KIRJALLINEN KYSYMYS 492/2012 vp Saunalauttojen lainmukaisuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa ovat yleistyneet ns. saunalautat. Ne ovat ponttonien päälle tehtyjä erisuuruisia rakennelmia, joilla sijaitsee sauna terasseineen. Suuremmissa lautoissa voi olla myös muita tiloja. Lauttoja paitsi valmistetaan ammattimaisesti, niitä myös vuokrataan ammattimaisesti. Saunalautoista iso osa on terminologisesti saunaponttoneja. Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään huomioi saunalauttoja tai -ponttoneja riittävästi. Kun esimerkiksi rantarakentamista on säädelty erittäin tarkoin ottaen huomioon mm. harmaiden vesien imeytykset sekä etäisyydet rantaviivasta jo maisemallistenkin syiden takia, kelluvan saunan voi tehdä ja uittaa periaatteessa lähes mihin haluaa. Saunalauttojen ja -ponttonien yleistyttyä niistä aiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet. Siinä missä aiemmin kiinnitettiin tarkkaa huomiota rantarakentamiseen, rantojensuojeluun ja rantaviivan luonnonmukaisuuteen, voidaan lakia nyt kiertää rakentamalla saunalautta omaan rantaan, laiturin päähän tai jopa kunnan omistaman muuten rakentamattoman saaren rantaan. Saunomisesta syntyvät pesuvedet eivät saa päästä vesistöön, mutta harmaan veden keräämistä ei välttämättä näillä lautoilla tehdä, eikä tyhjennyspaikkoja monenkaan vesistön äärellä ole. Rantaankin toimitettuna harmaiden vesien osalta tulee noudattaa voimassa olevia määräyksiä niiden imeyttämisestä. Missään ei myöskään määritetä, että tällaisilla lautoilla olisi oltava säiliö harmaan veden keräämistä varten. Saunalauttojen ja -ponttonien yleistymisestä syntyy maisemallisten haittojen lisäksi myös jo todettuja meluhaittoja ja häiriöitä muulle luvanvaraiselle ranta-asutukselle tai vapaa-ajanvietolle. Lisäksi ankkuroidut ja valottomat lautat saattavat aiheuttaa turvallisuusriskin muille vesilläliikkujille. Saunalauttoihin ja -ponttoneihin liittyy myös useita erilaisia määritelmiä ja käytäntöjä. Osa lautoista on vailla moottoria, osa on varustettu moottorilla. Jos lauttaa pidetään paikoillaan, sovelletaan MRA 62 :n säädöksiä ja edellytetään toimenpidelupaa ponttonilautan rakentamiseksi. Jos lautta rekisteröidään veneeksi, pitää huomioida veneilyyn liittyvät seikat. Esimerkiksi runkopituuden ollessa yli 5 500 mm tai moottoritehon yli 15 kw (20,4 hv), pitää vene rekisteröidä. Lisäksi veneessä on oltava pelastusliivit jokaiselle käyttäjälle, sammutin sekä kulkuvalo tai kulkuvalot, mikäli liikutaan auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Jos saunalautta on tätä pienempi, ei rekisteröintiä tarvita. Tulkintaongelmia on tullut myös satamaalueilla siitä, ovatko mainitut rakennelmat oikeutettuja käyttämään satama- ja laituripalveluja. Jos lautan käyttötarkoituksena ei ole veneily, käyttöoikeutta ei välttämättä ole. Tilanne vaatii selkeää säätelyä ja yhdenmukaisuutta rantarakentamista nyt määrittelevän lainsäädännön kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä saunalauttojen kieltämistä tai käytön tiukkaa rajoittamista. Vaihtoehto on, että rannat ja vesistöt täyttyvät lautoista, kun yhä useampi ankkuroi täl- Versio 2.0
laisen edullisen "kesämökin" kellumaan minne tahtoo. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rantarakentamismääräykset kiertävät saunalautta- ja saunaponttonirakennelmat kiellettäisiin tai että niille määriteltäisiin tarkat kriteerit lainsäädännön kautta sen mukaan, onko ne tarkoitettu veneilykäyttöön vai kelluviksi ponttonilautoiksi, ja tehtäisiin yhtenäiset määräykset näiden rakentamismääräyksistä, veneilykelpoisuudesta, rekisteröinneistä ja ympäristöpäästöistä sekä luotaisiin säännöstö niiden käyttämisestä ja seisottamisesta vesialueilla? Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2012 Saara Karhu /sd 2
Ministerin vastaus KK 492/2012 vp Saara Karhu /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 492/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rantarakentamismääräykset kiertävät saunalautta- ja saunaponttonirakennelmat kiellettäisiin tai että niille määriteltäisiin tarkat kriteerit lainsäädännön kautta sen mukaan, onko ne tarkoitettu veneilykäyttöön vai kelluviksi ponttonilautoiksi, ja tehtäisiin yhtenäiset määräykset näiden rakentamismääräyksistä, veneilykelpoisuudesta, rekisteröinneistä ja ympäristöpäästöistä sekä luotaisiin säännöstö niiden käyttämisestä ja seisottamisesta vesialueilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan saunalautan tai muun vastaavan laitoksen pitäminen paikallaan voi tilanteesta riippuen vaatia joko rakennusluvan tai toimenpideluvan. Lupamenettelyjä koskevat lain säännökset on laadittu joustaviksi, jotta niitä voidaan järkevästi soveltaa erilaisissa kunnissa ja erilaisilla alueilla, niin tiiviin asutuksen piirissä kuin syrjäseuduillakin. Viranomaisvalvonnan tarve ratkaisee, vaaditaanko hankkeelle yksittäistapauksessa rakennuslupa. Maankäyttö- ja rakennuslain (113 ) mukaan saunalautta voidaan katsoa rakennukseksi, jos se ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa mm. turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen tai ympäristönäkökohtiin liittyvistä syistä. Rakennukseksi katsottava lautta tarvitsee rakennusluvan. Sillä, onko lautta rekisteröity veneenä, ei ole vaikutusta arvioitaessa sen paikallaan pysyttämisen luvanvaraisuutta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (62 ) mukaan saunalautan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, edellyttää toimenpidelupaa (liikuteltava laite). Laituriksi katsottava lautta saattaa edellyttää myös vesilain mukaisen luvan hakemista aluehallintovirastolta. Paikallisten olosuhteiden ja kuntien rakennusvalvontaviranomaisten voimavarojen erojen vuoksi suhtautuminen saunalauttoihin voi vaihdella suurestikin eri kuntien välillä. Saunalauttoja koskevia oikeustapauksia on vasta vähän, joten niiden pohjalta ei ole muotoutunut linjauksia asiaan suhtautumisessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alussa. Hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriö on käynnistänyt kokonaisarvioinnin. Lain toimivuus, vaikutukset ja kehittämistarpeet arvioidaan kattavasti ensi vuoden loppuun mennessä. Kuluvan vuoden loppuun mennessä laaditaan toimeksiantoni mukaisesti arvio tämän hallituskauden aikana tarvittavista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin yhteydessä on syytä arvioida, millä tavalla lainsäädännön keinoin voidaan puuttua saunalauttojen aiheuttamiin ympäristö- ja muihin kysymyksessä mainittuihin ongelmiin. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2012 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 492/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att de bastuflottar och pontonbastukonstruktioner som kringgår bestämmelserna om strandbyggande ska förbjudas eller för att det genom lagstiftning ska fastställas exakta kriterier för dessa beroende på om de är avsedda att användas i båttrafik eller som flytande pontoner och för att det i anslutning till dessa ska utfärdas enhetliga byggbestämmelser och bestämmelser om lämpligheten för båttrafik, registrering och miljöutsläpp samt för att det ska skapas regler för hur konstruktionerna får användas och stationärt placeras i vattenområden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt markanvändnings- och bygglagen kan stationär placering av en bastuflotte eller någon annan motsvarande anordning kräva antingen bygglov eller åtgärdstillstånd, beroende på situationen. Lagens bestämmelser om tillståndsförfaranden har författats så att de ska vara flexibla och på ett vettigt sätt kunna tillämpas i olika kommuner och olika områden, såväl i tätbebyggda områden som i glesbygden. Behovet av övervakning från myndigheternas sida avgör om projekt i enskilda fall kräver bygglov. En bastuflotte kan i enlighet med markanvändnings- och bygglagen (113 ) anses vara en byggnad, om den på grund av sina egenskaper förutsätter övervakning från myndigheternas sida av orsaker som har att göra med bl.a. säkerhet, hälsa, landskapet, trivsel eller miljöaspekter. En flotte som betraktas som en byggnad kräver bygglov. Huruvida flotten är registrerad som båt eller inte inverkar inte på bedömningen av om det krävs tillstånd för att placera flotten stationärt. Enligt markanvändnings- och byggförordningen (62 ) krävs det åtgärdstillstånd för stationär placering av en bastuflotte för sådant bruk som inte avser sedvanlig friluftsverksamhet eller båtsport (rörlig anordning). En flotte som betraktas som brygga kan också förutsätta ett tillstånd enligt vattenlagen som söks hos regionförvaltningsverket. På grund av variationer i de lokala förhållandena och i de kommunala byggnadstillsynsmyndigheternas resurser kan olika kommuner förhålla sig väldigt olika till bastuflottar. Det finns inte så många rättsfall som gäller bastuflottar, och det har därför inte heller utifrån dessa utstakats någon linje avseende förhållningssättet. Markanvändnings- och bygglagen trädde i kraft i början av år 2000. Miljöministeriet har i överensstämmelse med regeringsprogrammet inlett en helhetsbedömning av lagen. Lagens funktionalitet och verkningar samt behoven att utveckla lagstiftningen ska före slutet av nästa år ha bedömts på ett täckande sätt. Inom loppet av innevarande år kommer det i enlighet med uppdraget att göras en bedömning av de ändringar i lagen som krävs under denna regeringsperiod. I samband med helhetsbedömningen av markanvändnings- och bygglagen är det motiverat att bedöma på vilket sätt det genom lagstiftning är möjligt att åtgärda de miljöolägenheter och andra sådana problem av bastuflottar som uppmärksammas i spörsmålet. 4
Ministerns svar KK 492/2012 vp Saara Karhu /sd Helsingfors den 27 juni 2012 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 5