1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus



Samankaltaiset tiedostot
JOHTOK Toiminta:

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri

LAUSUNTO YHTYMÄKOKOUKSEN ( ) ALOITTEESEEN

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

OYS-ERVA LABORATORIOSELVITYS. - tilannekatsaus Oulussa

Toiminta- ja taloussuunnitelma

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Alla olevissa asioissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin erityisasiantuntijoihin. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)nordlab.fi.

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

PPSHP:n valtuustoseminaari Timo Kauppinen. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä

Avohoitotalon neuvotteluhuone N8 329, Kiviharjuntie 9, 3. krs, Oulu. Otsikko Sivu

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

Alla olevissa asioissa voit ottaa yhteyttä seuraaviin erityisasiantuntijoihin. Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)nordlab.fi.

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 3/ liikelaitoskuntayhtymä. Johtokunta Aika klo10:00-12:40

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Erikoislääkäriennuste vuoteen Diagnostiset alat

Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 7/ liikelaitoskuntayhtymä. Tarkastuslautakunta Aika klo12:00-15:00

Toimitusjohtaja esittelee tilinpäätöksen tämän hetkisen tilanteen kokouksessa.

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Liite 2 / 6. Pöytäkirjan tarkastajat. Tilinpa a to s 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

T erveyttä. avoitteena

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen


Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI Hannu Leskinen

Liite 1 / 20. Pöytäkirjan tarkastajat. Tilinpa a to s 2014

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

VÄESTÖENNUSTE

Tilastoja Ulla Kaukoniemi Infektioylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Infektioiden torjuntayksikkö

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Johtokunta Osavuosikatsaus II/2016. JOHTOK Talous

Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa klo 10.30

Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä

Opiskelijoiden harjoittelupaikat. Kuopion aluelaboratorion alueella

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna)

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät Kokkolassa

JOENSUUN KAUPUNKI HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia)

Imatra

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

Opiskelijatutkimus Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2019

Perusterveydenhuollon kustannukset vertailukelpoisiksi Sami Rantanen

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia)

EAKR TL 2 (ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Linna Kajaanin kaupungissa % EU osarahoitteinen Kajaani Kainuu

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / , ARKTIKUM, Rovaniemi

Laboratorioliikelaitoksen perustaminen

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Transkriptio:

1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus NordLab aluelaboratorioista jää eläkkeelle arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä 161 laboratoriohoitajaa ja vuoteen 2025 mennessä 244 laboratoriohoitajaa. Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen bioanalyytikkojen sisäänottomäärä on 36 henkilöä, ja ammattikorkeakoulun oman arvion mukaan bioanalyytikoita valmistuu vuosittain 30. Pääosa bioanalyytikko-opiskelijoista tulee Oulun ammattikorkeakoulusta ja pääosa opiskelijoista tekee opiskeluun kuuluvat työelämäharjoittelut NordLab Oulussa. Samoin pääosa Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneista bioanalyytikoista hakeutuu töihin NordLab Ouluun. NordLab on halunnut vastata sekä laboratoriohoitajien eläkepoistumaan että pyrkiä vaikuttamaan omalta osaltaan valmistuneiden bioanalyytikoiden työpaikan valintaan aloittamalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n (jäljempänä Metropolia) kanssa yhteistyön koskien 30 bioanalyytikko-opiskelijan koulutusta. Koulutus on alkanut tammikuussa 2015. Koulutuspaikat on suunnattu NordLab Kokkolaan, Kemiin, Rovaniemelle ja Kajaaniin eli paikkakunnille, jossa hoitohenkilöstön saatavuus on ollut haastavinta. Metropolian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan NordLab järjestää työelämäharjoittelupaikat ja niihin liittyvät harjoittelun ohjaukset bioanalyytikkoopiskelijoille. Kaikki koulutukseen liittyvät työelämäharjoittelut tehdään koulutuspaikkakunnilla eli NordLab Kokkolassa, Kemissä, Rovaniemellä ja Kajaanissa. Tällä tavalla pyritään sitouttamaan opiskelijat jo opiskeluaikanaan mahdolliseen tulevaan työpaikkaansa. NordLabin akateemisen henkilöstön (erikoislääkärit, erikoistuneet luonnontieteilijät) kokonaismäärä ja ikärakenne ovat haasteellisia. Laboratoriolääkäreitä (kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreitä) työskentelee vain NordLab Oulussa, kun taas muualla Suomessa useimmissa keskussairaaloiden laboratorioissa on erikoislääkärityövoimaa. Pitkät välimatkat ja erilliset laboratoriotietojärjestelmät vaikeuttavat NordLab Oulun lääkärien toimintaa vastuulääkäreinä muissa NordLabin aluelaboratorioissa. Erikoislääkäreistä kliinisen kemian alalla 4/6 on täyttänyt 60 vuotta, kliinisen mikrobiologian alalla 2/4 vastaavasti. NordLab on pyrkinyt tehostamaan lääkärien erikoistumiskoulutusta sekä kliinisen kemian että kliinisen mikrobiologian alalla. Lähiaikoina on tärkeää turvata se, että valmistuvat erikoislääkärit pystytään sujuvasti kiinnittämään NordLabiin. Alan osaajille on kysyntää myös etelämpänä, ja jos meiltä valmistuneet lääkärit joutuvat siirtymään muualle, heidän saamisensa takaisin NordLabiin ei ole todennäköistä.

Liite: Lääkärin virat eri laboratorioliikelaitoksissa (joissa yliopistosairaala) Yo-sairaalaa palvelevat Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Yleinen Hematologia Huslab 10 7 18 Islab 7 3 7 Tykslab 8 3 9 NordLab 4 2 4 Keskussairaalalaboratorioita Lahti 1 1 Pori 1 1 Seinäjoki 1 1 N. Kajaani N. Kemi N. Kokkola N.Rovaniemi NordLabissa lääkärikunta vastaa sekä yliopistosairaalan että 5 keskussairaalan laboratoriosta. Luvuissa ovat erikoislääkärin tutkintoa edellyttävät tehtävät. NordLabin erikoistuneista luonnontieteilijöistä suurimman ryhmän muodostavat sairaalakemistit, joita työskentelee jokaisessa aluelaboratoriossa. Lisäksi sairaalamikrobiologeja on kolmessa aluelaboratoriossa ja sairaalageneetikkoja NordLab Oulussa. Kaikissa näissä ryhmissä on tärkeää turvata jatkuva erikoistumiskoulutus ammattilaisten saamiseksi jatkossakin pohjoiseen Suomeen. 2. Kustannustehokkuustavoitteen selkiyttäminen NordLabille toiminnan käynnistämisvaiheessa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin kustannustehokkuuden parantaminen. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin kustannustason eli toimintakulujen laskeminen kahdeksalla prosentilla vuoden 2010 tilinpäätöksestä vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna (vuoden 2010 toiminnan laajuudella ja rahanarvolla mitattuna). NordLabin perustamisvaiheessa kustannustehokkuustavoitetta asetettaessa tavoitteena oli, että toiminta päästäisiin aloittamaan vuoden 2012 alusta, yhteinen laboratoriotietojärjestelmä otetaan käyttöön ja pääanalysaattorit eli suuret kemian ja immunokemian analysaattorit harmonisoidaan ennen toiminnan alkua.

Kuluvan vuoden ennusteen perusteella on pyritty arvioimaan NordLabille asetetun kustannustehokkuustavoitteen toteutumista. Tarkasteltaessa kustannustehokkuutta yksikkökustannuksen muutoksella havaitaan, että yksikkökustannukset olivat vuonna 2010 7,28e per suorite ja vuonna 2014 6,28e per suorite eli laskua oli 13,7 %. Vuonna 2010 suoritemäärät (tutkimukset+näytteenotot) olivat laboratorioissa yhteensä 8,2 miljoonaa kappaletta ja vuonna 2014 9,3 miljoonaa kappaletta. Kasvua tuotantomäärässä on ollut 15,8 %. Näin laskettuna - keskimääräisellä kustannuksella per tutkimus - olemme siis kolmen ensimmäisen tuotantovuoden aikana päässeet merkittävään kustannustehokkuuteen, ja jo ylittäneet meille asetetun tavoitteen. Toiminnan laajuuden saattaminen vertailukelpoiseksi on haastavaa ja laskelmissa täytyy hyväksyä tietty epätarkkuus. Uusia toimijoita on liittynyt NordLabiin vuoden 2010 jälkeen yhteensä 13 (Oulunsalo, Yli-Ii, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Alaveteli, Kruunypyy, Teerijärvi, Helmi, Liminka, Ranua, Tervola, Oulun työterveys, Kärsämäki, Lumijoki). Lisäksi vertailtaessa kustannuksia huomioon täytyy ottaa erilaiset kirjaustavat eri sairaanhoitopiireissä mm. verivalmisteiden osalta. Myös ns. sisäinen laskutus/vyörytys on vaihdellut sairaanhoitopiireissä ja vaikeuttaa vertailtavuutta. Sairaanhoitopiirien laskutus NordLabille on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2014 indeksikorjattuna 16,4 % (0,9 Me). Vuoden 2010 tilinpäätöksen yhteenlasketut menot olivat 53,9 Me (indeksikorjattuna 63,1 Me). Vertailuna käytetään vuoden 2015 elokuun lopun perusteella ennustettuja toimintamenoja, joiden arvioidaan olevan 62,1 Me. Vuoden 2015 ennustettujen toimintamenojen saamiseksi vertailukelpoisiksi on menoista vähennetty liittyneiden toimipisteiden kustannukset, verivalmisteiden kirjauskäytännöstä aiheutuva vääristymä ja perustamisvaiheeseen liittyvät kertaluonteiset kustannukset. Näillä korjauksilla vertailukelpoinen meno kuluvan vuoden lopulla olisi 56,7 Me. Näin ollen vuoden 2015 lopussa olisi kustannussäästöä saavutettu vuoteen 2010 verrattuna 4,7 % (kolmessa vuodessa). Eliminoimalla sairaanhoitopiirien laskutus vertailuluvuista, olisi kustannussäästöä saavutettu 6,2 %. Merkittävimmät kuluerät omistajaorganisaatioilta aiheutuvat tietohallinnosta. Myös suurimmat kasvut kustannuksissa ovat aiheutuneet tietohallinnon osalta. Osa kasvaneista kustannuksista on ns. transaktiokustannuksia eli liittyy NordLabin perustamisesta aiheutuviin muutostöihin, mutta osa on myös puhtaasti vyörytyksestä johtuvia kuluja. Erityisesti tietohallinto on toimiala, jossa omistajaorganisaatioilla olisi merkittävää kehittämistyötä tuotteistuksen osalta. Kustannussäästöjä on tähän mennessä saavutettu mm. kemian ja immunokemian analysaattoreiden sopimusten optioiden käytöllä, jolloin on voitu neuvotella hintoihin merkittäviä alennuksia (Abbott n.0,3 Me/vuosi, Siemens 0,3 Me/vuosi). Analytiikkaa purkamalla pienistä terveyskeskuksista, tiettyjen tutkimusten kotiuttamisella ja ulkoisia laaduntarkkailukierroksia vähentämällä on lisäksi saavutettu vuositasolla noin 0,2-0,3 Me säästöt. Suurten kemian ja immunokemian analysaattoreiden kilpailutus on käynnistymässä vasta nyt syksyn aikana sopimusteknisistä syistä ja yhtenäistäminen päästään aloittamaan 2016

kesän jälkeen. Näin ollen sitä kautta syntyvät toimintojen harmonisoinnin kautta syntyvät säästöt alkavat realisoitua vasta vuoden 2017 aikana. Myös yhteisen laboratoriotietojärjestelmän käyttöönoton aloittaminen on siirtynyt ja toteutuu vaiheittain vuosien 2016-2018 aikana. Yhteisen tietojärjestelmän osalta kustannussäästöt tulevat ainakin prosessien yhtenäistämisten ja päällekkäisen työn häviämisen kautta, mutta myös itse tietojärjestelmän kustannusten kautta oletetaan säästöjä saatavan. Hinnoittelussa on NordLabin ensimmäisten toimintavuosien aikana siirrytty yhtenäiseen käytäntöön tiettyjen käytäntöjen osalta, mm. näytteenotto on eriytetty omaksi suoritteeksi kaikissa aluelaboratorioissa. Näillä yhtenäistämisillä ei ole ollut kustannuksia korottavaa vaikutusta. Vuodelle 2015 yhtenäistettiin hinnastot yhdeksi yhteiseksi NordLabin hinnastoksi, jolloin hintoja alennettiin keskimäärin kolme prosenttia. Vuodelle 2016 on alustavien kustannuslaskentatulosten perusteella tulossa jälleen hinnanalennus. Tähän mennessä saavutettujen ja tiedossa olevien säästöpotentiaalien hyödyntämisellä uskomme olevan realistista päästä asetettuun 8 %:n kustannussäästötavoitteeseen vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. NordLabin konsultoivan roolin lisääminen NordLabin tarkastuslautakunta esitti vuoden 2014 tarkastuskertomuksessaan, että NordLabin on syytä lisätä kliinikkolääkärien opastusta ja konsultointia laboratoriotutkimusten asianmukaisesta käytöstä. Tällainen opastus ja konsultointi ovat tärkeä osa laboratoriolääkärin toimenkuvaa ja olennainen osa NordLabin kliinisiä vastuita. Vuoden 2015 aikana NordLabin lääkärikunta on hoitanut tätä tehtävää erityisesti seuraavin toimin: a. Tutustumiskäynnit terveyskeskuksiin: NordLabin johtava lääkäri kiersi huhti-toukokuussa kaikki Kainuun alueen terveyskeskukset yhdessä suunnittelupäällikön ja NordLab Kajaanin aluelaboratorion johtajan kanssa. Kun tässä yhteydessä tarkasteltiin laboratoriotutkimusten käyttöä eri yksiköissä, ilmeni useita kehittämiskohteita diagnostisten käytäntöjen ajantasaistamisessa ja vieritutkimusten laadunvarmistuksessa. Elo-syyskuussa NordLabin johtava lääkäri vieraili Lapin alueella Sodankylän ja Ivalon terveyskeskuksissa sekä sairaala Lapponiassa Kemijärvellä. Tarkastelun kohteina olivat erityisesti NordLabin palvelujen käyttökokemukset, päivystysaikainen tutkimusten käyttö ja tulevaisuuden suunnitelmat, erityisesti mahdollinen laboratoriotoimintojen liittäminen NordLabiin. b. Laboratoriotutkimusten käytön koulutus terveyskeskuksissa: NordLab on järjestänyt lääkärien täydennyskoulutusta terveyskeskusten kanssa sovitulla tavalla. Oulun kaupungille järjestettiin koulutustilaisuus helmikuussa 2015 aiheina kilpirauhasen tutkiminen (hall. apulaisylilääkäri Tommi Vaskivuo) ja keliakiadiagnostiikka (prof. Olli Vainio). Kuntayhtymä Helmen lääkäreille järjestettiin keliakiadiagnostiikan

koulutus elokuussa 2015. Lokakuussa 2015 pidettiin Oulun terveyskeskuksen yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille koulutustilaisuus aiheesta Laboratoriotutkimusten järkevä käyttö (ylilääkäri Leila Risteli). Pohjolan lääkäripäivät on pohjoisen Suomen perusterveydenhuollon lääkärien tärkein vuosittainen koulutustapahtuma. NordLab järjestää helmikuussa 2016 siellä symposiumin otsikolla Mitä uutta laboratoriotutkimuksista tietoiskuja terveyskeskuslääkäreille. c. Opaslehtinen laboratoriotutkimuksista terveyskeskuslääkäreille: NordLabissa valmistellaan terveyskeskuslääkäreille suunnattua kuvitettua opaslehtistä, jonka on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2016. Täten sitä voidaan jakaa mm. Pohjolan lääkäripäivillä sekä valmistelukäynneillä Lapin terveyskeskuksissa. Lehtisen sisältö koostuu ajantasaisista laboratoriotutkimusten käyttöä ohjaavista kirjoituksista, ja kirjoittajina toimivat NordLabin kliiniseen kemiaan ja kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuvat lääkärit seniorilääkäreiden ohjauksessa. Painotuotteen toteuttaa käytännössä JS/Suomi eikä siitä koidu kustannuksia NordLabille. d. Laboratoriolääkärien erikoistumiskoulutuksen tehostaminen: Tehokas konsultointi ja ohjaus edellyttävät, että NordLabilla on käytössään riittävä laboratoriolääkärien työpanos. Erikoislääkärikoulutuksen tehostaminen on ollut erityisenä painopisteenä koko NordLabin toiminnan ajan. Laboratoriossa on parhaillaan viisi lääkäriä kliinisen kemian ja kaksi kliinisen mikrobiologian erikoistumiskoulutuksessa. Erikoistumisen päätyttyä on tärkeää pystyä kiinnittämään nämä lääkärit NordLabiin, sillä aivan lähivuosina on odotettavissa merkittävä lääkärien eläköitymisaalto sekä NordLabissa että etelämpänäkin. NordLab Oulun kuudesta kliinisen kemian erikoislääkäristä neljä on jo täyttänyt 60 vuotta ja neljästä kliinisen mikrobiologian erikoislääkäreistä kaksi. Lääkärien virkapohja on NordLab Oulussa edelleen sama kuin se oli OYS:n laboratoriossa, vaikka nämä lääkärit joutuvat kantamaan myös kaikkien muiden aluelaboratorioiden lääketieteellisen vastuun.