sivu 1/9 kirjaamo@minedu.fi copyright@minedu.fi Lausunto tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista 1. Yhteenveto muutostarpeista Yle kiittää mahdollisuudesta saada lausua luonnoksesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta. Lailla on tarkoitus implementoida kollektiivihallinnointidirektiivi (2014/26/EU), jonka tavoitteena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tekijänoikeusmarkkinoilla. Hallituksen esitysluonnoksessa on suurimmaksi osaksi päädytty voimaansaattamaan vain direktiivin vähimmäissisältö. Käytännön toimet, joilla esityksen mukaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä edistetään, ovat riittämättömiä. Ylelle on tärkeää tariffien kohtuullisuus ja vertailtavuus. Tällä hetkellä vain yhteishallinnointijärjestöillä on tiedot, jotka mahdollistavat oikeiden arvioiden tekemisen. Avoimuus, läpinäkyvyys ja viranomaisvalvonta tukevat tariffien oikean tason määrittämistä. Hallituksen esitysluonnoksessa nykytilan kuvauksessa esitellään tekijänoikeusjärjestöt. Yle viittaa tekijänoikeuksien käyttäjien yhteiseen lausuntoon, jossa todetaan seuraavaa: Esitysluonnoksessa ei anneta päätöksentekijälle riittäviä ja oikeita tietoja tekijänoikeusjärjestöjen toiminnasta ja suhteista käyttäjiin markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki kattavan ja puolueettoman selvityksen kesällä 2014 teosmarkkinoiden ongelmista (KKV selvityksiä 2/2014). Selvityksessä esiin nostetut ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia ja sellaisia, joiden ratkaisemiseen nyt annettavalla lainsäädännöllä on syytä pyrkiä. Direktiivi mahdollistaa vaihtoehtoisen riidanratkaisun kehittämisen. Tämän osalta Suomessa ei olla hyödyntämässä direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia. Yle pitää vaihtoehtoisen riidanratkaisun kehittämistä on tärkeänä.
sivu 2/9 Yle ehdottaa sekä muutoksia lakitekstiin että hallituksen esityksen perusteluihin: - Lakiin tulee lisätä vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva säännös, joka mahdollistaa käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen ratkaisemisen tekijänoikeusneuvostossa. - Lakiin on kirjattava, että ehdotettuja lisenssiehtoja koskeva asia on otettava käsiteltäväksi ja ratkaistava määräajassa markkinatuomioistuimessa (nopeutettu menettely). - Viranomaisvalvontaa koskevissa normeissa on säädettävä, että kilpailu- ja kuluttajavirasto on valvova viranomainen erityisesti lisensointiehtoja koskevien vaatimusten (34 ) ja kokeellisen lisensoinnin (35 ) osalta. Käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen suhteet määrittyvät direktiivissä ja hallituksen esitysluonnoksessa pitkälti kilpailuikeudellisten periaatteiden pohjalta. - Hallituksen esityksen lisensointiehtoja koskevia vaatimuksia (34 ) käsittelevissä perusteluissa on avattava tarkemmin tekijänoikeuksien hyödyntämisen taloudellista arvoa koskevia lähtökohtia. Tarkastelussa on huomioitava tässä lausunnossa ja tähän lausuntoon liitetyssä professori Tuomas Myllyn oikeudellisessa arviossa esiin tuodut relevantit oikeudelliset seikat. - Esitysluonnoksen 40 :n 3 momentissa todetaan, että tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetussa vuotuisessa avoimuusraportissa annettavista tiedoista voidaan antaa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Säännökseen tulee lisätä, että asetus on annettava vuosittain ja siinä on huomioitava tekijänoikeusmarkkinan kehitys. - Professori Tuomas Myllyn oikeudellisessa arviossa todetaan (s. 8-10), että perusteluja tulee muuttaa siten, että tekijäoikeuden haltijan vapaus määrätä teoksensa käytöstä perustuu direktiiviin, relevanttiin kilpailuoikeuskäytäntöön ja tekijän omaisuudensuojan kunnioittamiseen. Hallituksen esityksen perusteluita oikeudenhaltijan mahdollisuuksista myöntää itsenäisesti käyttölupia tulee avata tarkemmin. Lain tavoitteena on turvata oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus ja varmistaa, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin. Yle painottaa, että oikeudenhaltijoiden oikeudet ja käyttäjien oikeusvarmuus teoksia käytettäessä tulee sovittaa yhteen. Yhteishallinnointijärjestöillä on tässä tärkeä rooli. Esimerkiksi Ylen toive sopimuslisenssisäännösten laajentamisesta lisää tekijänoikeuden yhteishallinnointiärjestöjen vaikutusvaltaa tekijänoikeusmarkkinoilla. Tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuuden
sivu 3/9 edellytyksenä on yleinen luottamus järjestelmään. Luottamuksen säilyttämisen edellytyksenä on puolestaan järjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen. 2. Tarkemmat perustelut Vaihtoehtoiset riitojenratkaisumenettelyt (direktiivin artikla 34) Käyttäjäyritysten lisenssi- ja sopimusehtoihin liittyvissä riitakysymyksissä tulisi voida hyödyntää vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja. Tuomioistuimelle tulisi rakentaa vaihtoehtoinen tie. Nykyinen riidanratkaisujärjestelmä on kallis ja hidas. Määrämuotoisuus kahlitsee tuomioistuinmenettelyä. Tuomioistuinten mahdollisuudet uusien, innovatiivisten ratkaisujen antamiseen ovat rajalliset. Vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa tämä on mahdollista. Välimiesmenettely on osoittautunut liian kalliiksi eikä siihen voi turvautua kuin harvat toimijat. Hallituksen esitysluonnoksessa kuvattu asianajaliiton sovittelumenettely ei sovellu tekijänoikeusasioihin, joissa on yleensä kyse taloudellisesta riidasta eikä sopimusten rikkomisesta. On tärkeää, että riidanratkaisumekanismissa on tarvittava osaaminen. Osaamisvaatimus kattaa tekijänoikeusosaamisen ja tekijänoikeuksiin perustuvan liiketoiminnan tuntemuksen. Lisäksi riidanratkaisumenettelyltä edellytetään tasapuolisuutta, joka voidaan saavuttaa riidanratkaisua hoitavien henkilöiden nimeämismenetelmän kautta. Erityinen, neutraali asiantuntemus on riidanratkaisun ehdoton edellytys. Riitojen ratkaisun joutuisuus, kustannusten minimointi ja ylipäätään konfliktien hallinta puoltaisivat sitä, että lainvalmistelija kiinnittäisi huomiota siihen, miten voitaisiin saada nopeasti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti ratkaisu koettuun oikeudenloukkaukseen. Vaihtoehtoinen riitojenratkaisu olisi joustavaa, joutuisaa ja kustannustehokasta. Se sopisi muuttuvaan maailmaan. Vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa voitaisiin käydä avoimempaa keskustelua. Riidanratkaisussa ei tarvitsisi käyttää asianajajia. Riidanratkaisu olisi näin ollen sovittelun tyyppistä. Lähtökohtaisesti pyrittäisiin löytämään ratkaisu, jonka osapuolet voivat hyväksyä. On tärkeää, että osapuolet ovat mukana riidanratkaisumekanismin suunnittelussa. Tällöin myös osapuolet seuraisivat todennäköisemmin annettua suositusta. Ei ole välttämättä järkevää kehittää täysin uutta järjestelmää, vaan vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa voitaisiin
sivu 4/9 hyödyntää esimerkiksi tekijänoikeusneuvostoa. Tekijänoikeuslain 55 :n mukaan valtioneuvosto asettaa tekijänoikeusneuvoston, jonka tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä. Tarkemmat säännökset tekijänoikeusneuvostosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lainsäännös mahdollistaa tekijänoikeusneuvoston toiminnan kehittämisen siten, että se soveltuisi myös käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen ratkaisemiseen. Tekijänoikeusasetuksen (21.4.1995/574) 20 :n mukaan tekijänoikeusneuvoston päätösvaltaa voi neuvoston määräämissä asioissa käyttää neuvoston tietyn asian tai tiettyyn alaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten asettama jaosto. Käyttäjien ja yhteishallinnointijärjestöjen riitojen sovitteluun ei tarvittaisi koko neuvoston käsittelyä, vaan toimintaa voitaisiin järkeistää kutsumalla koolle jaosto. Tekijänoikeusasetuksen 23 :n mukaan tekijänoikeusneuvoston toiminnasta voidaan antaa myös tarkempia määräyksiä neuvoston työjärjestyksessä, jonka opetusministeriö neuvoston esityksestä vahvistaa. Vaihtoehtoisen riidanratkaisun kehittäminen ei edellytä suurta panostusta lainsäädäntöteknisesti, vaan kyseessä on loppujen lopuksi poliittinen päätös siitä, kuinka resursseja allokoidaan. Tekijänoikeusmarkkinalla tapahtuvat jatkuvat muutokset edellyttävät riidanratkaisun kehittämistä. Riitojen ratkaisu (direktiivin 35 artikla) "Direktiivin 35 artiklan 1 kohtaan sisältyvä vaatimus siitä, että sekä voimassa olevat että myös ehdotetut lisenssiehdot on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, edellyttää lain tasoista säännöstä, koska se poikkeaa tavanomaisesta järjestelystä, jonka pohjalta tuomioistuin käsittelee vain olemassa olevaan sopimukseen perustuvaa sopimusriitaa." (Hallituksen esitysluonnos s. 26) Markkinaoikeuteen avataan tie ehdotettujen sopimusehtojen käsittelyyn. Markkinaoikeus voi tällöin kieltää tyyppikohtuuttomat ehdot. Yle painottaa, että ehdotettuja lisenssiehtoja koskeva asia on otettava käsiteltäväksi ja ratkaistava määräajassa. Menettelyn on oltava kevyt ja joutuisa. Muutoin lainkohdalla ei ole käytännön merkitystä. Viranomaisvalvonta (lakiehdotuksen 10 luku) Direktiivissä suhteet käyttäjiin on muodostettu EU:n kilpailuoikeuden perusteella. Kilpailuoikeuden perusperiaatteiden vuoksi kilpailuoikeudellisen valvojan on oltava
sivu 5/9 riippumaton ja vapaa sidosryhmävaikutuksesta. Valtioneuvoston ministeriöt ovat poliittisen ohjauksen alaisia. Ehdotettujen aineellisten säännösten soveltaminen edellyttää kilpailuoikeudellista osaamista ja kilpailuoikeudellisten työmenetelmien hallintaa. Direktiivin kilpailuoikeudellisen taustanvuoksi KKV sopii parhaiten valvovaksi viranomaiseksi. Tämä koskee erityisesti suhdetta käyttäjiin. Esitysluonnoksen mukaan OKM:n päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen hallintolainkäyttölain mukaisesti. Hallituksen esityksestä on käytävä selvästi ilmi mistä asioista on mahdollista valittaa. Hallintolainkäyttölain 7 :n mukaan valtioneuvoston alaisen viranomaisen ja ministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Direktiivin tavoitteet, eli avoimuus ja läpinäkyvyys, on normitettava. Avoimuuden riittävyydestä on oltava tarkat määritelmät. Myös hinnoittelun kohtuullisuudesta on säädettävä laissa, jotta hinnoittelun kohtuullisuudesta voi valittaa laillisuusperusteella. Lisensointiehtoja koskevat vaatimukset (lakiehdotuksen 34 ) Ehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava käytetyt kriteerit ja korvauksen on oltava asianmukainen ja kohtuullinen. Lainkohta on tärkeä, koska Yle ei voi kilpailuttaa monopoliasemassa toimivan järjestön määrittämää tariffia minkään vaihtoehtoisen tarjoajan kanssa. Yle pyysi Turun yliopiston eurooppalaisen talousoikeuden professori Tuomas Myllyltä oikeudellisen arvion tekijänoikeusjärjestöjen ja käyttäjien suhteista kollektiivihallinnointidirektiivin täytäntöönpanossa. Tuomas Mylly lausuu (liitteenä olevan lausunnon sivulla 3) oikeuksien käytön taloudellisen arvon liiketoiminnassa huomioivasta laskentamallista, että arvioinnin on oltava tilannekohtaista, eli erilaisia tyyppitilanteita ei ole sallittua niputtaa saman laskentamallin alaisuuteen. Yle pitää tätä tärkeänä lähtökohtana. Yle ei vielä ota kantaa siihen, pitäisikö jäsenvaltioiden saattaa oikeuksien käytön taloudellisen arvon liiketoiminnassa huomioiva laskentamalli tekijänoikeusjärjestöjen käytettäväksi. Tekijänoikeusmarkkinan muutokset ja EU-oikeuden kehitys on huomioitava laskentamallin parametreissä. Perinteisten käyttäjien ja uusien ylikansallisten toimijoiden toimintaedellytykset ovat erilaiset. Näin ollen tariffien kohtuullisuutta on arvioitava jatkuvasti.
sivu 6/9 Monopoliasemassa olevan yhteishallinnointijärjestöt käyttävät erittäin vahvaa määräävää markkina-asemaa. Järjestöjen ei ole pakko reagoida markkinoiden muutoksiin. Käyttäjien tulee kuitenkin jatkuvasti arvioida oman toimintansa tehokkuutta sekä suhdettaan muihin, kansallisiin tai ylikansallisiin toimijoihin. Korvauksen määrittämiseen tulisi olla muitakin mittareita kuin liikevaihto. Korvaus voisi perustua esimerkiksi kuunteluun ja katseluun (todellinen yleisö). Lisäksi on huomioitava, että mediayrityksen koko liikevaihdon huomioiminen korvauksen perusteena ei ole aina perusteltua. Esimerkiksi mediayrityksen uutisjournalismissa käytetään vain äärimmäisen vähän musiikkia ja liikevaihtoon kuuluu myös yrityksen uutispalvelu. Esitysluonnoksessa todetaan (s. 61-62), että Euroopan unionin tuomioistuin ei ole suoraan ottanut kantaa siihen, miten eri käyttötapoja tulisi vertailla keskenään tariffien kohtuullisuutta ajatellen. Asiassa 395/87 liikkeenharjoittajat viittasivat diskoihin sovelletun tariffin ja muihin suuriin tallennetun musiikin käyttäjiin, kuten radioon ja televisioon, sovellettujen maksujen eroon. Koska he eivät esittäneet näkökohtia sellaisen menetelmän luomiseksi, joka soveltuisi luotettavan, yhdenmukaisella pohjalla suoritetun vertailun tekemiseen, tuomioistuin ei voinut tutkia tätä arviointiperustetta käsiteltävänä olevan ennakko ratkaisupyynnön yhteydessä. Yleisradioyhtiöiden tehtävä on palvella laajasti koko yleisöä. Julkisen palvelun mediayhtiöllä on velvollisuus palvella myös marginaalisia yleisöjä (esimerkiksi kielivähemmistöjen uutiset). Kaupallisten ja julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden hinnoittelumallien on voitava poiketa toisistaan. Kaupallisten toimijoiden liikevaihto kuvastaa palvelun käyttämisen laajuutta. Sen sijaan vain Yle-veron tuottoon perustuva korvausmalli ei vielä heijasta palvelun käyttöä tai sisältöjen tavoittavuutta. Näin ollen Ylen maksamaa korvaustasoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös palveluiden käyttö. Myös Tuomas Mylly korostaa oikeudellisessa arviossaan, että direktiivi ja EU:n kilpailuoikeus edellyttävät, että maksun on heijasteltava teosten käyttöä tai ennakoitua käyttöä. Esimerkiksi Teoston sivuilla (http://www.teosto.fi/kayttajat) kerrotaan, että Teoston keräämistä korvauksista online-käytön osuus on 5 % ja ja radion ja TV:n osuus 58 %. Kun online-palveluiden käyttömäärä on noussut huomattavasti, niin vaikuttaisi siltä, että ylikansalliset online-toimijat maksavat tällä hetkellä matalampien korvausperusteiden mukaan kuin perinteiset radio- ja tv-toimijat. Relevantin markkinan määrittely on tärkeää. Musiikin käyttöä tulee vertailla netissä ja broadcastissa. Tässä yhteydessä on pohdittava, ovatko käyttöminuutit samanarvoisia vai eriarvoisia.
sivu 7/9 Alemman asteinen sääntely Lakia alemmanasteinen sääntely ja yhteishallinnoinnin kehittämisen neuvottelukunnan antamat suositukset (soft-law) ovat tarpeen direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi. Esitysluonnoksessa OKM:lle on varattu mahdollisuus säätää asetuksella tarkemmin vuotuiseen avoimuusraporttiin sisällytettävistä tiedoista (40 ). Ylen mielestä asetusta ja avoimuusraportin sisältöä tulee päivittää vuosittain. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että direktiivi ei sisällä täsmällistä tietoa siitä, mitä tarkoitetaan esimerkiksi oikeuden luokalla tai käyttötyypillä ja millä perusteilla korvaukset tulisi kohdentaa näihin. Luonnoksessa huomioidaan, että direktiivin tavoite luoda pohja yhteishallinnointiorganisaatioiden keskinäiselle vertailukelpoisuudelle ei välttämättä toteudu suunnitellulla tavalla. Direktiivin liitteen mukaisten tietojen ilmaiseminen täsmentyy Euroopan tasolla jollain aikavälillä. Yle painottaa, että OKM:n ei pidä jäädä odottamaan komission ohjeistusta, vaan sen tulee määritellä julkaistavat asiat esimerkiksi neuvottelukunnan antaman suosituksen perusteella. OKM asettaa neuvottelukunnan, jossa on yhteishallinnointijärjestöjen, oikeudenhaltijoiden, teosten käyttäjien ja viranomaisten edustajia (62 ). Neuvottelukunta on tarkoitettu soft-lawinstrumentiksi. Sen eräänä funktiona on riitelyn ja valitusten tarpeen vähentäminen ja toiminnan sujuvoittaminen. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien yhteishallinnointia koskevien käytäntöjen kehittymistä. Samalla se edistää hyvien käytäntöjen noudattamista ja antaa suosituksia alalla noudatettavista menettelytavoista (erityisesti laissa mainituista alan standardeista). Yle painottaa, että neuvottelukunnan tehtävien määrittely on tärkeä. Lisäksi neuvottelukunnan kokoonpano ja asema on määriteltävää Tässä yhteydessä on päätettävä, miten tavoitteita asetetaan ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan. Neuvottelukunta voi olla taho, josta on hyötyä tekijöille ja käyttäjille. Sen tulee edustaa edelläkävijyyttä. Neuvottelukunnan tulee seurata myös riidanratkaisun kehittymistä. Neuvottelukunnan työn on oltava läpinäkyvää. Neuvottelukunnan työ voisi tarjota myös tietoja ja aineksia analyysille, jota tarvitaan vertailukelpoisuuden toteuttamiseen. Oikeudenhaltijoiden oikeudet Oikeudenhaltijalla on oikeus myöntää käyttölupa ei-kaupalliseen käyttöön (7 ).
sivu 8/9 Aalto-yliopiston Maria Rehbinder lausui kuulemistilaisuudessa (31.8.2015 OKM), että oikeudenhaltijan on saatava määritellä, mitkä teokset ovat itsehallinnoinnin piirissä. Creative Commons CC-BY-lisenssit (4.0) sallivat myös kaupallisen käytön. Lisenssityyppi on valittu julkisten tietovarantojen avaamiseen. Se on myös tärkeä tutkimukselle ja opetukselle. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan (s. 39), että jos oikeudenhaltija on antanut yhteishallinnointiorganisaatiolle ei-yksinomaisen oikeuden myöntää käyttölupia, oikeudenhaltija voisi edelleen myöntää myös itsenäisesti luvan käyttää teosta. Tällaista järjestelyä olisi aina pidettävä direktiivin mukaisena, sillä se ei rajoita oikeudenhaltijan itsenäistä mahdollisuutta myöntää käyttölupia teokseensa tai muuhun suojan kohteeseensa. Ylen on voitava palkata säveltäjä työsuhteeseeseen siten, että kuukausipalkka sisältää kaikki korvaukset. Tämänkaltaisen käytön on oltava tekijän itsehallinnoinnin piirissä tekijän niin halutessa. Erityisluovutuksen on mentävä yleisluovutuksen edelle. Tästä on kirjoitettava lakiin selvä tulkintasääntö, esimerkiksi seuraavasti muotoiltuna. Tekijällä on aina oikeus määrätä teostensa. x:lle annetun valtakirjan estämättä. Toivomme, että Suomeen saataisiin yleinen sopimuslisenssisäännös. Uusista palveluista sopimiseksi ei tarvitsisi säätää kyseiseen käyttötilanteeseen rajattua erityistä sopimuslisenssisäännöstä. Oikeuksista olisi tällöin mahdollista sopia nopeasti, kun sopimiseen tarvittavat rakenteet olisivat laissa valmiina. Yleisellä sopimuslisenssillä olisi koko luovan alan liiketoimintaa tukeva funktio. Sen avulla saataisiin lisää palveluja, rahavirtoja ja työpaikkoja. Kahdenkeskinen sopiminen on ensisijainen tapa. Mediapalveluissa tulee kuitenkin koko ajan uusia tapoja hyödyntää sisältöjä ja jakeluteitä, joihin ei ole voitu varautua sopimuksia neuvoteltaessa. Jos meillä ei ole keinoa, jolla saadaan nopeasti lisensoitua, palvelua ei voida aloittaa. Yleinen sopimuslisenssi koskee erityisesti tilanteita, joissa on kyse suurista määristä sisältöjä ja oikeudenhaltijoita. Sisältöjen rotaatio kiihtyy koko ajan. On todennäköistä, että tulee uusia tarpeita lisensoida yleisölle. Luovien sisältöjen liikkellepaneminen on tärkeää. Kaikki mahdolliset työkalut ja mallit on otettava käyttöön. Yleinen sopimuslisenssisäännös on jo käytössä Tanskassa ja Ruotsissa. Käytön raportointi (37 ) Teknologian kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi musiikin tunnistamissovellusten kehittämisen. Raportoinnista aiheutuu paljon kuluja käyttäjäyrityksille.
sivu 9/9 Yhteishallinnointijärjestöt käyttävät raportoinnista saatavia tietoja tekijänoikeuskorvausten jakamiseen. Myös järjestöjen tulee panostaa raportointijärjestelmien kehitystyöhön. Helsingissä 11. päivänä syyskuuta 2015 Lakiasianjohtaja Yleisradio Oy Liite: Turun yliopioston eurooppalaisen talousoikeuden professori Tuomas Myllyn oikeudellinen arvio tekijänoikeusjärjestöjen ja käyttäjien suhteista.