TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa

Mari Luostarinen TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Toukokuu 2009

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 24.4.2009 Tekijä(t) Mari Luostarinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö, Savonlinna Nimeke Työterveyshuolto poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö jatkaa sairaanhoitaja AMK opinnäytetyötäni. Aiemmassa opinnäytetyössäni tarkastelin organisaatiomuutoksesta aiheutuvaa stressiä Imatran poliisissa. Opinnäytetyöni pohjautuu työterveyshoitajan näkökulmaan ja keinoihin poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämän tutkimukseen osallistujina olivat Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Savonlinnan ja Varkauden poliisilaitosten työterveyshuollot ja niiden työterveyshoitajat. Tutkimuskyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, jossa oli kaksi kysymystä, 30.3-3.4.2009. Kyselylomakkeet postitettiin jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajalle. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä (N=4). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työterveyshuollot antavat laajasti ja ammattitaitoisesti palvelua poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Asiantuntija palvelut ja tutkimus- sekä keskustelupalvelut ovat suurimmat palvelukokonaisuudet joita tarjotaan poliiseille. Eri työterveyshuoltojen välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Erilaisia työskentelytapoja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen löytyi jokaisesta työterveyshuollosta. Tutkimuksesta ilmeni keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan olevan tärkein työterveyshoitajien keino turvata poliisien henkinen hyvinvointi yhdessä terveystarkastusten, työnantajien ja erityisasiantuntijoiden kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena voi tutkia Savonlinnan Terveystalon työterveyshuollon käyttämää voimavara- ja ratkaisukeskeistä työskentelyotetta ja sen vaikutusta poliisin henkiseen hyvinvointiin poliisin akuutissa kriisissä, missä median painostus on suurta. Asiasanat (avainsanat) Työterveyshuolto, poliisi ja henkinen hyvinvointi Sivumäärä Kieli URN 27 s + liitteet 7 s. suomi NBN:fi:mamkopinn20093872 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi KT,THM yliopettaja Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Terveystalo Imatra, Savonlinna ja Varkaus

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 24.4.2009 Author(s) Mari Luostarinen Name of the bachelor's thesis The occupational health care in securing mental well-being in police force Degree programme and option Degree programme of nursing, Public health nursing, Savonlinna Abstract This bachelor s thesis will continue my previous bachelor s thesis as nurse UAS. In my previous bachelor s thesis I examined stress caused by organisational changes in Imatra police force. My bachelor s thesis is based on occupational health nurses standpoint and the means she has in securing mental wellbeing in police force. The participants in this study were occupational health nurses in South-Karelian Police force Imatra, Savonlinna and Varkaus units. Participating in this study was wholly voluntary. The study was qualitative. The material was collected 30.3.-3.4.09 with an open questionnaire including two questions. The questionnaires were posted to occupational health nurses taking care of policemen in each occupational health care unit. The questions were answered by 4 persons ( N=4). The material was analysed using contents analysis. The result of this study was, that occupational health care does give wide and skilled services in securing mental well-being. Specialist services, examination- and discussion services are the biggest service schemes offered to policemen. There were not great differences between occupational health care units. Different working methods were found in each occupational health care unit. Discussions, guidance and consulting were the most important methods in securing mental well-being together with physical examinations. As follow-up research you could examine the resource and result based working method used in Terveystalo Savonlinna occupational health care unit and the influence it has on mental well-being in acute crisis situation, when the pressure from media is great. Subject headings, (keywords) Occupational health care, police, well-being Pages Language URN 27 p + 7 appendices Finnish NBN:fi:mamk-opinn20093872 Remarks, notes on appendices Tutor Principal lecturer Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Terveystalo Imatra, Savonlinna and Varkaus

SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO... 3 2 TYÖTERVEYSHUOLTO... 5 3 POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET... 7 3.1 Poliisien työhön sijoitustarkastus... 8 3.2 Poliisien terveydenseurantatarkastus... 9 4 TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA... 10 5 KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA... 11 5.1 ASLAK- kuntoutus... 12 5.2 TYK- kuntoutus... 13 5.3 Kuntoutuskurssi... 13 6 ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO... 14 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT... 15 8 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT... 16 8.1 Kohdejoukon kuvaus... 16 8.2 Aineiston keruu kyselyn avulla... 16 8.3 Aineiston analyysi... 17 9 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS... 17 9.1 Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus... 17 9.2 Tutkimuksen eettisyys... 18 10 TUTKIMUSTULOKSET... 18 10.1 Poliisilaitosten työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa... 18 10.2 Työterveyshoitajien keinot henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa... 21

2 11 POHDINTA... 22 11.1 Tulosten tarkastelua... 22 11.2 Tutkimusprosessin tarkastelua... 25 11.3 Jatkotutkimusehdotus... 26 LÄHTEET... 27 LIITTEET

1 JOHDANTO 3 Käytämme merkittävän osan aikuisiästä työhön. Säilyttääksemme työ- ja toimintakykymme ja terveydentilamme läpi työuran mahdollisimman hyvinä, on tärkeää, että voimme vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin sekä välttää ja ehkäistä työstä aiheutuvia terveyden vaaroja ja haittoja. Lainsäädäntöä on kehitetty tukemaan tätä tavoitetta. Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain ja siihen vuonna 1978 tehtyjen muutosten avulla liitettiin työterveyshuolto osaksi perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuoltolaki on keskeisessä asemassa työhön liittyvien terveyden vaarojen ja haittojen ehkäisemissä. Siinä ovat säädökset työterveyshuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta.(hyssälä 2004, 6.) Terveyspalvelujärjestelmä tukee entistä paremmin työkyvyn säilymistä. Yhä useammalla työpaikalla puututaan terveyshaittoihin, parannetaan työprosesseja, kiinnitetään huomiota työyhteisön toimintatapoihin ja kehitetään johtamista. Tämä siksi, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja että yritys pystyy toimimaan mahdollisimman kilpailukykyisenä ja nostamaan tuottavuuttaan. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria, ja niihin jokainen yritys ja organisaatio haluaa puuttua. Tulevaisuudessa organisaatioiden pyrkimyksenä on parantaa tuottavuuttaan tekemällä aktiivista yhteistyötä työolojen ja työelämän laadun kehittämiseksi niin, että työntekijöillä on mahdollisuus voida työssä hyvin, pysyä terveinä ja toimintakykyisinä sekä iloita työn tekemisestä ja saaduista tuloksista. (Kasvio & Huuhtanen 2007, 4-27.) Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt voimakkaasti ja nopeasti, mikä on johtanut työn tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn parantumiseen (Luostarinen 2009, 4). Viimeaikoina on kiinnitetty huomiota siihen, miten työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja miten olemassa olevat suositukset ja periaatteet siirtyvät käytännön työpaikoille (Kivistö ym. 2008, 15). 2000-luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa yritykset ovat huomanneet, että työterveyshuolto on työnantajille investointi, joka tuottaa taloudellista hyötyä ja parantaa terveyttä, sekä tuo parempaa elämää työntekijöille(vuorela 2008, 5).

4 Hallitus on ollut mukana ansiokkaasti työhyvinvoinnin parantamisessa 2000-luvulta lähtien. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma 2000 2003 oli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tarkoituksena oli edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteuttamisesta vastasivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. (Valtakari ym. 2003, 10). Sisäasiainministeriön (2009, 29) mukaan keskeisinä toimenpiteinä vuonna 2009 on varmistaa henkilöstön jaksaminen muutoksessa pora-työsuunnitelman (poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmä) mukaisesti sekä kehittää työvuorosuunnittelua työssä jaksamista tukevaksi. Suunnitelmassa korostetaan työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista ja tukitoimien kohdentamista laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Poliisin ammatti kuuluu turvallisuusalan palveluammatteihin. Poliisilta vaaditaan fyysistä kestävyyttä raskaassa ja monivivahteisessa työssä. Poliisit joutuvat usein uhkaaviin väkivaltatilanteisiin, joissa he joutuvat kokemaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Poliisit joutuvat usein väkivaltaisten rikollisten rauhoittelemiseksi jopa painimaan asiakkaiden kanssa ja he saavat samalla joko potkuja tai lyöntejä osakseen. Vaikka väkivallan kohteeksi joutumisesta ei syntyisikään fyysisiä seurauksia, se voi olla henkisesti hyvin vaikea kokemus. (Lusa ym. 2007, 387.) Henkiseen hyvinvointiin kuuluu kohtuullinen henkinen vahvuus, kestävyys arjen kuormituksissa ja vastoinkäymisissä ja kyky palautua niistä. (Kivistö ym. 2008, 38). Henkisen hyvinvoinnin ja henkisen väkivallan osuus, kuten asiakkaiden nimittelyt ja solvaamiset poliisia kohtaan, ovat suuret. Väkivallan uhka voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta ja tämä lisää koettua stressiä ja vähentää työssä viihtyvyyttä. Poliisin ammatissa tulisi työterveyshuollon painopiste olla työturvallisuudessa ja henkisessä ammattiavussa. (Lusa ym.2007, 387.)

2 TYÖTERVEYSHUOLTO 5 Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) työterveyshuollosta kertovan esitteen mukaan työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö luo edellytyksiä työterveyshuollon tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Henkilöstön arvostamiseen ja hyvinvointiin panostaminen antaa yritykselle erittäin sitoutuneen, ahkeran ja osaavan henkilöstön, joka viihtyy ja jaksaa työssään pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2002) työntekijään yksilöllisinä toimenpiteinä kohdistuvia työterveyshuollon toimia ovat ohjaus ja neuvonta, erilaiset terveystarkastukset, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio. Laki korostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä työpaikan sisällä ja ulkopuolella. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Valtioneuvoston asetuksen 1484/2001 10. :n mukaan terveystarkastuksia tulee tehdä erityisen sairastumisvaaran lisäksi työntekijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen sitä edellyttäessä tai, jos työ asettaa erityisvaatimuksia terveydelle.(antti-poika ym.2003, 37.)

6 Henkisen hyvinvoinnin edistämisen kysymyksiä pidetään työpaikoilla ja työterveyshuollossa vaikeasti lähestyttävinä, mutta henkisenhyvinvoinnin kysymykset ovat osa työhyvinvoinnin luomista. Työterveyshuolto suorittaa työpaikkaselvityksiä, jotka ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide. Työpaikkaselvitys tarjoaa työntekijöille tilaisuuden tuoda esiin työolotekijöitä, joilla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkaselvityksen perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä, sillä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka sisältö määräytyy työpaikkakohtaisesti selvitetyn tarpeen mukaan. Toimenpiteet ja menetelmät kohdistuvat työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Työpaikkaselvitysten päätavoite on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät. Selvitys mahdollistaa varhaisen puuttumisen työkyvyn kannalta haitallisiin työolotekijöihin. Selvityksen vaikuttavuus perustuu siihen, miten hyvin työterveyshuolto onnistuu työpaikan toimijoiden kanssa yhdessä tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja miten hyvin osataan muotoilla kehittämisehdotukset sekä neuvonnalla ja ohjauksella antaa tukea niiden toteuttamista. (Kivistö ym. 2008, 3-48.) Erityisesti tänä päivänä työkykyä ylläpitävä toiminta on tullut tärkeäksi myös poliisin ammatissa. Nuoret poliisit ovat ammattiin tullessaan erittäin hyväkuntoisia tiukkojen pääsyvaatimusten takia, mutta tutkimuksissa on havaittu, että yli 40-vuotiaiden fyysinen toimintakyky on laskenut. Poliisin työ on asiakaspalvelutyötä, johon liittyy etenkin miehistön osalta jopa aivan maksimaalisesti sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavia rasitushuippuja. Tehtävät ovat tulleet monipuolisemmiksi ja vaativammiksi. Työn luonne on viime vuosina muuttunut, sillä poliisien lukumäärää on supistettu ja toimenkuvat ovat monipuolistuneet. Erityisesti henkinen kuormitus on lisääntynyt. (Työterveyslaitoksen tiedote 2002.)

7 Tiaisen (2007) mukaan, poliisihenkilöstön terveys ja toimintakyky ovat työhyvinvoinnin tukipilareita. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät liittyvät sekä työntekijään että työpaikkaan ja myös ympäröivään yhteiskuntaan. Työntekijän voimavaroja ovat terveys ja toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen. Työterveyshuolto on työterveyden asiantuntija ja sen tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön työkykyä. Poliisin toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulisi huomioida työterveyshuollon laajempi yhteistyö työpaikoilla poliisihenkilöstön kanssa. 3 POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Terveystarkastuksista on säädetty laissa, säädöksissä ja ohjeissa. Erityisen sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä, kuten yötyö ja työssä, jossa esiintyy erityinen väkivallan uhka, ovat terveystarkastukset peräisin EU:n direktiiveistä ja ne ovat velvoittavia eli pakollisia. Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) perusteella työnantajan on työoloista johtuvia vaaratekijöitä arvioidessaan otettava huomioon myös työn kuormitustekijät. Tällainen on myös väkivallanuhka. (Työterveyslaitos 2006, 392). Terveystarkastusten tarpeen määrittelyn, suunnittelun, toteutukset ja toimenpiteet tekevät yhteistyössä työantaja ja työterveyshuolto. Työterveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana. (Manninen ym.2007, 124-126.)

8 Terveystarkastusprosessi on moniosainen. Tietojen hankinta työstä ja työolosuhteista vaikuttaa paljon siiten, mitä asioita terveystarkastuksessa tulee selvittää. Yleiset työpaikkaa koskevat tiedot ovat tärkeitä. Näistä selviää mm. työtekijöiden määrä, ikä- ja sukupuolirakenne, sairauslomien määrä ja syyt sekä tapaturmat. Yhteistyötä työsuojelun kanssa voidaan tehdä selvitettäessä työn vaara- ja kuormitustekijöitä työntekijän työssä ja työpaikalla. Työhyvinvointikyselyt ja työnantajan sekä työntekijän näkemykset työstä ja työyhteisöstä sekä töiden organisoinnista antavat arvokasta tietoa suunnitellessa terveystarkastuksia. Tiedot työntekijän elämäntilanteesta ja terveydestä vaikuttavat suunnitteluun ja toteutukseen suuresti. (Manninen ym. 2007, 129.) 3.1 Poliisien työhön sijoitustarkastus Työhön sijoitustarkastus olisi hyvä tehdä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta tai pitkien sairauslomien jälkeen. Työhön sijoitustarkastuksessa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selvitäkseen työn tekemisestä. Työterveyshoitaja kyselee tarvittaessa työstä ja työtehtävistä, tekee sovitut ja tarpeelliset mittaukset sekä selvittää muut työntekijää koskevat yksilölliset hänen terveydentilaan, työkykyyn ja elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Työterveyshoitaja ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille, mikäli laki sitä vaatii tai jos mittauksissa ilmenee poikkeavuuksia. Työntekijä saa tarkastuksesta lausunnon, jossa todetaan soveltuuko henkilö työhön vai ei. Tarkastuslausuntoa annettaessa tulee muistaa vaitiolovelvollisuutta koskevat asiat. (Juutilainen 2004, 121-122.)

3.2 Poliisien terveydenseurantatarkastus 9 Terveydenseurantatarkistuksia tehdään yleensä 3-5 vuoden välein ja osallistuminen näihin tarkastuksiin on vapaaehtoista. Terveydenseurantatarkastusten sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja mahdollisesti psykologin kanssa.(juutilainen 2004, 121-124.) Työterveyssuunnitelma, jossa eritellään työpaikkaan ja työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset, tehdään yhdessä työntekijän kanssa, sitä voidaan käyttää terveystarkastusten apuna ja tukena. Suunnitelmaan valitaan työntekijän hyvinvoinnin ja työn kannalta oleelliset ja tärkeimmät asiat, näin suunnitelman toteuttaminen on realistista. (Manninen ym. 2007, 131-133.) Terveydenseurantatarkastuksissa työterveyshoitaja selvittää työntekijän kokemukset työssään olleesta väkivallan uhasta ja siitä miten hän on tilanteista selvinnyt. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla poliiseilla kiinnitetään systemaattisesti huomiota posttraumaattisiin stressin oireisiin. Mikäli vakavia oireita ilmenee, työntekijää tuetaan moniammatillisen työryhmän tukemana. Toimenpiteinä työantajan on tärkeää väkivaltatilanteiden ja hallinnan kannalta ehkäistä työssä, työoloissa ja yksilöiden toiminnassa olevia väkivaltaa mahdollistavia tekijöitä, jotka voivat lisätä väkivaltatilanteiden riskiä. Terveydenseurantatarkastuksissa kerrotaan poliiseille väkivallan uhasta työssä ja korostetaan matalan kynnyksen yhteydenottoja myös lievissä uhka- ja väkivaltatilanteissa, jolloin käsittely tulisi aloittaa jo työpaikoilla. (Työterveyslaitos 2006, 394-395.)

4 TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA 10 Työterveyshuollon tärkein tehtävä on yksilön tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Työterveyshuollossa kohdataan psykososiaalisia haittatekijöitä vastaanoton tai terveystarkastusten yhteydessä. Uupuneen asiakkaan tutkimus perustuu huolelliseen esitietojen keräämiseen, jossa sosiaalinen tilanne kartoitetaan työssä ja yksityiselämässä unohtamatta somaattisten ja psyykkisten oireiden tunnistamista. Henkisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta on tärkeää selvittää työuupumisen aiheuttaja ja syy, jonka avulla voidaan ehkäistä henkilön loppuun palaminen. (Antti-Poika ym 2003, 90.) Henkinen työympäristö muodostuu kaikista työhön liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat työntekijään tunteiden, ajatusten ja tekemisen tasoilla. Hyvinvointiin työssä vaikuttavat fyysinen työympäristö, työn sisältö ja määrä sekä organisaatiorakenne ja työkulttuuri (Antti-Poika ym 2003, 83.) Hyvinvointia edistäviä ja häiriöitä ehkäiseviä, hoitavia ja hyvää tilannetta ylläpitäviä toimintoja on hyödyllistä tarkastella suhteessa toisiinsa työterveyshuollon toimesta yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden edustajien kanssa(kivistö ym.2008, 28). Poliisin organisaatio rakenneuudistus tapahtui joulukuussa 2008, jonka vuoksi useita poliisilaitoksia yhdistettiin ja työn henkinen kuormittavuus kasvoi muutoksen ja työsuhteiden epävarmuuden kokemisen vuoksi (Luostarinen 2009, 28). Henkisiä kuormitustekijöitä selvitetään usein havainnoimalla ja haastattelemalla sekä keräämällä tietoa työstä käyttämällä standardoituja kyselymenetelmiä kuvaamaan henkisiä kuormitustekijöitä. Työterveyshoitajilla on mahdollisuus käyttää perusselvityksiä, joista työstressikyselyt ja voimavarakyselyt antavat hyvän suunnan henkisen hyvinvoinnin tilasta sekä erilaisia suunnattuja selvityksiä, joilla saadaan tarkempaa kartoitusta henkilön tilasta. (Manninen ym.2007, 92-94.)

11 Kelan työssäuudistumista tukevassa TUUKKA- kehittämishankkeessa syntyi varhaisen reagoinnin ja tuen malli, jota voidaan käyttää apuna työhyvinvoinnin kartoituksessa. Mallissa on kyse henkilön työssä jatkamisen ja jaksamisen edistämisestä ja siinä edellytetään ensin esimiehen- työntekijän välistä keskustelua. Työterveyshuollon merkitys kasvaa varhaisen reagoinnin ja tuen mallissa, mikäli keskustelussa päädytään työterveyshuollon tuen tarpeeseen. (Juvonen-Posti & Jalava 2008, 54-100.) Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, olisi oltava kriisiryhmä toimintamallin suunnittelua ja järjestämistä varten. Ryhmään voi kuulua työterveyshoitaja ja lääkäri sekä työsuojelupäällikkö ja valtuutettu. Ryhmä voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia psykologisia tai psykiatrisia konsultaatiopalveluja. Kriisiryhmä voi organisoida yhdessä ryhmäkoulutusta poliiseille, jotka ovat joutuneet tai heillä on suuri uhka joutua työssään väkivaltaisen uhan kohteeksi. (Työterveyslaitos 2006, 397.) Juvonen-Posti & Jalavan mukaan (2008, 20-22) työelämä ja työn murros ovat luoneet haasteita myös työpolitiikan linjauksille ja varhaiskuntoutukselle. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat olleet poliittisissa ohjelmissa keskeisiä teemoja 1990 lopulta lähtien. Tulevaisuudessa ei vain riitä, että kuntoutus pureutuu yksilön vajaakuntoisuuteen tai yksilön ympäristössä vaikuttaviin, vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Kuntoutuksen on puututtava työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen. Paula Laitilan työstämässä poliisikoulun päättötyössä (2002, 35) ilmeni poliisien tiedostavan parhaiten henkisen hyvinvointinsa tukitoimina työterveyspalvelut ja psykologin käyttömahdollisuuden, mutta odotusten täyttyminen psykologilla käynnin jälkeen jäi vajaaksi. Kehitysehdotuksina poliisit nostivat esille Me-hengen luomisen ja työnohjauksen sekä työterveyshuollon luennoimisen työssä jaksamisesta. Esimiesten kiinnostus ja tuki alaisiaan kohtaan koettiin myös tärkeänä. Voidaankin todeta, että henkisen hyvinvoinnin perusta poliisin ammatissa on yhteishenki työpaikalla ja esimiesten kiinnostus työntekijöiden jaksamisesta. Akuutin kriisin tapahtuessa tulisi välittömästi saada keskusteluapua työterveyshuollosta. Raja avun hakemiselle tulisi olla jokaisella poliisilla matala. 5 KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA

5.1 ASLAK- kuntoutus 12 ASLAK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen järjestämää ammatillista lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. ASLAK- kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Kurssit ovat joko työpaikkakohtaisia, alueellisia tai valtakunnallisia kuntoutuskursseja. Kuntoutuskursseilla annetaan kuntoutusta samalle työntekijäryhmälle ja ammattialalle, joilla on suuri työstä johtuva fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen kuormitus ja se voi johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kurssit toteutetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa vuoden aikana. (Manninen 2007, 163.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan kuntoutuksen toteuttamisessa keskeistä on ryhmässä tapahtuva oppimisprosessi. Ryhmäkoko on noin kymmenen henkilöä, esimieskursseilla kahdeksan henkilöä. Kurssi sisältää monipuolista ryhmässä tapahtuvaa henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja fyysisen kunnon huoltamisen ohjausta ja harjoittelua sekä tukea ja kannustusta kuntoutujan oman kuntoutumisprosessin toteuttamisen. Työn ja työyhteisön kehitystä ja kehittämistä tarkastellaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Ohjauksellisina menetelminä ovat mm. ammatilliset keskustelut, työtapaharjoitukset ja videoitujen työnäytteiden analysoinnit. Tärkeä osa kuntoutusprosessia on yhteys kuntoutujien työpaikkaan ja työterveyshuoltoon. Moniammatillisessa työryhmässä on kuntoutujan lisäksi kurssista vastaava lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja/liikuntafysiologi ja terveydenhoitaja.

5.2 TYK- kuntoutus 13 TYK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus, johon kuuluu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. TYK- kuntoutukseen voi hakeutua henkilö, joka on ikääntynyt ja työskennellyt pitkään työelämässä sekä hänen työkykynsä on olennaisesti heikentynyt tai jolla on työkyvyttömyyden uhka eikä työpaikan ja työterveyshuollon kuntoutustoimet enää riitä hänen työkykynsä ylläpitämiseen. TYK- kuntoutukseen kuuluu selvittelyt terveydentilasta ja kokeiluja työpaikalla sekä kuntoutusjaksoja laitoksessa tai ammatillisia koulutuskokonaisuuksia työssä jatkamisen varmistamiseksi. (Manninen 2007, 165.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan TYK - valmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon, Kelan ja kuntoutuslaitoksen kanssa. Valmennukseen pääsee henkilö, jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt ja uhkana on työkyvyttömyys, mutta henkilön motivaatio ja halu ylläpitää työkykyä ja jatkaa työelämässä on olemassa. TYK -prosessin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistämisen avulla mahdollistaa työssä jatkaminen vielä vuosiksi eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisen kuntoutustyöryhmän ohjaamana yksilökuntoutuksena tai työpaikka- tai ammattialakohtaisena ryhmäkuntoutuksena, joka kestää noin puolitoistavuotta. Kuntoutuksessa erityistä huomiota kiinnitetään työssä selviytymisen edellytysten kohentamiseen. 5.3 Kuntoutuskurssi Kuntoremonttikurssi on ennalta ehkäisevää varhaiskuntoutusta, jonka kohderyhmänä on jokin tietty ammattiryhmä tai moniammatillinen ryhmä. Kuntoremonttikurssi on kuntoutujan omaehtoista kuntoutusta. Henkilö, jolla ei ole kuntoutuksen tavoitteita haittaavia oireita tai sairauksia tai kurssi ei ole terveydelle liian vaativa voi osallistua kuntoremonttikurssille. Tämän kurssin tavoitteena on säilyttää olemassa oleva työkyky ja edistää työssä jaksamista sekä parantaa työn hallintaa ja terveellisiä elintapoja. Kurssi toteutetaan viiden vuorokauden mittaisena jaksona kuntoutuslaitoksessa jonka jälkeen on noin vuoden kuluttua muutaman päivän pituinen arviointijakso. Kuntoremonttikurssi toimii yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon, alan ammattijärjestön, kuntoutusorganisaation ja kansaneläkelaitoksen kanssa.(juutilainen 2004,163.)

6 ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO 14 Poliisilaitoksien työterveyshuoltopalvelut on kaikissa tämän tutkimuksen vertailu kaupungeissa ostettu Terveystalolta, joka on Suomen johtava terveyspalveluja tarjoava yritys. Terveystalon elektronisen lähteen (2009) mukaan, yritys tarjoaa terveys-, työterveys-, tutkimus- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille, vakuutusyhtiöille sekä julkisen sektorin toimijoille. Terveystalo vastasi vuoden 2007 lopussa yli 12 000 organisaation ja sitä kautta yli 365 000 työntekijän työterveyshuollosta. Yritys haluaa tarjota kullekin asiakkaalleen parhaan mahdollisen ja asiakkaan tarpeiden mukaisen asiantuntijapalvelun tason, näin ollen Terveystalolle on myönnetty SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti työterveyspalveluissa. Hyvällä asiakaspalvelulla yritys pyrkii varmistamaan palvelujen hyvän tavoitettavuuden ja saatavuuden. Henkilökunnan osaaminen ja kattava tietotaito sekä hyvä asiakaspalvelu ovat tärkeitä asiakkaalle hänen hyvinvointinsa kannalta.

7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Imatran, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuoltojen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja selvittää millaisia keinoja työterveyshuollot käyttävät henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Mitä eroavaisuuksia on Imatran, Savonlinnan ja Varkauden työterveyshuoltojen palveluissa, poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa? 2. Millaisia keinoja työterveyshoitajat käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen?

8 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT 16 8.1 Kohdejoukon kuvaus Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Terveystalon, Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuollot. Kyselyn tutkimusjoukko koostui jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajista, joiden kokonaismäärä oli 4. 8.2 Aineiston keruu kyselyn avulla Tutkimusaineiston keruun ajankohta oli 30.3.- 3.4.2009. Menetelmänä käytin kyselyä, jossa oli kaksi avointa kysymystä.(liite 5). Aineistokeruumenetelmäksi valitsin kyselyn, koska halusin saada selville työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuuksia eri paikkakunnilla poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa, ja selvittää työterveyshoitajien hyväksi kokemia keinoja ja kokemuksia, joita he käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Kyselytutkimuksen valitsin myös siksi, että välimatkat paikkakuntien välillä olivat pitkät ja kysely näin ollen helpotti minun työtäni. Kyselytutkimuksen etuna on myös sen helppous.

8.3 Aineiston analyysi 17 Tutkimuksessani käytin laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Kvalitatiivisessa lähestymistavassa rajoitutaan pieneen määrään ja aineisto pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii mm. vaihtoehtojen etsimiseen ja ongelmien tutkimiseen.(heikkilä 2001, 16.) Aineiston analyysinä käytin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä, jossa ensin pelkistin tekstistä avainsanat, alakategoriat, ja tämän jälkeen alakategorioita yhdistämällä sain muodostettua yläkategorioita. Abstrahointi, teoreettisten käsitteiden luonti, antoi yhdistäviä kategorioita, joka oli tämän sisällön analyysin tavoite. Aineiston analysoinnissa korostuvat tutkijan taidot, arvostukset ja oivalluskyky. Aineiston analyysissa on kyse keksimisen logiikasta, tutkijan on itsensä tuotettava analyysinsa viisaus. Analysoinnissa aineiston laatu korostuu.(tuomi ym. 2002,102.) (LIITE 6-7). 9 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 9.1 Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Mittari esitestautettiin asiantuntijalla, joka työskentelee Ruokolahdella työterveyshoitajana ja on aiemmin tehnyt terveystarkastuksia poliiseille. Tutkimuksen menetelmästä keskustelin asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen päädyin vertaamaan työterveyshuoltojen palveluja ja keinoja poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tutkimuskyselyn saatekirjeessä (LIITE 4) oli tarkka selvitys tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Vastaajat pystyivät vastaamaan ja palauttamaan kyselyyn kirjallisesti postin välityksellä. Opinnäytetyön tutkimuksen otos tuli jäämään pieneksi, sillä yhdellä työterveyshoitajalla on suuri väestöpohja, joka kattaa kokonaisen poliisilaitoksen henkilöstön. Vastanneet terveydenhoitajat olivat koulutettuja ja perehtyneet työhönsä riittävästi, joka antaa luotettavuutta tähän opinnäytetyöhön. Vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen, joten luotettavuuteen vaikutti myös se, miten pystyin pelkistämään aineiston, niin että se kuvasi mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Luokittelun suorittamista eivät tehneet muut henkilöt, joten tuloksien samansuuntaisuutta ei voida arvioida. (Janhonen ym. 2001, 36.)