä teksteistä hnkkä ^mlr:'tti,l^^ns lüttyvää tieto erilisist lähteistä j r:rioi lähteiden luotettvuutt hnkkü itsenäisesti tieto erilisist lähteistä j rvioi nüden luotettl'uutt noudtt tekijänoikeuksi, mutt trvitsee joskus ohjust tuntee tekijänoikeudet oikeuten j velvoitteen, noudtt tekijänoikeuksi mm. ilmoittmll lähteensä os vitt käyttämünsä lähteisün j trvittess prytàà nühin käyttöluvn Meditidot j verkkoviestinnän hyödyntäminen kàyttàà ohjttun omn lns mmttrjulkisuj j meditekstejä käyttàä keskeisiä viestintävälineitä j rvioi meditekstejä kày ttàà vies tintävälineitä j røoi krüttisesti meditekstejä Aln kitjllisten töiden ltiminen kitjoitt ohjttun mmttitidon knnlt keskeisiä tekstejä l<tl ottt mm t titido n knnlt keskeisiä tekstejä kirj oitt tvoitteellisesti j työstää tekstejään plutteen pohjlt kàyttàà ohjttun kirjoitetun suomen kielen perussääntöjä s nv T trto r. li enten kàyttàà kitjoitetun suomerì kielen perussääntöjä sn- j ilmisuvtnton ljenten käy tràà itsenäis esti j monipuolisesti kirjoitetun suomen kielen perussààntöjà sn^- l^ ilmisuvtnton Ijenten I(elellisesti j kulttuurisesti monimuotoisess ympäristössä tolmlfrunen tuntee om kielellistä j kulttuurist tustns j suomlisen yhteiskunnn monlmuotorsuutt tuntee omn kielel[sen j kulttuurisen tustns pääpürteet sekä suomlisen yhteiskunnn monlmuotolsuutt tuntee monipuolisesti om kielellistä j kulttuuris t tustns j suomlisen yhteiskunnn kielellistä j kulttuurist monlmuotolsuuttâ toimü kielellistä j kulttuutist osmistn hyö dyn täe n mrnt i,ln eri tilnteiss ott huomioon kulttuurien välisen viestinnän toimiessn rnmtúln tehtävissä hyödyntää ktüvisesti kielellistä j kulttuurist o smis tn mmtiln tehtävissä Omn suomi toisen kielenä tidon ruolmlnen rvioi suomen kielen tlto n j lukutiton smfls plutteen pohjlt j kertoo, mitä sänä voisi p^lø-nt. rvioi telistisesti om kielenkäyttöään j lukutiton, tunnist vhr.rruksin j kehittämiskohteitn. rvioi relistisesti om kielenkäyttöään j lukutiton, tunnist vhvuuksin, kehittämiskohteitn j kehittää titojn plutteen pohjlt.
Osmisen tunnustmisess lukion kutssit Per$eet hllìntn (521), Kieli kqttt iön (522), Sluemmtit t krtitøidnt $2\ j Somlinen kltturi (S25) vstvt tvoitteiltn Àidinkieli, suomi toisen kielenà -oslueen pkollisi osmistvoitteit.
YHTETSET TUTKTNNON OSAT/ OSA-ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMTNEN JA OPP M SEN SEURANTAKOHTEET Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp) Aidinkieli, suomi toisen kielenä 3.1.1.5 Ridinkieli, suomi toìsen kielenä 5 osp, pkollinen os-lue Oppimisympäristö: Oppilitos / verkkoympäristö Opiskelij voi hke osm sen tunnustmist lukio-opintojens perusteell. Osmisen tunnustmisess lukion kurssit:. Perusteet hllintn (521). Kielikäyttoön (522). Syvemmät tekstitidot (524). Suomlinen kulttuuri (525) vstvt tvoitteiltn Äidinkieti, suomi toisen kietenä -os-lueen pkollisi osmistvoitteit - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurnt kohteeu os viestiä j toimi erilisiss vuorovikutustilnteiss ymmärtää j tulkitsee omn l n lültyviäi erili si tekstiljej j ljent snj ilmisuvrnton os hyödyntää medi j verkon trjomi viestintä- j vuorovikutusvälineitä os hke tieto eri tietolähteistä sekä noudtt lähteiden käytön peritteit os lti ln liiftyvië) kirjllisi töitä os toimi kíelellisesti j kulttuurisesti monimuotoisess ympäristössä os rvioid j kehittää suomi toisen kielenä titon Opetus toteutetn khden ensimmäisen opiskeluvuoden ikn khten 3 j 2 osp:n kurssin. Opiskeltv sisältö: - mmtillisettekstiljit - kriittinen medin käyttö, tiedonhnkint j lähteiden käyttö - kirjlliset j suulliset viestintätilnteet - kielenhuolto j -hllint - opiskelutidot Opetusmenetelmät: - lähiopetus - monimuoto-opetus 1. Viestintä- j vuorovikutustilnteiss toimiminen 2. Tekstien ymmärtäminen 3. Tiedon hnkkiminen 4. Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen 5. Aln kirjllisten töiden ltiminen 6. Luku- j opiskelustrtegioiden hyödyntäminen Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj.
3.1..1..1. Mediviestinnän petusteet Osmistvoitteet, 2 osp Opiskelij. os kehittää viestintä- j vuorovikutustitojn o os käyttää j tulkit erilisi medioit j mediviestinnän tekstiljej. os hyödyntää viestintää omss elämässään j omll llln. Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE, ARVIOINTIKRITEE,RIT TyydyttàväT1 IIyvàI{2 Ilitettávä I(3 Opiskelij Viestintä- j vuorovikutus tito j en kehittäminen ilmisee sillisesti mielipiteensä j perustelee ne vkuuttvsti toimä kohtehstt j,oustvstr vuorovikutustilnteis s edlisiss ympädstöissä yllàprtàà puhuessn l'uorovikutust, hvinnollist puheenvuor o n j rkent sen sisällön loogiseksi oït r,-uotovikutuksess toisten näkemykset huomioon ott v1estlnnssn huomioon vst flott)î, tilnteen j lns vtimukset viestü rkentvsti myös ristirüt- j ongelmtilnteiss ymmärtää henkilöiden snttomn viestinnän merkityksen j vikutuksi snomn vstnottoon ott huomioon snttomn viestinnän vikutuksi omss ilmisussn sovelt snttomn viestinnän sääntöjä r,'uorovikutuksessn j vertilee merkityksiä myös eri kulttuurien välillä tolmí ryhmätyötilnteess yhteistyöhkuisesti osnryhmäà vie ryhmän työskentelyä eteenpäin ktävisesti j rvost muiden näkökntoj tunnlstâ omân tolíìlntâns vikutukset ryhmàn toimintn j knnust ryhmän muit jäseniä tolmlmn Medilukutito tuntee medin tekstiljej j erllusi medioit trkstelee medin tekstiljej j eri medioit kdittisesti oskäyftää, tulkit j sovelt erilisi medioit j mediviestinnän tekstilj ej kàyttàà mllin mukn eri medin tekstiljej muokk tuottmin meditekstejä plutteen perusteell tekee hvintoj medin tekstilj eist, muokk nütä j rvtoi kielellisten vlintojen vikutuksi
Medititojen hyödyntäminen os hyödyntää viestintää omss elämässään j omll llln os hyödyntää viestintää omss elämässään j omll llln jymmàttää sen vikutukset os hyödynlàä j sovek viestin tää monipuolisesti omâss elämässään j omll llln Osmisen tunnustmisess lukion kurssit Kieli, nksiltj uuoroui,kutøs (AI 1), Tekstien røkenteit j nerkiflk:ià (AI2), Tekstitj ikuttminen ([I4) sek jokin seurvist Kijllisøuden keinojj tulkintø (AI3), Te,ësti, A/i jn konteksti Çtts, Kleh, kiitlisøs j identituetti @f6) ti Puheyiestinuin titeen 1uentàminen (ÁI7) vstvt tvoitteiltn Aidin/<ie/i, suomi -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit.
Tutkinnon osn nimi: 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen Os-lue j ljuus (osp): 3.1.1.1Mediviestinnän perusteet, 2 osp, vlinninen ti vpsti vlittv oslue Oppimisympäristö: Oppilitos / verkkoym päristö Opiskelij voi hke osmisen tunnustm st - lukio-opintojens perusteell : Osmisen tunnustm sess lukion kurssit:. Kieli, tekstit jo vuorovoikutus (Ät t),. Tekstien rokenteito j merkityksiö (Ä12). Tekstit j vikuttominen (Al4l sekä jokin seurvist:. Kirjollisuuden keinojo jo tulkintoo ÄtS),. Teksti, tyylij konteksti (Ats),. Kieli, kirjllisuus jo identiteetti (At6)toi. Puheviestinnön toitojen syventöminen (Ä17) vstvt tvo tte ltn i\idínkielí, søomi -os-lueen pkollisi j vlinnisi osmistvo tteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurntkohteet os kehittää viestintä- j vuo rov ikutust itoj n os käyttää j tulkit erilisi medioit j mediviestinnän tekstiljej os hyödyntää viestintää omss elämässään j omll Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisä ltö lueet: - tutustuminen j syventyminen eri viestinnän muotoihin j perusteisiin - omnmedikäyttäytymisen hvinnointi j sen kehittäminen - mediviestintä osn työelämää L. Opiskelij toimii viestintä- J vuorovikutustil nte iss 2. Opiskelijhyödyntää verkkoyhteisöjä j sosilist medi 3. Opiskelij perehtyy mediviestintää n. l lln Opiskelu toteutetn lä hiopetuksen, verkko-opetuksen ti monimuotoopetuksen. Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj Osmisen rviointi: kurssitehtävät j jtkuv näyttö.
3.1.1..2 Lukunurkk Osmistvoitteet, 1 osp Opiskelij. tutustuukunokirjllisuuteen kokee lukuelämyksiä. sett itselleen lukutvoitteit j pitää niistä kiinni. os eritellä lukukokemuksin tehtävien vull Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE, ARVIOINTIKRITE,ERIT TyydyttàvàT1 FIyvàIÌ2 Kütettávä K3 Opiskelij Viestintätitojen kehittäminen ilmisee itseään sillisesti j os perustell mielipiteensä os ilmist itseään j perustell mielipiteensä itsenäisesti ilmisee itseään monipuolisesti j luovsti tuntee tekstiljien tilnteenmukisen käytön vtimuksi trkstelee tekstiljien eri ilmisutpoj krüttisesú sovelt vihdellen ed ilmisutpoj j tekstiljej omiss teksteissään j edlisiss kieliympäristöissä tuott tekstiä ohjtusti lukemns pohjlt tuott tekstiä itsenäisesti lukemns pohjlt tuott tekstiä luovsti lukemns pohjlt I{ielen j kulttuurin tuntemlnen tutustuu kirj llisuuden merkitykseen osn yleissivistystä j identiteettiä y frtfjltu tää kirj lli suu den merkitykseen osn yleissivistystä j identiteettiä s)'ventyy kirjllisuuden merkitykseen osn yleissivistystä j identiteettiä tutustuu kirj llisuuden eti ljeihin j muihin tidemuotoihin. rvioi lukemi n l<trjoj j kokemin muit tidemuotoj. hnkkü monipuolisi lukukokemuksi sekä rvioi kirjllisuuden j muiden tidemuotojen metkitystä. Osmisen tunnustmisess lukion kurssi Kirjollisuuden keinojo jo tulkintoo (Ä13) vst tvoitteiltn Lu ku n u rkk -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit.
Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp): Oppimisympäristö: 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen 3.1.1.2 Lukunurkk, 1 osp, vlinninen ti vpsti vlittv os-lue Oppilitos / verkkoympäristö Opiskelij voi hke osmisen tunnustm st - lukio-opintojens perusteell Osmisen tunnustm sess lukion kurssi:. Kirjllisuuden keinojø j tulkintoo (Ä13) vst tvo tteiltn vlinnisen ti vpsti vlittvn Lukunurkko -os-lueen osmistvo tte t. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurntkohteet Opiskelij. tutustuukunokirjllisuuteen r kokee lukuelämyksiä. sett itselleen lukutvoitteit j pitää niistä kiinni. os eritellä lukukokemuksin tehtävien vull Os-lueen op nnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - khden kunokirjllisen teoksen lukeminen j niiden käsittely Opiskelu toteutetn lähiopetuksen, verkko-opetuksen ti monimuotoopetuksen. L Teosten lukeminen 2. Teoksiin pohjutuvien kirj I listen tehtävien tekeminen Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj. Osmisen rviointi: kirjlliset kurssitehtävät
3.2.2.1Svensk PRO Toinen kotiminen kieli, ruotsi, vlinninen ti vpsti vlrttv os-lue Osmistvo tteet, 2 osp Opiskelij. os käyttàä ruotsin kieltä työtehtävissään j työhön lüttywissä suullisiss j kirjllisiss vuorovikutustilnteis s ' ymmärtäà ruotsin kielen metkityksen Pohjnmn j muill ruotsin- ti kksikielisillä lueill sekä pohjoismisiss työelämäyhteyksissä toimittess Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERT T TyrdyttvàT1 IIyvàH,2 ICitettävä I{3 Opiskelij Viestintä- j r.r orovikutustilnteis s tolmtrnlnen kertoo lyhyesti itsestään )^ työstään, esim. tunnist työkluj, mmttinimikkeitä j ryötehtäviä Ysf yksinkertisün kysymyksün käsiteltäessä om työympäristöä jhäntà itseään, kun puhekumppni puhuu hitsti j selkeästi esittää yksinkertisi kysymyksiä jvst käsiteltäessä om työympäristöä 1hàntà itseään, kun puhekumppni puhuu selkeästi, sekä pyytää trvittess selvennys tä viestü suullisesti esimetkiksi esittäytyessään rkipäivän j Söelàmàn tutuiss tilnteiss osllistuu keskusteluun, kun keskustelukumppni puhuu hitsti j kàyttàà selkeitä rkenteit selviytyy r öelärnän tvnomlslss plvelutilnteiss Tekstien tuottminen 'lur'-loitt ohjttun työhönsä lütty-vrä lyhyitä tekstejä kirjoitt työhönsä lüttywiä lyhyttä tekstejä kirjoitt sujuvsti tvnomisi vtestejä j työhönsä lütryviä tekstejä sekä täyttää työhönsä Lüttyviä siki{oj Monikielisessä j - kulttuurisess ympäristössä tolm1mlnen on íetolnen opiskelemns kielen j sen edustmn kulttuurin merkityksestä käyttää kieltä monikielisessä ti - kulttuurisess ympädstössä sovelt työssään viern kielen j kulttuurin ietojn j t^ltol n Ilelen oppimisen kehittäminen tunnist omt kielen opplfr)lsstrteglns. rvioi kielen oppimisen tpojn, nüden vhvuuksi j heikkouksi. vhvist oppimistn kokeilemll uusi kielen oppimisen rp oj.
Osmisen tunnustmisess lukion B1-kurssit Nuori j hcinen milmns j Opiskelu, työ j yhteiskunt vstvt tvoitteiltn Svensk PRO -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit.
YHTEISET TUTKINNON OSAT OSA.ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMI N E N, OPPIMISEN SEU RANTAKOHTEET JA OSAAMISEN ARVIONTI Tutkinnon osn nimi: 3.1. Viestintä- j vuorovikutusosminen Os-lue j ljuus (osp): 3.2.2.1. Svensk PRO, Toinen kotiminen kieli, ruotsi, vlinninen ti vpsti vittv os-lue, 2 osp Oppimisympäristö: Oppilitos j osittin verkkoympäristö Opiskelij vo hke osm sen tunnustmist - lukio-opintojens perusteell: osmisen tunnustmisess lukion B1-kurssit Nuorij hänen milmns j Opiskelu, työ j yhteiskunt vstvt tvoitteiltn Syensk PRO -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun todetun osmisens perusteell. - Arvosn hyvä H2 vst Kielten oppimisen, opettmisen j rvioinnin yhteisen euroopplisen viitekehyksen kuvussteikoll kuullun j tekstin ymmärtämisessä kielitidon titotso A2.2 j puhumisess j kirjoittmisess titotso 42.1. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurntkohteet os käyttää ruotsin kieltä työtehtävissään j työhön liittyvissä suullisiss j kirjllisiss vuorovikutustilnteiss Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - omn ln suulliset j kirjlliset vuorov i kutu stilnteet Opiskelij 1. Viesti itsenäisesti ruotsiksi omn mmttins suullisiss j kirjllisiss vuorovikutustilnteiss. ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjnmn j muill ruotsin- ti kksikielisillä lueill sekä pohjoismisiss työelämäyhteyksissä toimittess omn ln perus- j erityissnstot sekä snonnt hkee itsenäisesti tieto työhönsä j mmttiins liittyvistä lähteistä s vlmiuksi toimi omss mmtissn pohjoismisess ympäristössä. 2.. Hyödyntää erilisi ruotsinkielisiä, omn lns liittyviä tietolähteitä, mukn lukien sähköiset mterilit. Kikki oppimisen os-lueit seurtn monimuotoisesti eri tsoill. Opiskelu toteutetn lähiopetuksen, johon voi sisältyä monimuoto- ti verkko-opetust
Osmisen rviointi: - - kirilliset i / ti suulliset kokeet, oppimistehtävät
3.1.3.1 English PRO, Viers kieli, A - kieli {englnti), Vlinn nen t vpst vlittv os-lue Osmistvo tteet 2 osp Opiskelij. os viestiä j toimi kirjllisestij suullisesti englnninkielisissä vuorovikutustilnteiss kulttuurin erityispiirteitä ym märtäen. os käyttää englnnin kieltä osn om mmttititon r ymmärtää jtkuvn kielitidon kehittämisen merkityksen elämänsä eri viheiss Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE, ARVIOINTIKRITEERIT TyydyttàvàT1 HyvàFI2 I{ätettävä I{3 Opiskelij Viestintä- j r,rrorovikutus tilnteis s totmlfnlnen I(ettoo rjestn, itsestään j työstään yksinkertisin lusein, esim. esittäytyessään ti työelämän ennkoitviss oleviss j tutuiss tilnteiss. Esittää jvst kysymyksün tilnteeseen sopivll j ty'ypillisellä tv ll, kun kä sitellään om työympäristöä i hàntà itseään, j kun puhekumppni puhuu hitsti j selkeästi Esittää j vst kysymyksrin luontevsti j luovsti käyttäen omksumns kielitito tilnteiss joiss käsitellään om työympäristöä jhàntä itseään, sekä plytää trvittess selvennystä esim. plvelutilnteiss. Tekstien tuottminen Monikielisessä j - kulttuurisess ympäristössä tolm]mlnen I(irjoitt ohjttun työhön sä lüttyviä yhyttà tekstejä. On tietoinen opiskelemns kielen j sen edustmn kulttuurin merkityksestä Ilrjoitt kohtlisen sujuvsti j itsenäisesti työhönsä Lüttyviä lyhyitàj tylpillisiä tekstejä. Kyttààkteltà monikielisessä ti - kulttuutisess ympäristössä I(irjoitt sujuvsti j its enäis e s ti tv nomist viestejä j työssä trvittvi tekstejä sekä täyttää työhönsä lüttyviä o"ioliri^io Sovelt ktüvisesti työssään viern kielen j kulttuutin netoln j tttoln ICelen oppimisen kehittäminen Tunnist omt kielen opplrilsstrâtegrns. Arvioi kielen oppimisen tpoin, nüden vhvuuksi j heikkouksi. Vhvist oppimistn kokeilemll uusi kielen oppimisen tpoj. Osmisen tunnustm sess lukion A-kielen kurssi Viesfintti jo vopo-iko (ENA2) vst tvoitteiltn V ie ro s ki el i, A- kie I i -os- lueen v li n n isi os mistvoitte it.
YHTEISET TUTKINNON OSAT OSA.ALU EEN OPETUKSEN TOTEUTTAMI N EN, OPPI MISEN SEURANTAKOHTEET JA OSAAMISEN ARVIONTI Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp): 3.1.3 Viert kielet 3.1.3.1 English PRO, Viers kieli, A-kieli (englnti), 2 osp, vlinninen ti vpsti vlittv os-lue Oppimisympäristö Oppilitos j osittin verkkoympäristö Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist - lukio-opintojens perusteell: osmisen tunnustmisess lukion A-kielen kurssi Vþstrntö j vopo-ikø (ENA2) vst tvoitteiltnviers kieli, A-kieli -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Arvosn hyvä H2 vst Kielten oppimisen, opettmisen j rvioinnin yhteisen euroopplisen viitekehyksen kuvussteikoll kuullun j tekstin ymmärtämisessä kielitidon titotso 81.1. j puhumisess j kirjoittmisess t totso 81.1. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppim isen seurnt kohteet os viestiä j toimi kirjllisesti j suullisesti englnninkielisissä vuorovikutustilnteiss kulttuurin erityispiirteitä ymmärtäen Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - monipuoliset omn ln suulliset j kirjlliset vuorov i kutu stilnteet Opiskelij 1. Viestii itsenäisesti j loitteellisesti englnniksi omn mmttins suullisiss j kirjllisiss vuorovikutustilnteiss. os käyttää englnnin kieltä osn om mmttititon ym märtää jtkuvn kielit idon kehittämisen merkityksen elämänsä eri viheiss omn ln perus- j erityissnstot, term it j frsit itsenäinen tiedonhku työhön j mmttiin liittyvistä lähteistä toimiminen omss mmtiss monikulttuurisess j mon ikielisessä ym päristössä. Opiskelu toteutetn pääsääntöisesti lähiopetuksen, osittin verkko- jlti monimuoto-opetuksen. 2. Hyödyntää itsenäisesti erilisi englnninkielisiä, omn lns liittyviä tietolähteitä, mukn lukien sähköiset mterilit. 3. Toimiiitsenäisesti monikielisessä j mon ikulttuurisess ympäristössä, joss yhteisenä kielenä on englnti. Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj. Osmisen rviointi: - kirjllinen jlti suullinen koe jlti oppimistehtävät.
3.l.2.2Itlino per tutti! ltli kikille! Osmistvoitteet, 1 osp Opiskelij o os ttltn kielellä t^tvirtv.t snstot i ftøsit perusvuorovikutustilnteisün rkipâivän viestinnässä o os kerto ithn kielellä jonkin verrn lähielämänpürinsä sioist j tphtumist. os sovelt hnkkimns kielitito helpoiss omân âfiìrnttilns työskentely- j viestintälilnteiss. osâ kàyttäà snktrj j sähköisiä tietolähteitä puvälineinä om;n ^mm^ttilns tiedonetsinnässä o ymmärtää jonkin verr;î itlilisen kielilueen kulttuutisi erityispütteitä Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE, ARVIOINTIKRITE,E,RIT TllrdyttàvàT1 IIyvàt{2 I3tettávä I{3 Opiskelil Itltn kielen suullinen j kirjllinen yksinkertinen perusviestintä rkipäivässä j työtehtävissä. Työhön j työturvllisuuteen lütty'vien perussnoj en omksuminen. Itlilisen kielilueen kulttuutisten erityispürteiden hvinnointi j omksuminen. Viestü sntsoll erittäin lyhyesti rkt- j työelämän tilnteiss. Os esim. tervehtiä j kerto tärkeimmät henkilötiedot. Hllitsee lähinnä yksittäiset snt itsestä j työstä, esim. tärkeimmät työklut, vroitukset j mmttinimikkeet. Tunnist joitkin ivn selvimpiä pürteitä itlilisen kielilueen kulttuurist. Ifryy lvst lusetsoll yksinkertisimpün j tvnomlsín kysymyksün kun käsitellään om rl<telàmää 1 työympäristöä. Hllitsee tyypilliset, työn toiminnllise t j ty ötà kuvvt lyhyehköt luseet, esim. ivn tyypillisimmät siksplvelufrsit ti muutmn snn viestit työtovereille. Tunnist jonkin verrn enemmän etoj itlilisen kielilueen kulttuurin j omn kielilueens kulttuurin välillä. I(ykenee yllpitàmààn lyhyttä keskustelu keskustelukumppnin knss, jok puhuu selkeästi j hitsti ennkoitviss oleviss työeiämän j Ãúelàmän tiln tei s s. Kykenee osllistumn lusetsoll mmtiss trvittvün pidempün mutt tvnomlsífì vuotovikutus tilnteisün, j soveltmn opprmns muuttuvlss tilnteiss. Hkee trflttess íeto et1 tietolähteistä. Kàyrràä itlin kieltä Ã<t- j työympäristössä omn osâfiìlsens ljuudess kielen kulttuurin e dellyt tämällä tv ll.
Osmisen tunnustmisess lukion B-kielen kutssi IAB31 Hluriä pàiuäri, hwsk tutustw vst^ tvoitteiltn Viers kie/i, A-kieli -os-lueen vlinnisi osmistvolttert.
YHTEISET TUTKINNON OSAT/ OSA.ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN JA OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET Tutkinnon osn nimi: 3.1. Viestintä- j vuorovikutusosminen Os-lue j ljuus (osp): 3.1.2.2ltlino pertutti! ltli kikille! I osp, vlinninen tivpsti vlittv os-lue Oppim isym päristö: Oppilitos / verkkoym päristö Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: - lukio-opintojens perusteell: Osmisen tunnustmisess lukion B-kielen kurssi lab3l Hyvtiti pöiväö, husk tutustu vst tvoitteiltnviers kieli, A-kieli -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit - iempien opintojens ti muun osm sens perusteell. - Arvosn hyvä H2 vst Kielten oppimisen, opettmisen j rvioinnin yhteisen euroopplisen viitekehyksen kuvussteikoll kuullun j tekstin ymmärtämisessä kielitidon titotso 4.1.2. j puhumisess j kirjoittmisess titotso 4.1.1 Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurntkohteet os itlin kielellä trvittvt snstot j frsit perusvuorovikutustilnteisiin rkipäivän viestinnässä os kerto itlin kielellä jonkin verrn lähielämänpiirinsä sioist j tphtumist os sovelt hnkkimns kielitito helpoiss omn mmttilns työskentely- j viestintätilnteiss os käyttää snkirj j sähköisiä tietolähteitä puvälineinä omn mmttilns tiedonetsinnässä ymmärtää jonkin verrn itlilisen kielilueen kulttuurisi erityispii rteitä Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - itlin kielen ääntämisen perusteit - itlin kielen peruskieliopin rkenteit - omst lähielämänpiiristä kertominen - omn mmttiin liittyviä kikkein keskeisimpiä snoj Opiskelu toteutetn lähiopetuksen ti monimuotoopetuksen l.ltlin kielen suullinen j kirjllinen yksinkertinen perusviestintä rkipäivässä j työtehtävissä. 2. Työhön j työturvllisuuteen liittyvien perussnojen omksuminen. 3 ltlilisen kielilueen kulttuuristen erityispiirteiden hvinnointij omksuminen. Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä j tpoj. Osmisen rviointi: - kirillinen ilti suullinen koe ilti hrioitustehtävät
3.1.2.3 Eins, zwei, dtei! Sksn perusteet Osmistvoitteet, 1 osp Opiskelij - os sksn kielen peruskäsitteitä kuten lukusntikellonjt - os viestiä sksn kielellä yksinkertisiss rkipdivän vuorovikutustilnteiss kuten tervehtiminen, hj"västely, esittäytyminen - os; kerto sksn kielellä ionkin vetrn itsestään j perheestään Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT Tlydyttävä T1 t{yvä}i2 I(ütettävä I{3 Opiskelij Sksn kielen peruskäsitteiden kuten lukusnojen j kellonikojen tuntefilnen. -tuntee sksn kielen peruskäsitteitä kuten lukus nt j kello njt. -l<àyttàà sksn kielen peruskäsitteitä kuten lukusnt j kellonjt. -kàyttàà sujuvsti sks n kielen petuskäsitteitä kuten lukusnt j kellonjt j os myös sovelt oppimns muuttuviss tilnteiss. Viestirninen sksn krelellä yksinkertisis s rkipäivän vuotovikutustilnteis s. - pysqry lyhyesti v^st^ m ^n keskustelukumppnilleen, pyst)ry uttvsl kommunikoimn suullisesti yksinkertisiss rkielämän r,-uotovikutus tilnteis -s, jos puhekumppni puhuu hitsti jkäyttäà - pysqry vst m.^i keskustelukumppnilleen j kommunikoimn suullisesti yksinketisiss rtàeltmàn vuotovikutus tilnteis s. - viestü sujuvsti sksn kielellä yksinkettisis s tkiprvän vuotovikutustilnteis - s, os myös sovelt oppimnsâ keskeistä rl<tpuvàn snsto muuttuviss tilnteiss. yksinkertist, keskeistä snsto. Itsestään j perheestään kertominen - pystyy lyhyesti kettomn itsestään j perheestään sksn klelellä. -pystyy kettomn itsestään j petheestään skn kielellä. -kertoo sujuvsti itsestään j perheestään sksn kielellä j os sovelt oppimns sânâstoâ muuth-rvlssâ tilnteiss. Omn ln pefi.rssnston tuntemlfìen -pystyy uttvsl tunnistmn lns perussnsto -pyst)ry uttvsl ymmärtämään lns pefussnsto -ymmärtààjonkin vern lns petussnsto Osmi ren voidn tunrìust lukio-opintojens pefi.rsteell: lukion vlinnisen Sksn kieli kutssi SAB3 7,Hy:ràä pivää, husk tutusfll -perusteell ti iempien opintojens ti muun osmisens perusteell.
YHTEISET TUTKINNON OSAT/ OSA-ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN JA OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp): Oppimisympäristö: 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen 3.1.2.3 Eins, zwei, drei! Sksn perusteet, I osp, vlinninen ti vpsti vlittv os-lue Oppilitos Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: lukio-opintojens perusteell: osmisen tunnustmisess lukion vlinnisen Sksn kieli kurssi SAB3 1, Hyvää päivää, husk tutustu -kurssi vst vlinnisi ti vpsti vlittvi osmistvoitteit. iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppim isen seurntkohteet os sksn kielen peruskäsitteitä kuten lukusnt j kellonjt os viestiä sksn kielellä yksinkertisiss rkipäivän vuorovikutustilnteiss kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen os kerto sksn kielellä jonkin verrn itsestään j perheestään os jonkin verrn omn lns perussnsto sksn kielellä Osmisen rviointi: Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - sksn kielen peruskäsitteet - sksn kielen ääntäminen - itsestään kertominen Opiskelu toteutetn lähiopetuksen, ti monimuoto-opetuksen Oppimisen rviointi: - työskentelyn ktiivisuus j säännöllisyys - lähiopetuksessläsnäolo. 1. Ymmålrtää j ilmisee sksksi lukusnoj j kellonikoj. 2. Viestii sksn kielellä yksinkertisiss rkipäivän vuorovikutustilnteiss. 3. Keftoo itsestään j perheestään. 4. Ymmärtää jonkin verrn omn lns perussnsto. Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä i tpoi - kirjllinen ti suullinen koe jlti hrjoitustehtävät.
3.1,.2.4 Pdvet! Y enàjàn perusteet Osmistvoitteet, 1 osp Opiskelij - os venàjän kielen peruskäsitteitä kuten kyrilliset kkoset, lukusnt jzkellonøit - os viestiä venäjän kielellä yksinkettisiss rkipäivän vuorovikutustilnteiss kuten tervehtiminen, hy'västely, esittäytyminen - os kerto venäjän kielellä jonkin verrn itsestään j perheestään Osmisen rviointi ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT TyydyttàvàT1 HyvàFl2 I3tettävä I{3 Opiskelij Venäjän kielen peruskäsitteiden kuten þrillisten kkosten, lukusnojen j kellonikojen tuntemlfìen. Viestirninen venäjän kielellä yksinkertisis s tkipäivän vuorovikutus tilnteis s. -tuntee venäjän kielen peruskäsitteitä kuten lukus nt j kello njt. - os luke i tuettun l<t\oitt þrillisillä kko sill kirj oitetn r tekstiä - pyst)ry lyhyestr v^stzrn. n keskustelukumppnilleen, pystyy uttvsf kommunikoimn suullis es ti yksinkertisis s rkielämän vuorovikutustilnteis s, jos puhekumppni puhuu hitsti jkàyttäà -kày ttää venä j än kielen peruskäsitteitä kuten lukus nt j kel7o nj t. - os luke jkttjoitt þrilüsìllä kkosill kirjoitettu tekstiä - pyst)ry v^stzàfl], u. keskustelukumppnilleen j kommunikormn suullisesti yksinkettisiss tkiel'àmãn vuorovikutus til nteis s. -kàyttàà sujuvsti venäjän kielen peruskäsitteitä kuten lukusnt j kellonit 1 os myös sovelt opplmns muuttuvls sâ tilnteiss. - os sujuvsti luke j l<rjottt kyrillisillä kko sill kirj oitettu tekstiä - viestü sujuvsti venäjän kielellä yksinkertisis s rl<ipärvär' vuotovikutustilnteis - s, os myös sovelt oppimns keskeistä rkipäivän snsto muuttuviss tilnteiss. yksinketist, keskeistä snsto. Itsestään j perheestään kertominen - pyst)ry lyhyesu kertomn itsestään j petheestään venäjàn kielellä. -pyst)ry kertomn itsestään j perheestään venäjän kielellä. -kettoo sujuvsti itsestään j perheestään venàjàn kielellä 1 os sovelt oppimns snsto muuttuvlss tilnteiss. Omn ln perussrìston turìterilnen -pys t)ry uttvstl tuettun tunnistmn lns pefussnsto -pyst'ry uttvstl ym:llrättärnään lns pefi.rssnsto -ymmàrtää jonkin vettn lns perussnsto Osminen voidn tunnust lukro-oprntojens perusteell: lukion vlinnisen venäjàn kieli kutssin VEB31, Íþuàri þciiurici, h k ttrt pefi.rsteell ti iempien opintojens ti muun osmisens perusteell.
YHTEISET TUTKINNON OSAT/ OSA.ALUEEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN JA OPPIMISEN SEURANTAKOHTEET Tutkinnon osn nimi: Os-lue j ljuus (osp) Oppimisympäristö: 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, 1 I osp 3.1.2.4 Privet! Venäjän perusteet, I osp, vlinninen ti vpsti vlittv oslue Oppilitos Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist: - lukio-opintojens perusteell: lukion vlinnisen venäjän kieli kurssin VE831, Hyvöö pdivoä, housko tutustu os-lueen vlinnisi ti vpsti vlittvi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Osmistvoitteet Opiskeltv sisältö j toteutus Oppimisen seurnt kohteet. os tunnist venäjän kielen erot verrttun omn äidinkieleensä. os luke j kirjoitt kyrillisillä kkosill. os venäjän kielen peruskäsitteitä kuten tervehdykset, esittäytym inen, kuulumiset, lukusnt, viikonpäivät j kuukudet. os venäjän kielen ääntämisen perusteet. os lyhyesti kerto itsestään j mmttilstn venäjäksi. os jonkin verrn omn l ns peruskäsitteitä venäjäksi Os-lueen opinnot toteutetn toisen opiskeluvuoden ikn. Sisältölueet: - venäjän kielen peruskäsitteet - venäjän kielen ääntäminen - itsestään j mmtistn kertominen - omn ln peruskäsitteitä venäjäksi Opiskelu toteutetn lähiopetuksen, ti monimuoto-opetuksen. 1. Titeen j kulttuurin tunnistminen j hyödyntämínen hvinnoiden j hyödyntäen tuotnnoss kulttuurist omleimisuutt. 2. Om tuottminen j tulkitsem inen tuotten ineistoj j esityksiä hyödyntäen kulttuurisi eroj riksten om tuotostn etsimällään ineistoll 3. Kulttuuriperinnön soveltminen Sovelten kulttuurisi j titeen ilmentymiä omss työssään itsenäisesti j työryhm ien jäsenenä 4. Kestävän kehityksen peritteiden noudttm inen sitoutuneesti huom ioiden ekologiset, sosiliset, tloudelliset j kulttuuriset ostekijät työssä j työyhteisössä. 5. Suunnitteluprosessin toteuttminen. Osmisen rviointi: Em. seurnnss käytetään erilisi menetelmiä i tpoi - kirjllinen ti suullinen koe jlti hrjoitustehtävät.
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon os 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus Ennen uuden tutkinnon osn ti sen os-lueen loittmist opettj selvittää opiskelijoille sen tvoitteet j osmistvoitteet, jott opiskelij sisi käsityksen siitä, onko tutkinnon osss sellist osmist, jot hänellä jo on. Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnistmist j tunnustmist koko tutkinnon osst, sen os-lueest ti os-lueen osst. Osmisen tunnistmisest j tunnustmisest vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj merkitsee osmisen tunnistmisen rviointipäätöksen Wilmn ti tutkinnon osn ti sen os-lueen oppimisen seurntkohteisiin j tekee osmisen tunnustmispäätöksen. 3.2.1. Mtemtiikk, 3 osp, pkollinen os-lue: Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssit Lusekkeet j yhtälöt (MAB1), Geometri (MAB2) j Tlousmtemtiikk (MAB7), Ii Funktiot j yhtälöt (MAA1) j toinen seu rvist I ukion ku rsseist Po ly n o m if u n kt i ot ( MAA2 ) li G e o m et ri ( MAA3) vstvt tvoitteiltn Mtemtiikk -os-lueen pkollisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. Vlinniset os-lueet: 3.2.1.1Tlous- j tilstomtemtiikk, 2 osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssit Lusekkeet j yhtälöt (MAB1), Geometri (MAB2) j Tlousmtemtiikk (MAB7), li Funktiot j yhtälöt (MAA1) j toinen seurvist lukion kursseisl Polynomifunktiot (MAA2) ti Geometri (MAA3) vstvt tvoitteiltn Mtemtiikk -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.2.1.2 Lusekkeet j yhtälöt, l osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: - lukio-opintojens perusteell: lukion kurssit Lusekkeet j yhtälöt (MABl ), Geometri (MAB2) 1 Tlousmtemtiikk (MAB7), ti Funktiot j yhtälöt (MAA1) j toinen seurvist lukion kursseisl Polynomifunktiot (MAA2) ti Geometri (MAA3) vstvt tvoitteiltn Mtemtiikk -os-lueen vlinnisi osmistvoitteit. - iempien opintojens ti muun osmisens perusteell. 3.2.1.3 Mtemttiset menetelmät, 2 osp Opiskelij voi hke osmisen tunnustmist sekä pkollisiin että vlinnisiin oslueisiin: