Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.06.2016 Ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen 1257/00.01.02.02/2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.06.2016 78 Valmistelijat: Terveyspalveluiden päällikkö Sara Sarjakoski-Peltola, sara.sarjakoski-peltola@salo.fi, 02 772 3650; ylilääkäri Pirjo Peltomäki, pirjo.peltomaki@salo.fi, 02 772 3654; vanhuspalveluiden päällikkö Hannele Lyytinen, hannele.lyytinen@salo.fi, 02 772 6260. Ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen käsittää alustavat suunnitelmat Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston lakkauttamisesta ja vastaavasti terveyspalveluissa käynnistettävästä geriatrisesta arviointiyksiköstä sekä vuodeosasto 3:n muuttamisesta tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Geriatrisen arviointiyksikön suunnitelma Geriatrisen hoidon periaatteet ja toimintakäytännöt ovat nopeasti kehittymässä. Diagnostiikassa, hoidossa ja kuntoutuksessa painotetaan yhä enemmän nopeaa selvittelyä, hoidon toteutusta avohoidossa sekä tehokasta kuntouttavaa toimintaa. Aktiivisten hoitojen painopiste on enenevästi avoterveydenhuollossa, vaikka sairaalahoitoja ei varsinkaan iäkkäiden kansalaisten osalta voida kokonaan välttää. Äkilliset sairaudet ja suunnitellutkin toimenpiteet iäkkäillä ilman kokonaisvaltaista kuntouttavaa työotetta saattavat ennakoidussakin tilanteessa johtaa toimintakyvyn menetykseen. Väestön ikärakenteen nopeasti muuttuessa yleistyvät myös tilanteet, joissa toimintakyvyn heikkenemisen taustasyyt edellyttävät laaja-alaista selvittelyä yli perinteisten lääketieteen erikoisalojen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Erikoissairaanhoito on vähentämässä somaattisen erikoissairaanhoidon paikkoja kauttaaltaan ja samanaikaisesti TYKS Salon sairaalassa lisääntyvän elektiivisen kirurgian vuoksi muiden kuin salolaisten potilaiden määrä on lisääntymässä. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Halikon sairaalassa on yhteensä 53 vuodepaikkaa, josta 12 vanhuspsykiatrisella osastolla. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon järjestelyjä, jotka mahdollistaisivat Halikon sairaalasta luopumisen, viedään tällä hetkellä eteenpäin VSSHP:n psykiatrian ja Turun kaupungin yhteistyönä. Uusia tilaratkaisuja etsitään ja tavoitteena on keskittää vaativa psykiatrinen erikoissairaanhoito sairaanhoitopiirin alueella. Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisella osastolla Salon osuus käytöstä on 63 % ja paikkojen käyttöaste 86 %. Käytännössä Salolla on em. paikoista käytössä keskimäärin 5-7 paikkaa. Geriatrisesta,
psykiatrisessa yksikössä nykyisin hoidettavasta problematiikasta merkittävä osa liittyy muistihäiriöin ja vastaavien tilojen selvittelyyn, joka modernin käsityksen mukaan tulisi toteuttaa yleissairaalan yhteydessä. Usein iäkkäiden muistihäiriöiden ja sekavuuden taustalla ovat somaattiset sairaudet. Terveyskeskussairaalan kokonaispaikkaluku on nykyisin 121, joista osastolla 3 Perniössä on 31 paikkaa. Terveyskeskussairaalassa keskimääräinen hoitoaika on tällä hetkellä n. 20 vrk, hieman pidentynyt 3 vuoden takaisesta tilanteesta. Terveyskeskussairaalaan on vähitellen muodostunut pitkäaikaista hoivapaikkaa odottavien jono. Pitkäaikaista paikkaa tarvitsevien määrä on vakiintunut yli 30 odottajaan. Terveyskeskussairaalaan ei käytännössä pystytä ottamaan potilaita arviointijaksoille. Lähes kaikki potilaat tulevat päivystyksen kautta tai jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta akuutin sairastumisen jälkeen. Perniön osasto on nykyisiin vaatimuksiin nähden potilasturvallisuuden kannalta ongelmallinen johtuen etäisyyksistä. Tutkimusten saatavuus, siirtokuljetukset ja lääkärijärjestelyt lisäävät kustannuksia ja heikentävät potilasturvallisuutta. Erikoissairaanhoidon näkemys on, että terveyskeskussairaala ei pysty ottamaan vastaan riittävää määrää geriatrista selvittelyä tai kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Siirtoviivekustannuksia erikoissairaanhoidosta kertyi vuonna 2015 n. 750 000 ja kuluvana vuonna nämä kustannukset vaikuttavat pysyvän vastaavalla tasolla. Siirtoviiveet ovat lähes yksinomaan seurasta terveyskeskussairaalan hoitoa tarvitsevien potilaiden odottamisesta erikoissairaanhoidon osastoilla. Terveyskeskussairaalan näkökulmasta geriatriset arvioinnit olisi parhaiten toteutettavissa erillisessä yksikössä, jossa olisi vuodepaikkoja muutaman päivän tutkimus- ja hoitojaksoja varten sekä päiväsairaalapaikkoja. TYKS Salon sairaalan synnytys- ja lastentautiosastojen toiminnan lakkautumisen tapahduttua asetettiin sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteinen työryhmä suunnittelemaan vapautuneiden tilojen uutta käyttöä. Työryhmän keskusteluissa on todettu, että synnytysosaston vapautuneet tilat ovat mukautettavissa myös geriatriseen osastotoimintaan. Tiloihin olisi mahdollista sijoittaa noin 18 paikkaa, joista 3 päiväsairaalatyyppisiä. Tältä pohjalta on virinnyt suunnitelma geriatrisen arviointiyksikön perustamisesta korvaamaan Perniön osaston toimintaa. Terveyskeskussairaalan kokonaispaikkamäärää voitaisiin vähentää nykyisestä. Geriatrisen arviointiyksikön toiminnallisena tavoitteena on tarjota iäkkäille, kotona vielä ilman palveluita/ kotihoidon turvin tai päivystyksestä saapuville potilaille tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja laaja-alaisesti kokonaisarviota, jotta tilanteen huononeminen tai ohjautuminen raskaampiin palveluihin voitaisiin välttää. Arviointiosaston laskennallinen hoitopäiväkustannus suunnitellulla henkilöstöresurssilla olisi suunnilleen samaa tasoa, kuin terveyskeskussairaalassa tällä hetkellä, 255 vuonna 2015 ja 249 vuonna 2014. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitopäivähintaluokat ovat 470, 705 ja 940.
Riittävillä hoivapaikoilla ja geriatrisen arviointiyksikön toiminnan käynnistyttyä molempien kehittämistavoitteiden toteutuessa on mahdollista vapautua siirtoviivemaksuista ja vähentää nykyisen Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston käyttöä arviolta puoleen nykyisestä (nykyisin keskimäärin 6,5 sairaansijaa/pv). Tämän arvion perusteella psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta nykytilanteeseen verrattuna iäkkäiden psykiatrisen hoidon osalta vuositasolla on mahdollista säästää varovasti arvioiden noin 600 000. Tämän tyyppisen erikoistuneen geriatrisen yksikön on todettu vähentävän vanhusten uudelleen sairaalaan joutumista. Hoitojaksojen on myös todettu lyhenevän. Hyvän selvittelyn on myös todettu toteutuvan paremmin erikoistuneessa yksikössä, kuin geriatrisin konsultaatioin erilaisilla sairaalaosastoilla. Ennakoitavissa on myös, että somaattisen erikoissairaanhoidon käyttöä saadaan edelleen vähenemään. Nykyisen tk-sairaalan Perniön osaston henkilöstömäärä sinänsä riittäisi geriatriseen arviointiyksikköön, mutta henkilöstörakenne edellyttää kehittämistä. Tämän kaltaisessa yksikössä tarvitaan mm. toiminta- ja fysioterapeuttien työpanosta, erikoistuneita hoitajia muistitutkimuksia varten sekä psykologin ja psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksia. Hoitohenkilöstön osalta yksikössä tarvittava kokonaismäärä on nykyisen Perniön osaston henkilöstöä hieman pienempi, mutta mitoituksessa on otettava huomioon nopea potilasvaihto ja päiväsairaalapotilaat. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa käydyissä keskusteluissa on todettu, että psykologin ja psykiatrin konsultaatiot olisivat jo nykytilanteessa järjestettävissä yksikköön erikoissairaanhoidosta. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta ei kuitenkaan toistaiseksi ole siirrettävissä hoitohenkilöstöä suunnitteilla olevaan toimintaan, vaan henkilöstön kokonaisresurssi laajasti tulee arvioitavaksi osana meneillään olevia psykiatrisen hoidon kehittämissuunnitelmia. Tilojen osalta tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella mittavia remontteja ei tarvita, vaan muutostyöt olisi toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Yksikön toiminta on luonteeltaan sellaista, että tekniset vaatimukset tiloille ovat vaatimattomammat, kuin somaattisessa erikoissairaanhoidossa. VSSHP:n tilapalvelut valmistelevat kustannusarvion, kun hankkeen eteenpäin viemiselle saadaan alustava päätös. Kaupunki vuokraisi entiset synnytysosaston tilat geriatriselle arviointiyksikölle. Perniön osaston tiloihin olisi mahdollista organisoida vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen dementiayksikkö. Vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen dementiayksikön suunnitelma Terveyskeskussairaalan vuodeosasto 3 on suunniteltu lakkautettavaksi vuonna 2017. Osasto sijaitsee kiinteistössä, joka on alun perin rakennettu vuonna 1957, korjauksia on tehty vuonna 1976 ja laajennusosa vuonna 1997. Tuolloin tehtiin myös peruskorjaus vanhalle puolelle. Osasto muodostuu kahdesta siivestä, joista toinen sijaitsee vanhalla ja toinen uudella puolella. Osasto varustettiin sprinklerillä vuonna 2015.
Rakennuksen kantava runko on betonia, ulkoseinät tiili-villa-tiili rakennetta. Salaojitusta ja sokkelin vesieristystä on korjattu vuonna 2013. Henkilökuntaa on yhteensä 29: yksi lääkäri, yksi apulaisosastonhoitaja, 11 sairaanhoitajaa, 10 perushoitajaa, 5 laitoshuoltajaa ja 1 osastosihteeri. Tilinpäätöksen 2015 mukaan osaston tuotot olivat 323 902 euroa ja kulut 2 411 843 euroa. Henkilöstökulut olivat 1 721 780 euroa, palveluiden ostot 433 941 euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 119 816 euroa ja muut toimintakulut 136 306 euroa. Salossa keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä kasvaa ja vuonna 2019 heitä on noin 1400 henkilöä. Tarvetta on muistisairaille kohdennetulla yksiköllä. Kaupungin omista paikoista (402) on muistisairaille tarkoitettuja paikkoja yhteensä 65 paikkaa. Kaikkiaan on vanhuspalveluissa tarvetta lähivuosina runsaalle 40 lisäpaikalle. Vuodeosaston tilat voidaan melko pienillä saneeraustoimilla muuttaa tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Tila jakaantuisi kahteen siipeen. Alustavan suunnitelman mukaan yhden hengen huoneita tulisi yhteensä 17 ja kahden hengen huoneita kaksi, yhteensä paikkoja enimmillään olisi 21. Paikoista kaksi varattaisiin äkillisiin sijoituksiin. Saneeraus tarkoittaisi lähinnä pintojen maalaamista muistisairaiden hoivayksikölle sopiviksi sekä saniteettitilojen oviratkaisujen muuttamista muutamassa tilassa. Saneerauskulut ovat arviolta 135 000 euroa. Uuden yksikön tulevia kustannuksia voidaan arvioida 20 paikkaisen Perniön palvelukeskuksen vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella. Tuotot olivat 289 358 euroa ja kulut 1 022 559 euroa, joista henkilöstökulut olivat 711 735 euroa. Perniön palvelukeskuksessa hoitotyötä tekeviä, joista yksi on osastonvastaava, on 11. Lisäksi on yksi varahenkilö käytössä. Laitoshuoltajan vakansseja on 1,5, yhteensä henkilökuntaa on 13,5. Henkilöstömitoitus on 0,54. Muistisairaille tarkoitetun yksikön vähimmäismitoitus on suosituksen mukaan 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Vuodeosaston kiinteässä yhteydessä sijaitsee 27-paikkainen Perniön vanhustentaloyhdistys ry:n omistama Perniökoti. Toiminnanharjoittajana on kaupunki, toiminta on tavallista palveluasumista. Henkilökuntaa on kaikkiaan 7,75, joista kuusi on hoitotyötä tekevää. Tämä henkilökunta tarvitaan Perniökodin toiminnan toteuttamiseen jatkossakin. Vuodeosasto 3:n muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi merkitsee huomattavaa synergiaetua Perniökodin toiminnalle. Perniökodissa 25.8.2015 suoritetun palotarkastuksen pöytäkirjassa todetaan huolenaihe osaston lakkauttamisesta sekä todetaan, että Perniökotiin on osoitettava ympärivuorokautinen henkilökunta, jos viereisen vuodeosaston toiminta lakkaa. Kaupunki maksaa yhdistykselle Perniökodissa henkilökuntansa käytössä olevista tiloista (toimisto, sosiaaliset tilat) vuokraa 1 494 euroa kuukaudessa, vuodessa yhteensä 17 928 euroa. Yhdistys on alustavasti tarjoutunut vuokraamaan koko kiinteistön nykykuntoisena kaupungille kuukausivuokraan 12 500 euroa, 150 000 euroa vuodessa. Asukasvuokria
yhdistys perii10 782 euroa kuukaudessa, vuositasolla 129 391 euroa. Vuodeosaston 3:n muuttamiseksi tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi on laadittu alla olevat kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: Muutossuunnitelmavaihtoehto 1: Paikkamäärän ollessa 21, tulee hoitohenkilökuntaa olla vähintään 13. Tällä henkilökuntamäärällä yöaikaan työskentelee yksi yöhoitaja, mikä asettaa rajoitteita yksikön asukkaiden hoidettavuuden suhteen. Hoitohenkilökunnasta yksi toimii osastonvastaavana, jonka työajasta noin 20 % on työnjohdollisia tehtäviä. Lisäksi tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa, mikä mahdollistaa siivouksen arkipäivinä. Vanhuspalveluissa hoivatyön esimiehillä on runsaasti henkilökuntaa, mutta uudelleen organisoinnilla yksikön esimiehitys voidaan hoitaa ilman lisäresurssia. Yökäyntejä Perniökotiin ei voida tehdä, joten Perniökodin asukkaiden hoidettavuustasoa ei voida nostaa. Perniökodissa on käytössä hälytysjärjestelmä ja yöajan (klo 21.00-7.00) auttajakäynnit ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Hälytyksiä on ollut viime aikoina noin seitsemän kuukaudessa, mikä merkitsee 595 euron suuruista kuluerää. Asiakasmaksuina kaupunki saa em. käynneistä 175 euroa. Hälytysten määrä on aiemmin ollut suurempi. Yksikköön on valittu viime aikoina parempikuntoisia asukkaita johtuen resursseista, tällä on ollut myös vaikutus yöhälytysten määrän laskuun. Henkilökuntamäärä olisi uudessa dementiayksikössä kokonaisuudessaan 15 tässä vaihtoehdossa. Muutossuunnitelmavaihtoehto 2: Jos hoitohenkilökuntaa on vähintään 15, voidaan sekä uudessa yksikössä että Perniökodissa hoitaa vaativampaa hoivaa (karkailevat, turvattomat ym.) tarvitsevia asukkaita mahdollisimman pitkään. Uudessa yksikössä työskentelisi yöaikana kaksi työntekijää, mikä mahdollistaisi Perniökodin turva-auttajakäyntien hoitamisen sekä muun yöajan avuntarpeen. Tämän lisäksi tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa. Uusi yksikkö ja Perniökoti olisivat yhteisen osastonvastaavan alaisuudessa, mikä tiivistäisi yhteistyötä. Vanhuspalveluissa hoivatyön esimiehillä on runsaasti henkilökuntaa, mutta uudelleen organisoinnilla yksikön esimiehitys voidaan hoitaa ilman lisäresurssia. Henkilökuntamäärä olisi kokonaisuudessaan 17 tässä vaihtoehdossa. Suunnitelmat kokonaisuutena Henkilöstövoimavarat Alla olevassa taulukossa on kuvattuna nykyisten yksiköiden tiedot paikkamääräistä ja olennaisista voimavaroista sekä vastaavasti suunnittelussa olevien yksiköiden paikkamäärät ja voimavaratarpeet. Vuodeosasto 3 Halikon vanhuspsykiatrinen osasto Geriatrinen arviointiyksikkö Dementiayksikkö Paikkamäärä 31 12 (5-7 Salon 15 (+ 3 lyhki) 19 (+ 2 äkilliset
käytössä) sijoitukset) Lääkärit 1 1 1 Apulaisosastonhoitajat, osastovastaavat 1 1 1 20 % työpanos 1 sh:n työajasta Sairaanhoitajat 11 11 8,5 2 Perus-, lähi- ja 10 5 6 13 mielenterveyshoitajat Osastosihteerit 1 1 1 Laitoshuoltajat 5 3 2 Henkilökunta yhteensä Hoitohenkilökunta: 15 Laitoshuoltajat: 2 Hoitohenkilökunta: 22 Laitoshuoltajat: 5 Muut: 2 Lisäksi: käytössä 1 fys.ter. työpanos Hoitohenkilökunta: 17 Muut: 2 Lisäksi: erityistyöntekijöitä eri %, yht. 1,5 vakanssia Hoitohenkilökunta: 15,5 Laitoshuoltajat: 3 Muut: 2 Lisäksi. fysio / toimintaterapeuttien palv. ohjaajan työpanosta yht. 1-1,5 vakanssia Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetona vertailut nykyisten yksiköiden keskeisistä voimavaroista sekä suunnittelussa olevien yksiköiden voimavaraesitykset. Nykytilanne yhteensä Suunnitelma yhteensä Lääkärit 2 1 Hoitohenkilökunta 39 30,5 Laitoshuoltajat 5 5 Osastosihteerit 2 1 Ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden kustannukset Kustannusvertailu Alla olevassa taulukossa on ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden alustavia kustannushahmotelmia. Halikon sairaala km. 750 /hvrk Vuodeos. 3 31 paikkaa Ger. arviointiyksikkö 15+3 paikkaa km. 250 / hvrk Dementiayksikkö Vaihtoehto 2 Siirtoviivemaksut Yhteensä Kustannusarvio 6,5 hvrk 2 400 000 750 000 4 850 000 vuositasolla 2016 1 700 000 Kustannusarvio 3,5 hvrk 1 650 000 950 000 0 3 500 000 vuositasolla 2017 900 000 Vaikutus -1 350 000 kokonaiskuluihin Investointikulut 200 000 135 000 Alustava aikataulu Muutoksen toteutumiselle asetetaan tavoiteaikatauluksi kesäkuu 2017. Erikoissairaanhoidon toimitilajärjestelyin TYKS-Salon sairaalassa
geriatriselle arviointiyksikölle kaavaillut tilat muutostöiden jälkeen olisivat käytettävissä aikaisintaan toukokuun 2017 alusta. Apulaiskaupunginjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee esityksen tiedoksi ja päättää, että valmistelua jatketaan siten, että varsinainen muutosesitys tuodaan päätettäväksi talousarvion 2017 yhteydessä. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Elokuussa asiasta järjestetään iltakoulu päätöksenteon tueksi.