Eläinsuojan ympäristölupapäätös, tila Pieni-Pietola RN:o 11:40, Melalahti

Lupa- ja valvontalautakunta 5 24.02.2016 Eläinsuojan ympäristölupapäätös, tila Pieni-Pietola RN:o 11:40, Melalahti VALV 5 Valmistelijana: ympäristötarkastaja Mikko Karjalainen puh. (08) 615 54660, 044 2885 500. Asia Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu pa ha ke muk ses ta. Luvan hakija Moilanen Jussi Osoite: Melalahdentie 11, 88310 Melalahti Puh: 044 0250206 e-mail: jussi.jp@gmail.com Y-tunnus: 2219320-2 Toiminta, jolle lupaa haetaan Ympäristölupaa haetaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Toimin taan ei ole aikaisemmin edellytetty ympäristölupaa. Kuntaan 17.12.2015 jätetyssä ympäristölupahakemuksessa haetaan lu paa 59 lypsylehmälle, 22 hieholle ja 9 alle 6 kk:n ikäiselle va si kal le. Hakija on päivittänyt hakemusta seuraavasti: lupaa haetaan 78 lypsy leh mäl le ja 9 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle sekä 9 kuudesta kahteen tois ta kuukauden ikäiselle vasikalle, jotka ovat toisessa tuo tan tora ken nuk ses sa. Eläinsuojan sijainti Eläinsuoja sijaitsee Paltamon kunnan Melalahden kylässä tilalla Alila RN:o 11:40, osoite Melalahdentie 7, 88310 Melalahti Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain (27.6.2014/527) 27 :n mukaan ympäristön pi laan tu mi sen vaaraa aiheuttavaan toimitaan on oltava ym pä ris tö lupa. Eläinsuojan luvanvaraisuuden määrittämiseen eräissä ta pauk sissa käytettävistä eläinyksikkökertoimista säädetään liitteessä 3. (10.4.2015/423) Maataloustuotannossa ympäristölupa tarvitaan määrätyn eläin määrän ylittäville eläinsuojille. Määrät perustuvat niille eläinpaikoille, joille eläin suo ja on rakennettu. Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle. Lupaviranomaisen toimintavalta Ympäristönsuojelusta annetun asetuksen 2 :n kohdan 10 a pe rusteel la kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee eläin suo jien,

joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle, ympäristölupahakemukset Asian vireilletulo Lupahakemus on jätetty 17.12.2015. Alueen kaavoitustilanne Alue on voimassa oleva oikeusvaikutteisen Oulujärven ran ta yleiskaa van Melalahden kyläalueella (7/7). Kunnanvaltuusto on hy väk synyt yleiskaavan 15.5.2008 8. Kunnanhallitus on päätöksellään 29.9.2008 192 MRL 201 :n mukaisesti määrännyt osa-alueen (7/7) tulemaan voimaan. Voimaantulosta on kuulutettu 8.10.2008. Yleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu kaavamerkinnällä AM maa ti lan talouskeskuksen alueeksi. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Melalahden kylän alueella noin 9 km päässä Palta mon kirkonkylän taajamasta. Naapurin asuinrakennus ja ta lous raken nuk set sijaitsevat käytännössä lähes samassa pihapiirissä eläinsuo jan kanssa. Naapurilla on majoituspalvelua tarjoava yritys Kuisma lomat. Eläinsuoja, lantavarastot ja levityspellot eivät sijaitse pohjavesi- tai luon non suo je lu alu eel la. Toiminnan kuvaus Hakemus koskee nykyisen eläinsuojan laajentamista. Leh mä paik kamää rä nousee nykyisestä neljästäkymmenestä kahdesta seit semään kym me neen kahdeksaan. Lisäksi paikkoja tulee nuorkarjalle siten, et tä alle puolen vuoden ikäi sil le vasikoille 9 paikkaa. Va si koi den ikäluokka kuudesta kuu kau des ta kahteentoista kuukauteen (9 kpl) pi de tään erillisessä yksikössä, joka si jait see noin 0,6 km:n etäi syydel lä tilasta. Ympäristön kuormitus ja sen rajoittaminen Lannan varastointi ja käsittely Karjanlanta tullaan käsittelemään lietteenä, jota varten rakennetaan riit tä vän kokoinen lietevarasto. Nykyinen lietesäiliö on tilavuudeltaan 180 m3 ja rakennettavan uuden säiliön tilavuus on 2500 m3. Lie te tila vuus on yhteensä 2680 m3. Lietevarastoa ei suunnitella ka tet tavak si kiinteällä katteella. Sen sijaan tullaan käyttämään ammoniakin haih tu mis ta ja haittoja vähentävää kevytkatemateriaalia. Val tio neuvos ton asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien pääs tö jen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus) mahdollistaa ns. kel luvan katteen käytön tässä tarkoituksessa. Varastosäiliön täyttö ta pahtuu alatäyttönä, jolloin lanta kuoreutuu ja toimii kevytkatteena. Mi kä li kuorettumaa ei synny riittävästi, lisätään tarvittaessa ke vyt kat teek si

turvetta. Eläinmäärän mukaan mitoitettu lietelantavaraston vähimmäistilavuus 12 kuukauden varastointiaikaa varten on 1989 m3. Lantalan ti la vuudes sa voidaan ottaa huomioon enintään neljän kuukauden aikana lai tu mel le jäävä lanta. Hakemuksen mukaan eläimiä pidetään lai tumel la 3-4,5 kuukautta vuodessa. Laidunaika huomioiden lantalan vä him mäis ti la vuu den tulee olla vähintään 1326 m3. Vasikoiden kui vike lan nal le on erillinen varasto. Lanta hyödynnetään peltoviljelyssä lannoitteena. Hakemuksen mukaan lannanlevitykseen on käytettävissä peltoalaa 94,04 ha, josta omaa on 35,96 ha ja vuokrapeltoa 58,08 ha. Lannasta 35 % levitetään viikoilla 21-22, 30 % viikoilla 31-32 ja 30 % vii koil la 39-40. Eläinmäärän mukaan mitoitettu peltoalan tarve lannanlevitykseen on 62,81 ha. Laidunnus ja jaloittelutarhat Eläimiä pidetään laitumella 3-4,5 kk vuodessa. Eläimet pääsevät lai tu mel le halutessaan ympäri vuoden. Laitumet sijaitsevat navetan vä lit tö mäs sä läheisyydessä. Lai dun alaa on yhteensä 21,53 ha. Lehmiä pidetään öisin ulkona. Var si nais ta jalottelualuetta tai ulkotarhaa ei ole. Kaikki eläimet pääsevät lä hei sil le peltolaitumille säännöllisesti myös sisäruokintakauden aikana. Hieholaitumet ovat useassa eri loh kos sa eri puolilla kylää. Yksittäinen laidunlohko, jota laiduntaa vain hiehot, rajoittuu vesistöön. Jätevesien käsittely Maitotalouden jätevedet (ns. harmaat vedet) johdetaan lietesäiliöön. Mai to huo neen jätevesiä syntyy 160 m3 ja muita pesuvesiä 40 m3 vuo des sa. Navetan WC:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön (tai raken ne taan kuivakäymälä). Liikenne Maito keräillään joka toinen päivä. Väkirehua tilalle tuodaan muu tamien viikkojen välein ja lannoitteita 1-2 kertaa vuodessa. Teurastai eloeläimiä kuljetetaan muutamia kertoja vuodessa. Polttoaineiden- ja öljysäiliöt Tilalla on kolme 2000 litran maanpäällistä laponestolaitteella va rustet tua polttoainesäiliötä. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, joita säilytetään kone hal lis sa. Jatkossa tilalla varaudutaan varastoimaan polttoainetta enin tään 8000 litraa. Tilalle hankitaan joko 2-vaippasäiliöt tai va luma-al taal la varustetut säiliöt, jolloin vanhat säiliöt poistetaan käy töstä.

Jätteet Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilynä Honkajoelle, muovit kierrä tyk seen, jäteöljyt käsittelylaitokselle, pilaantuneet rehut lan noitteek si, metalliromu romunkeräykseen, vanhat lääkkeet apteekkiin se kä akut, vanhat loisteputket ja maalit yms. lajitteluasemalle. Muu toiminta Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 1270 tn vuosittain. Säilörehu pyö rö paa la taan. Puristenestettä ei esikuivatetusta rehusta erity. Vesi tilalle otetaan omasta kaivosta sekä Melalahden - Kokonlahden ve si osuus kun nan verkostosta. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan muutokset nykyiseen tilanteeseen hajun, melun, ravinnepäästöjen ym. osalta ovat lähes olemattomia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että hajuja syntyy toiminnasta tuotan to ra ken nuk ses sa, lannan käsittelystä ja varastoinnista. Lannan siirtoon ja varastointiin liittyvät rakenteet ja järjestelmät ovat ve si tii vii tä, joten lantaa ei joudu pellolle levittämistä lukuun ottamatta muu al le ympäristöön. Toimitettaessa jätteet järjestettyyn jät teen keräyk seen toiminnasta ei aiheudu jätehaittaa. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien es tä misek si suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät normaalit maatiloille tyypilliset riskien mah dol lisuu det. Näitä ovat tulipalo, vesivahinko, pitkät sähkökatkokset, eläintau dit, markkinahäiriöt, sääriskit, tapaturma-, sairaus- ja työ ky vyt tömyys ris kit jne. Varavoimajärjestelmänä tilalla on traktorikäyttöinen aggregaatti. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lanta levitetään levitysajankohdat huomioiden niin, että sen ra vin teet tulevat mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kasvien käyt töön. Lietelannan ammoniakkihaihtumista ja samalla hajuhaittoja vä henne tään kevytkatteella, jona toimii lietelannan normaali kuo ret tu mi nen (viite: nitraattiasetus) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Paltamon kunnan virallisella il moi tustau lul la 7.1. - 8.2.2016 välisen ajan. Hakemuksen vireilläolosta on kuu lu tet tu Väylä-lehdessä 7.1.2016. Naapureita on kuultu. Hakemus

ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Pal tamon kunnanviraston tekniset toimistossa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kainuun sosiaali- ja ter vey denhuol lon kuntayhtymän ympärsitöterveydenhuollolta ja Kainuun ELY-kes kuk sel ta. Kainuun ympäristöterveydenhuolto esittää lausunnossaan mm. seuraa vaa: - levitettäessä lietettä asutuksen läheisyyteen, tulee liete mullata haju hait to jen vähentämiseksi jo saman päivän aikana - hakemuksesta ei käy ilmi, että onko lannanlevitykseen käytettävien pel to jen läheisyydessä talousvesikaivoja. Toimijan tulee olla selvillä ta louk sis ta / loma-asunnoista, jotka eivät kuulu vesiosuuskunnan pal ve lui den piiriin ja joilla on käytössään oma kaivo. Näiden koh teiden ympärille tulee jättää riittävä suojaetäisyys. - Toimijan tulee huolehtia eläinsuojan haittaeläinten (läh. jyrsijät) torjun nas ta, jottei toiminta aiheuta hygieniahaittoja ja yleisen viih ty vyyden heikentymistä naapurustossa. Muutoin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista hank kees ta, kun noudatetaan sitä mitä hakemuksessa esitetään. Kainuun ELY-keskus on ilmoittanut, että se ei anna lausuntoa hakemuksesta. Ympäristötarkastajan ehdotus: ASIAN RATKAISU Lupa- ja valvontalautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 mukai sen ympäristöluvan Jussi Moilaselle hakemuksen mukaisesti seuraa vil la lupamääräyksillä: Lupamääräykset Yleismääräykset 1. Eläinsuojat sekä lannan varastointitilat on sijoitettava ja ra ken netta va myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 78 lypsylehmää ja 9 alle kuu den kuukauden ikäistä vasikkaa sekä 9 kpl 6-12 kuukauden ikäis tä hiehoa erillisessä hiehonavetassa. Eläin mää riä voidaan muut-

taa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edel lä mainittujen eläin määrien yhteistä lannantuottoa (YSL 52 ). 2. Eläinten pito sekä lannan, rehujen ja polttoaineiden kuljetus, käsittely ja varastointi on järjestettävä niin, että toiminnasta ei aiheudu haittaa pinta- ja pohjavesille eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä kohtuuttomia tuhoeläinhaittoja. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön tulee estää lannan tai niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojien katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. (YSL 20, 49, 66 ja NaapL 17 ) Lannan käsittely ja varastointi 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 1326 m³. Mikäli lannan varastointitiloja ei kateta, tulee säiliötilavuuksissa huomioida sade- ja sulamisvesivara. Sadevettä var ten liete- ja virtsasäiliötilavuuteen lisätään säiliökorkeutta vä hintään 300 mm, jos säiliön kate on toteutettu kuorettumalla, ja vä hintään 500 mm, jos säiliö on varustettu muulla kelluvalla katteella kuin kuo ret tu mal la. 4. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM - RMO C4), jottei aiheudu vuotoja pinta- tai pohjavesiin. 5. Lietesäiliö on tarkastettava tyhjennysten yhteydessä. Tuolloin tulee tarkastaa rakenteiden kunto ja havaitut vauriot on korjattava viivytyksettä. (YSL 16, 17, 52, 66 ) 6. Hakijalla on oltava lannan levitykseen peltoa ympäristöluvan mukaisella eläinmäärällä jatkuvasti vähintään 62,81 ha ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että peltojen vuokrasopimukset ovat voimassa. Uusista vuokrasopimuksista tulee toimittaa kopiot ympäristönsuojeluviranomaiselle. ( YSL 52 ) 7. Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014. (YSL 52, Vna 1250/2014) 8. Lannan kuljetus- ja levittämisajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta ja välttää kuljetusta ja levitystä yleisinä juhlapyhinä. Lannan levittämistä on pyrittävä välttämään kovalla tuulella ja olosuhteissa, joissa lannan hajun leviäminen on voimakkainta. Lannan lastauksesta ja kuljetuksesta aiheutuvat hajuhaitat on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Kuljetukset on hoidettava si ten, ettei niistä aiheudu valumia yleisille tai muille teille. (YSL 17, 52,Vna 1250/2014)

9. Eläinsuojien toiminta, lannan käsittely ja levitys sekä rehunteko ja kiinteistöllä tapahtuva liikenne tulee sopeuttaa niin, ettei aiheuteta tarpeetonta haju-, melu- ym. ympäristöhaittaa. Sikäli, kun toi min nanhar joit ta ja toimittaa lantaa omien peltolohkojen ulkopuolelle, on vastaanottaville tiloille tiedotettava, että lanta tulee levittää tässä päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti. (YSL 6, 7 ) Jätehuolto 10. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kympin edellyttämällä tavalla. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä ja varastoitava tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään. Kemikaalit ja niiden varastointi 11. Eläinten rehu ja niiden raaka-aineet sekä rehujätteet, kemikaalit, polttonesteet ja öljyt on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden ympäristö tulee pitää siistinä. (YSL16, 17, 19, 52, 58 ) 12. Tilalla säilytettävien polttoneste- ja öljysäiliöiden sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Uudet polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altailla, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu 2-vaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät etäisyydet vesistöihin ja ojiin. (YSL 7, 11, 16, 17, 52 ) Melu 13. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db(laeq) eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db(laeq) (YSL 52, VNp 993/1992) Paras käyttökelpoinen tekniikka 14. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YSL 6, 7, 8, 52,, 53 )

Häiriötilanteet 15. Mikäli maahan, pinta- tai pohjaveteen pääsee ainetta, joka voi aiheuttaa pilaantumista, on siitä ilmoitettava välittömästi Paltamon kunnan ympäristöviranomaiselle. Myös muista vahingoista, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle, on ilmoitettava. Öljy- ja kemikaalivahingoista on ilmoitettava Kainuun pelastuslaitokselle. (YSL 52, 120, 134 ) Toiminnan tarkkailu 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tule toimittaa pyydettäessä Paltamon kunnan ympäristöviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot toteutuneista lantamääristä - tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista (YSL 8, 52, 62, JäteL 118, 119, 120 ) Toiminnan muutokset 17. Toiminnan laajentumisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Paltamon kunnan ympäristöviranomaiselle. (YSL 52, 170 ) Ratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta katsoo, että toi mit taessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti eläinsuojien toimin ta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaa timuk set. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Lupamääräysten perustelut Yleismääräykset Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä 1 varmistetaan eläinsuojien ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Eläinsuojiin sijoitettavien eläinten enimmäismäärä on mitoitettu lypsylehmien, hiehojen parsipaikkojen sekä nuorkarjalle varattujen tilojen mitoituksen perusteella. Sijoitettavien eläinten määrä voi vaihdella, kunhan lanta voidaan käsitellä asianmukaisesti, eikä syntyvän lannan määrä ylitä lupamääräyksessä mainittujen eläinmäärien mukaan lasketun lannan määrää. (Lupamääräys 1) Lannan varastointi ja käsittely Lannan varastotilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 1250/2014 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Asetuksen 5 :n mukaan lannan varastotilojen tulee olla niin suuria, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä niihin johdettavat vedet. Varastointitilavuuksiin tulee lisätä sadevesivara, jos varastotiloja tai säiliöitä ei kateta. Kuivikepohjat voidaan huomioida kuivalannan varastointitilavuuksissa. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä päästöjen ehkäisemiseksi. Ohjaamalla sade- ja sulamisvedet vesien muuhun käsittelyyn voidaan vähentää lantaloihin sekä lietesäiliöihin tulevien vesien määrää. (Lupamääräykset 2, 3 ja 4) Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 17 :n mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa erinäisiä haittoja. Ympäristönsuojelulain 66 :ssä on määrätty mm. rakenteiden säännöllisestä ylläpidosta, huollosta ja tarkastuksista. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyttäminen suunnitelmien mukaisena. Tarkastamalla säiliöiden rakenteet säännöllisesti voidaan vähentää äkillisen rikkoontumisen riskiä ja ympäristöä pilaavia päästöjä. (Lupamääräykset 5) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaisesti. Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen

ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltoalavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon. Lannanlevittämistä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen 1250/2014. Lannan oikea-aikaisella levittämisellä ja mahdollisimman pian levityksen jälkeen tehdyllä muokkauksella ehkäistään lannan levityksen aiheuttamia hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä vesistöjen rehevöitymistä lisääviä ravinnehuuhtoutumia. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta melun muodossa. (Lu pa mää räyk set 6 ja 7) Lannan kuormausta ja kuljetusta koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseksi. Lannan vastaanottosopimuksia tekeviltä henkilöiltä edellytetään lannan käsittelemiseksi ja levittämiseksi vastaavantasoista ympäristöhaittoja minimoivaa toimintaa kuin hakijalta. (Lupamääräykset 8 ja 9) Jätehuolto Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kympin edellyttämällä tavalla. Kaikessa toiminnassa on jätelain mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Kuolleet tuotantoeläimet ovat sivutuotteita, joiden hävittämisessä on noudatettava sivutuotelainsäädännön vaatimuksia. Asiasta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1192/2011. (Lupamääräys 10) Kemikaalit ja niiden varastointi Polttoainesäiliöiden varusteiden sekä säiliön ja tankkauspaikan tiiviin alustan ja säiliöiden sijoittamista koskevilla vaatimuksilla ehkäistään ympäristön, terveyden, maaperän ja vesistön pilaantumisen vaaraa. Jätelain 72 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Valtioneuvoston asetuksessa

jätteistä (179/2012) on lueteltu yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet ja annettu määräyksiä niistä. (Lupamääräykset 11 ja 12) Melu Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. (Lupamääräys 13) Paras käyttökelpoinen tekniikka Soveltamalla toimialan parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympäristö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vä hen tä mis mah dol lisuuk sis ta. (Lupamääräys 14) Häiriötilanteet Määräyksellä pyritään turvaamaan, että lupaehdoista poikkeavia päästöjä ei pääse syntymään tai että vahinko- tai onnettomuustilanteissa päästöjen suuruus ja/tai vaikutusaika jää mahdollisimman pieneksi. (Lupamääräys 15) Toiminnan tarkkailu Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöjen, toiminnan ja toiminnan vaikutusten, jätteiden ja jätehuollon tarkkailusta. Toi min nan har joit ta ja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tie toja. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on määrätty jätetietojen toi mit ta mises ta viranomaiselle. Jätelain 118 ja 119 määrää, että ym pä ris tölu van haltijan on pidettävä kirjaa syntyneen, kerätyn, kuljetetun, vä lite tyn tai käsitellyn jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. (Lu pamää räys 16) Toiminnan muutokset Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava toiminnan valvonnan vuoksi. Toiminnan olennaista muutosta koskevan

ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (Lu pa määräys 17). Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien si vu tuottei den ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hä vit tä mi ses tä (1192/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) MMM-RMO C4, Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (Maa- ja metsätalousministeriö) Valtioneuvoston asetus maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 (Ympäristöministeriö 29.6.2009) Luvan voimassaolo Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos lupavelvollisen toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Uusi eläinsuoja tulee ottaa käyttöön viiden (5) vuoden kuluttua siitä, kun tämä päätös saa lainvoiman uhalla, että tämä lupa raukeaa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2026 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2025 koskevat tiedot. Valtioneuvoston asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Luvan mukaisen toiminnan saa aloittaa koko laajuudessaan tämän

Lupa- ja valvontalautakunta: päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Maksu on 340 Lisäksi toiminnanharjoittajalta peritään kuuluttamisesta ja jul ki pa nosta aiheutuneet todelliset kustannukset. Luvan hinta 340,00 Kuulutuskustannukset 156,60 Yhteensä 496,60 Lupapäätöksestä tiedottaminen Paltamon kunnan lupa- ja valvontalautakunta tiedottaa tästä pää tökses tä siten kuin ympäristönsuojelulain 85 :ssä on säädetty. Päätös kirjallisena Hakijalle kirjeitse Päätös sähköpostilla Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Väylä -lehdessä ja Paltamon kunnan vi ral lisel la ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja päätöksestä Lisätietoja asiasta antaa ympäristötarkastaja Mikko Karjalainen, puh. 044 2885500 sähköposti: mikko.karjalainen@paltamo.fi Hyväksyi ympäristötarkastajan päätösehdotuksen.