1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 214, SOTKANET Hankekuntien vertailu Koonnut Keski-Suomen SOTE 22-hanke Hanketyöntekijä Tuija Koivisto
Sisällys 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus... 3 2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 4 3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 6 4. Vanhainkotihoito... 8 5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito... 1 6. Omaishoidon tuki... 12 7. Perhehoito... 14 9. Tukipalvelua saaneet... 17 1. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä... 18 11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät... 19 12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat... 2 13. Päiväkirurgian hoitojaksot... 21 14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät... 22 15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat... 23 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät... 24 17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat... 25 18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä... 26 19. Geriatrian käynnit... 27 2. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot... 28 21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut... 29 22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet... 3 23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja... 31 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja... 32 25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja... 33 26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja... 34 27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja... 35 28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja... 36 29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja... 37 3. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat... 38 31. Yksinasuvat 75 vuotiaat... 39 32. Asunnon muutostyöt... 4 33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom! 213... 41 34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde... 42 35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet... 44 36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta huom! 213... 45 37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 213... 46 2
3 1. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 98,4 92,9 91,3 91,1 9,9 9,7 9,4 9,3 9,3 89,7 89,7 89,5 89,4 88,8 88,7 88,2 87,9 87,3 86,9 84,9 84,5 81,4 2 4 6 8 1 12 Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 9 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan.
4 2. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavan ikäisestä väestöstä,1,8 1,6 1,5 2,1 2,6 2,6 2,8 4,2 1 2 3 4 5 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla vain päivällä). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.
Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen 65+ asiakkaat 213 ja 214 213 214 13 6 5 9 14 18 17 65 65 6 6 5 33 15 16 9 9 48 34 49 41 276 27 5
6 3. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 5 4,6 9,4 9,2 9,2 8,9 8,7 8,3 8,1 7,8 7,6 7,4 7,3 7,2 7 6,2 5,9 12,2 14,9 17,4 5 1 15 2 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä (henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden). Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tmv. hallintamuotoon. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen peittävyyttä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon esimerkiksi ikääntyneiden laitoshoitoa tai muita palveluja.
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä 213 214 1871 197 34 72 55 48 828 873 42 44 29 29 114 18 32 32 2 22 13 28 22 22 12 124 61 51 32 7 36 32 34 4 88 112 29 29 29 27 92 99 161 17 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 7
8 4. Vanhainkotihoito Vanhainkotien 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 3,3 2,7 2,7 2,6 2,4 2,4 2,2 2,1 2 2 4,3 4,3 5,7 8,8 2 4 6 8 1 Indikaattori ilmaisee vanhainkotien 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkotihoito: Ikääntyneiden laitoshoito sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt yksikön laitokseksi).
Vanhainkotien 65+ asiakkaat 31.12. yhteensä 213 214 638 62 14 16 3 262 6 26 29 31 31 12 6 67 66 19 18 16 17 53 48 21 2 11 7 23 55 49 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 9
1 5. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä,3,3,1,9 1,8 2,5 4,5 1 2 3 4 5 Indikaattori ilmaisee terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaisasiakkaiden (31.12.) osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Terveyskeskusten pitkäaikaishoito: Terveyskeskusten laitoshoitoon lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla annettu hoito. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella. Pitkäaikaista hoito on silloin, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 9 vuorokautta.
Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat 31.12. yhteensä 213 214 179 83 41 22 17 9 5 23 22 5 5 5 8 2 6 33 14 5 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 11
12 6. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 7,1 6,9 6,5 6,2 6,2 5,9 5,8 5,6 5,5 5,2 4,7 4,6 4,4 4,2 4,2 3,5 3,4 3,4 3,4 3,1 9,9 2 4 6 8 1 12 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista, hänen tarvitsemistaan palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Indikaattori kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla paljon muita palveluja.
13 65-74 75-84 85- Yht Omaishoidon tuella hoidetut 213 214 213 214 213 214 213 214 Keski-Suomen shp 325 38 579 595 433 427 1337 133 6 6 19 13 12 12 37 31 9 7 14 12 8 13 31 32 143 134 214 231 174 168 531 533 6 1 6 7 7 6 19 23 7 8 22 23 13 16 42 47 17 2 27 25 23 21 67 66 3 7 5 11 1 1 18 28 5 4 9 9 3 2 17 15 4 1 11 15 2 11 17 27 5 7 8 6 4 6 17 19 15 14 56 43 25 28 96 85 3 2 6 8 5 3 14 13 2 2 8 4 8 11 18 17 11 7 4 4 9 7 24 18 7 5 14 12 3 5 24 22 12 7 2 21 23 19 55 47 13 12 28 29 16 17 57 58 3 5 3 6 14 5 2 16 5 3 3 3 5 8 11 14 13 31 32 25 27 7 72 35 34 74 81 46 35 155 15
14 7. Perhehoito Perhehoidossa olleet vanhukset 31.12., kunnan kustantamat palvelut 213 214 17 24 6 5 1 3 3 7 2 2 1 1 4 2 4 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 Indikaattori ilmaisee perhehoidossa vuoden lopussa olleiden vanhusten lukumäärän. Perhehoito tarkoittaa hoidon tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa (toimeksiantosuhteinen perhehoito). Vanhuksia ovat 65- tai yli 65-vuotiaat. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 26. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net).
15 8. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 3.11.214 Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11. 214 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 17,2 16,1 15,4 15,3 14,5 13,2 13,2 13,1 12,5 12,3 12,1 11,7 11,1 11 1,8 1,4 1,3 9,7 9,2 7,7 7,6 19,9 5 1 15 2 25 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tietolähteenä on THL:n kotihoidon asiakaslaskenta, johon kerätään tiedot kaikista niistä asiakkaista, joilla on palvelutai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Tätä indikaattoria varten poimittiin vain ne asiakkaat, jotka ovat saaneet kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa (mukaan ei siis otettu kaikkia kotihoidon laskennassa ilmoitettuja asiakkaita). Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.
Säännöllisen kotihoidon piirissä 3.11.214 olleet 75 vuotta täyttäneet 213 214 2549 2612 77 78 111 98 89 973 23 23 76 73 138 15 2 23 18 18 47 65 21 15 247 235 26 21 64 64 52 57 54 56 96 86 113 12 27 35 33 32 15 165 266 243 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 16
17 9. Tukipalvelua saaneet Tukipalvelua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä, kunnan kustantamat palvelut 4,9 38,5 33,2 3,9 3 28,6 28,1 28,1 26,7 26,1 25,8 25,2 23,8 21,1 2 19,3 16,9 15,8 15,3 13,6 12,2 58,3 1 2 3 4 5 6 7 Indikaattori ilmaisee tukipalvelua vuoden aikana saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tukipalveluja ovat esimerkiksi ateria-, kuljetus-, vaatehuolto-, kylvetys-, saattaja- ja turvapalvelut sekä muut vastaavat palvelut, joiden tarkoituksena on tukea itsenäistä elämää ja arjen sujumista. Tukipalveluja voidaan antaa asiakkaan kotona, palvelu- tai päiväkeskuksissa, laitoksissa tai muissa yksiköissä. Asiakkaita vuoden aikana yhteensä: Kukin henkilö on laskettu asiakkaaksi vain kerran riippumatta siitä kuinka monta kertaa hän on palveluja saanut. Asiakkaaksi lasketaan myös palveluja käyttäneet perheenjäsenet. Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Kuntien toimintatilaston määritelmät löytyvät julkaisusta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 26. Suomen Kuntaliitto. Julkaisun voi tulostaa Suomen Kuntaliiton internet-sivuilta (www.kunnat.net). Indikaattori kuvaa vuoden aikana vähintään kerran jotain tukipalvelua saaneiden määrää. Luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoille asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin asiakkaiden tarpeista ja toiveista johtuen.
18 1. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä,3,4 1,9,8,8,8,7,7,7,7,6,6 1,1 1,1 1,3 1,7,5 1 1,5 2 Indikaattori ilmaisee kaikkien vuoden aikana 65 vuotta täyttäneille sattuneiden ja sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumien (sivu- tai päädiagnoosi S72) lukumäärän prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaaloihin kuuluvat sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin sairaalat. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Lonkkamurtumat vuoden aikana yli 65 vuotta täyttäneillä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä kuvaavat lähinnä ko. ikäluokan vakavampien kaatumistapaturmien määrää. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista, jota voidaan ennaltaehkäistä. Koska murtumat useimmiten hoidetaan leikkaamalla, liittyy niihin sairaalahoidon ja lisäksi kuntoutuksen tarvetta.
19 11. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavan ikäistä 13538,2 1294,6 9729,8 8597,7 7847,3 7828,2 735,1 6882 6857,9 628,6 6275,7 6211,9 5624,4 5476,9 4518,8 3781 3166,5 2852,1 2154,9 1415,1 22936,5 27154,4 5 1 15 2 25 3 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Perusterveydenhuollossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa ko. ikäluokan perussairaanhoidon, terminaalihoidon tai pitkäaikaishoidon tarvetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.
2 12. Perusterveydenhuollon vuodeosaston 75 v potilaat Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1 vastaavanikäistä 41,4 358,3 357,1 348,1 324,8 31,2 294,7 292,5 287,5 285,7 284,9 28,8 279,7 276,5 273,9 264,1 259,3 25,9 225,7 225,6 183,1 154,7 1 2 3 4 5 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/ kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Indikaattori kuvaa jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta, mutta etenkin perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
21 13. Päiväkirurgian hoitojaksot Päiväkirurgian hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä 38,7 32,7 31,5 25,1 62,8 62,3 59,8 58,7 58,4 58 57,9 57,6 56,6 56,5 56,3 56,3 55 55 54,9 51,3 72,6 71,4 1 2 3 4 5 6 7 8 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden päiväkirurgian hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Päiväkirurgiaksi luokitellaan hoitojaksot, joiden palvelualaksi (pala=2) on merkitty päiväkirurgia eli potilaalle on tehty jokin ennalta päiväkirurgiaksi suunniteltu toimenpide. Päiväkirurgiassa ei ole mukana päivystystoimenpiteitä. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
22 14. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät Somattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä 649,1 1662,5 1461,7 1389 1372,9 1365,3 1291,9 1286,4 128,6 1193,3 1166 1145,5 1131,7 1127,2 1126,8 1112,8 197,6 181,7 168,9 121,3 961,1 958,7 5 1 15 2 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäaikaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.
23 15. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat Somaattisen erikoissairaanhoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1 vastaavanikäistä 158,5 261,1 26,4 259,5 258,5 256,4 251,7 251,7 251,4 247,1 243,9 243,3 239,8 237,5 234,7 234,4 23,4 229,6 229,1 223,8 214,3 29,3 5 1 15 2 25 3 Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden vuoden aikana somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoittaa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Mukana ovat kuitenkin terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot. Sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset. Indikaattori kuvaa jossain määrin akuuttia sairastavuutta, mutta etenkin somaattisen erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
24 16. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä 13,2 11,6 2,9 37,2 11,7 88 8,7 79,9 74,5 59,1 29,2 5 1 15 2 25 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa laitoksessa hoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/ kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Psykiatrisessa laitoshoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat sairaaloissa lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten paljon psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
25 17. Psykiatrian laitoshoidon potilaat Psykiatrian laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet potilaat 1,3 1,6,5 1 1,5 2 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 75 vuotta täyttäneiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta ko. ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.
18. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä 26 2873 2744 2666 2632 26 2553 248 2427 2394 2388 2372 2365 2349 2338 2237 2116 2114 234 1958 1865 1817 1789 5 1 15 2 25 3 35 Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastusja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
27 19. Geriatrian käynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, geriatria 213 214 195 857 6 2 19 5 498 41 24 13 24 22 9 57 5 5 6 1 23 14 8 15 18 12 8 6 1 4 24 16 14 3 38 48 73 45 1 1 9 17 74 55 132 115 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 Indikaattori ilmaisee geriatrian erikoisalan avohoitokäynnit vuoden aikana. Geriatria sisältää kaikki geriatrian erikoisalaan kuuluvat erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla. Tiedonkeruutavan ja -vastuun muutoksesta johtuen vuoden 22 tiedot tulee nähdä suuntaa antavina, sillä niihin sisältyy joitakin epätäydellisyyksiä.
28 2. Päihdesairauksien vuodeosastohoitojaksot Päihdesairauksien vuodeosastojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä 7,5 7,4 7,3 6,5 6,3 6,1 5 4,8 4,1 4 3,9 3,7 3,3 2,6 1,1 1 1,7 12,3 2 5 1 15 2 25 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden vuodeosastoilla hoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihdesairaudet: ICD-1 diagnoosit: F1, T51, K7, K85.2, K86., I42.6, K29.2, E52, E24.4, G31.2, G4.51, G62.1, G72.1, P4.3, Q86., O35.4, Z5.2, Z71.4, Z72.1, R78., F11-F16, F18-F19, F55, T4, T42.3-T42.4, T42.6-T42.7, T5.7, R78.-R78.5, Z5.3, Z71.5, Z72.2, O35.5, P4.4, P96.1, X41, X42 ja T36 + ATC-koodit N6B, N7XA, N7XX, N1AH, N2A, M1AB, M3BC, M3BX, N7BC, N3AA,N1AF, N3AE, N5BA, N5BB, N5C. Myrkytysdiagnoosikirjausten muuttumisesta johtuen ennen vuotta 1998 koskevissa poiminnoissa käytetään tuolloin käytössä olleita koodeja. Sellaisia itsemurhayrityksiä, joissa välineenä on käytetty alkoholia, huumeita tai tiettyjä päihdelääkkeitä, ei ole poistettu poiminnasta. Tästä syystä indikaattorin luvut joitakin prosentteja suuremmat kuin Päihdetilastollisessa vuosikirjassa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 65 vuotta täyttäneiden hoitojaksojen määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.
29 21. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 75 vuotta täyttäneet potilaat / 1 vastaavan ikäistä 576,6 56,1 547 519,9 519,5 518,8 516,2 493,8 49,1 474,8 473 462,7 462,6 434,3 352,3 348,2 282,4 252,1 734,9 725,5 689,7 667,5 1 2 3 4 5 6 7 8 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset ( ICD 1: S-T78) sairaalahoidossa olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja. Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin.
3 22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 6 12,2 11,9 11,7 11,2 11 11 1,8 1,6 1,4 1,3 9,8 9,7 9,3 9,3 9 8,9 8,5 7,7 6,7 6,6 14,2 2 4 6 8 1 12 14 16 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli 3 henkilöä, ja käyttö on yleisintä 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin. Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epäsuoraksi osoittimeksi.
23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 31 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 13 2,4 2 19,6 19,5 17,7 17,3 17,1 16,8 16,6 16,3 16,3 16,1 16 15,9 15,8 15,7 15,6 15,1 14,9 14,7 14,6 5 1 15 2 25 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (1 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Diabeteksen osalta erityiskorvauksen (1 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Erityiskorvausrekisterissä olevat diabeetikot voivat sairastaa kumpaa diabetestyyppiä tahansa, lapset ja nuoret ovat pääosin tyyppiä 1 mutta valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa.
24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 32 2,3 3,5 3,1 6,5 6,4 6,2 6,1 6 6 5,9 5,8 5,7 5,7 5,3 5,2 5,1 5,1 4,8 8,1 7,4 9,8 9,5 2 4 6 8 1 12 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden lukumäärän. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausnumerolla 37 korvattavat lääkkeet (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai memantiini). Mukana ovat vuoden lopussa voimassa olleet erityiskorvausoikeudet.
25. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 33 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 4,5 4,4 4,3 4,1 3,8 3,5 3,5 3,2 3,1 3,1 2,9 2,8 2,8 2,6 2,4 2,3 2,2 2,2 2,1 2 1,7 1,5 1 2 3 4 5 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Mukana ovat erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, jotka saavat korvausta Kelan lääkekorvausnumerolla 112 (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt) ja/tai korvausnumerolla 188 (vaikeahoitoinen psykoosi). Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö ja sen hoitoon määrättävät lääkkeet kuuluvat 1% erityiskorvausryhmään. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. Osa psykoosipotilaista on kuitenkin pitkäaikaisessa laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piirissä.
34 26. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 37,8 36,8 36,5 36,4 35,7 35,6 35,3 34,5 34,3 33,7 32,9 32,9 32,8 31,2 31,1 3,5 29,1 29 28 25,4 23,6 42,2 1 2 3 4 5 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (1 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Kohonneen verenpaineen osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Kyseiset kriteerit ovat tiukemmat kuin lääkehoidon aloittamisen ehdot. Verenpainetauti on erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista potilasmäärältään selvästi suurin. Indikaattori kuvaa kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, joskin lievät tapaukset jäävät Kelan rekisterin ulkopuolelle.
35 27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä 11 18,2 17,5 16,9 16,6 16,6 16,3 16,2 16,2 16,1 16 15,6 15,5 15 14,9 14,5 14,4 14 13,7 13,4 21,7 24,1 5 1 15 2 25 3 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) sepelvaltimotautilääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (1 %) tai alemman erityiskorvausluokan mukaisesti. Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Sepelvaltimotaudin osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit. Indikaattori kuvaa kohtalaisen hyvin sepelvaltimotaudin todellista esiintyvyyttä, joskin lievät, pelkästään nitrolääkitystä tarvitsevat tapaukset saattavat jäädä Kelan rekisterin ulkopuolelle lääkehoidon halvan hinnan vuoksi.
28. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin epilepsian vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 36,7,7 2 1,9 1,9 1,8 1,7 1,7 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 1,3 1,3 1,1 1,1 1 1 2,6 3,7,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) epilepsialääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (1 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti. Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Epilepsian osalta erityiskorvauksen (1 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.
37 29. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 3,4 3,2 2,7 6,3 6,1 6 5,9 5,5 5,3 5,1 5 4,6 4,5 4,3 4,3 4,2 4,2 4 4 4 6,9 1 2 3 4 5 6 7 8 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) reumaattisen niveltulehduksen lääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa. Eräissä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa lääkehoito korvataan joko ylemmän (1 %) tai alemman (75 %) erityiskorvausluokan mukaisesti. Erityiskorvauksen voi saada, jos taustalla oleva sairaus on pitkäaikainen ja vaikea ja vaatii pitkäaikaista lääkehoitoa. Diagnoosin ja taudin vaikeusasteen varmentaa erikoislääkärin kirjoittama todistus, joka käsitellään Kelassa. Nivelreuman osalta erityiskorvauksen (75 %) piiriin tulevat ne potilaat, jotka täyttävät taudin vaikeutta koskevat Kelan asettamat kriteerit.
38 3. 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 27,2 27 24,8 23,8 23,6 23,3 23 22,9 22 21,7 21,6 2,9 19,3 18,7 17 16,2 14,1 13,9 13,2 1,7 1,6 32,4 5 1 15 2 25 3 35 Indikaattori ilmaisee 75 vuotta täyttäneiden asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
39 31. Yksinasuvat 75 vuotiaat Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 5,7 48,7 48,7 48,4 48,3 48,2 47,7 46,9 46,1 45,8 45,6 43,8 43,7 43,3 42,8 42,2 41,3 4 39,7 39,1 38,9 38,5 1 2 3 4 5 6 Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä asuntoväestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Väestösuhteutus on tehty THL:ssä käyttäen Tilastokeskuksen Väestötilaston tietoja.
4 32. Asunnon muutostyöt Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet, 65 vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut (26 alkaen) (id:3439) 213 214 112 119 8 1 1 1 51 35 2 2 3 8 7 3 4 1 1 3 4 2 1 3 6 5 4 3 7 5 3 1 6 2 11 19 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 25-216 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta 65 vuottta täyttänyttä asiakasta on vuoden aikana saanut vammaispalvelulain perusteella korvausta asunnon muutostöistä tai asuntoon kuuluvista laitteista ja välineistä. Luku kuvaa vammaispalvelulain perusteella korvattuja asunnon muutostöitä.
41 33. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet huom! 213 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2 1,9 1,9 1,8 3,6 3,5 3,2 3,2 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,6 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 4,1 4,9 5,2 1 2 3 4 5 6 Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.
42 34. Demograafinen ja taloudellinen huoltosuhde Huoltosuhde, demografinen Elatussuhde (213) 73,5 184 83,6 19,5 48,7 142 84,8 22 76,6 198,9 75,5 184,2 76,2 216,5 87,1 227 77,6 179,8 79,6 19,9 66,5 151,9 1,8 233,2 84,8 21,2 6,2 128,1 72,6 173,9 77 191,2 71,6 193,3 78,7 169,8 74,2 163,7 74,1 19,4 67,6 193,5 Keski-Suomen shp 56,7 157 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.
Nykyään huoltosuhde on,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 23 suhde on jo yli,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 7. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain. 43
44 35. Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä,6 1,4 1,4 1,3 1,3 1,2 1,2 1,1 1 1 1,9 2,4 2,2 2,1 2 1,8 1,7 3,6,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Indikaattori ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Vuodesta 1991 lähtien tiedonkeruussa on kysytty viitehenkilön lisäksi myös puolison henkilötunnusta eli sukupuolittaiset tiedot saadaan vuodesta 1991 alkaen. Viitehenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka pääasiallisesti vastaa kotitalouden toimeentulosta. Aikasarja ilmaisee toimeentulotukea saavien vanhusten määrän kehityksen.
45 36. Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta huom! 213 Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 asukasta 86,6 8,9 79,2 73,9 71,5 71,4 68,9 68 67,4 66,2 62,3 58,9 58,8 58,3 53,5 48 46,4 43,4 42,6 37,8 27,5 98,9 2 4 6 8 1 12 Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajan hoitotukien osuuden tuhatta asukasta kohti. Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat lapsen vammaistuki, aikuisen vammaistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki.
46 37. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet huom! 213 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista 4,1 5 1,8 1,6 1,1 1,1 1 9,8 9,8 9,8 9,3 9,3 9,2 8,8 8,1 7,8 7,7 7,1 6,7 12,2 13 13,6 2 4 6 8 1 12 14 16 Indikaattori ilmaisee eläkkeensaajien asumistukea saaneiden osuuden prosentteina asuntokunnista. Eläkkeensaajien asumistuki myönnetään eläkkeensaajalle. Tästä syystä eläkkeensaajien asumistukea saanut pariskunta on laskettu yhdeksi saajaksi, niin että tieto vastaa yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien määrää.