KIRJALLINEN KYSYMYS 32/2012 vp Hevoskuljetuksissa tarvittava ammattipätevyys Eduskunnan puhemiehelle Hevosihmisten keskuudessa on hämmentänyt Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanta vaatia EU-direktiiviin vedoten perustason ammattikuljettajan pätevyyskoulutus hevosia kuljettavalta, jolla ei ollut kuorma-auton ajo-oikeutta hankittuna 10.9.2009 mennessä. Tämä tarkoittaisi kuljettajille muun muassa viiden vuoden välein 35 tunnin jatkokoulutusta vähintään 7 tunnin jaksoissa. Vaatimus on käytännössä kohtuuton, kun kyse ei ole ammattikuljettajista. Suurin osa Suomessa hevosia kuljettavista henkilöistä on harrastajia. Ammattilaisia on pieni, vaikkakin kasvava joukko. Ratsastusta harrastaa noin 144 000 ihmistä. Raviurheilussa vuosilisenssin lunastaa noin 7 000 harrastajavalmentajaa ja noin 160 ammattivalmentajaa. Hevonen rinnastetaan Suomen laissa irtaimeksi omaisuudeksi. Ratsastuksen ja raviurheilun piirissä tapahtuva harrastustoimintaan liittyvä ajo on henkilökohtaista ajoa ja ajoneuvoa käytetään yksityisesti muihin kuin kaupallisiin tavarankuljetuksiin. Ammattiaan harjoittavat, esimerkiksi ammattiravivalmentajat tai ratsastuskouluyrittäjät, kuljettavat hevosia sekä toimintaan liittyviä muita materiaaleja, joita he ammattiaan harjoittaessaan käyttävät. Ajoneuvon kuljettaminen ei ole heidän päätoimintaansa, ja hevosten kuljettaminen on välttämätön edellytys ammatinharjoittamiseen. Hevosten kuljettaminen on murto-osa kokonaistoiminnasta sekä toiminnallisesti että taloudellisesti mitattuna. Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen mukaan vain omia hevosia omalla kuorma-autolla kuljetettaessa ei sovelleta lakia kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyydestä. Trafin antama ohjeistus ammattipätevyysvaatimuksista koskien edellä kuvattuja hevosharrastajia sekä hevosalan ammattilaisia on koettu perusteettomaksi. Hevosten kuljettaminen ei millään tavalla ole hevosia valmentavan yrittäjän päätoimi tai merkittävä tulonlähde. Hevosten kuljettamiseen liittyvä lainsäädäntö jo sellaisenaan ohjaa hevosten kuljettamista riittävästi. Kuljetustoiminta hevosalalla on ammattimaista vain päätoimenaan hevosia kuljettavissa liikkeissä. Ammattipätevyysvaatimus koskee ilman muuta hevosia päätoimenaan kuljettavien kuljetusliikkeiden henkilökuntaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten on perusteltavissa Trafin antama ohjeistus perusteluissa kuvatuista hevosharrastajien sekä hevosalan ammattilaisten ammattipätevyysvaatimuksista ottaen erityisesti huomioon, että hevosten kuljettaminen ei ole hevosia valmentavan yrittäjän päätoimi tai merkittävä tulonlähde? Versio 2.0
Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2012 Sofia Vikman /kok Aino-Kaisa Pekonen /vas Sari Sarkomaa /kok Markku Mäntymaa /kok Jari Leppä /kesk Markku Eestilä /kok 2
Ministerin vastaus KK 32/2012 vp Sofia Vikman /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sofia Vikmanin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 32/2012 vp: Miten on perusteltavissa Trafin antama ohjeistus perusteluissa kuvatuista hevosharrastajien sekä hevosalan ammattilaisten ammattipätevyysvaatimuksista ottaen erityisesti huomioon, että hevosten kuljettaminen ei ole hevosia valmentavan yrittäjän päätoimi tai merkittävä tulonlähde? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laissa kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (273/2007) säädetään raskaan kaluston kuljettajilta ajokortin lisäksi vaadittavasta kelpoisuudesta. Kaikilta kuorma- ja linjaauton kuljettajilta vaaditaan perustason ammattipätevyys ja säännöllinen jatkokoulutus, jollei laista löydy tapaukseen soveltuvaa poikkeusta. Poikkeuksista ammattipätevyysvaatimukseen säädetään lain 2 :n 3 momentissa. Sen mukaan laki ei koske mm. kuorma-auton kuljettajaa, jos ajoneuvoa käytetään yksityisesti muihin kuin kaupallisiin tavarakuljetuksiin (6 kohta) tai ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa (8 kohta). Vain nämä poikkeukset voivat koskea kysymyksessä tarkoitettua tapausta. Ammattipätevyysvaatimus ei koske vain "ammattikuljettajia", vaan kaikkea ajoneuvon kuljettamista, jos tarkasteltavana olevaan tapaukseen soveltuvaa poikkeusta ei löydy. Ammattipätevyysvaatimuksen taustalla on liikenneturvallisuuden ylläpitäminen ja parantaminen sen kautta, että kuljettajalla on raskaan kaluston kuljettamiseen liittyvä osaaminen ja tieto kuljetusten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Ammattipätevyys ei liity pääasiallisen toimeentulon hankkimiseen, vaan kuljetuksen luonne ratkaisee ja kelpoisuus arvioidaan kunkin ajotapahtuman osalta erikseen. Jos toiminta liittyy ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen, kysymys on kaupallisista ajoista. Edellä todettu 6 kohdan tilanne edellyttää ajon olevan yksityistä. Yksityistä on esimerkiksi oman muuttokuorman kuljettaminen ja vastaava oman hevosen kuljettaminen esimerkiksi ratsastamaan lähdettäessä. Jos hevosen pito ja kuljetus liittyy elinkeinon harjoittamiseen, kuten ravitoimintaan tai hevostallin pitämiseen, kysymys on kaupallisesta kuljetuksesta, johon kohdan poikkeus ei sovellu. Kohdan 8 tapauksessa elävää olentoa ei ole pidetty kohdan tarkoituksessa materiaalina tai laitteena samoin kuin esimerkiksi putkimiehen asennustyössään käyttämiä putkia. Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilla on kannanottoja, joiden tarkoituksena on antaa kansalaisille esimerkkejä siitä, milloin ammattipätevyys vaaditaan ja miten poikkeuksia on tarkoitettu sovellettaviksi. Näitä kannanottoja on muodostettu alan aloitteesta ja asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Tässä tarkoituksessa ja näiden linjausten mukaisesti myös kysymyksessä tarkoitettu kannanotto on ilmeisesti annettu. Laissa olevat poikkeustapaukset vastaavat EU:n lainsäädännön poikkeuksia. Käytännössä kuljettajan kelpoisuutta valvotaan liikennevalvonnassa ja viime kädessä sen arvioi tuomioistuin. Mahdollisuuksia poikkeusten tarkentamiseen selvitetään vielä tällä hallituskaudella. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2012 Liikenneministeri Merja Kyllönen 4
Ministerns svar KK 32/2012 vp Sofia Vikman /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 32/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sofia Vikman /saml m.fl.: Hur kan man motivera Trafis anvisningar om de krav på yrkeskompetens för personer med hästar som hobby och yrkesmänniskor inom hästbranschen som beskrivs i motiveringsdelen, särskilt som hästtransporter för en företagare som tränar hästar är varken en huvudsyssla eller en betydande inkomstkälla? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om yrkeskompetens för lastbils- och bussförare (273/2007) finns bestämmelser om den kompetens utöver körkort som krävs av personer som framför tunga fordon. Lastbils- och bussförare ska ha grundläggande yrkeskompetens och genomgå regelbunden fortbildning om lagen inte anger något undantag som kan tillämpas på fallet i fråga. Undantag från kraven på yrkeskompetens anges i 2 3 mom. i lagen. Enligt detta moment gäller lagen bl.a. inte lastbilsförare om fordonet används i privat bruk för andra än kommersiella godstransporter (6 punkten) eller om fordonet används för transport av material eller utrustning som föraren använder i sin yrkesutövning och framförandet av fordonet inte är förarens huvudsakliga sysselsättning (8 punkten). Bara dessa undantag är relevanta för det fall som avses i frågan. Kravet på yrkeskompetens gäller inte bara "yrkesförare" utan alltid vid framförande av fordon om det inte finns något undantag som kan tillämpas på det betraktade fallet. Kravet motiveras av samhällets strävan att upprätthålla och förbättra trafiksäkerheten genom att se till att förarna har det kunnande som behövs för att framföra tunga fordon samt kunskap om faktorer som inverkar på transportsäkerheten. Det handlar inte om hur föraren får sin huvudsakliga utkomst, utan det som är avgörande är transportens karaktär, och förarens behörighet avgörs skilt för varje körning. Om verksamheten anknyter till utövandet av ett yrke eller en näring är det fråga om kommersiella transporter. Situationen i den ovan nämnda 6 punkten förutsätter att körningen är privat. Exempel på sådana privata körningar är att transportera sitt eget flyttlass och att transportera sin egen häst när man ska ut och rida. Om hästhållningen och transporten av hästar har att göra med yrkesutövning, såsom travverksamhet eller drift av häststall, är transporten kommersiell och undantaget i punkten kan inte tillämpas. I tillämpningen av 8 punkten betraktas levande varelser i motsats till rör som rörmokare använder i sitt arbete inte som material eller utrustning. Trafiksäkerhetsverket har på sina webbsidor publicerat ställningstaganden med syfte att ge allmänheten exempel på när yrkeskompetens krävs och hur undantagen ska tillämpas. Dessa ställningstaganden har formulerats på initiativ av och i samarbete med branschen. I detta syfte och i enlighet med dessa riktlinjer har uppenbarligen även ställningstagandet som avses i frågan publicerats. Undantagen i lagen har motsvarigheter i EU-lagstiftningen. I praktiken övervakas förarnas behörighet genom trafikövervakningen, och i sista hand kan behörigheten prövas i domstol. Möjligheterna för att precisera undantagen ska utredas ännu under denna regeringsperioden. 5
Ministerns svar Helsingfors den 5 mars 2012 Trafikminister Merja Kyllönen 6