1 Suomen elinvoiman eväät 2011 2015 Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi
> S ISÄLLYSLUETTELO Mikä on perheyritys? 5 Nuorena ajattelin, että liike-elämä on kylmää rahan 2 kanssa pelaamista, jossa en halua olla mukana. Eihän 3 Kasvollisen ja vastuullisen omistajan ääni kuuluviin päätöksenteossa 6 se pidä paikkaansa. Siinä on tunnetta ja lämpöä, ja tulos syntyy ihmisten osaamisesta. Jatkuvuus luo kestävää kasvua 7 Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama Innovoinnilla kasvua ja työllisyyttä 9 Yrittäjyys ja omistajuus vahvemmin osaksi koulutusta ja tutkimusta 11 Kannustava verojärjestelmä yrittäjyyden ja työllisyyden moottorina 12 Hyvä työelämä pidentää työuria 14 Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on monipuolinen osaaminen, työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta. 2010-luvulla kilpailu vastuullisista omistajista, kasvavista yrityksistä ja osaavista työntekijöistä kiihtyy. Jotta osaaminen ja työ edelleen säilyvät Suomessa, työnteolle, yrityksille ja omistajuudelle on luotava kilpailukykyiset olosuhteet. Suomalaisten omistajien, yritysten ja työntekijöiden menestyminen on siten kaikkien osapuolien yhteinen haaste. Kasvu hinnalla millä hyvänsä ei luo hyvinvointia. Kestävä kasvu edellyttää pitkäjänteistä toimintaa sekä sidosryhmien ja yhteiskunnan huomioimista. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta onkin tärkeää, että yrityksillä on omistajia, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen. Omistajavetoisissa perheyrityksissä pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Niihin on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Vastuulliseen omistajuuteen liittyy paitsi pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvollisuus, myös paikallisuus. Perheyrityksillä on paikallisyhteisöissään erityinen asema, joka on samalla sekä henkilökohtainen että liiketoiminnallinen. Ne toimivat usein alueellisen talouskehityksen moottoreina, sillä ne suhtautuvat myönteisesti kasvuun. Perheyritykset edustavat työllistävää pääomaa. Ne työllistävät suhteessa liikevaihtoonsa selvästi enemmän kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Koska perheyritykset painottavat uusien työpaikkojen luomisen merkitystä lisäten henkilöstöään 1, ne pitävät työllisyyden vakaana myös matalasuhdanteissa 2 ja tasapainottavat rakennemuutosta. Sijoitetun pääoman tuotolla vertaillen perheyritykset ovat silti kannattavampia ja yhtä kasvuhaluisia kuin muulla tavoin omistetut yritykset 3. Jatkuvuus edellyttää kestävää kasvua ja muuntautumiskykyä. Perheyrityksenä meillä on lupa tehdä päätöksiä seuraavankin sukupolven tulevaisuutta ajatellen, kukaan ei pakota katsomaan vain tämän vuoden tai edes ensi vuoden tulosta. Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala Hyvä omistajuus on myötävaikuttamista yrityksen määrätietoiseen kehitykseen. Yrityksen pitää kehittyä paremmaksi sijoituskohteeksi omistajilleen, paremmaksi työpaikaksi työntekijöilleen ja paremmaksi toimittajaksi asiakkailleen, eli paremmaksi toimijaksi taloudessa ja yhteiskunnassa ja myöskin ympäristön kannalta. Lemminkäinen Oyj:n hallituksen jäsen Kristina Pentti-von Walzel Olemme sitoutuneet jatkamaan yritystä ja työllistämään Lempäälässä ainakin vuoteen 2080 asti. Kiilto Familyn konsernijohtaja Erkki Solja Jatkuvuutta haetaan enemmän kuin toimialauskollisuutta. Nyt ollaan tekstiilialalla, jatkossa voidaan olla jollain toisella alalla. Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner Etukannen kuva: Primulan leipomossa leivotaan 1919. Takakannen kuva: Primulan uusi tuotanto- ja logistiikkakeskus valmistuu syksyllä 2010. 1 Ali-Yrkkö, Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2007: Family Businesses and Globalization in Finland. ETLA 2 Astrachan & Allen, 2003: MassMutual/Raymond Institute American Family Business Survey; Lee, 2006: Family Firm Performance: Further Evidence. Family Business Review 19 (2), 103 114. 3 Tourunen, K. 2009. Perheyritykset kansantaloudessa. Yritysten omistus, toiminnan laajuus ja kannattavuus Suomessa 2000-luvun alussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 53/2009
> M ikä on perheyritys? En ottanut vastuuta kantaakseni Omistajuuden siirtymäjaksot sukupolvelta toiselle ovat mahdollisuus uuteen nousuun ja uudistumiseen. Seuraajapolvi omistettuja sukuyrityksiä ja listautuneita perheyri- kannatettava idea, jota on hyvä viedä Perheyrityksiä on erilaisia: pk-yrityksiä, laajasti Perheyritysten tilastoiminen on 4 5 ilman ehtoja. Tein selväksi, että asioiden pitää muuttua. tuo yritykseen oman visionsa perheyrityksen tulevaisuudesta. tyksiä. Moninaisuudesta huolimatta perheyritys on eteenpäin Euroopan unionin jäsen- Perheyrittäjä emeritus Jukka Helkama Meidän on täytynyt miettiä, miten menestyä yhtä hyvin kuin alalla 40 vuotta toiminut isämme, mutta uudella tavalla. Smit & Zoonin toimitusjohtaja Marc Smit Samalla seuraajapolvella on myös suuri vastuu viedä yritystä eteenpäin. Perheyritysten kansantaloudellinen painoarvo on merkittävä: Suomalaisista yrityksistä 80 % on perheyrityksiä. Yrityssektorin työllisistä yli 40 % työskentelee perheyrityksissä. Yritysten tuomasta arvonlisästä perheyritykset tuovat 35 %. Finanssikriisi loi uusia haasteita toimintaympäristöömme. Pankkisektorin vaikeuksien johdosta yritysten rahoituksen ja pääomahuollon turvaaminen on pidettävä EU:n ja kotimaan politiikassa keskeisellä sijalla. Yritysten vakavaraisuus on tästäkin näkökulmasta tärkeää. Perheyritykset ovat velattomampia ja toimivat tehokkaammin kuin muilla tavoilla omistetut yritykset. 4 Perheyrittäjyyttä vuosisatojen saatteessa kehittyneenä ilmiönä tuleekin vaalia niin, että tulevaisuudessa pystymme turvaamaan suomalaisen vastuullisen omistajuuden. Suomesta on kehitettävä paras mahdollinen paikka omistaa ja jatkaa yritystä. Yritystoiminnan tulee Suomessa olla houkuttelevampaa tai ainakin yhtä houkuttelevaa kuin sen myyminen, sillä menestyessään pitkäjänteisesti yritys luo ympärilleen työllisyyttä ja vaurautta. Perheyritykset haluavat valita aktiivisen tekemisen tien, sillä niillä on tahtoa ja kykyä rakentaa Suomen elinvoimaa myös seuraaville sukupolville. käsitteenä määritelty Suomen kauppa- ja teollisuusministeriössä vuonna 2005. Kyseinen määritelmä on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla. Euroopan komission asiantuntijaryhmä on hyväksynyt kyseisen Suomessa työstetyn tiivistelmän, jonka mukaan: Perheyritys on yritys, jossa äänivallasta yli puolet on yhden perheen tai suvun hallinnassa. Äänivalta voi olla välillistä tai välitöntä. Lisäksi perheen tai suvun jäsenen pitää olla mukana yrityksen hallinnossa tai johdossa. Listattu yritys on perheyritys, jos sen äänivallasta 25 % on yhden perheen tai suvun hallinnassa. Perheyritysmääritelmä ei kuitenkaan ole saanut virallista asemaa, mikä on vaikeuttanut tilastotiedon keruuta perheyrityksistä. Päätöksentekijät tarvitsevat päätöksiensä tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi tilastotietoja perheyrityksistä. Tilastoinnin myötä voidaan seurata perheyritysten vaikuttavuutta (esim. lukumäärä, työllistävyys, liikevaihto) ja arvioida poliittisten päätösten vaikutuksia. maiden omien tilastokeskusten kautta. Talouskomissaari Olli Rehn PK-PERHEYRITYKSET LISTAUTUNEET PERHEYRITYKSET SUKUYRITYKSET Perheyritykset ovat erilaisia 4 McConaugby, Matthews, Fialko, 2001: Founding Family Controlled Firms: Performance, Risk, and Value. Journal of Small Business Management 39 (1), 31 49. Perheyritykset tilastoidaan perheyritysmääritelmän mukaisesti.
> Kasvollisen ja vastuullisen omistajan ääni kuuluviin päätöksenteossa > J atkuvuus luo kestävää kasvua Perheyritykseen liittyy parhaimmillaan Suomalaisella työllä ja pääomalla on edellytykset Perheyritys luo jatkuvuutta paikkakunnalle ja Suomelle. Omistaja luo jatkuvuutta yritykselle ja työ- alkaa harmittaa. Pitää olla sitoutunut En voi vaihtaa työpaikkaa, jos joku asia 6 7 voiman tunne, voimakas sitoutuminen, pysyä Suomessa ja sijoittua Suomeen, jos työllistävää pääomaa kohdellaan samanarvoisesti muiden paikoille. Yhteiskunnan on luotava jatkuvuuden ja valmis kantamaan vastuuta voimakas käsitys yrityksen yhteiskunnallisesta myös merkityksestä. Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Yrityksen omistaja-johtajana voin antaa lupauksia, jotka ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Arvot korostuvat, mutta se ei tarkoita kannattavuudesta tinkimistä. Machineryn konsernijohtaja Janne Timonen pääomien kanssa. Omistajapoliittista keskustelua onkin paikallaan laajentaa valtion omistajapolitiikasta yleisemmin suomalaisen omistajuuden vahvistamiseen. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on valtion, työnantajien ja työntekijöiden lisäksi otettava mukaan myös omistajanäkökulma. Tavoite säilyttää ja kasvattaa yritystoimintaa sekä huolehtia sidosryhmistä on sisäänrakennettu perheyritysten edustamaan vastuulliseen omistajuuteen. Perheyritykset ovat kasvollisten omistajiensa kautta kantamassa yhteiskuntavastuuta. Perheyrittäjyyden edistäminen on näin ollen yksi yhteiskunnan keino vahvistaa suomalaista omistajuutta, jossa on kyse päätösvallasta eli siitä, haluammeko tulevaisuudessa tehdä päätöksiä myös kansallisten rajojen sisällä. edellytykset omistajuudelle. On hyvinvointiyhteiskunnan edun mukaista, että yritystoiminta jatkuu ja henkilöstön työpaikat säilyvät sukupolvenvaihdoksissa. Perheyrityksen omistajille yrityksen omistaminen ja kehittäminen on elämäntehtävä. Pitkäjänteisen toiminnan tavoitteena on luovuttaa yritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin he saivat sen edeltäjiltään. Omistajuuden siirtymäjaksot sukupolvelta toiselle ovat yleensä yrityksen kannalta murrosvaiheita, jotka sisältävät riskejä, mutta ovat samalla mahdollisuuksia uuteen nousuun. Omistajanvaihdosten onnistuminen on myös elinkeinopoliittisesti merkittävää: liiketoiminnan siirroissa säilyy keskimäärin 5 työpaikkaa, kun uudet yritykset työllistävät keskimäärin vain 2 henkilöä. 5 vaikeina aikoina ja erityisesti silloin. Tammer-Tukku Oy:n Zachary Mäenpää Omistajuuden vahvistaminen otetaan osaksi Suomen kasvustrategiaa ja pärjäämistä globalisaatiossa. Omistajia kuullaan asianomistajina lainsäädäntövalmistelussa suurissa yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä. Selvitetään keinoja kehittää systemaattista omistajavuoropuhelua kaikkien omistajien kesken, esimerkiksi järjestämällä omistajafoorumeita. Väestön ikääntymisen takia sukupolvenvaihdos on tulevina vuosina erityisen ajankohtainen. 27 % yrittäjistä on 55 74- vuotiaita ja yrittäjien keski-ikä on noussut reilut neljä vuotta viimeisen 15 vuoden. Seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu yli 40 000 sukupolven- tai omistajanvaihdosta. 6 Se miten tässä onnistutaan, ratkaisee Suomen hyvinvoinnin kehityksen. Sukupolvenvaihdoksissa onnistuminen ehkäisee Suomen ajautumista tytäryhtiötaloudeksi. Sukupolvenvaihdos on perheyrityksen jatkuvuuden kriittinen piste muihin yrityksiin verrattuna. Varmuus sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta kannustaa yritystä kasvamaan ja kehittämään toimintaansa ilman epävarmuuden tuomaa katkosta. Omistajapolvenvaihdosten onnistumiseen tarvitaan osaavia jatkajia, joten jatkajapolven koulutukseen pitää panostaa. Erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosprosessiin liittyvä koulutus sekä omistajuuden koulutus ovat Suomen kannalta keskeisiä tulevaisuuden elinvoiman eväitä. Sukupolvenvaihdos on pitkäaikainen henkinen prosessi, jossa omaisuuden lisäksi siirtyy hiljaista tietoa yrityksen toiminnasta ja kulttuurista. Se ei tule kohdalle vain kerran 25 vuodessa, vaan on pysyvä osa perheyrityksen arkea ja toimintatapaa. Seuraajapolven valmentaminen sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen on tärkeää liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Se on myös edellytys omistajuuteen liittyvän vastuun vastaanottamiselle. 5 Euroopan komissio, 2002. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan siirtoja käsittelevän asiantuntijatyöryhmän raportti 6 Suomen Yrittäjät ja Finnvera, 2009
> I nnovoinnilla kasvua ja työllisyyttä Meikäläisen elämässä yritys on aina Sukupolvenvaihdoksessa maksettavaksi tuleva perintö- ja Työllistäminen on kasvun seurausta: vain menestyvä Monessa maassa näyttää 8 9 ollut kuin yksi perheenjäsen. Äitini Eila lahjavero on usein rahoitettava yritystoiminnasta irrotettavin yritys voi työllistää. Kasvu syntyy yleensä innovaatioista ja toiminnan uudistamisesta. Julkisen talouden kasvuyrittäjyys ja olemassa unohtuneen, että innovaatiopolitiikka, sanoi aina, että hänellä on kolme lasta. varoin. Tämä hidastaa perheyritysten kasvua, liiketoiminnan oleva Kaksi poikaa ja yritys. Eilakaisla Oy:n toimitusjohtaja Tom Kaisla kehittämistä ja pienentää niiden työllistävää vaikutusta. Kun perintönä tai lahjana siirtyy epälikvidiä omaisuutta kuten alle 10 % listaamattoman yhtiön osakekannasta, jatkaja ei nykyisin saa huojennusta perintö- tai lahjaverosta. Useimmiten yrityksen vähemmistöosuutta ei ole mahdollista myydä ja osakkeille ei ole mahdollista saada yhdessä vuodessa niin paljon verojen jälkeistä netto-osinkoa, että jatkaja kykenisi maksamaan veron. Veronmaksuvelvollisuus ja veronmaksukyky eivät kohtaa. Perintö- ja lahjaverotusta on tarpeen kehittää niin, että se nykyistä paremmin turvaa epälikvidien varojen kuten perheyritysten osakkeiden siirtymisen sukupolvelta toiselle ilman, että yrityksen myynti osoittautuisi verotuksen vuoksi yritystoiminnan jatkamista suotuisammaksi vaihtoehdoksi. kestävyysvajeen pienentäminen vaatiikin uutta kasvu- ja innovaatiopolitiikkaa. Asemansa vakiinnuttaneella ja menestyneellä yrityksellä on hyvät eväät työllistää kun kannustimet kasvuun ovat kunnossa. Työllisyyden ja muiden talousvaikutuksien kannalta jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen onkin tehokkaampaa kuin uusien yritysten synnyttäminen. 7 Yritykset alkavat työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos pienimmästä luokasta. 8 Yhteiskunta tukee kasvuyrittäjyyttä Suomessa pitkälti aloittavien yritysten näkökulmasta ja tuet suunnataan usein vain pk-yrityksille 9, mikä estää tai hankaloittaa kasvua pkyrityksestä suureksi yritykseksi. Kun yritys työllistää hieman yli 250 henkilöä, ei voida useinkaan vielä puhua suuryrityksestä. Usein juuri tällaisella yrityksellä olisi mahdollisuudet kasvuun, mutta yhteiskunnalla ei ole välineitä tukea tätä kasvua. yrittäjyys elävät yhdessä vaikuttaen toisiinsa. Näitä kaikkia tarvitaan kokonaistaloudelliseen kasvuun. European Family Businesses-GEEFin puheenjohtaja Philip Aminoff Parannetaan ja tehostetaan eri toimijoiden (ELY-keskukset, rahoittajat, omistajat, asiantuntijat) valmiuksia ja yhteistyötä sukupolvenvaihdoskysymyksissä ja kehitetään toimintamalleja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Pidemmällä aikavälillä perintö- ja lahjavero on poistettava, jotta sukupolvenvaihdoksen verotusta voidaan kehittää yritystoimintaa paremmin tukevaksi. Yrityksen tai sen osuuden arvonnousuun kohdistuva vero on määrättävä vasta, kun yritys tai osuus siitä myydään. Veron poistaminen on kohdistettava kaikkiin perinnön ja lahjan saajiin ja toteutettava vaiheittain alkaen rintaperillisistä. Perintö- ja lahjaveron sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvä 5 vuoden maksuaika ulotetaan koskemaan myös niitä jatkajia, joille siirtyy perintönä tai lahjana alle 10 % yhtiön osakkeista. Omistajavalmennus rinnastetaan henkilöstön koulutukseen verokohtelun suhteen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2008 suomalaisista yrittäjistä 65 % oli yksinyrittäjiä. Työnantajina toimivia oli vain 35 %. Parin viime vuoden aikana yksinyrittäjien osuus on hieman noussut. Lukumääräisesti uusia yrityksiä syntyi yli 90 % alle 10 henkeä työllistävien yritysten luokkaan, mutta niiden osuus henkilöstön kasvusta oli alle 30 %. Yritysten ja henkilöstön lisäys yritysten kokoluokittain vuosina 2006 07, prosenttia kokonaislisäyksestä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus) prosenttia 70 60 50 40 30 20 10 0 65,7 7,7 27,3 19 6,4 Osuus yritysten määrän kasvusta Osuus henkilöstön kasvusta Alle 2 henkeä 2 9 henkeä 10 49 henkeä 50 249 henkeä 250 henkeä 28,4 0,4 8,1 0,3 36,9 7 Pajarinen, M., Rouvinen. P. & P. Ylä-Anttila, 2006. Uusyrittäjien kasvuhakuisuus. KTM julkaisuja 29/2006. 8 KTM 34/2004 9 EU:n komissio suosituksessaan määrittelee pk-yritykset seuraavasti: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa ja jotka täyttävät perusteen riippumattomuudesta. Pk -yritys on riippumaton, jos mikään suuryritys tai niiden joukko (konserni) ei omista sen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 % tai enemmän.
> Yrittäjyys ja omistajuus vahvemmin osaksi koulutusta ja tutkimusta Myös teknistä innovointia tukevaa innovaatiojärjestelmäämme Nuorten yrittäjyyshalukkuudella on keskeinen merkitys kansantaloudellemme, koska Suomi ikääntyy 10 11 tulee muokata perusteellisesti. Nykyistä suurempi osuus järjestelmän panoksista tulisi kohdistaa toimiin, joilla luodaan maa- kiihtyvää vauhtia. Koulutuksessa yhtenä osaamista- hamme ilmapiiri, joka kannustaa yrittäjyyteen ja uudistumiseen. Yritysten luokittelu kasvuyrityksiin ja muihin yrityksiin ei anna kunnon kuvaa suomalaisen yrityskannan kasvupotentiaalista. Monessa jopa hyvin vanhassa yrityksessä voi olla nopeasti kasvavaa uutta liiketoimintaa, vaikka yrityksen kokonaisliikevaihto ei kasva. voitteena pitää olla yrittäjyys, joka tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi yrittäjämäistä toimintatapaa: aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, aktiivisuutta, sitoutuneisuutta, vastuunkantoa ja mahdollisuuksien näkemistä. Yrittäjämäinen toimintatapa tuo sisäistä yrittäjyyttä yrityksiin. Tutkimukset näyttävät, että läheskään kaikki yritykset eivät kykene hyödyntämään julkisia tutkimus- ja kehitysvaroja. On tärkeää, että suorien tukien lisäksi kehitetään verokannuste niin, että erikokoiset ja -tyyppiset yritykset löytävät itselleen sopivan tavan T&K-toiminnan lisäämiseksi. Uuden liiketoiminnan innovatiivisella kehittämisellä on strategista merkitystä. Pienen maan on panostettava lisäarvoon ja laatuun, ei määrään. Tämä vaatii korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkostomainen toimintatapa eri toimijoiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) välillä on tässä ensiarvoisen tärkeää. Perheyrittäjyyttä ja omistajuutta pitää myös vahvistaa osana yrittäjyyskoulutusta. Tällainen koulutus auttaa myös muita sidosryhmiä ymmärtämään perheyritysten ja omistajuuden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnassamme. Korkeakoulukoulutuksen pitää perustua tutkittuun tietoon, joten perheyrittäjyyden ja omistajuuden tutkimusta on vahvistettava. Kansainvälinen verkostoituminen on avainsana tutkimuksen edistämisessä. Merkittävien tulosten saavuttaminen vaatii sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa riskinottoa ja epäonnistumisten hyväksymistä. Vain riskiä ottamalla voi kasvaa ja riskinottamiseen pitää kannustaa. Innovaatiopolitiikan toteuttajilla on oltava riippumaton ja itsenäinen asema sekä vahva vuorovaikutus yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Elinkeinopolitiikassa on huomioitava olemassa olevan yrityskannan uudistaminen samalla painolla kuin alkava yritystoiminta, esimerkiksi niin, että elinkeinotukien kriteereitä laajennetaan koskemaa pk-yritysten lisäksi suurempaa osaa olemassa olevaa yrityskantaa. Tiivistetään yritysten ja innovaatiopolitiikan toteuttajien yhteistyötä. Selvitetään keinot palkita yrittäjiä riskinottohalukkuudesta tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyössä. Perheyrittäjyys ja omistajuus nostetaan esille yrittäjyyskoulutuksessa. Suomalainen akateeminen perheyrityskeskustelu liitetään vahvemmin osaksi kansainvälistä perheyritystutkimusta sekä tuodaan taloudelliseen keskusteluun. vireillä olevien perheyrittäjyyden professuurien loppuun viemistä edistetään.
> Kannustava verojärjestelmä yrittäjyyden ja työllisyyden moottorina Primulan toimitusjohtaja Juha Valkamo menestyvät tuottaen hyvinvointia jokapäiväisellä toiminnallaan. Menestyvä yritys työllistää ja investoi sekä maksaa veroja. Suomi tarvitsee nyt myös kasvua tukevaa ja kilpailukykyistä veropolitiikkaa. Yritysten avulla kerätään pääosa verotuloista, joten yritysten huomioon ottaminen verotuksessa on myös julkisen vallan kannalta olennaista. Erityisesti työn teettämiseen ja tekemiseen sekä omistamiseen ja yritystoimintaan kohdistuvien verojen korottaminen vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja siten verotulokertymää. Verojärjestelmän tulee kannustaa yrittäjyyteen ja työllistämiseen sekä motivoida työn tekemiseen, palkita riskinottokykyä ja vahvistaa investoimista omaan liiketoimintaan. Verotuksen kokonaisuudistuksella onkin rohkeasti tavoiteltava kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Mahdollinen kokonaisveroasteen nosto on toteutettava niin, että se ei haittaa yritystoiminnan, työn ja kasvun edellytyksiä. Vaikka osaa muista veroista korotettaisiinkin, on verouudistuksen yritysten kan- On oltava kakku ennen kuin voidaan jakaa. Osa kannustavaa toimintaympäristöä on hyvä yritysverojärjestelmä. Hyvässä verojärjestelmässä yri- kasvuun, pitkäjänteiseen omistamiseen, riskinottoon ja uuden nalta parannettava suomalaista kilpailukykyä ja rohkaistava 12 13 Lisäksi tarvitaan hiivaa. tykset eivät tarvitse laajaa tukijärjestelmää, vaan kehittämiseen. Verotuksen rakennetta on muutettava suuntaan, jossa verotus on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen verovelvollisen omista toimista ja valinnoista. Ilman tätä verouudistusta ei kannata tehdä, koska ainoastaan näin varmistetaan sekä Suomen nouseminen taloustaantumasta että maamme kestävä talouskasvu. Kasvu on myös paras keino korjata julkisen talouden tilaa, sillä se lisää työllisyyttä, valtion ja kuntien verotuloja sekä pienentää niiden menoja erilaisten tulonsiirtotarpeiden vähentyessä. Ainoastaan kasvu voi paikata loven, jonka taloustaantuma on tehnyt valtion ja kuntien verotuloihin. Suomalaisen omistajuuden verottaminen on usein moninkertaista ja eri omaisuuden sekä omaisuudesta saatavan tulon muotoja kohdellaan eriarvoisesti. Perheyritysten liitto tarjoaa verotukseen yhdenkertaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kannustavuuden arvoja. Jokainen tulo tulisi verottaa vain kertaluontoisesti, eri omistajia kohdella yhdenvertaisesti, vieraan ja oman pääoman olla mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa ja eri pääomatuloja verottaa yhdenvertaisesti. (Liite 1, PL:n veronäkemys) Yhteisöverokannaksi on asetettava enintään 22 %. Osingon pääomatulo-osuuden määrittävän nettovarallisuusprosentin on muodostuttava ns. riskittömästä normaalituotosta ja yritysriskin huomioivasta riskilisästä ja oltava siten yritystoiminnan harjoittamiseen kannustavalla vähintään 9 %:n tasolla. Pääomatulo-osingon kokonaisverorasituksen (yritys + omistaja) on oltava enimmillään sama kuin muiden pääomatulojen kokonaisverorasitus. Tämä saavutetaan esimerkiksi siten, että yhteisövero on 22 %, pääomatulovero 28 % ja osingosta on 30 % veronalaista pääomatuloa. Listattujen yhtiöiden jakama osinko on kokonaan pääomatuloa ja sen veronalainen osuus on yhdenvertainen listaamattomien yhtiöiden jakaman pääomatulo-osingon veronalaisen osuuden kanssa.
> Hyvä työelämä pidentää työuria Pitkäaikaiset työntekijät ovat hyvin sitoutuneita Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työuria 14 15 ja ylpeitä työpaikastaan. He osaavat hengittää yrityksen tahdissa ja tämä on rikkaus. on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta Olvi Oyj:n panimomestari Pia Hortling tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Erityistä huomiota tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja arvostukseen. Perheyrityksissä työntekijöitä arvostetaan. Perheyrityksissä on pitkiä työntekijäsuhteita, mikä kertoo työntekijöiden sitoutumisesta. Sitoutumista edistävät henkilöstön inhimillinen kohtelu, kehittymismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon. 10 Perheyrityksissä on luottamusta omistajien ja henkilöstön välillä. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemusta ja hiljaista tietoa. Tämän osaamisen siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Ikääntyvien työntekijöiden ja omistajayrittäjien hiljaisen tiedon siirtämisen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu. Työntekijöillä on jokaisella omat elämäntilanteeseensa liittyvät haasteet. Nuorilla perheillä on vastuu lapsistaan ja monilla myös kasvava huoli omista vanhemmistaan, jotka kaipaavat apua omassa arjessaan. Työnantajille on laajennettava mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä ja elämäntilanteiden mukaan joustavia omaehtoisia ratkaisuja työntekijöidensä työkyvystä huolehtimiseen. Parannetaan työssäolon taloudellisia kannustimia. Laajennetaan omaehtoisia työkykyä edistäviä kannustimia. Tuetaan yritysten työhyvinvointiohjelmia. Perheyritysten liitto ry on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Sen elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät 170 000 henkilöä. www.perheyritystenliitto.fi 10 Perheyritysten liitto: Omistajan ja henkilöstön vuoropuhelu sitoutumista ja palkitsemista, 2009
16 www.perheyritystenliitto.fi