YLIVIESKAN SEUTUKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2008 Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. Seutuvaltuusto 27.5.2009
YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. Hallinnointi... 3 2. Luottamushenkilöstö ja hallitus... 3 3. Henkilöstö... 4 4. Projektitoiminta ja tulokset... 4 5. Yhteistyö ja muu... 8 6. Kuvaus seutukunnan hallinnoimista hankkeista... 9 7. Seutukunnan rahoittamat merkittävimmät muiden hallinnoimat hankkeet... 12 2
1. Hallinnointi Seutukuntayhdistys hallinnoi vuonna 2008 yhteensä kolmea EU-rahoitteista alueellista projektia: Tuoteajattelusta asiakaslähtöiseen palveluliiketoimintaan (Tapke), Tulevaisuuden osaaminen (Tulos) ja Teknokkaan vakiinnuttamishanke. Seutukuntayhdistys hallinnoi lisäksi neljää kansallisesti rahoitettua hanketta: Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman koordinaatiohanketta, Alueellisen nuorisotoimen tiedotuspisteet hanketta, sähköisten palveluiden tuottamishanketta (SAHPA) ja SunArenan esisuunnittelun vaihetta II. Seutukuntayhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2008 hyväksyttiin seutuvaltuuston syyskokouksessa ja jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan, eli vuodelle 2009 13 euroa/asukas. Seutukuntahallitus kokoontui vuonna 2008 yhteensä 8 kertaa. 2. Luottamushenkilöstö ja halli litus Seutuvaltuuston varsinaisena puheenjohtajana toimi Meeri Rinta-Jouppi (Alavieska), 1. varapuheenjohtajana Juho Mattila (Merijärvi), 2. varapuheenjohtajana Eero Kippola (Ylivieska) Seutuvaltuuston kokoonpano oli seuraava: ALAVIESKA varsinaisina Meeri Rinta-Jouppi, Mailis Tikkanen Varajäseninä Tapio Mattila, Juhani Isotalus KALAJOKI varsinaisina Jouni Jyrinki, Raili Myllylä Juha Nivala, Esko Valikainen, Väinö Hietala, Varajäseninä Kaarlo Isokääntä, Juhani Latukka Aila Siirilä, Pirkko Nygård Juhani Männikkö MERIJÄRVI varsinaisina Heikki Mehtälä, Juho Mattila Varajäseninä Jaakko Männistö, Jorma Ojala OULAINEN varsinaisina Jorma Perälä, Laura Mettovaara Virpi Takalo-Eskola, Pekka Rahkola Varajäseninä Veli Tirilä, Marita Toiviainen Arja Stenroth, Martti O. Raudaskoski SIEVI varsinaisina Jouni Hautala, Heli Korpi Armas Hautala Varajäseninä Jukka Linna, Elisa Luomala Kari Honkala YLIVIESKA varsinaisina Kaija-Maija Perkkiö, Jouko Hannula, Tuija Haikola, Kaisa Haapakoski, Eero Kippola, Asko Männistö Varajäseninä Juha Syrjälä, Heikki Jokinen, Tarja Koutonen, Helena Hautamäki, Tuula Hintsala, Martti Matikainen Seutuhallituksen kokoonpano oli seuraava: Ylivieska: Asko Ojamäki varsinainen (Asko Männistö varalla), Jouko Hannula varsinainen (Tuula Hintsala varalla); 3
Kalajoki: Jukka Puoskari varsinainen (Juhani Latukka varalla), Esko Valikainen varsinainen (Jouni Jyrinki varalla); Oulainen: Esa Sippola varsinainen (Virpi Takalo-Eskola varalla), Jorma Perälä varsinainen (Pekka Rahkola varalla), Sievi: Markku Koski varsinainen (Armas Hautala varalla); Merijärvi: Kaija Eskola varsinainen (Heikki Mehtälä varalla); Alavieska: Hans Olander varsinainen (Mailis Tikkanen varalla). Seutuhallituksen puheenjohtajana toimi Asko Ojamäki ja varapuheenjohtajana Jukka Puoskari. 3. Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö yhdentenätoista toimintavuotena: - seutujohtaja Timo Kiema, - toimistovastaava ja assistentti Terttu Nivala, - koulutuspäällikkö/tulos -projektin projektipäällikkö Pirjo Jylhä-Ollila - Tulos -projektin kehitysinsinööri Olli Niskala - kehittämispäällikkö/tapke - projekti Tapio Rasmus, - Antti Kotka/Tapke projekti - Sirpa Nevanperä/Tapke projekti 5.2.2008 alkaen - Merja Haukipuro/nuorten tiedotuspistehanke sekä aluekeskusohjelman tiedottajan Hanna Perkkiön sijainen, - aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja Ari Saine 17.10.2008 saakka - Teknologiakasvatuskeskus hankkeen projektipäällikkö ja kehitysjohtaja Leena Uotila 7.3.2008 saakka - näyttelyvastaava Jorma Kivi - markkinointikoordinaattori/nuorten 4 teknologiapajakouluttaja Elina Korkiakoski (4.10.2008 jäi äitiyslomalle) - sijaisena Heli Vaara 29.9.2008 alkaen - teknologiapajatoiminnan kehittäjä Jussi Myllyaho. - Jukka Koivisto, projektityöntekijä seututukihankkeessa, seudullisten yrityspalveluiden koordinaattorina ja aluekeskusohjelman tukitehtävissä - harjoittelijana ja nuoren tiedotuspistehankkeessa lyhytaikaisena työntekijänä Juan Duan-Rieskaniemi 31.5.2008. Edellisvuosien tapaan seutukuntayhdistys toteutti ulkoistettuna palveluna kirjanpidon ja palkanlaskennan. Henkilöstön määrä vuonna 2008 oli yhdistyksessä 13,5 httv. Henkilöistä 11 oli määräaikaisin työsopimuksin. Timo Kiema oman toimen ohella toimi SAHPA:n, SunArenan vaihe II:n ja aluekeskusohjelman osa-aikaisena projektipäällikkönä sekä kaikkien projektien projektijohtajana. Terttu Nivala oman toimistotyönsä lisäksi toimi kaikkien projektien hallinnollisissa tukitehtävissä. Alavieskan ja Merijärven kunnat ostivat kuntien elinkeinojen kehittämispalvelut seutukuntayhdistykseltä, joita oman toimensa ohella hoiti Tapio Rasmus. 4. Projektitoiminta ja tulokset Vuoden 2008 alusta käynnistyi uusi ohjelmakausi. Seutukuntayhdistyksen omia hankkeita käynnistettiin 3, seutukunnan osarahoittamia, muiden hallinnoimia EUhankkeita käynnistyi 7 ja maaseuturahaston hankkeita 4. Hanketiimi ja maaseututiimi päättivät vuoden 2007 tapaan alle 5 000 euron rahoituksista ja antoivat
yli 5 000 euron hankkeiden seuturahoituksesta lausunnot seutuhallitukselle. Yrityspalvelut Ylivieskan seudun yrityspalveluiden (YPP) kehittämistä jatkettiin aktiivisesti Yritys- Suomi -palvelu-uudistuksen mukaisesti paikalliset tarpeet huomioiden. Ylivieskan seudun yrityspalveluiden johtoryhmä hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2009, jossa keskeisiä kehittämiskokonaisuuksia ovat 1) laadukkaan palvelun kehittäminen 2) henkilöstön osaamisen kehittäminen 3) yhteismarkkinointi ja viestintä 4) alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä 5) laatu- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. Toimintasuunnitelma noudattelee valtakunnan tason linjauksia Yritys-Suomen kehittämiskokonaisuuksista vuosille 2008 2013. Ylivieskan seudun yrityspalveluiden toiminnan erityisinä painopisteinä ajanjaksolla ovat olleet YPP-toiminnan tunnettuuden lisääminen sekä sopijakumppaneiden yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Esimerkkeinä tästä toiminnasta ovat mm. osallistuminen ja näkyminen erilaisissa tilaisuuksissa, Yritystulkki - tietopankin tarjoaminen yritysneuvojien ja asiakkaiden käyttöön, yhteistyön tiivistäminen Finnveran kanssa pienyritysten rahoitushankkeiden valmistelussa sekä verkostomaisen toiminnan vakiinnuttaminen yhdessä alueen kuntien elinkeinotoimien kanssa siten, että täyden palvelun yrityspalvelupisteet sijaitsevat Kalajoella, Oulaisissa ja Ylivieskassa. 5 Ylivieskan seudun yrityspalveluiden kokonaisuutta johtava johtoryhmä on kokoontunut ajanjaksolla kolme kertaa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Risto Similä Ylivieskan seutukunnan työ- ja elinkeinotoimistosta. Johtoryhmässä on edustaja kaikista 13 sopijakumppanista. Lisäksi johtoryhmään kuuluvat yritysedustajat, jotka osallistuvat kokouksiin keväällä toiminnan tulosten tarkastelun yhteydessä sekä syksyllä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa. Ylivieskan seutukuntayhdistyksen roolina on toimia koordinaattorina ja asioiden valmistelijana Yritys-Suomi palvelu-uudistuksen mukaisen seudulliset yrityspalvelut-toiminnan kehittämisessä Ylivieskan seutukunnan alueella. Maaseututiimi Maaseututiimi toimi aktiivisesti vuonna 2008 ja kokoontui 6 kertaa. Tiimi käsitteli 13 maaseuturahaston hanketta ja päätti seuturahoituksen myöntämisestä kuudelle hankkeelle. Tiimi päivitti seutukunnan maaseutustrategian, joka on lähdeaineistona seudulliseen KOKO ohjelmaan. Lisäksi tiimi laati toimintasuunnitelman vuodelle 2009 ja arvioi seuturahoituksen tarpeen maaseutuhankkeisiin. Korkeakoulukeskus Ylivieskan seutukuntaa ja Oulun Eteläistä koskevan Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen toiminnan kehittämistä jatkettiin nykyisen korkeakoulustrategian arvioinnilla ja päivitysprosessin 2015 käynnistämisellä. Teknokas Ylivieskan seutukunta hallinnoi viimeistä vuotta Teknokas-keskusta. Keskus siirtyy vuonna 2009 Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimaksi.ttoiminnan pääpaino oli
Ylivieskan Teknokkaan oppimisympäristön kehittämisessä ja uudistamisessa. Tavoitteena oli luoda oppimisympäristö, joka tukee ja mahdollistaa luovaa ajattelua ja innovatiivista toimintaa. Tilan suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa touko- lokakuun välisenä aikana. Matkailun kehittäminen Matkailussa jatkui 2008 voimakas kehitystyö. Meri- ja luontokeskuksen sekä hotellin ensimmäinen toimintavuosi oli menestyksellinen. EU-rahoitteisista kehittämishankkeista saatiin käyntiin Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset palvelut, ja hankkeessa aloitettiin ensimmäisenä työnä Hiekkasärkkien strategian päivitys. Hyvinvointialan kehittäminen Vuona 2008 päivitettiin Wellness Parkhyvinvointistrategia Oulun Eteläisen hyvinvointistrategiaksi. Hyvinvointistrategian painopisteiden mukaisesti käynnistettiin kehittämishankkeita, joilla tuettiin kuntalaisten hyvinvointia ja palvelujen kehittymistä. Pitkäjänteisen hyvinvointialan kehittämistyön tuloksena Oulun Eteläisen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä (Wellnesspolis) hyväksyttiin osaksi Multipolisverkostoa. Vuoden 2008 aikana sovittiin, että Wellnesspoliksen vetovastuu siirtyy vuoden 2009 alusta Oulun seudun ammattikorkeakoululle. Wellnesspoliksen toiminnan tueksi selvitettiin erilaisia organisoitumismalleja mm. yhdistyksen perustamista, mutta tässä vaiheessa 6 edetään vielä aluekeskusohjelman ja amk:n tuella. Oulun Eteläisen ja seutukunnan alueellinen edunvalvonta ja toimijoiden aktiivisuus on näkynyt vahvana osallistumisena maakunnalliseen hyvinvoinnin kehittämistyöhön sekä alueen tarpeiden ja tavoitteiden esille saamisessa ohjelmatyössä ja toimijaryhmissä. Verkoston toimivuus ja työvaliokunnan rooli noteerattiin myös kansallisesti. Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunnan työskentely on nostettu hyväksi käytännöksi Aluekeskusohjelman kansallisen hyvinvointiverkoston teettämässä selvityksessä Hyvinvointialan elinkeinopoliittinen kehittäminen aluekeskusohjelman hyvinvointiverkostotyössä (Välikangas, 2008). Kokonaiskoordinaatiosta hyvinvoinnin kehittämisessä vastasi vuoden 2007 tavoin Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunta, jonka puheenjohtajan toimi Timo Kiema. Aluekeskusohjelma Aluekeskusohjelma keskittyi pääasiallisesti Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen kehittämisen ja innovaatioympäristön edistämiseen. Valtioneuvosto päätti aluekeskusohjelman korvaavan KOKO ohjelman (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) käynnistämisestä 2010 vuoden alusta. Aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja osallistui KOKO ohjelman kansalliseen valmistelutyöryhmään. KO- KO ohjelman valmistelu käynnistettiin Ylivieskan seutukunnan osalta. Aluehallituksen puheenjohtajana jatkoi Asko Ojamäki, aluehallituksen jäseninä Esa Sippola, Jukka Puoskari ja Hans Olander
sekä Timo Kiema aluehallituksen sihteeristön jäsenenä. Seutukunnan kehitys Ylivieskan seutukunnan osuus EU-rahoituksesta vuoden 2008 lopulla oli seuraava ( *) EURA 2007 järjestelmästä EAKR + ministeriö vain saatavissa.) M seutukun kunta yhteensä Yritystukien osuus Koko maakunta Yritystukien osuus *)EU+ minist. 12,8 4,6 87,2 36,3 seutk. muu julk. yksityi. Pohjois-Pohjanmaan väkiluku vuoden lopussa 386 144 as, Ylivieskan seutukunta 40 598 as, väestöosuus EAKR + valtio tulisi olla 9,2 M. Nyt saavutettu taso on 12,8, M (yli väestöosuuden on seutukuntaan saatu rahoitusta 3,6 M ). Seuraavassa taulukossa on esitetty muutamien yleistavoitteiden toteutumista. Työllisyyden paran p rantuminen Työttömyy yöttömyysaste Työssäkäyvien määrä Tilastokeskus Työvoimatilasto to Väestön kasvu asukasluku nettomuutto väestön lisäys syntyvyyden enemmyys myys Bruttokansantuote tuote /asukas Teollisuus liikevaihto henkilöstö Tukku- ja vähittäiskauppa pa liikevaihto henkilöstö Rakentaminen liikevaihto henkilöstö Matkailu, ravitsemus ja majoitus liikevaihto henkilöstö Hyvinvointi liikevaihto henkilöstö Maataloustuotannon non rahavirrat tilojen määrä 2008 tavoite < 7 % >16 052 (06) > 16 1 6 047 (07 7 kats.) 2008 toteuma teuma 10,4 % 14649 (07) 15923 (08 kats.) > 40 409 40 598 +/-0 0 tai + - 69 + + 189 1 + + 258 > 22 2 868 (06) 21 372 (e06) > 551 M M (06) > 3437 (06) > 482 M M (06) > 1481 (06) > 144 1 M M (06) > 1164 1 164 (06) > 28 2 8 M M (06) > 328 3 (06) > 31 M M (06) > 430 (06) > 113 1 13 M (06) > 1213 13 (06) 565 M M (07) 3394 (07) 504 M M (07) 1503 (07) 169 M M (07) 1194 (07) 28 M M (07) 333 (07) 36 M M (07) 449 (07) 121 M M (07) 1179 (07) 7 Väestö kasvu on edelleen jatkunut, +189 henkilöä, nettomuutto on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna ollen kuitenkin negatiivinen (-69 henkilöä) ja syntyvyys on erittäin korkea, 258. Korkea syntyvyys ja pieni kuolleisuus kompensoivat nettomuuton negatiivisen kehityksen. Negatiivinen nettomuutto vaikuttaa kuitenkin ikäpyramidiin erityisesti nuorten aikuisten osalta ja erityisesti nuorten naisten. Parhaiten tähän haasteeseen voidaan vastata koulutuksen ja työmarkkinoiden monipuolisuuden kehittämisellä. Vaikka seutukunnan elinkeinorakenne on miesvaltainen, on kaupan, matkailun ja hyvinvoinnin alojen kehittyminen 2008 ollut positiivista ja vaikuttaa naisten työmahdollisuuksien parantumiseen. Huolimatta teollisuuden liikevaihdon kasvusta työpaikat ovat vähentyneet. Vuonna 2008 ei näy vielä taantuman vaikutuksia. Kauppa on voimakkaassa kasvussa, ja rakentamiseen tulee taantuma vaikuttamaan 2009 voimakkaasti. Matkailu ja hyvinvointialat ovat säilyttäneet asemansa hyvin. Maatalouden rahavirrat ovat edelleen nousseet ja EU-tukia saaneiden tilojen määrä on vähentynyt vain 3 %. Suomen kuntaliiton 2008 rakennemuutoskatsauksessa Ylivieskan seutukunta menestyy monilla mittareilla hyvin. Vuosina 2003 2006 BTV -indikaattorilla (bkt, väki ja työllisyys) seutukunta on säilyttänyt asemansa 14. parhaana. Bruttokansantuotteen vuosimuutoksessa 2003 2006 seutukunta on 11. paras. Tuotannon kasvussa Ylivieskan seutukunta kuuluu parhaimpaan kymmenikköön seutukunnista. Tuotannon kasvu klustereissa on ollut monipuolista, suurimpana tietoklusteri, mutta vahvoina
myös koti- ja asumis-, hoiva- ja muut palvelut, koulutus, tutkimus ja kulttuuri, julkinen hallinto, kauppa ja liikenne, metsä ja metalli. Ainoastaan yhdyskuntahuollon klusteri on miinusmerkkinen. Työpaikkojen muutoksessa seutukunta on 13. paras vuosina 2002 2006. Syntyvyydessä seutukunta on 3. paras heti Oulun ja Helsingin jälkeen. Kehitystyön haaste on edelleen nettomaassamuuton pienentäminen ja työpaikkojen koulutusaste, joissa seutukunta ei muuhun myönteiseen kehityskuvaan nähden menesty Suomen seutukunnista keskimääräistä paremmin. Alueen ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen rakenteeseen, imagoon, markkinointiin ja vetovoimaisuuteen tulee kiinnittää edelleen huomiota. Ylivieskassa merkittävää kehitystä tapahtui kaupan alalla K-Citymarketin avatessa uuden liikkeen ja Rehuraision uuden tehtaan käynnistyessä. Suunnitelmat Prisman rakentamisesta käynnistyivät. 5. Yhteistyö ja muu Oulun Eteläisen aluekeskustyö ja seutukuntien yhteistyö ovat jatkuneet keskeisinä yhteistyömuotoina vuonna 2008. Tärkeimmäksi painopisteeksi Oulun Eteläisen yhteistyössä on muodostunut IIasteen ja korkea-asteen koulutuksen ja osaamisen tukeminen ja kehittäminen, edunvalvontatyö ja alueen saavutettavuus. Vuonna 2008 merkittävin asia oli Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian terävöittämisen aloittaminen. 8 Varsinaisia rahoituksellisia yhteistyöprojekteja olivat vuonna 2008 Oulun Eteläisen korkeakoulukeskukseen ja Centria Tutkimuksen ja kehityksen teollisuuteen liittyvät kehityshankkeet. Teknokastoiminnan vakiinnuttaminen jatkui yhteistyössä Oulun Eteläisen alueen seutukuntien ja Ylivieskan kaupungin kanssa. Yhteistyötä Raahen seutukunnan kanssa jatkettiin edelleen teknologian innovointiprojektissa sekä kuntien sähköisten palveluiden kehittämisessä. Hankkeen laajentaminen onnistui Raahen, Nivalan Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntiin. Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutujen yhteistyönä vuonna 2008 toteutettiin Muutosvoimaa-kehittämishanketta, jossa kohderyhmänä olivat pääsääntöisesti palvelualan yritykset. Keski-Pohjanmaan kanssa tehtävä yhteistyö on vuonna 2008 tapahtunut pääasiallisesti maatalouden hanketoiminnassa. Alueellisessa yhteistyössä RF-Medialaboratorio ja Wellness Park ovat jatkaneet Pohjois-Suomen multipolis -yhteistyötä sekä yhteistyötä Oulun ja Tampereen osaamiskeskusten kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä on keskitytty viime vuosien tavoin Perämerenkaaren toimintaan, jota matkailun lisäksi kehitettiin laajemmin seutukuntaa hyödyttäväksi. Perämerenkaaren hallitustyöskentelyyn on osallistunut varsinaisena jäsenenä Jukka Puoskari ja varajäsenenä Timo Kiema. Työvaliokunnassa toimi elinkeinojohtaja Miia Himanka. Tapke ja KV-Inno hankkeissa on laajasti edistetty yritysten kansain-
välistymistä. Seutukunta jatkoi Brysselissä toimivan Lappi Oulu -toimiston rahoittajana vuonna 2008. Aluekehityksen kannalta merkittävintä yhteistyötä seutukunta on harjoittanut vuonna 2008 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön ja Centria Tutkimuksen ja kehityksen kanssa teollisuuden kehittämisessä. Hyvinvoinnin kehittämisessä yhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten osaston kanssa on jatkunut Oulun Eteläisen hyvinvoinnin työvaliokunnan toiminnalla. Timo Kiema on toiminut työvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2008. Kalajoen ammattioppilaitoksen Arteman ja Kalajoen matkailuinstituutin kanssa on jatkettu vuoden 2008 tapaan matkailualan voimakasta kehittämistä. Uuden ohjelmakauden viivästymisen vuoksi matkailutoimialan EU-hankkeen käynnistyminen viivästyi ja siirtyi vuodelle 2009. Aluekehitysviranomaisten yhteistyön haasteeksi loppuvuodesta tuli aluehallinnon uudistus, jossa maakuntaliittojen ja TE-keskusten roolit ovat muutosvaiheessa. Myös seutukuntien virallinen asema on aluekehityslain uudistuksessa muuttumassa. Tärkeimmäksi työkaluksi loppuvuodesta alkoi realisoitua Oulun Eteläiselle seuduittain uusi kansallinen KOKO ohjelma (kilpailukyky- ja koheesio), joka korvaa aluekeskusohjelman. Hyvä, kiinteä ja menestyksellinen yhteistyö on jatkunut seutukunnan työvoimatoimiston ja Ylivieskan seudun yrityspalveluissa (YPP) 13 sopimuskumppanin kanssa. 6. Kuvaus us seutukunnan hallinnoimista hankkeista (budjetit 2008 toteutuneita) ta) Tulevaisuuden osaaminen Tavoite: Tarjota tuotannollisille ja niitä palveleville yrityksille koulutusta, yritysten ja seudullisten yrityspalveluhenkilöiden yhteisiä työpajoja ja yritysten johdolle strategiapalavereja. Budjetti: 976 150 euroa Toteuma: Hankkeessa ostettiin vuonna 2008 seuraavat koulutukset: Teollisuuden ammattiosaajien taidot, Tiedon hallinta yrityksen liiketoiminnassa, Tietoteknisten muutosten hallinta pienyrityksissä, Työhyvinvointi. Osakeyhtiön johtamis- / Hallitustyöskentelykoulutusta suunniteltiin ja ostettiin vuoden 2009 puolella. Ensimmäinen osaamispalaveri pidettiin sieviläisessä yrityksessä, toinen ylivieskalainen yritys oli työn alla, asiantuntijana Seppo Hoffrén. Yrityskohtaiset osaamispalaverit ovat selkeyttäneet yrityksen tulevaisuutta ja yritysjohto on ollut motivoitunut palavereihin. Työpajoja pidettiin Merijärvellä (15 hlöä, 6 yritystä) ja Alavieskassa (16 hlöä, 7 yritystä), ja työpajoja jatkettiin vuoden 2009 puolella muissa kunnissa. Työpajoissa parannetaan yrittäjien ja yritysneuvojien yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tai pohditaan muuta yhteistä teemaa. Vuoden vaihteeseen mennessä hankkeen toimenpiteissä oli ollut mukana 78 henkilöä ja 29 yritystä. Aluekeskusohjelman koordinointihanke 9 Tavoite: Vahvistaa Oulun Eteläisen innovaatioympäristön kehittymistä, alueen
koulutustarjontaa, lisätä alueen sosiaalista pääomaa ja yhteistyötä, järkeistää erilaisten alueellisten yhteistyöfoorumeiden ja elimien toimintaa sekä tehostaa hankkeiden ja toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Vuoden 2008 innovaatioympäristön kiihdyttämisen tavoitteeseen on lisätty liiton ja aluehallituksen päätöksestä Ylivieskan seutukunnan YPP toiminnan kehittäminen. Budjetti: 252 900 Toteuma: Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian 2010 päivitys, jossa elinkeinoelämän, koulutuksen ja osaamisen rajapintaa uudelleen arvioidaan ja vahvistetaan. Wellness Park- hyvinvointistrategia on päivitetty Oulun Eteläisen hyvinvointistrategiaksi. Oulun Eteläisen aluehallitus on kokoontunut 5.9. ja 31.10.2008. Aluehallituksessa on käsitelty mm. kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmisteluun liittyviä asioita sekä muita aluekeskusohjelman toteuttamisen kannalta tärkeitä asioita sekä otettu kantaa alueellisiin kysymyksiin. Aluevaltuusto on kokoontunut 12.12.2008, käsiteltävinä asioina mm. Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2009 ja toimintakertomus vuodelta 2008. Lisäksi aluevaltuuston kokouksessa esiteltiin Oulun Eteläisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman valmistelun periaatteita sekä alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaan katsaus aluekehityksen haasteista, suuntaviivoista ja koheesio- ja kilpailukykyohjelman lisäarvosta. Aluekeskusohjelman sihteeristö on myös kokoontunut säännöllisesti ennen aluehallituksen kokouksia ja valmistellut aluehallitukselle käsiteltävät asiat. Oulun 10 Eteläisen alue on osallistunut aktiivisesti kansallisten aluekeskusten teemaverkostojen toimintaan. Oulun Eteläinen on ollut mukana Innovaatioverkoston, kulttuuriverkoston ja hyvinvointiverkoston toiminnassa. Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma on vuoden 2009 aikana hoitanut Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmän kokousten pitämisen ja niihin liittyvät valmistelut. Vieraana ja väkenä lehti julkaistiin maaliskuussa ja 25.2. järjestettiin (osallistujia runsas 200) Oulun Eteläisen aluetta käsittelevä kehittämisseminaari Oulun Eteläinen 2020, jossa pääpuhujana oli ministeri Pekkarinen. Teknokas as-va vakiinnuttamishanke Tavoite: Oppimisen ja osaamisen tason kohottaminen ja Suomen innovaatio- ja osaamispotentiaalin varmistaminen tulevaisuudessa. Projektilla tulee olemaan keskeinen rooli koko Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Budjetti: 283 292 Toteuma: Vuoden 2008 aikana Teknokas keskuksessa vieraili 58 opettajaa ja 1600 oppilasta. Järjestetyistä tapahtumista mainittakoon lisäksi valtakunnallinen automaatio- ja robotiikkaleiri sekä tiedeleiri. Lisäksi Pk-yrityksille suunnattujen innovaatiopajojen tarjontaa tuotteistettiin vastaamaan uudistuneen Teknokas-keskuksen oppimisympäristön sisältöjä. Edelleen kuluneen vuoden aikana Teknokas-keskuksen verkkoympäristön sisällön ja materiaalien kehitystyö jatkui.
Nuorten tiedotuspistehanke Tavoite: Vuoden 2008 hankkeen keskeisempinä tavoitteina on nuorten tietopalvelun vakiinnuttaminen Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntiin. Toiminnalle ja sen organisoinnille on tarkoitus löytää pysyvä ratkaisu. Ylläpidetään palvelua varten luotuja internetsivuja, fyysisiä tiedotuspisteitä, henkilökohtaisen neuvonnan palvelua sekä verkostoyhteistyön muotoja. Kehitetään palvelua ja siihen liittyvää yhteistyötä nuorten tarpeita vastaaviksi nuorten tieto- ja neuvontapalvelusta annettujen lakien ja suositusten mukaan. Budjetti: 45 000 Toteuma: Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä, joka suunnittelee toiminnan järjestämistä ja organisointia sekä vastaa vakiinnuttamistyöstä yhdessä nuorisotiedotuksen kanssa. Kaikki Oulun Eteläisen alueen seutukuntien kunnat ovat mukana alueellisessa palvelussa. (Kestilän tiedotuspiste pystytetään seuraavan vuoden alussa.) Kuntien mukana olemisella taataan toiminnan pysyvyys. Vuoden aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä nuorisotoimijoiden, kouluterveydenhoitajien ja opinto-ohjaajan kanssa. Alettiin myös selvittää, miten nuorten terveyttä voidaan edistää Settinetti.fi -sivujen terveyspalvelulla ja kartoitettiin muita terveysalan toimijoita mukaan. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa työntekijä vastaa web-palvelun ylläpidosta, viestinnästä, verkoston organisointiin liittyvistä asioista, materiaalien tilauksista, yhteistyökumppanien ja rahoituksen hankkimisesta. Yhteistyön avulla web-palvelua voidaan hyödyntää jokaisessa kunnassa. Tämän avulla esimerkiksi alueen nuoria 11 koskeva tiedotus nuorten parissa olevilta toimijoilta, alueen mahdollisuuksista tiedottaminen, eri aihealueista kohdennettu tiedottaminen, uutisoinnit, tapahtumakalenteri ja yhteistyötahot on mahdollista tuoda tutuksi laajalle nuorisojoukolle ja nuorten parissa toimiville. Yhteistyötahot voivat tiedottaa nuorille yhteisen kanavan kautta. AlueSahpa Sähköisten palveluiden laaa- jentaminen Tavoite: Laajentaa sähköiset palvelut yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi Oulun Eteläisen alueen ja Raahen seutukunnissa sekä kehittää sähköisen asioinnin toimintamalleja. Budjetti: 62 600 Toteuma: Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset keskustelut hankkeen esittelemiseksi ja kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Alkuvaiheessa tutustuttiin myös sähköisten palvelujen kansalliseen kehitystilanteeseen hyvin käytäntöjen ja toimintamallien soveltamiseksi. Ohjausryhmässä käydyn keskustelun pohjalta alettiin myös valmistella toimialakohtaisia työryhmätapaamisia. Toimialoiksi valikoituivat yleinen hallinnonala, sivistys-, tekninen sekä sosiaali- ja terveystoimi. Yhtenäisen palvelukokonaisuuden kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että alueen kunnilla ja kuntayhtymillä on tarvittavat tekniset ja henkiset perusvalmiudet. Tämän edistämiseksi tuettiin sähköisen palvelualustan uusia käyttöönottoja, parannettiin koulutuksin nykyisten
käyttäjien kykyä hyödyntää järjestelmää tehokkaammin sekä kehitettiin teknistä alustaa mm. organisaatiokohtaisen hallittavuuden sekä vuorovaikutteisuutta parantavien toimintojen osalta. Kuntavaalien lähestyessä panostettiin voimakkaasti sähköisen kokouskäytännön levittämiseen ja teknisen ratkaisun jalostamiseen. Sähköisen asioinnin kehittämiseksi kartoitettiin organisaatiokohtaiset lähtötilanteet sekä etsittiin kunta- ja seutukuntarajat ylittäviä kehityskohteita. Sähköisen asioinnin piiriin kuuluvaksi määriteltiin paitsi lomakkeet myös muuta kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutuksen kanavat, esim. aloite-, palaute, kysymys-, keskustelu-, ajanvaraus- ym. mahdollisuudet. Vuoden lopulla käytiin ensimmäisiä keskusteluja toimialakohtaisista kehittämistarpeista. SOTE-puolella painopisteen havaittiin olevan sähköisten lomakkeiden kehittämisessä, sähköisen ajanvarauksen hyödyntämismahdollisuuksissa sekä palvelutuottajiin kohdistuvan viestinnän kehittämisessä. Sivistystoimen osalta kartoitettiin etäopiskeluun liittyviä teknisiä mahdollisuuksia mm. Raahen seutulukiosuunnitelmiin liittyen. Teknisen toimen kehitystarpeita selvitettiin alustavasti mm. rakennusvalvonnan ja tonttien varaamisen osalta. 12 PARAS -kehityksen myötä alueelle syntymässä olevien kuntien ja/tai kuntayhtymien osalta tuettiin muutosvaiheen viestintää ja informaationhallintaa helpottavien sähköisten ympäristöjen hyödyntämistä. Muuttuvan toimintaympäristön ja kehittyvän teknologian myötä kuntien ja kuntayhtymien sisäisen toiminnan kehittämisessä nousi vahvasti esille myös tietoturvapolitiikan laatiminen ja/tai päivittäminen. Tähän liittyvien toimenpiteiden valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. SunArenan vaihe II Tavoite: Markkina- ja kysyntätutkimus monitoimihallin palvelukokonaisuuksista: vapaa-ajan käyttö, urheiluseurojen ja kuntien käyttö, urheilutilaisuudet, konsertit ja isot ja pienimuotoiset messut. Valmistellaan tarvittavat asiakirjat monitoimihallista yksityisten sijoittajien kartoittamista varten. Kartoitetaan potentiaaliset yksityiset sijoittajat. Budjetti: 25 400 Toteuma: Markkina- ja kysyntätutkimus toteutettiin, jonka mukaan liiketoiminnallisetedellytykset Hiekkasärkkien matkailun palvelukokonaisuudessa ovat hyvät. Tarjouskilpailu urheiluseura- ja päätäjätutkimuksesta on työn alla ja tutkimus on väliraportointivaiheessa. Monitoimihallin rakennesuunnittelun vaativien erillisosioiden suunnittelu on aloitettu. 7. Seutukunnan rahoittamat merkittä- vimmät muiden hallinnoimat hankkeet (seutukunnan rahoitusosuus > 10 000 ) 1. Seutuhautomo/YTEK Oy 2. Kalajoen matkailun turvaaminen ja sähköiset palvelut/kam/kalajoen ammattioppilaitos/kalajoen matkailu-instituutti
3. Turvallinen ja vuorovaikutteinen automaatio (TURWA)/CENTRIA Tutkimus ja Kehitys/Ylivieska 4. Läsnä-älyn hyödyntäminen (Mobismart)/CENTRIA Tutkimus ja Kehitys/Ylivieska 5. Kasvavien ja osaamisintensiivisten yritysten kehittäminen (KV-inno)/ CENTRIA Tutkimus ja Kehitys/Ylivieska 6. RFMedialaboratorion kansainvälistäminen ja kehittäminen/oulun Eteläisen instituutti 13