Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö näkee resurssirajoitteet talouskasvun keskeisenä uhkana. Suomessa kuitenkin yhä runsaasti työttömiä: määritelmästä riippuen 200 000 250 000, kaksi kertaa enemmän kuin ennen lamaa.
Esityksen sisältö 1. Työvoiman saatavuuden ongelmat 2. Käyttämättömät työvoimaresurssit 3. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus 4. Johtopäätelmiä
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus havaintojen valossa I Avoimet työpaikat suhteessa työvoimaan ja työttömiin lievässä kasvussa vuoden 2005 alusta (TK). Avoinna olon kesto pidentynyt jonkin verran (TM). Koetut rekrytointivaikeudet lisääntyneet vuonna 2006 selvästi (TK,EK) Vaille jääneet 10-14% toimipaikoista v. 2006 (TM).
Avoimet työpaikat suhteessa työvoimaan I/2002 III/2006 (TK) 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 I 2002 II 2002 III 2002 IV 2002 I 2003 II 2003 III 2003 IV 2003 I 2004 II 2004 III 2004 IV 2004 I 2005 II 2005 III 2005 IV 2005 I 2006 II 2006 III 2006 Avoimet työpaikat / työvoima % 4. kaud. liuk. keskiarvo (Avoimet työpaikat / työvoima %)
V/U-suhde TE-keskusalueilla 1991-2005 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa POHJOIS-KARJALA Keski-Suomi
Työnvälityksessä avoinna olevien työpaikkojen avoinna olon kesto I/1997-II/2006 (TM) 30 25 20 15 10 5 0 päivää I 1997 III I 1998 III I 1990 III I 2000 III I 2001 III I 2002 III I 2003 III I 2004 III I 2005 III I 2006 Sarja1 4. kaud. liuk. keskiarvo (Sarja1)
Vaikeasti täytettävien osuus avoimista työpaikoista I/2002 III/ 2006 (TK) 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % I 2002 II 2002 III 2002 IV 2002 I 2003 II 2003 III 2003 IV 2003 I 2004 II 2004 III 2004 IV 2004 I 2005 II 2005 III 2005 IV 2005 I 2006 II 2006 III 2006-20 % -30 % -40 % vaikeasti täytettäviä % muutos 4 periodia %
Rekrytointiongelmat ja työvoimapula toimipaikoissa Rekrytointionglemat ja työvoimapula 2000-2006/3. neljännes, % (Lähde: Työnantajahaastattelut, TM/TK) 40 38 35 30 25 20 22 21 22 20 23 29 26 29 26 28 28 25 27 27 30 15 10 5 12 3 15 5 5 6 6 5 7 9 8 9 8 9 10 9 10 11 14 12 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006/1 2006/2 2006/3 Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus Toimipaikkojen osuus, jotka eivät ole saaneet kaikkia hakemiaan työntekijöitä
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus havaintojen valossa II Aloista erottuvat selvimmin rakentaminen, muilta osin vaihtelee mittarista toiseen Teknologiateollisuus Kiinteistöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Alueiden väliset erot rekrytointiongelmissa pienempiä kuin toimialoilla ja keskinäinen järjestys vaihtelee enemmän. Yleisimmät syyt liittyvät työkokemuksen ja koulutuksen puutteisiin.
Rekrytointiongelmat toimialoittain 2005 Liikenne Maa- ja metsätalous Rakennus Julkiset palvelut Teollisuus Liike-elämän palv. Kauppa Muut palvelut 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Rekrytointiongelmat Työvoimapula
Rekrytointivaikeudet ja työvoimapula TEkeskusalueilla 2005 Kainuu Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa POHJOIS-KARJALA Satakunta Etelä-Savo Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi 0 5 10 15 20 25 30 35 Rekrytointiongelmat Työvoimapula
Yritysten rekrytointiongelmien syyt (EK) Puutteet työkokemuksessa ammatillisessa peruskoulutuksessa työpaikkakohtaisessa erityisosaamisessa monitaitoisuudessa kielitaidossa tietotekniikan osaamisessa Henkilökohtaiset omainaisuudet Työaika ja palkkaus Työpaikan sijainti Alan ja yrityksen huono imago Työttömyysturva ja sosiaalietuudet Muu syy 2006 2004 0 5 10 % 15 20 25
Käyttämättömät työvoimaresurssit Työvoimapulasta huolimatta Suomessa yhä runsaasti työttömiä: 204 000 vuonna 2006. Työministeriön rekistereissä vajaat 250 000 työtöntä. Varsinaisten työttömien ohella huomattavaa potentiaalista työvoimareserviä: joka neljäs työikäinen on työvoiman ulkopuolella (850 000)
20-64-vuotias väestö työn ulkopuolella v.2006 120 100 Opiskelijat 122 000 tuhatta henkilöä 80 60 40 Työttömät 176 000 (TK) Muut työvoiman ulkop. 108 000 Kotitaloustyötä tekevät 93 000 Työkyvyttömät 215 000 Eläkeläiset 126 000 20 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 ikäryhmä
Vajaatyöllisyyden syyt Osin luonnollisia ja väistämättömiä: opiskelu, työkyvyttömyys Välimaastoa : kotitaloustyö, varhaiseläkkeellä, muut Tuoreiden tutkimusten mukaan enemmistö työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista työikäisistä on täysin työkykyisiä (Gould ym. 2006 ja Holm ym. 2006)
Potentiaalisia työllistymisen esteitä 1. Taloudellisten kannustimien puute 2. Muut kannustimet: syrjäytyminen, työssä jaksaminen yms. 3. Kysynnän puute: ammatillinen ja alueellinen vastaavuus
Työn tarjonnan verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kannustimet Työtuloja suhteessa sosiaalietuuksiin suosivat verokevennykset ovat tehneet työn vastaanottamisesta entistä kannattavampaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan työttömyysloukussa on noin 17 % työttömistä eli vajaat 50 000 henkilöä (2004). Yli 96% työttömistä hyötyisi taloudellisesti työn vastaanottamisesta.
Keitä työttömyysloukussa on? Yhteensä v. 2004 48 000 Lapsiperheen jäseniä - yksinhuoltajia 21 000 5000 44 % 11 % Ansiopäivärahaa saavia Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvia Keskusten ulkopuolella asuvia 22 000 45 % 26 000 55 % 26 000 55 %
Kysynnän puute 1. Yleinen kysynnän riittämättömyys tietyn tyyppiselle työvoimalle: työllistämistuet yms. toimenpiteet. 2. Ammatillinen ja toimialoittainen kohtaamattomuus: muutosturva, aikuiskoulutus. 3. Alueellinen kohtaamattomuus: muuttoavustukset yms.
Työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus I Ammatillinen liikkuvuus työpaikan ja toimialan vaihdon osalta sekä alueellinen liikkuvuus on lisääntynyt trendinomaisesti laman jälkeen. Alueellinen liikkuvuus uudelleen nousuun 2004 ja 2005. Kansainvälisen vertailun valossa molemmat vähintään eurooppalaista keskitasoa, ehkä ylikin. Myös pendelöinti lisääntynyt: työllisistä 27 % vuonna 1994 -> 33 % vuonna 2004.
Alueellisen liikkuvuuden kehitys 1987-2005 (TK) 300 000 275 000 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Kuntien välinen Seutukuntien välinen Maakuntien välinen 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005
Ammatillinen liikkuvuus vv.1995-2003 (Virjo ym. 2007) 300000 250000 200000 henkilöä 150000 100000 50000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Työpaikkaa vaihtaneet Toimialaa vaihtaneet
Työvoiman ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus II Liikkuvuus vähenee iän myötä. Uusimaa ammatillisesti dynaamisin alue. Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus pitkälti eriytyneitä: vain ¼ asuinkuntaa vaihtavista vaihtaa työpaikkaa. Työllisten (netto) toimialaliikkuvuus pientä suhteessa toimialarakenteen muutokseen: pääosa selittyy liikkumisella työttömyydestä ja työvoiman ulkopuolelta. Muuttoliikkeen vaikutus alueiden väkilukuun ja työttömyyseroihin suhteellisen vähäinen.
Seutukuntien välinen brutto- ja nettomuutto Bruttomuutto 200 000 Nettomuutto* 40 000 175 000 150 000 125 000 100 000 75 000 50 000 25 000 0 Bruttomuutto (vasen asteikko) Nettomuutto (oikea asteikko) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 * Muuttovoittoseutukuntien muuttovoitot yhteensä 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0
Työttömyysaste ja työikäisten muuttovoitto seutukuntien välillä vuonna 2003 (TK) 1,5 1,0 0,5 Nettomuutto, % 0,0-0,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0-1,0-1,5-2,0 Työttömyysaste, %
Katse eteenpäin Useat tekijät viittaavat työvoiman saatavuusongelmien lisääntymiseen Nopea tuotannon kasvu Tuotannon rakennemuutos Globalisaatioon liittyvä volatiliteetin nousu Erityisesti väestön ikääntyminen uhkaa pahentaa tilannetta Lisää kysyntää poistuman kautta Supistaa tarjontapotentiaalia Vähentää ammatillista ja alueellista liikkumista
Johtopäätelmiä I Koulutusjärjestelmän toiminta korostuu monesta näkökumasta Nuorten työmarkkinoille tulo Koulutustarjonnan ja kysynnän vastaavuus Aikuisväestön osaamisen ylläpito ja kehittäminen; ammatillisen liikkuvuuden tuki Alueelliselle liikkuvuudelle ehkä Suomessa enemmän tarvetta kuin monessa muussa maassa Esteitä syytä purkaa: asuntomarkkinat yksi avaintekijä Joustavia järjestelyitä tuettava: pendelöinti, etätyö Työttömien liikkuvuuden edistäminen
Johtopäätelmiä I Yritystoiminnan sijoittuminen Suomeen Koulutusjärjestelmän toiminta korostuu monesta näkökumasta Nuorten työmarkkinoille tulo Koulutustarjonnan ja kysynnän vastaavuus Aikuisväestön osaamisen ylläpito ja kehittäminen; ammatillisen liikkuvuuden tukeminen Alueelliselle liikkuvuudelle ehkä Suomessa enemmän tarvetta kuin monessa muussa maassa Esteitä syytä purkaa: asuntomarkkinat yksi avaintekijä Joustavia järjestelyitä tuettava: pendelöinti, etätyö Työttömien liikkuvuuden edistäminen nn
Johtopäätelmiä II Tasainen verokevennyslinja on lieventänyt kannustinloukkuja, mutta ei ole purrut kaikkiin ongelmaryhmiin. Jäljelle jääneiden ongelmaryhmien, kuten lapsiperheiden osalta tehokkaampi tapa olisi kehittää sosiaaliturvaa kannustavammaksi esim. tulosidonnaisuuksia lieventämällä. Kotihoidon tuki ei muodosta merkittävää kannustinongelmaa, mutta edistää etenkin nuorten naisten työmarkkinakelpoisuuden heikentymistä. Työkokemusta vailla olevien työllistymistä tulisi tukea ja varhaista eläköitymistä ehkäistä sekä taloudellisin että työelämän laatuun liittyvin toimin.
Esitys päättyy. Kiitos!
Avoimet työpaikat suhteessa työttömiin I/2002-III/2006 (TK) 0.35 0.3 0.25 0.2 0.15 0.1 0.05 0 I 2002 II 2002 III 2002 IV 2002 I 2003 II 2003 III 2003 IV 2003 I 2004 II 2004 III 2004 IV 2004 I 2005 II 2005 III 2005 IV 2005 I 2006 II 2006 III 2006 V/U 4. kaud. liuk. keskiarvo (V/U)
Beveridge-käyrä 1991-2005 18 16 14 12 10 v 8 6 4 2 0 0 5 10 15 20 25 30 u Uusimaa Koko maa Pohjois-Karjala
Ammattityövoiman puute yritysten kasvun esteenä I/1995 III/2006 (EK) 70.00 60.00 50.00 40.00 30.00 % yrityksistä 20.00 10.00 0.00 1995/1 1995/3 1996/1 1996/3 1997/1 1997/3 1998/1 1998/3 1999/1 1999/3 2000/1 2000/3 2001/1 2001/3 2002/1 2002/3 2003/1 2003/3 2004/1 2004/3 2005/1 2005/3 2006/1 2006/3 Teollisuus Rakennusteollisuus Palvelut
Liikkuvuuden tunnuslukuja vuosina 1995 2003 osuus työllisistä (Virjo ym. 2007) 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Työpaikan vaiht. Alueellinen (asuinkunta) Alue+toimiala (brutto) Toimialat (brutto) Toimialat (netto)
Toimialaliikkuvuus ikäryhmissä 1995-2003 (Virjo ym. 2007) 25 % 20 % 15 % 10 % 15-24 25-34 35-44 45-54 55+ 5 % 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
Toimialaliikkuvuus koulutustason mukaan 1995-2003 (Virjo ym. 2007) 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % Vain ylioppilastutkinto Ylempi korkea-aste Keskiaste Ei amm.tutkintoa Alin & alempi korkea-aste 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003