Hannu Uusitalo 27.1.2015 Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos
Esityksen sisältö eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa Suomen eläkepolitiikan pitkä linja väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos eläketurvan lyhyt oppimäärä eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät Hannu Uusitalo 27.1.2015 2
Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat pakollinen vapaaehtoinen Suomi: lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli työperusteinen asumisperusteinen Suomi: vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke (ja takuueläke) etuusperusteinen maksuperusteinen Suomi: vahvasti etuusperusteinen rahastoiva jakojärjestelmä Suomi: ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja Hannu Uusitalo 27.1.2015 3
Kokonaiseläke ja asumistuki vuonna 2014 Knuuti ja Ritola 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 4
Suomen eläkepolitiikan iso kuva kansaneläke 1957 1960-luku: yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetaso 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke sopeuttamisen kausi 1990- parannuksista heikennyksiin väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti 2005: työeläkehistorian suurin uudistus 2017 uudistus vähittäisten uudistusten tie Hannu Uusitalo 27.1.2015 5
Eläkepolitiikan sopeuttamisen pitkän aikavälin ajurit Hannu Uusitalo 27.1.2015 6
Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa Vanhushuoltosuhde (65+/15 64-vuotiaat) EU-maissa 2013-2080, % 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 2013 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Slovakia Portugali Saksa Puola Italia Kreikka Kroatia Itävalta Bulgaria Unkari Hollanti EU 28 Viro Suomi Slovenia Romania Malta Espanja Sveitsi Tšekki Tanska Ranska Norja Belgia Iso-Britannia Ruotsi Luxemburg Kypros Islanti Latvia Irlanti Liettua Eurostat- Population Projections 2010-based (EUROPOP2010) 7.1.2015 Hannu Uusitalo 27.1.2015 7
Lkm Työvoimapotentiaalin tarjonnan kehitys 1950 2050 100 000 90 000 80 000 Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) 10 000 0 195055 60 65 70 75 80 85 90 95200005 10 15 20 25 30 35 40 452050 Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Hannu Uusitalo 27.1.2015 8
Sopeuttavien eläkeuudistusten tavoitteet 1990-luku: - parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - rajoittaa eläkemenojen kasvua - muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle 2005: - siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - vähentää eläkemaksujen nousupainetta 2017: - työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, julkisen talouden tasapainon parantaminen, eläkkeiden tason turvaaminen Hannu Uusitalo 27.1.2015 9
Perustelut, syyt ja taustat: mistä eläketurvan heikentäminen johtuu? perustelut väestörakenteesta ja työllisyyden näkymistä lama, kriisitietoisuus, hyvinvointivaltio puolustuskannalle laaja ja vähitellen rakennettu yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen ja hallitusten kesken AKAVAn (ja STTKn 2002) vastahanka sosialismin romahdus, globalisaatio, EU:n voimistunut ote erityisesti 2017 uudistuksen valmistelussa voimasuhteiden muutokset: työnantajat niskan päällä Hannu Uusitalo 27.1.2015 10
Eläketurvan lyhyt oppimäärä Hannu Uusitalo 27.1.2015 11
Eläketurvan tavoitteet ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta köyhyyden vähentäminen tulojen uudelleenjako taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa Barr ja Diamond 2008 Hannu Uusitalo 27.1.2015 12
Taloudelliset, väestölliset ja eläkejärjestelmän tekijät, jotka vaikuttavat eläketasoon, menoihin ja maksuihin tuottavuus, kasvu työllisyysaste väestön (ikä)rakenne ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot eläkepalkan määrittely eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin eläketaso ja menot eläkemaksut sijoitusten tuotto Hannu Uusitalo 27.1.2015 13
2005 uudistuksen keskeiset muutokset ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot eläkepalkan määrittely eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin joustava vanhuuseläkeikä 63-68, varhaiseläkemuutokset koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahintaindeksin paino 20 %) kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 % työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) Hannu Uusitalo 27.1.2015 14
Työeläkeindeksi 2005- Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahintaindeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta. Eläkkeen muutos eläkevuosien mukaan Ansiotason reaalimuutos 1,75 % vuodessa % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eläke keskipalkasta, % Reaalinen eläke, e/kk 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 Eläkevuodet / kk 2000 1500 1000 500 0 Hannu Uusitalo 27.1.2015 15
Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmät indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa johtopäätös eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide Hannu Uusitalo 27.1.2015 16
Elinaikakertoimen idea 1947 syntynyt 1977 syntynyt eläkevarallisuus = eläke / kk > eläkekuukausia Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Lokakuu 2034 < Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 Lokakuu 2064 Marraskuu 2068 Hannu Uusitalo 27.1.2015 17
Hannu Uusitalo 27.1.2015 18
Eläkkepolitiikan tuloksellisuus eläkkeiden riittävyys Hannu Uusitalo 27.1.2015 19
Keskimääräinen kokonaiseläke ja suhde keskiansioon 2004-2013 vuoden 2013 rahassa Eläketurvakeskus, Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 20
Eläketurvakeskus, Taskutilasto 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 21
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 22
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 23
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2014 Hannu Uusitalo 27.1.2015 24
Eläkepolitiikan tuloksellisuus riittävyyden näkökulmasta: yhteenvetoa eläkkeiden reaaliarvo on noussut selvästi pysynyt suunnilleen ansiotason nousun tahdissa (50 %) moodieläke vaatimaton: 1000 1250 eläkeläiskotitalouksien sisäisessä tulonjaossa ei muutoksia eläkeläiskotitalouksien toimeentulossa verrattuna ammatissa toimiviin kotitalouksiin ei muutosta (< 70 %) eläkeläistalouksien suhteellinen köyhyysriski korkeampi kuin koko väestössä (60 prosentin köyhyysriskiraja) tai samalla tasolla (50 prosentin köyhyysriskiraja) ei trendinomaista muutosta, vaihtelee suhdanteiden mukaan Hannu Uusitalo 27.1.2015 25
Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät Ismo Risku, Jukka Appelqvist, Mikko Sankala, Hannu Sihvonen, Heikki Tikanmäki ja Risto Vaittinen: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2013. Hannu Uusitalo 27.1.2015 26
Työeläkejärjestelmän rahavirrat 2013 Eläketurvakeskus Katsaus eläketurvaan vuonna 2013 Hannu Uusitalo 27.1.2015 27
Oletukset väestöstä ja työllisyydestä väestöennuste (Tilastokeskus 2012): - kokonaishedelmällisyys 1,82 lasta naista kohden - nettosiirtolaisuus 17 000 henkilöä vuodessa - kuolevuuden havaittu aleneva trendi jatkuu vuoteen 2060 väestö (tuhansia) 2012 2030 2050 2080 koko väestö 5 427 5 847 6 096 6 469 15 64-vuotiaita 3 516 3 416 3 516 3 602 65 täyttäneitä 1 019 1 495 1 639 1 906 Eläketurvakeskuksessa laadittu työllisyysennuste työllisyysasteessa positiivinen trendi 1990-luvun jälkeen - erityisesti ikääntyneiden työllisyys kehittynyt myönteisesti 2012 2030 2050 2080 työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72,0 työlliset (tuhansia) 2 299 2 382 2 466 2 523 Hannu Uusitalo 27.1.2015 28
Oletukset ansiotason kasvusta ja eläkevarojen tuotosta eläkevarojen reaalituotto 3,5 % /v ansiotason reaalikasvu 1,6 % /v samat oletukset vuoden 2011 laskelmassa Hannu Uusitalo 27.1.2015 29
Menetelmä: Eläketurvakeskuksen PTS-malli jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa nykylain ja muutosehdotusten mallinnus luonteeltaan trendiennuste staattinen (vs. dynaaminen) deterministinen (vs. stokastinen) Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään mallin tilasta toiseen vuosi kerrallaan Hannu Uusitalo 27.1.2015 30
Eläketurvakeskus, PTS 2013 Hannu Uusitalo 27.1.2015 31
Hannu Uusitalo 27.1.2015 32
Työeläkemeno ja maksu 1962 2080 25 20 PROSENTTIA30 15 10 5 Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080 TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta 0 1960 1980 2000 Maksu Meno 2020 2040 2060 2080 1Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010: i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta 2002. Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: maksu ja meno ovat liki yhtä suuria ja pian jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. Hannu Uusitalo 27.1.2015 33
Yhteenveto eläkemaksut maksuissa ei sovittujen korotusten ja 2017 muutosten jälkeen nousupainetta etuustaso työeläkkeiden tasoa alennettu Kelan eläkkeet jäävät jälkeen ansiotasosta (ilman säännöllisiä tasokorotuksia) eläkkeiden reaaliarvo kasvaa, mutta alenee suhteessa ansiotasoon riskit ja mahdollisuudet jos talouskasvu ja sijoitustuotot heikkoja, kustannustaso voi nousta nopea ansiotason kasvu ja pitenevä elinaika) voi johtaa mataliin korvausasteisiin -> 2017 uudistus pitkät työurat lääke etuus- ja kustannustasoon Hannu Uusitalo 27.1.2015 34
Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä laman/taantuman vaikutukset työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin Hannu Uusitalo 27.1.2015 35
Johtopäätöksiä väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta: lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: jos talous kehittyy oletetulla tavalla jos väestökehitys ei muutu merkittävästi huonompaan suuntaan jos osa pidentyvästä elinajasta käytetään työurien pidentämiseen 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä Hannu Uusitalo 27.1.2015 36
Eläketurvasta enemmän Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa www.kela.fi Hannu Uusitalo 27.1.2015 37