2009 Vuosikertomus 2009
Sisällys Valtion Eläkerahasto 4 Avainluvut 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Ajankohtaista 9 Sijoitusympäristö 10 Korkosijoitukset 14 Osakesijoitukset 15 Muut sijoitukset 17 Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet 18 Valtion eläkejärjestelmä 21 Valtion Eläkerahasto 20 vuotta 26 Hallinnointi 28 Toimintakertomus 32 Tilinpäätös 39 Sanasto 79 Yhteystiedot 83
Valtion Eläkerahasto VER Vuosikertomus 2009 4 Ammattitaitoinen eläkesijoittaja Valtion Eläkerahasto (VER) Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio, jonka tehtävänä on hallinnoida ja sijoittaa sille uskottuja varoja. VER:n sijoitussalkun markkina-arvo kasvoi vuonna 2009 2,0 miljardia euroa ja oli vuoden lopussa oli 12,3 miljardia euroa. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työnantajat ja työntekijät maksavat eläkemaksuja Eläkerahastoon. Kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Valtiokonttori hoitaa valtion eläkkeiden myöntämisen ja maksamisen. Missio VER:n tehtävänä on hoitaa sille uskottua varallisuutta pitkäjänteisesti ja huolehtia sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Visio VER on arvostettu ja menestyvä eläkesijoittaja, jonka työssä korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. VER:n sijoitussalkun jakauma 31.12.2009 Korot 54,9 % Osakkeet 40,8 % Muut sijoitukset 4,3 % Me 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 VER:n sijoitusten kehitys 2001-2009 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osakesijoitukset Korkosijoitukset Muut sijoitukset 2009
Avainluvut VER Vuosikertomus 2009 5 Avainluvut 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Sijoitukset yhteensä, milj. eur 8 201 10 306 12 051 10 359 12 318 Korkosijoitukset, milj. eur 4 848 5 722 6 707 6 400 6 765 Korkosijoitukset % 59 % 56 % 56 % 62 % 55 % Osakesijoitukset, milj. eur 3 353 4 163 4 584 3 183 5 024 Osakesijoitukset % 41 % 40 % 38 % 31 % 41 % Muut sijoitukset, milj. eur 420 760 777 529 Muut sijoitukset % 4 % 6 % 7 % 4 % Sijoitustoiminnan tuotto % Sijoitusten tuotto 14,9 7,0 1,8-15,8 16,4 Korkosijoitukset 5,4 0,1 1,8 4,4 8,0 Osakesijoitukset 30,8 17,4 0,7-42,8 38,7 Muut sijoitukset 6,7 9,5-11,2-14,7 Sijoitustoiminnan kulut % (pääoman keskiarvosta) 0,05 0,04 0,04 0,04 0,05 Henkilöstön määrä 15 14 16 18 19 Eläkemaksutuotot, milj. eur 1 462 1 491 1 542 1 597 1 640 Nettomaksutulo, milj. eur 296 1 496 1 544 271 216 Siirto valtion talousarvioon, milj. eur 1 175 0,1 3,5 1 331 1 427 Taseen loppusumma, milj. eur 7 337 9 185 11 165 11 503 12 049 Eläkevastuuvelka, milj. eur 57 600 79 300 82 700 85 600 88 400 Rahastointiaste % 1) 14 % 13 % 15 % 12 % 14 % 1) Sijoitukset / eläkevastuuvelka
Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitustuotto oli 16,4 prosenttia, mikä on VER:n 20-vuotisen historian paras.
Toimitusjohtajan katsaus VER Vuosikertomus 2009 7 Täysi hyöty elpyvistä markkinoista Vuosi 2009 oli erinomainen eläkesijoittamisen vuosi. Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitustuotto oli 16,4 prosenttia, mikä on VER:n 20-vuotisen historian paras. Sijoitusmarkkinoiden elpymisen lisäksi VER onnistui hyödyntämään asemaansa pitkän aikavälin sijoittajana olemalla merkittävä netto-ostaja osake- ja yrityslainamarkkinoilla. Palautuminen kansainvälisestä finanssikriisistä oli odotettua nopeampaa. Markkinoiden elpymisen taustalla olivat valtioiden ja keskuspankkien voimakkaat toimenpiteet erityisesti vuoden 2008 lopulla. Osakemarkkinoiden käänne ylöspäin tapahtui maaliskuussa 2009. Tämän jälkeen noususuuntaus jatkui koko loppuvuoden. Samalla epävarmuuden väheneminen ja alhaalla pysynyt korkotaso mahdollistivat lainamarkkinoilla merkittävän arvonnousun. VER pystyi finanssikriisin aikana hyödyntämään asemaansa pitkän aikavälin sijoittajana. VER lisäsi voimakkaasti sijoituksia yrityslainoihin ja osakkeisiin finanssikriisin vallitessa vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alussa. Netto-ostoja yrityslainoihin ja osakkeisiin tehtiin lähes 900 miljoonalla eurolla vuoden 2009 aikana. Tämä osoittautui oikeaksi päätökseksi vuoden 2009 tulosta arvioitaessa, sillä molemmat markkinat nousivat merkittävästi vuoden 2009 aikana. Finanssikriisin ja suhdannetaantuman seurauksena maailman talouden painopiste siirtyy nopeammin kohti itää ja Aasiaa. Aasian nousevien maiden talouskasvu on ollut ripeämpää kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen. Valtion Eläkerahaston osakesijoituksista on nyt noin 13 prosenttia sijoitettuna kehittyville markkinoille ja Aasiaan. Olemme viime vuosina lisänneet näiden sijoitusten määrää. Mikäli kehitys jatkuu arvioimallamme tavalla, harkitsemme edelleen näiden alueiden painoarvon lisäämistä. Arviomme mukaan tuotto-odotus kasvaisi, lisäten jossain määrin sijoitussalkkumme heilahtelua. Suomen valtio teki merkittäviä päätöksiä liittyen yliopistojen asemaan Suomessa vuonna 2009. Yliopistojen virkasuhteet muuttuivat työsuhteiksi vuoden 2010 alusta lukien. Tässä yhteydessä myös osa yliopistojen työntekijöistä siirtyi yksityisen eläkejärjestelmän piiriin. VER:n eläkemaksutulo heikkenee tämän seurauksena huomattavasti lähivuosien aikana. Yliopistolaitokset työllistävät 32 000 henkilöä, joista yksityisen sektorin työeläkejärjestelmään siirtyvät vuoden 2010 alusta lukien vuonna 1980 ja sen jälkeen syntyneet. Alkuvaiheessa siirtyviä työntekijöitä on 3 700 ja muutaman vuosikymmenen jälkeen koko yliopistolaitos on kokonaan yksityisen puolen eläkejärjestelmässä. Tämän siirron vaikutuksesta VER:n eläkemaksutulo pienenee 20 miljoonaa euroa vuonna 2010. Siirron vaikutukset ovat suurimmillaan vuosina 2043-2050. Positiiviset vaikutukset näkyvät valtiolla vasta hyvin pitkällä aikavälillä eläkemenojen pienentymisenä. Valtion työntekijöiden määrä oli 130 000 vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 kuluessa saimme eräitä VER:n arvopaperitoimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja valmiiksi. Nämä liittyivät arvopapereiden selvitykseen ja säilytykseen sekä raportointijärjestelmään. Muutosten avulla olemme entistä valmiimpia toteuttamaan tehtäväämme valtion eläkevarojen hallinnoijana. VER perustettiin vuonna 1990 ja esikuvina olivat tällöin yksityisen sektorin ja kuntapuolen osittain rahastoivat järjestelmät. Valtion toteutustapa oli kuitenkin erilainen. VER on valtion työntekijöiden eläkevastuiden puskurirahasto. Tätä tehtävää on kehittyvällä roolilla toteutettu vuoden 2010 alussa yhteensä 20 vuotta. Näistä kymmenen viime vuotta VER on toiminut itsenäisenä eläkesijoittajana. Vuosi 2009 meni Valtion Eläkerahaston kannalta erinomaisesti. Sijoitustuottomme oli kaikkien aikojen paras ja edellisen vuoden finanssikriisistä toivuttiin nopeasti. Haluan kiittää henkilökuntaamme hyvin onnistuneista sijoituksista ja aktiivisesta panostuksesta VER:n kehittämiseen. Timo Löyttyniemi toimitusjohtaja Valtion Eläkerahasto
Ajankohtaista VER Vuosikertomus 2009 9 VER ajankohtaista vuonna 2009 Panostus finanssikriisin keskellä tuotti tulosta vuonna 2009. tuotti 16,4 prosenttia; korkosijoitukset 8,0 ja osakesijoitukset 38,7 prosenttia. Muut sijoitukset kärsivät vielä finanssikriisistä ja niiden tuotto oli -14,7 prosenttia. ostaja. VER teki finanssikriisin keskellä netto-ostoja osakkeisiin ja yrityslainoihin yhteensä lähes 900 miljoonalla eurolla vuoden 2009 aikana. nen eläkevastuu kasvaa edelleen, mutta kääntyy laskuun 2020-luvun alussa. siirrettiin Nordeasta J.P. Morganille. hallituksen puheenjohtajaksi työntekijöistä siirtyy valtiolta yksityiseen eläkejärjestelmään 1.1.2010. VER:n eläkemaksutulo heikkenee tämän seurauksena merkittävästi lähivuosien aikana.
Sijoitusympäristö VER Vuosikertomus 2009 10 Finanssikriisistä kohti vakaampia aikoja Globaalin finanssikriisin pahin vaihe näyttäisi olevan ohitettu ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintakyky parantui merkittävästi vuoden 2009 aikana. Maailmantalouden syvä taantuma jatkui kuitenkin edelleen. Kehittyneissä talouksissa tuotannon määrä supistui selvästi, ja myös kehittyvissä maissa kasvu hidastui. Bruttokansantuotteen supistuminen kiihtyi vuoden 2009 alkupuolella euroalueella, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ja talouskasvu elpyivät vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta toimintaympäristö pysyi edelleen haastavana. Toistaiseksi talouskasvu on perustunut massiiviseen fiskaali- ja rahapolitiikan keventämiseen. Maailmantalouden lähiaikojen näkymät ovat vaimeat ja talouskasvun kestävyys ilman tukitoimia on vielä epävarmaa. Deflaatioriski on pienentynyt, mutta merkkejä inflaation voimakkaasta kiihtymisestä ei ole vielä ilmaantunut. Keskuspankit Euroopassa ja Yhdysvalloissa jatkoivat ja laajensivat erilaisia toimia, joilla pyrittiin lisäämään markkinoiden likviditeettiä ja parantamaan rahoitusmarkkinoiden toimivuutta. Osa keskuspankeista otti käyttöönsä epätavanomaisia keinoja, kuten valtion- ja yrityslainojen ostot ja keskuspankin taseen määrällisen kasvattamisen. Näiden seurauksena rahoitusmarkkinoiden toimivuus parani ja sijoittajien riskinottohalukkuus nosti osakekursseja keväästä 2009 lähtien. Näiden lisäksi erilaiset luottoriskipreemiot kapenivat selkeästi. Yksi maailmantalouden näkymiin erityistä epävarmuutta luova tekijä on käynnissä oleva velkaantumisen purkaminen, jonka vaikutukset tuntuvat laajalti aiemmin alijäämäisten alueiden rahoitus-, yritys- ja kotitaloussektorissa. Velkaantumisen purkaminen ja pääomien vahvistaminen heikentävät rahoitussektorin kykyä rahoittaa talouskasvua. Vastaavasti valtioiden velkaantumisen taittaminen merkitsee menoleikkauksia ja verojen korotuksia, jotka taas vähentävät yksityistä kulutusta. Toinen epävarmuutta luova tekijä on se, milloin keskuspankit alkavat vähentää markkinoiden likviditeettiä ja nostaa korkoja. VER:n sijoitussalkku VER:n sijoitussalkku oli vuoden 2009 lopussa markkina-arvoltaan 12,3 (10,4 vuonna 2008) miljardia euroa. Sijoituksista oli vuoden päättyessä sijoitettu korkoinstrumentteihin 54,9 prosenttia, noteerattuihin osakkeisiin 40,8 prosenttia ja muihin sijoituksiin 4,3 prosenttia. Koko sijoitussalkku tuotti vuoden 2009 aikana 16,4 (-15,8) prosenttia. Tuotto on laskettu kansainvälisen GIPS-standardin mukaisesti ja siitä on vähennetty sijoitustoiminnan kulut, jotka olivat 6,0 (4,7) miljoonaa euroa. VER:n omistajapolitiikka Omistajapolitiikkansa periaatteiden mukaan VER toimii itsenäisenä portfoliosijoittajana. Rahasto on pitkän aikavälin sijoittaja ja merkittävä osaomistaja useissa yrityksissä. VER edistää parhaiten yritysten menestystä toimimalla vastuuntuntoisena omistajana. Yritysten tehtävä on huolehtia osakkeen arvon pitkäaikaisesta kasvattamisesta. VER seuraa kohdeyrityksiään ja niiden menestystä pystyäkseen muodostamaan kantansa yritysten toiminnasta sekä keskeisistä päätöksistä yhtiökokouksissa. VER:n henkilöstö ei osallistu rahaston omistamien pörssiyhtiöiden hallintoon.
Sijoitusympäristö VER Vuosikertomus 2009 11 Brent ja euro/dollari -valuuttakurssikehitys 31.12.99=100 indeksi 600 500 400 300 200 100 0 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 12/07 12/08 12/09 Brent EUR/USD Lähde: Bloomberg % 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 VER:n sijoitussalkun tuotto 2005 2006 2007 2008 2009 5 vuoden keskiarvo BKT:n kehitys USA:ssa, euroalueella ja Japanissa Ulkoinen ja sisäinen salkunhoito 31.12.2009 % 6 % 100 4 2 75 0 50-2 -4-6 2004 2005 2006 2007 2008 2009 25 0 Korkosalkku Osakesalkku Muut sijoitukset Salkku yhteensä USA:n BKT (v/v) Euroalueen BKT (v/v) Japanin BKT (v/v) Lähde: Bloomberg Sisäinen Ulkoinen (rahastot) Aktiivinen ja indeksin mukainen salkunhoito 31.12.2009 % 100 75 50 25 0 Korkosalkku Osakesalkku Muut sijoitukset Salkku yhteensä Aktiivinen Indeksin mukainen
Sijoitusympäristö VER Vuosikertomus 2009 12 Vastuullinen sijoittaminen korostaa kestävää kehitystä VER:n sijoitustoiminnassa pyritään ottamaan huomioon vastuullisen sijoittamisen tavoitteet työeläkevakuuttaja TELA:n suositusten mukaisesti. Sijoituskohteiden valinnassa ja seurannassa käytetään vertailuaineistona mm. kestävän kehityksen indeksejä. Sijoitukset päätetään ensisijaisesti tuotto-odotuksen perusteella, mutta kahdesta tässä suhteessa tasavertaisesta yhtiöstä salkkuun valitaan se, joka mahdollisesti kuuluu kestävän kehityksen indeksiin. VER toimii sijoituspolitiikassaan yhteiskuntavastuullisesti välttämällä yrityksiä, joiden liikevaihdosta huomattava osa koostuu alkoholi-, tupakka-, ase-, porno- tai uhkapeliteollisuudesta. Sama koskee maita ja yrityksiä, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja International Labour Organisationin (ILO) vahvistamia perusoikeuksia. Riskienhallinta Riskien tunnistaminen, arviointi, rajoittaminen ja valvonta ovat sijoitustoiminnan avaintekijöitä. Riskienhallinnan tehtävä on varmistaa, etteivät riskit toteutuessaan aiheuta olennaisia taloudellisia tappioita, vaaranna toiminnan jatkuvuutta tai heikennä sidosryhmien luottamusta. Sijoitustoiminnan riskejä ja riskienhallintaa esitellään VER:n hallituksen toimintakertomuksessa (sivu 32) sekä tilinpäätöksen liitteessä 16. VER:n kaikki toiminnot kattavassa riskienhallintasuunnitelmassa määritellään merkittävimmät toimintariskit, riskienhallinnan tavoitteet ja hallintakeinot, riskinoton rajat, vastuut, mittarit ja valvontaperiaatteet. Riskinoton rajoja määriteltäessä on otettu huomioon VER:n riskinotto- ja riskinkantokyky. Riskienhallintasuunnitelmassa otetaan huomioon myös ulkoistetut toiminnot. Riskien kartoitus on toteutettu yhteistyössä PricewaterhouseCoopersin kanssa vuosina 2004-2009.
Valtion eläketurvan piirissä on yli miljoona suomalaista.
Korkosijoitukset VER Vuosikertomus 2009 14 Vuosikymmenen paras korkotuotto Korkosijoitukset sektoreittain 31.12.2009 EMU-valtiot 43,7 % Euroalueen korkokehitys oli sahailevaa alkuvuonna, mutta kohtuullisen pienen vaihteluvälin puitteissa. Kesäkuun puolivälistä alkanut korkojen lasku jatkui aina joulukuun alkuun saakka. Korkokäyrät jyrkentyivät ajanjaksolla merkittävästi. Korkoerot eri EMU-maiden kesken kapenivat alkusyksyyn saakka selvästi. Tämän jälkeen alkoi korkoerojen leveneminen, joka jatkui aina vuoden loppuun saakka. Korkeamman luottoriskin markkinat pärjäsivät hyvin riskipreemioiden kaventuessa, joten niistä saatiin periodilla merkittävää lisätuottoa. Parhainta tuottoa ajanjaksolla tarjosivat High Yield-lainat ja kehittyvien maiden lainat. Valtion Eläkerahastolle vuosi 2009 oli vuosikymmenen paras. VER:n korkosalkku tuotti 8,0 prosenttia (4,4 prosenttia 2008). Korkosalkun allokaatiota muutettiin maltillisesti. Vuoden lopussa yritys- ja rahamarkkinoiden osuus koko korkoallokaatiosta oli ylipainossa ja valtionlainat alipainossa suhteessa neutraaliin allokaatioon. Korkosalkun duraatiota muutettiin suhteellisen pienessä vaihteluvälissä, mutta vuoden lopussa duraatio oli pienessä alipainossa. Yrityslainasalkun allokaation nostamista jatkettiin vuoden aikana. VER:n korkosalkku kasvoi markkina-arvoilla laskettuna vuoden alun 6,4 miljardista eurosta vuoden lopun 6,8 miljardiin euroon. VER sijoittaa pääasiassa omina suorina sijoituksina valtionlainoihin, luottoluokitukseltaan Investment Grade -tasoisiin yrityslainoihin ja rahamarkkinasijoituksiin. Muut sijoitukset tehdään rahastosijoituksina. Suorien korkosijoitusten osuus korkosalkusta oli 86 prosenttia. Vuoden päättyessä suoria korkosijoituksia oli 231 sitoumuksessa ja rahasto-osuuksia 20 rahastossa. % 6 5 4 3 2 1 0 1/09 % 8 6 Korkojen kehitys 3/09 USA 10 vuotta Saksa 10 vuotta 5/09 Korkosijoitusten tuotto Yrityslainat 35,5 % Rahamarkkinat 20,8 % 7/09 9/09 11/09 1/10 Lähde: Bloomberg 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 5 vuoden keskiarvo
Osakesijoitukset VER Vuosikertomus 2009 15 Pörssivuosi oli poikkeuksellisen kaksijakoinen Vuodesta 2009 muodostui osakesijoittamiselle monessa mielessä ennennäkemätön vuosi. Vuoden ensimmäisten parin kuukauden aikana nähtiin osakemarkkinoilla vielä hyvinkin voimakasta laskua kautta linjan. Vasta maaliskuun puolivälissä tunnelma rahoitusmarkkinoilla alkoi hiljalleen rauhoittua, kun maailmantalouden kannalta pahimmat skenaariot eivät toteutuneetkaan. Valtioiden ja keskuspankkien toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi alkoivat tuottaa tulosta, ja luottamus rahoitusjärjestelmään palasi hiljalleen. Maaliskuun puolivälistä lähtien osakemarkkinoiden suunta olikin pääsääntöisesti ylöspäin lukuun ottamatta paria pienempää korjausliikettä loppuvuoden aikana. Valtion Eläkerahastolla vuosi 2009 sujui osakesijoitusten osalta hyvin. Osakesalkun, joka koostuu pörssinoteeratuista osakkeista ja rahastoista, tuotto vuonna 2009 oli 38,7 (-42,8) prosenttia. Olimme suuri netto-ostaja osakemarkkinoilla jo vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana, ja jatkoimme osakkeiden ostoa myös kuluneen vuoden aikana. Hyödynsimme tilannetta, jossa monet muut sijoittajat niin Suomessa kuin ulkomailla vähensivät osakepainojaan rajusti alhaisista kurssitasoista huolimatta. Finanssikriisin akuuteimman vaiheen alusta (syyskuu 2008) vuoden 2009 loppuun mennessä Valtion Eläkerahasto osti osakkeita ja osakerahastoiden osuuksia nettomääräisesti noin miljardilla eurolla. Yli puolet näistä ostoista toteutettiin kriisin syvimpinä hetkinä vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Osakkeiden paino oli 41 prosenttia vuoden päättyessä. Salkun riskitasoa pyrittiin koko vuoden ajan pitämään markkinariskiä alempana, ja osakesalkun beta-luku oli 0,92 vuonna 2009. VER:n osakesalkusta oli vuoden lopussa 65 prosenttia sijoitettu rahastojen kautta ja 35 prosenttia hoidettiin suorina sijoituksina. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 150 yhtiössä ja rahasto-osuuksia oli 64 eri rahastossa. % 40 20 0-20 -40 Osakesalkun maantieteellinen jakauma 31.12.2009 Osakesijoitusten tuotto Eurooppa 33,1 % Pohjoismaat 31,5 % Pohjois-Amerikka 15,6 % Kehittyvät markkinat 11,2 % Japani 8,6 % 2005 2006 2007 2008 2009 5 vuoden keskiarvo Osakemarkkinoiden kehitys vuonna 2009 % 60 50 40 30 20 10 0-10 -20 12/08 2/09 4/09 6/09 8/09 10/09 12/09 MSCI Europe -indeksi MSCI North America -indeksi OMX Helsinki Cap -indeksi MSCI Japan -indeksi
VER hoitaa sille uskottua varallisuutta pitkäjänteisesti ja huolehtii sijoitusten varmuudesta. Osakesijoitukset VER Vuosikertomus 2009 16
Muut sijoitukset VER Vuosikertomus 2009 17 Haasteellinen vuosi muissa sijoituksissa VER:n muiden sijoitusten salkku koostuu sijoituksista kiinteistö-, pääoma- ja infrastruktuurirahastoihin sekä absoluuttisen tuoton rahastoihin. Absoluuttisen tuoton rahastoja lukuun ottamatta vuosi 2009 oli erittäin haasteellinen muihin sijoituksiin luettaville sijoitusluokille. Finanssikriisistä seurannut pankkien kasvanut haluttomuus rahoittaa niin kiinteistö- kuin pääomarahastojen transaktioita pudotti kiinteistö- ja yrityskauppojen lukumäärään historiallisesti erittäin alhaiselle tasolle. Samalla maailmantalouden taantuma romahdutti kiinteistöjen- ja yritysten arvostuksia. Tosin osakemarkkinoiden maaliskuulla alkaneella vahvalla nousulla oli positiivinen vaikutus pääomarahastojen arvostuksiin vuoden loppupuoliskolla. Absoluuttisen tuoton rahastoille vuosi oli paluu positiiviselle tuottouralle. Rahastot hyötyivät toimintaympäristönsä normalisoitumisesta ja vahvoista korko- ja osakemarkkinoista. Vuotta 2009 leimasi sijoittajien kasvanut varovaisuus uusien rahastosijoitusten tekemiseen. Tämän seurauksena uusia rahastoja tuotiin markkinoille kaikissa muiden sijoitusten sijoitusluokissa selvästi aikaisempia vuosia vähemmän. Vaikka VER jatkoi aktiivisesti uusien sijoituskohteiden hakemista, sijoituksia toteutui varsin vähäinen määrä. Muun muassa osakemarkkinoiden vahva nousu ja merkittävät lunastukset absoluuttisen tuoton rahastoista olivat syynä siihen, että vuoden 2009 lopussa muiden sijoitusten osuus koko VER:n salkussa laski edellisen vuoden lopun 7,5 prosentista 4,3 prosenttiin. Salkun markkina-arvo vuoden 2009 lopussa oli 529 (777) miljoonaa euroa. Avointen sijoitussitoumusten määrä oli 285 miljoonaa euroa. Sijoitetuista varoista epäsuoria kiinteistösijoituksia oli 40,3 prosenttia ja listattuja kiinteistösijoituksia 1,9 prosenttia. Pääomarahastojen osuus oli 26,2 prosenttia ja infrastruktuurirahastojen 12,0 prosenttia. Absoluuttisen tuoton rahastoja oli 19,6 prosenttia. VER:n muiden sijoitusten kokonaistuotto oli -14,7 (-11,2) prosenttia. Absoluuttisen tuoton rahastojen tuotto oli 8,0 prosenttia. Kiinteistörahastojen tuotto jäi miinukselle -28,5 prosenttia, pääomarahastojen -17,0 prosenttia ja infrastruktuurirahastojen -12,5 prosenttia. Me 800 600 400 200 0 Muiden sijoitusten jakauma 31.12.2009 Kiinteistörahastot 42,2 % Noteeraamattomat arvopaperit (pääomarahastot) 26,2 % Absoluuttinen tuotto 19,6 % Infrastruktuurirahastot 12,0 % Muiden sijoitusten markkina-arvo 2005-2009 2005 2006 2007 2008 2009
Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet VER Vuosikertomus 2009 18 Sijoitustoiminnan periaatteet Rahastointitavoite Valtion Eläkelain (VaEL) mukaan VER:n rahastointitavoite on 25 prosenttia valtion eläkevastuun määrästä. Rahastoa kartutetaan kunnes rahastoituna on tavoitetta vastaava määrä. Vuoden 2009 lopussa rahaston markkina-arvo oli 12,3 miljardia euroa ja rahastointiaste oli 14 (12) prosenttia. Rahastointitavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat sijoitustuotot, eläkemaksutulo sekä varojen siirto valtion talousarvioon. Korkosalkun vertailuindeksit: Salkusta EFFAS Euro Government Index 35,0 % BarCap Euro Government Inflation-Linked Bond Index 15,0 % BarCap Euro Aggregate Ex Treasury Index 30,0 % JP Morgan Cash Index 3 Month Index 20,0 % Sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet VER:n sijoitustoiminnassa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Sijoituksia on vuosien mittaan hajautettu ja monipuolistettu samalla tavalla kuin muissakin työeläkejärjestelmissä. Puskurirahaston toimintaperiaate Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. VER ei maksa eläkkeitä vaan siirtää vuosittain valtion talousarvioon 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Loput varoista jäävät rahastoon. VER on ns. puskurirahasto eli rahastolle ei synny yksilöllisesti katettavia eläkevastuita kuten työntekijäin eläkelakia (TyEL) toimeenpanevissa eläkeyhtiöissä. Tämän vuoksi VER:lla ei ole vakavaraisuutta koskevia määräyksiä. VER on pitkäaikainen sijoittaja. Sijoituspäätökset tehdään rahaston tuottovaatimuksen ja sijoituskohteiden tuottopotentiaalin perusteella riskitasot huomioon ottaen. Sijoitusten riskejä hajautetaan sijoittamalla erilaisiin sijoitusluokkiin sekä eri markkinoille ja toimialoille kuten myös erilaisiin instrumentteihin, yhtiöihin sekä eri valtioiden lainoihin ja maturiteetteihin. Korko- ja osakeinstrumentit ovat ostettavissa ja myytävissä. Muihin sijoituksiin luettavat kiinteistörahasto-, pääomarahasto- ja infrastruktuurirahastosijoitukset sekä absoluuttisen tuoton rahastot ovat luonteeltaan pidempiaikaisia sitoumuksia. Osakesalkun vertailuindeksit: Salkusta OMX Helsinki Cap Index 21,0 % OMX Stockholm Benchmark Cap Index 9,0 % MSCI Europe Index 24,5 % MSCI Europe Value Index 10,5 % MSCI North America Index 15,0 % MSCI Japan Index 10,0 % MSCI Emerging Markets Index 5,0 % MSCI AC Far East Ex Japan Index 5,0 % Muiden sijoitusten vertailuindeksit: Salkusta INREV Index 49,5 % EVCA Index 28,5 % Credit Suisse/Tremont AllHedge Index 22,0 %
Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet VER Vuosikertomus 2009 19 Korkosijoitusten neutraali jakauma vuoden 2009 lopussa EMU-valtiot 50 % VER toimii itsenäisenä portfoliosijoittajana. VER ei osallistu omistamiensa yhtiöiden hallintoon, mutta pitää yllä keskusteluyhteyttä yhtiöiden johdon kanssa. Rahaston edustaja voi osallistua yhtiökokouksiin valvomaan omistajan edun toteutumista. Kohdeyritysten menestystä edistetään parhaiten toimimalla vastuuntuntoisena omistajana. VER pyrkii noudattamaan Työeläkevakuuttajat TELA ry:n hyväksymiä vastuullisen sijoittamisen periaatteita, jotka perustuvat kestävän kehityksen tavoitteille, vastuullisen sijoittamisen periaatteille sekä YK:n Global Compact periaatteille. Suorissa sijoituksissa VER käyttää taloudellisten perusteiden lisäksi negatiivista arvottamista (negative screening). Lisäksi sijoitetaan yrityksiin, jotka kuuluvat johonkin merkittävään kestävän kehityksen indeksiin. Pitkällä aikavälillä VER:lla ei ole vakavaraisuusvaatimusta, jolloin sijoitusten tuotto-odotus ja riskitason valinta määrittelevät sijoitustoiminnan luonnetta. Pitkän aikavälin tuottojen kannalta keskeinen tekijä on tuotto-riskitason optimoiva kokonaisallokaatio. Valtiovarainministeriön antaman Valtion Eläkerahaston toimintaohjeen mukaiset tuotto- ja tulostavoitteet ovat: 1. Pitkän aikavälin tuottotavoite VER:n sijoitustoiminnan tulee pitkällä aikavälillä tuottaa enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto. Riskittömällä sijoitusvaihtoehdon tuotolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta mukaan lukien velanhallinnassa tehtyjen johdannaissopimusten kustannukset. Nettovelalla tarkoitetaan valtion budjettitalouden velan ja kassavarojen erotusta. 2. Toiminnallinen tulostavoite VER:n sijoitustoiminnan tuoton tulee riskikorjattuna ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuotto. % 70 60 50 40 30 20 10 0 Yrityslainat 30 % Osakesijoitusten neutraali jakauma vuoden 2009 lopussa Rahamarkkinat Korkosijoitukset Rahamarkkinat 20 % Eurooppa 35 % Pohjoismaat 30 % Pohjois-Amerikka 15 % Japani 10 % Kehittyvät markkinat 10 % Sijoitussalkun neutraali perusallokaatio 2003 2004 2005 2006 2007 Osakesijoitukset Muut sijoitukset 2008 2009
Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet VER Vuosikertomus 2009 20 Riskirajat ja neutraali perusallokaatio Valtiovarainministeriön 13.11.2007 antaman Valtion Eläkerahaston toimintaohjeen mukaiset riskirajat ovat: - korkosijoituksia tulee olla vähintään 45 prosenttia - osakesijoituksia saa olla enintään 45 prosenttia - muita sijoituksia saa olla enintään 12 prosenttia sijoitussalkun arvosta. VER:n hallitus päättää neutraalin perusallokaation vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa. Sen tarkoitus on ohjata sijoitustoimintaa pitkällä aikavälillä hallituksen määrittämällä riskitasolla parhaan mahdollisen tuoton saavuttamiseksi. Neutraali perusallokaatio on jatkuvan tarkastelun kohteena ja sitä voidaan hallituksen päätöksellä muuttaa markkinamuutosten myötä annetut riskirajat huomioon ottaen. Muutos neutraaliallokaatioon tarkoittaa myös muutosta eläkerahaston sijoitusstrategiaan. Vuosittain sijoitussalkulle lasketaan tuotto-odotus perustuen vallitsevaan korkotasoon ja eri omaisuusluokkien riskipreemioihin. Laadituissa laskelmissa on käytetty osakemarkkinoiden yleisenä riskipreemiona 3,5 prosenttia ja näin sijoitussalkun neutraaliallokaation mukainen tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä 6,4 prosenttia. Vuosittain lasketaan myös salkun odotettu riskitaso perustuen omaisuusluokkien volatiliteetteihin ja korrelaatioihin. Toiminnan tuloksen arviointi Sijoitustoiminnan onnistumista tarkastellaan pitkällä aikavälillä ja salkkua ensisijaisesti kokonaisuutena. Sijoitustoiminnan menestystä seurataan myös korko-, osake- ja muiden sijoitusten salkkujen osalta erikseen. Suhteellista tuottoa arvioidaan vertaamalla tuottoja sijoitussuunnitelmassa mainittuihin vertailuindekseihin. Tarvittaessa sijoituksista voidaan realisoida myös tappioita, jos näkymät sijoituskohteen osalta muuttuvat äkillisesti. Rahaston tuottolaskennassa käytetään kansainvälistä GIPS-standardia. Se on standardi, jonka tarkoituksena on saattaa tuotto- ja riskiluvut vertailukelpoisiksi. Rahaston kaikessa toiminnassa korostetaan selkeyttä. Sijoitustoiminnasta vastaavan henkilökunnan vastuut ja roolit on selkeästi määritelty, mikä parantaa sijoitustoiminnan ohjattavuutta. Yhteistyötä Rahaston tavoitteena on olla arvostettu ja menestyksekäs eläkesijoittaja, jonka työssä korostuvat korkea ammattitaito ja eettinen toimintatapa. Tähän tavoitteeseen pyritään onnistuneen sijoitustoiminnan lisäksi toimivalla yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyöverkostoa rakennetaan aktiivisesti sijoituskohdeyritysten johtoon, viranomaisiin, kotimaisiin ja ulkomaisiin sijoittaja- ja välityspalvelujen tuottajiin sekä muihin eläkesijoittajiin Euroopassa.
Valtion eläkejärjestelmä VER Vuosikertomus 2009 21 VER on valtion eläkepuskuri Vuonna 2009 valtion eläkelain (VaEL) piirissä oli noin 180 000 henkilöä, joista valtion palveluksessa 130 000 henkilöä. Eläkemeno oli 3,6 miljardia euroa ja eläkkeensaajia 280 000. Valtion eläketurvan hoidon toimeenpanee Valtiokonttori. VER tasoittaa eläkemenojen rahoitusta Valtion Eläkerahaston avulla valtio varautuu rahoittamaan tulevia eläkkeitä ja erityisesti tasaamaan tulossa olevia suurten ikäluokkien eläkemenoja. Valtion eläkejärjestelmä osana Suomen työeläkejärjestelmää Valtion eläkejärjestelmä on vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen jälkeen pääosin samanlainen kuin muu Suomen työeläkejärjestelmä. Valtion eläketurva, joka alun perin oli hieman parempi kuin TEL:n perusehtojen mukainen eläketurva, on muutosten jälkeen samantasoinen kuin kunnallisella ja yksityisellä puolella. Eläkeuudistuksessa otettiin myös valtiolla käyttöön työuramalli, jossa eläke lasketaan kunkin vuoden työansioiden ja karttumaprosentin mukaan. Eläkettä karttuu 18 68 -vuotiaana tehdystä työstä ja superkarttumalla kannustetaan 63-vuotta täyttäneitä jatkamaan työelämässä. Lisäksi eläkkeiden yhteensovitus poistettiin, mikä tarkoittaa eläkkeiden karttumisen 60 66 prosentin enimmäisrajan poistumista. Myös elinaikakerroin, jolla varaudutaan odotettavissa olevan elinajan kasvuun, tuli eläkeuudistuksen osana vaikuttamaan eläkkeen määrään. Me Mrd e 100 80 60 40 20 0 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Eläkevastuuvelka ja rahastointiaste 14 % 13 % 15 % 12 % 14 % 2005 2006 2007 2008 2009 Eläkevastuuvelka Rahastointiaste % Varojen siirrot VER:sta valtion talousarvioon 2005 2006 2007 2008 2009
Valtion eläkejärjestelmä VER Vuosikertomus 2009 22 Valtio ja VER Valtio varautuu VER:n avulla tulevien eläkkeiden rahoitukseen sekä eri vuosien, erityisesti suurten ikäluokkien tulossa olevien eläkemenojen tasaamiseen. Valtio itse vastaa siitä, että karttuneet eläkkeet pystytään tulevaisuudessa maksamaan. Valtio tavoittelee eläkerahastoinnilla 25 prosentin rahastointiastetta eläkevastuusta. VER:n sijoitustoimintaa ohjaa valtiovarainministeriön nimittämä hallitus, jossa ovat edustettuina sekä työnantaja- että työntekijäpuoli. VER hallinnoi sille uskottuja varoja ja tekee kaikki sijoituspäätökset hallituksen vahvistaman sijoitussuunnitelman ja sijoitustoiminnan valtuuksien ja limiittien puitteissa. VER:n varoja voidaan myös siirtää valtion talousarvioon, ja tätä siirtoa valtio on käyttänyt vuosittain. Siirtoa on perusteltu sillä, että koska kaikki valtion eläkkeet maksetaan talousarvioon varatuista määrärahoista, voidaan osa eläkerahaston varoista käyttää eläkkeiden maksamiseen. Varojen siirto valtion talousarvioon on ollut keskeinen VER:n kasvua säätelevä tekijä. Siirron määrästä on säädetty laissa valtion eläkelaissa (VaEL) ja se on 40 prosenttia vuotuisesta valtion eläkemenosta. Vuoden 2009 loppuun mennessä VER:n varoja on siirretty talousarvion katteeksi yli 17 miljardia euroa. Eduskunnan päätösten mukaisesti VER:n varojen siirtoa talousarvioon pienennettiin huomattavasti vuosina 2006 ja 2007, jolloin valtion eläkerahastointia kasvatettiin aikaisempaa enemmän. Eläkemeno suhteessa palkkasummaan Valtion eläkelain mukaisen eläkemenon suhde palkkasummaan kasvaa voimakkaasti aina 2030-luvun vaihteeseen saakka. Vuonna 2008 eläkemenon suhde palkkasummaan oli noin 53 prosenttia ja suurimmillaan sen arvioidaan olevan vuonna 2031, yli 77 prosenttia palkkasummasta. Tämän eläkemenohuipun jälkeen eläkemenon suhde palkkasumman alkaa hitaasti laskea 2040-luvun loppuun asti. Eläkemenon arvioidaan 2070-luvun puoliväliin jälkeen vakiintuvan noin 32 prosenttiin palkkasummasta. Euromääräisesti tarkasteltuna (vuoden 2008 rahassa) eläkemeno on huipussaan vuonna 2032 (noin 4,7 miljardia euroa). Valtion eläketurvan piiriin kuuluvan henkilöstön ennakoidaan vähenevän voimakkaasti aina 2040-luvun puoleenväliin asti, jonka seurauksena myös eläkemeno laskee. VaEL-henkilöstön määrään vaikuttaa eniten yliopistolaki, sillä yliopistojen henkilökunnasta valtion eläketurvaan jäävät vain ennen 1980 syntyneet työntekijät. Vuonna 2010 yliopistojen palveluksessa olevien määrä putoaa noin 3 700 vakuutetulla ja määrä jatkaa laskuaan kunnes yliopistojen palveluksessa ei ole enää VaELvakuutettuja. Yliopistolain vaikutuksesta merkittävät valtion eläkemenosäästöt alkavat näkyä vasta 2040-luvun puolivälissä. Sen sijaan palkkasumman pudotessa VER:n eläkemaksutulo alenee jo vuonna 2010. VER:n eläkemaksutuloa pienentävät yliopistojen, kuntien ja valtionapulaitosten VaEL-palkkasummien vähentymiset sekä valtion tuottavuusohjelmasta johtuva valtion palkkasumman kasvun hidastuminen. Valtiokonttorin arvion mukaan VER:n eläkemaksutulon kasvu hidastuu aina 2040- luvun lopulle saakka ja vasta sen jälkeen sen arvioidaan noudattavan ansiotasoindeksin mukaista tasaista kasvua.
Valtion eläkejärjestelmä VER Vuosikertomus 2009 23 Eläkevastuun käsitteestä Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, mikä tarkasteluhetkellä riittäisi tulevine sijoitustuottoineen kattamaan tarkasteluhetkeen mennessä ansaittujen eläke-etuuksien kustannukset tulevaisuudessa. Eläkevastuuseen liittyy siis aina oletus tietystä sijoitusten tuotosta. Valtion eläkevastuu kertoo, mikä on valtion entisille ja nykyisille työntekijöilleen antaman eläkelupauksen hinta yhteensä laskentahetkellä. Eläkevastuu riippuu sijoitusten tuotto-oletuksen lisäksi myös muista oletuksista, esimerkiksi siitä, miten vakuutettujen eliniän odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän, minkä ikäisinä eläkkeelle oletetaan siirryttävän ja miten monien odotetaan jatkossa jäävän työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkevastuun arvioimiseksi on tärkeää tuntea mahdollisimman tarkkaan laskentahetkeen mennessä karttuneiden eläkkeiden suuruus. Koska työssä olevat kartuttavat eläkkeitään joka vuosi ja koska eläkkeelle siirtyy uusia ihmisiä ja eläkkeeseen oikeutettuja myös kuolee, ei eläkevastuu ole vakio, vaan se on laskettu uudelleen vuosittain. Eläkevastuu koostuu korvausvastuusta ja vakuutusmaksuvastuusta. Korvausvastuulla tarkoitetaan vastuuta niistä tapauksista, joissa eläketapahtuma on jo sattunut, eli alkaneiden vanhuus-, perhe-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeiden pääoma-arvoa. Vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan sellaisten laskentahetkeen mennessä karttuneiden eläkeoikeuksien pääoma-arvoa, joissa eläke ei ole vielä alkanut. Eläkevastuun laskenta Valtion eläkejärjestelmän toimeenpanija Valtiokonttori laskee valtion eläkevastuun määrän. Vuoden 2009 lopussa valtion eläkejärjestelmän eläkevastuu on 88,4 (85,6) miljardia euroa. Reaalinen eläkevastuu kasvaa tulevina vuosina, mutta se kääntyy laskuun 2020-luvun alussa ja jatkaa laskuaan aina 2050-luvun puoliväliin. Vastuun lasku johtuu siitä, että jatkossa karttuvien eläkkeiden osuus pienenee palkkasummakehityksen vuoksi ja siitä, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle nykyinen eläkevastuu alkaa purkautua maksettujen eläkkeiden muodossa. Valtion sekä Valtion Eläkerahaston tilinpäätöstä varten eläkevastuu lasketaan täyden rahastoinnin periaatteen mukaisesti noudattaen soveltuvin osin Finanssivalvonnan eläkesäätiölain alaisille eläkesäätiöille antamia laskentaohjeita ja työntekijäin eläkelain (TyEL) rekisteröidyn lisäeläketurvan laskuperusteita sekä valtion eläkelakia (VaEL). Lähtökohtana ovat vakuutustoimessa yleisesti hyväksytyt matemaattiset mallit ja laskentaperiaatteet.
Valtion eläkejärjestelmä VER Vuosikertomus 2009 24 Valtion eläkevastuu 2006 2009 Eläkevastuu lasketaan yksilöllisesti jokaiselle valtion eläkejärjestelmän piirissä eläkettä joskus työhistoriansa aikana kartuttaneelle henkilölle, olipa tämä jo eläkkeellä, valtion eläkelain (VaEL) mukaisessa työssä tai työstä eronnut, mutta ei vielä eläkkeellä. Laskenta tehdään ns. prospektiivisella menetelmällä eli lasketaan jokaiselle henkilölle laskentahetkeen mennessä valtion eläkelain piirissä karttuneista eläkeoikeuksista pääomaarvot diskonttaamalla tulevaisuudessa maksettavat eläkkeet laskentahetkeen. Laskennassa käytetään TyEL-perusvakuutuksen kuolleisuus- ja työkyvyttömyysolettamia. Diskonttauskorkona käytetään 2,7 prosenttia, jonka katsotaan olevan tulevien ansiotasomuutosten ja eläkkeiden indeksikorotusten ylittävä reaalikorko. Me 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2006 2007 2008 2009 Eläkesaajat Työsuhteessa olevat Vapaakirjan saaneet Eläkevastuu * * Valtion eläkevastuu 2009 on laskettu retrospektiivisesti yksilöllisellä menetelmällä lasketusta vuoden 2008 eläkevastuusta. Alla tarkempi eläkevastuu vuoden 2008 lopussa. Lähde: Valtiokonttori Valtion eläkevastuu 31.12.2008 (milj. euroa) Alkanut vastuu Vastainen vastuu Yhteensä Vanhuus Työkyvyttömyys Perhe Aktiivit 0 22 942 1 471 2 313 26 726 Vapaakirjat 0 8 093 782 1 060 9 935 Eläkkeensaajat Vanhuuseläkkeet 34 381 0 0 3 592 37 974 Työkyvyttömyyseläkkeet 1 128 3 359 0 356 4 843 Työttömyyseläkkeet 45 1 030 0 102 1 178 Osa-aikaeläkkeet 91 1 175 0 105 1 371 Perhe-eläkkeet 3 573 0 0 0 3 573 Yhteensä 39 218 36 600 2 253 7 528 85 600 Lähde: Valtiokonttori
Valtion eläkejärjestelmä VER Vuosikertomus 2009 25 Valtion eläkemenojen kehitys ja ennusteet vuoteen 2020 Me 6 000 4 500 3 000 1 500 0 2009 2010 2011 2013 2015 2020 Lähde: Valtiokonttori VER:n eläkemaksutulot ja valtion eläkemenot Me 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 Eläkemaksutulot Eläkemenot Lähde: Valtiokonttori VER:n nettomaksutulo 5 vuotta Me 1 600 1 200 800 400 0 2005 2006 2007 2008 2009
Valtion Eläkerahasto VER Vuosikertomus 2009 26 Valtion Eläkerahasto 20 vuotta 1989 yhteyteen. 1991 eläkemaksut ohjataan VER:oon. 1993 VER:oon. (3/4 eläkemenosta). sijoitustoiminnasta. 1999 eläkemaksuja VER:oon. 2000 eläkemenosta vuoden 2006 loppuun saakka (tämän jälkeen 1/2). palkkasumma, vähintään 20 prosenttia valtion eläkevastuusta vuonna 2010. 2003 KTT Timo Löyttyniemi. 2005 valtion eläkevastuusta. oon 40 prosenttia vuotuista eläkemenoa vastaava määrä vuosittain, kunnes rahastointiaste saavutetaan. Tämän jälkeen siirtomäärästä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. 2006 täsmennetään, ja se saa oikeuden antaa yleisiä määräyksiä VER:n hallinnon järjestämisestä, talouden hoidosta ja varojen sijoittamisesta. ja hallituksen tehtävät määritellään laissa. vuosiksi 2006-2007. toimintaohjeen VER:lle marraskuussa. 2007 annettua toimintaohjetta maaliskuussa ja marraskuussa. 2008 2009 ministeri Antti Tanskanen. yliopistojen työntekijät siirtyvät asteittain yksityisen eläkejärjestelmän piiriin.
VER on valtion eläkepuskuri ja tasoittaa suurten ikäluokkien eläkemenojen rahoitusta.
Hallinnointi VER Vuosikertomus 2009 28 VER:n organisaatio Hallitus 1.3.2009 28.2.2012 Puheenjohtaja Antti Tanskanen ministeri syntymävuosi: 1946 koulutus/tutkinto: TTT Valtion Eläkerahaston hallinnosta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja johtoryhmänsä avustamana. Valtiovarainministeriö asettaa hallituksen, joka ohjaa rahaston sijoitustoimintaa, päättää sijoitusperiaatteista ja hyväksyy rahaston vuosittaisen sijoitussuunnitelman. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Valtiovarainministeriö nimitti 1.3.2009 toimikautensa aloittaneen hallituksen puheenjohtajaksi taloustieteen tohtori, ministeri Antti Tanskasen. Hallitus kokoontui vuonna 2009 kymmenen kertaa. Varapuheenjohtaja Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja VM/Valtion työmarkkinalaitos syntymävuosi: 1949 koulutus/tutkinto: oikeustieteen lisensiaatti Varajäsen: Veikko Liuksia hallitusneuvos VM/Valtion työmarkkinalaitos Helena Tarkka budjettineuvos VM/Budjettiosasto syntymävuosi: 1955 koulutus/tutkinto: valtiotieteen kandidaatti ja varanotaari Varajäsen: Raine Vairimaa hallitusneuvos Valtiovarainministeriö Tiina Astola kansliapäällikkö Oikeusministeriö syntymävuosi: 1953 koulutus/tutkinto: oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Varajäsen: Marja-Leena Rinkineva hallitusneuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Antti Palola puheenjohtaja Palkansaajajärjestö Pardia ry syntymävuosi: 1959 koulutus/tutkinto: merikapteeni Varajäsen: Seppo Väänänen neuvottelujohtaja Pardia ry Risto Kangas neuvottelujohtaja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry syntymävuosi: 1954 koulutus/tutkinto: peruskoulun opettaja Varajäsen: Markku Nieminen neuvottelupäällikkö JUKO ry Pirjo Mäkinen henkilöstöpäällikkö Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry syntymävuosi: 1955 koulutus/tutkinto: filosofian maisteri Varajäsen: Mika Hämäläinen osastopäällikkö JHL ry
Hallinnointi VER Vuosikertomus 2009 29 Johtoryhmä Hallitus nimeää rahastolle sijoitusneuvottelukunnan, jossa on seitsemän jäsentä. He ovat rahaston ulkopuolisia sijoitus- ja talousammattilaisia. Neuvottelukunta arvioi rahaston sijoitussuunnitelmaa, seuraa sen toteutumista ja raportoi toiminnasta hallitukselle. Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa. VER:n johtoryhmässä on toimitusjohtajan ohella viisi henkilöä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Sijoitusneuvottelukunta 31.12.2010 Puheenjohtaja Eva Liljeblom, professori, Svenska handelshögskolan Varapuheenjohtaja Vesa Puttonen, professori, Helsingin kauppakorkeakoulu Topi Piela, toimitusjohtaja, Umo Capital Oyj Timo Hukka, sijoitusjohtaja, Suomi-yhtiö Liisa Jauri, johtaja, Nordea Erik Valtonen, CIO, AP3 Hanna Kaleva, johtaja, Kiinteistötalouden instituutti Maarit Säynevirta, sijoitusjohtaja Jan Lundberg, osakesijoitusjohtaja Tiina Tarma, lakimies Timo Löyttyniemi, toimitusjohtaja Seija Kettunen, hallintojohtaja Jukka Järvinen, korkosijoitusjohtaja
Tilinpäätös VER Vuosikertomus 2009 31 Tilinpäätöksen sisällys Toimintakertomus 32 Tuotto- ja kululaskelma 39 Tase 40 Rahoituslaskelma 42 Tilinpäätöksen liitteet 43 1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 43 2. Rahaston varojen käyttösuunnitelman tai rahastolle vahvistetun talousarvion toteuma 45 3. Henkilöstökulujen erittely 45 4. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset 46 5. Käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 47 6. Rahoitustuotot ja -kulut 49 7. Rahastosta annetut lainat 49 8. Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset 50 9. Taseen rahoituserät ja velat 68 10. Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut 68 11. Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat 69 12. Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat 69 13. Velan muutokset 69 14. Velan maturiteettijakauma ja duraatio 69 15. Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot 70 16. VER:n riskienhallinta ja valvonta 73 Allekirjoitukset 78
Valtion Eläkerahaston toimintakertomus 1.1.2009 31.12.2009 Tilinpäätös VER Vuosikertomus 2009 32 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus toimintaan Valtion Eläkerahastolle (VER) vuosi 2009 oli hyvä sijoitusvuosi. Rahoitusmarkkinoiden elpyminen käynnistyi maaliskuussa 2009 ja jatkui koko loppuvuoden. Osakeja korkosijoitukset saavuttivat hyvät tuotot vuodelta 2009. Vuosi 2009 käynnistyi vielä finanssikriisin keskellä. Epävarmuus rahoitussektorin tulevaisuudesta oli vielä olemassa ja taloudellisten suhdanteiden näkymät olivat erittäin heikot. Keväällä ei kuitenkaan enää ilmaantunut huonoja uutisia ja tilanne rauhoittui eri markkinoilla. Osake- ja korkomarkkinoiden vetäminä rahoitusmarkkinoiden yleisilme muuttui ja sijoitustuotot kääntyivät positiivisiksi. VER:n sijoitusten nettotuotto oli kertomusvuonna 16,4 (-15,8 vuonna 2008) prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 8,0 (4,4), osakesijoitukset 38,7 (-42,8) ja muut sijoitukset -14,7 (-11,2) prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen vuosituotto vuosina 2005 2009 oli 4,2 (vuosina 2004 2008 2,9) prosenttia. Samalta ajalta Suomen valtion efektiivinen vuosittainen keskikorko on ollut 3,8 (4,0) prosenttia. VER:n sijoitussalkusta oli vuoden lopussa sijoitettuna korkosijoituksiin 54,9 (61,8) prosenttia, osakesijoituksiin 40,8 (30,7) prosenttia ja muihin sijoituksiin 4,3 (7,5) prosenttia. VER hankki merkittävän määrän yrityslainoja ja osakkeita kalenterikauden aikana. VER:lla oli vielä alkuvuoden ajan osakepaino alle neutraalin tason. Vuoden 2009 kuluessa VER:n hallitus nosti neutraalin osakeallokaation 35 prosentista takaisin 40 prosentin tasolle. Vuoden lopussa osakeallokaatio oli 40,8 prosenttia. VER lisäsi sijoituksiaan suomalaisten yritysten yritystodistuksiin merkittävästi vuoden 2009 aikana. VER:n yritystodistusten määrä nousi korkeimmillaan yli 360 miljoonaan euroon. Vuoden lopussa sijoituksia oli 224,8 miljoonaa euroa. Sijoitusten lisääminen yritystodistusmarkkinoille oli osa valtion julkistamaa yritysrahoitusta edistävää kokonaisuutta. Sijoitukset tehtiin markkinaehtoisesti. VER:n sijoitussalkun pitkän aikavälin tuottojen ja riskien kannalta keskeinen tekijä on osakemarkkinoiden kehitys sekä eri sijoitusluokkien keskinäinen korrelaatio. Sijoitussalkun hajauttamista pyritään jatkossa lisäämään, vaikka globaalin rahoituskriisin vuoksi hajauttamisen hyödyt olivat väliaikaisesti rajalliset. VER:n toiminnan kustannukset olivat 6,0 (4,7) miljoonaa euroa eli 0,05 (0,04) prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VER:n vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 19 (18) henkilöä. VER:ssa on pyritty panostamaan henkilökunnan ammattitaitoon ja sen kehittämiseen. Tämä nähdään tärkeänä niin sijoitustuottojen saavuttamisen kuin riskienhallinnankin näkökulmasta. VaEL-henkilöstön määrään vaikuttaa yliopistolain muutos, sillä yliopistojen henkilökunnasta valtion eläketurvaan jäävät vain ennen 1980 syntyneet työntekijät. Vuonna 2010 yliopistojen palveluksessa olevien määrä putoaa noin 3 700 vakuutetulla ja määrä jatkaa laskuaan kunnes yliopistojen palveluksessa ei ole enää VaEL-vakuutettuja. Yliopistolain vaikutuksesta merkittävät valtion eläkemenosäästöt alkavat näkyä vasta 2040-luvun puolivälissä. Sen sijaan palkkasumman pudotessa VER:n eläkemaksutulo alenee jo vuonna 2010. VER:n eläkemaksutuloa pienentävät yliopistojen, kuntien ja valtionapulaitosten VaEL-palkkasummien vähentymiset sekä valtion tuottavuusohjelmasta johtuva valtion palkkasumman kasvun hidastuminen. Valtiokonttorin arvion mukaan VER:n eläkemaksutulon kasvu hidastuu aina 2040-luvun lopulle saakka ja vasta sen jälkeen sen arvioidaan noudattavan ansiotasoindeksin mukaista tasaista kasvua. Yliopistolain muutoksella on myös merkittävä negatiivinen vaikutus VER:n rahastointitavoitteen saavuttamiseen. 1.2 Valtion Eläkerahasto (VER) ja sen hallinto Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VER:n avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosien eläkemenoja. VER:n rahastointitavoite on 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän eläkevastuusta. Määräaikaa tavoitteen saavuttamiselle ei ole laissa asetettu. VER on luonteeltaan puskurirahasto. VER:n varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet mak-
Tilinpäätös VER Vuosikertomus 2009 33 setaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Valtion eläkelaissa (VaEL) säädetään, että rahastosta siirretään vuosittain varoja valtion talousarvioon 40 prosenttia valtion vuotuista eläkemenoa vastaava määrä. Pääsääntöisesti rahaston varoja on aikaisemmin siirretty talousarvioon laissa säädetty enimmäismäärä. Poikkeuksena olivat vuodet 2006 07, jolloin VER:n varat lisääntyivät merkittävästi talousarviosiirtojen pienennyksen vuoksi. Varojen vuosittainen talousarviosiirto on ollut keskeinen rahaston kasvua säätelevä tekijä. VER on sijoitusorganisaatio, jonka päätehtävä on sijoitustoiminta. VER on ulkoistanut tukitoimintojaan kuten arvopapereiden säilytyksen (J.P. Morgan Europe ja Nordea Pankki Suomi Oyj), tuotto- ja riskilaskennan (Pohjola Varainhoito Oy) sekä joitakin talous- ja henkilöstöhallinnon tukitehtäviä (VKPK/ 1.1.2010 lukien Palkeet) ja tietohallinnon (Valtiokonttori). 1.2.1 Valtiovarainministeriön ohjaus ja valvonta Valtion Eläkerahastosta annetun lain (VERL) mukaan VER on valtiovarainministeriön valvonnassa ja ministeriöllä on oikeus antaa ohjeita ja määräyksiä VER:lle. Voimassa olevien määräysten mukaan VER:n sijoituksista korkosijoituksia tulee olla vähintään 45 prosenttia, osakesijoituksia saa olla enintään 45 prosenttia ja muita sijoituksia enintään 12 prosenttia salkun arvosta. Osana valtion elvytyspolitiikkaa valtiovarainministeriö antoi 27.1.2009 määräyksen, joka koski VER:n sijoituksia suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin yritystodistuksiin. Määräyksen mukaan VER voi lisätä näitä sijoituksia enintään 500 miljoonaan euroon saakka. Sijoitustoiminnan ohjaamista varten valtiovarainministeriö nimittää VER:lle hallituksen. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Aikavälillä 1.3.2006 29.2.2009 hallituksessa toimi puheenjohtajana VTK Eino Keinänen, varapuheenjohtajana valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto valtiovarainministeriöstä, jäseninä neuvottelujohtaja Risto Kangas Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä, puheenjohtaja Antti Palola Palkansaajajärjestö Pardia ry:stä, kansliapäällikkö Tiina Astola oikeusministeriöstä, henkilöstöpäällikkö Pirjo Mäkinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä ja budjettineuvos Helena Tarkka valtiovarainministeriöstä. Hallituksen pysyvinä asiantuntijoina toimivat 28.2.2009 saakka hallitusneuvos Veikko Liuksia valtiovarainministeriöstä ja hallintojohtaja Pertti Saarela Liikenneja Erityisalojen Työnantajat ry:stä. 1.3.2009 toimikautensa aloittaneen hallituksen puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimitti taloustieteen tohtori, ministeri Antti Tanskasen ja varsinaisiksi jäseniksi Teuvo Metsäpellon, Risto Kankaan, Antti Palolan, Tiina Astolan, Pirjo Mäkisen ja Helena Tarkan. Sihteerinä jatkoi hallintojohtaja Seija Kettunen VER:sta. Pysyviä asiantuntijoita ei hallitukseen enää nimitetty. Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana kymmenen kertaa. 1.2.2 Sijoitusneuvottelukunta Sijoitusneuvottelukunnan tehtävänä on arvioida VER:n sijoitussuunnitelmaa ja toteutunutta sijoitustoimintaa sekä antaa niistä lausuntonsa VER:n hallitukselle. Sijoitusneuvottelukunta koostuu sijoitusalan ammattilaisista ja talouden asiantuntijoista. VER:n hallituksen nimittämässä sijoitusneuvottelukunnassa puheenjohtajana oli professori Eva Liljeblom, varapuheenjohtajana Paavo Prepula (30.9.2009 saakka) ja jäseninä johtaja Liisa Jauri, johtaja Hanna Kaleva, toimitusjohtaja Topi Piela, professori Vesa Puttonen (varapuheenjohtaja 1.10.2009 lukien), suunnittelujohtaja Jari Sokka (27.11.2009 saakka) sekä 27.11.2009 lukien sijoitusjohtaja Timo Hukka ja CIO Erik Valtonen. Vuoden 2009 aikana sijoitusneuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. 1.2.3 Tilintarkastajat Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain VER:n tilintarkastajat, jotka vuonna 2009 olivat KHT, JHTT Jarmo Lohi ja KHT, JHTT Ari Lehto.