Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT



Samankaltaiset tiedostot
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä Katariina Kivilahti-Mäntylä

Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 112 final LIITTEET 1 9.

LIITTEET. asiakirjaan

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Suosituimmat kohdemaat

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Paneurooppalainen työterveyttä ja -hyvinvointia koskeva mielipidekysely

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

LIITE. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon liittyvät yhteisten indikaattoreiden arvot vuonna 2014.

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Lasten korvatulehdukset

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

ALV-yhteenvetoilmoitus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 404 final LIITE 1.

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa

Unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10, IP Translator, ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä

TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Transkriptio:

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1

Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista terveyskeskuskäynneistä kolmannes päivystyskäynneistä tilastoissa katoavat elinryhmäkohtaisten diagnoosiryhmien sisään 2

ICD-10 pääluokka I tartunta- ja loistaudit VII Silmän sairaudet VIII Korvan sairaudet X Hengityselinten sairaudet XI Ruuansulatuselinten sairaudet XII Ihon sairaudet XIII Tuki- ja liikuntaelinsairaudet XIV Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus XVIII Muualla luokittelemattomat oireet ja sairauden merkit ICPC pääluokka A, D, F, R, S, X, Y F H R D B, S L X, Y W A, R 3

Heikki Peltola: Mikrobiologia ja infektiosairaudet osa II Vuonna 1998 Suomessa kuoli yhteensä 49 237 henkilöä, joista tartunta- ja loistauteihin 363 henkilöä (0,7%) sydäninfarktiin 12 822 henkilöä (26%) kasvaimiin 10 503 henkilöä (21%) infektioihin n. 10 000 henkilöä (n. 20%) - kun tartuntatauteihin lasketaan influenssat, pneumoniat, aivokalvontulehdukset jne. 4

Mikrobilääkkeet - aikamme merkittävin keksintö? parantava lääke tappaviin tauteihin rokotteiden kehittäminen mahdollistui nykyaikainen kirurgia - ortopedia, sydän- ja palovammakirurgia, elinsiirrot nykyaikainen syöpähoito 5

Mikrobilääkkeiden käyttö EUssa 35 Others J01B+J01G+J01X DDD per 1000 inh. per day 30 25 20 15 10 5 Sulfonamides and trimethoprim J01E Quinolones J01M Macrolides, Lincosam., Streptogramins J01F Tetracyclines J01A Cephalosporins J01D Penicillins J01C 0 FR GR LU PT IT BE SK HR PL IS IE ES FI BG CZ SI SE HU NO UK DK DE LV AT EE NL Lähde: ESAC, European Surveillance of Antimicrobial Consumption 6

Infektioiden rationaalisessa lääkehoidossa ei ole niinkään kysymys rahasta 7

Mikrobilääkkeiden vuotuinen apteekkimyynti 24 n. 80% mikrobilääkkeistä määrätään avohoidossa näistä 60-70% terveyskeskuksissa DDD / 1000 as. / vrk 18 12 6 Sairaala Avohoito 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vuosi 8

100 % ¾ avohoidon antibiooteista käytetään hengitystieinfektioiden hoitoon 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu infektio Virtsatieinfektio Iho-/haavainfektio Keuhkokuume Krooninen keuhkosairaus Akuutti bronkiitti Flunssa Sivuontelotulehdus Nielutulehdus Välikorvatulehdus MIKSTRA 1998-2002, N= 13 753 9

Antibioottikuurien oikeaan osunut käyttö Number of consultations -1250-1000 -750-500 -250 0 250 500 750 Ear Upper resp inf Sinus Throat AB aiheellinen ja määrätty AB ei aiheellinen, mutta määrätty AB ei aiheellinen, ei määrätty AB aiheellinen, mutta ei määrätty Pneumonia Cough/ bronchitis 10

Antibioottihoidon osuvuus hengitystieinfektioissa; MIKSTRA 2002 100 % 90 % 21 AB indikaatioon johon sitä ei suositella* 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 25 6 23 AB muu kuin ensisijaislääke ilman perustelua** Keuhkokuumeeseen ja infektion pahentamaan kr. keuhkosairauteen määrätty AB-hoito*** Oikea indikaation, mutta AB-kesto muu kuin suositeltu**** 20 % 10 % 0 % 25 MIKSTRA 2002 AB-hoito toteutettu hoitosuosituksen mukaan 11

Mitä voisimme tehdä entistä paremmin? 12

Otiitti; diagnostiikan epävarmuus diagnostiikka perustuu oireisiin ja tärykalvolöydökseen otoskopia / pneumaattinen otoskopia tympanometri- MIKSTRAssa tympanometri oli joka kolmannessa tk:ssa, mutta sitä käytettiin harvoin (1%) 13

Olisiko tympanometrista hyötyä? Palmu A. 1999 teknisesti onnistuu 94%:lla alle 2-vuotiaista herkkyys 0,70 spesifisyys 0,98 positiivinen ennustearvo 0,93 negatiivinen ennustearvo 0,94 Blomgren K. 2003, 2004 pneumaattisen otoskoopin ja tympanometrin käyttö perusterveydenhuollossa laskee otiitti diagnoosien määrä 30-50% 14

Ketkä hyötyvät antibioottihoidosta? 80% välikorvatulehduksista paranee itsestäänkin komplikaatioitta 15 lasta on hoidettava jotta saadaan yksi korvakivuton lapsi lisää 2pv kuluttua (Cochrane-katsaus 2004) Rovers et.al. Lancet 2006: AB-hoidosta eniten hyötyä <2-vuotiaille lapsille joilla on molemminpuolinen otiitti (NNT=4) tai akuutti otiitti ja vuotava korva (NNT=3). 15

Keitä voisi seurata? >2-vuotiaita, joilla lievät oireet <2-vuotiaita, joilla toispuoleinen otiitti ja lievät oireet lievät oireet? hyvä yleistila, tk ei pullotta, erite melko kirkasta? kipu/kuume pysyy aisoissa tulehduskipulääkkeellä seuranta? kontrollikäynti 2-3pv? / puhelinkontakti? / resepti varalle? / muu? kontrollikäynti 1kk kaikille 16

Mikrobilääkesuositus otiitissa Ensisijainen Amoksisilliini 40mg/kg/vrk tai V-penisilliini 100 000ky/kg/vrk 2 x /vrk 5vrk ajan Toissijaisia Amoksisilliini-klavulaanihappo Penisilliiniallergisille Sulfa-trimetopriimi Atsitromysiini/Klaritromysiini Muita Kefaklori, Kefuroksiimiaksetiili, Keftriaksoni (kerta-injektio) 17

Ja käytäntö oli... MIKSTRA 2002 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Muu kuin ensisijaislääke, ei perusteltu Muu kuin ensisijaislääke, perusteltu Suositeltu antibiootti mutta kesto muu kuin suositeltu Suositeltu antibiootti ja kesto 0 % Välikorvatulehdus (N=635) Sivuontelotulehdus (N=526) 18

Sinuiitti; diagnostiikan epävarmuus 90% flunssapotilaista on CT:llä havaittavissa sivuontelotulehdukseen viittaavia muutoksia onteloissa osalla on myös subjektiivisia oireita vain n. 2% kehittää bakteerisinuiitin ylähengitystieinfektion oireet ovat tällöin kestäneet vähintään 10 vrk 19

Ketkä hyötyvät antibioottihoidosta? N. 2/3 paranee itsestään kliinisin oirein todetussa avohoidon sinuiitissa antibioottihoidosta vain marginaalinen hyöty: täysin oireettomien potilaiden osuus 7pv seuranta-ajankohtana on vähän suurempi ABryhmässä verrattuna lumelääkeryhmään 14pv:n kohdalla tai jos paranemiskriteeriksi hyväksytään myös oireiden lievittyminen, ero ei ole enää tilastollisesti merkitsevä (Cochrane päivitysryhmä, suullinen tiedonanto) 20

Hoitosuosituksia Suomi Ruotsi Norja Hollanti Ylähengitystie infektion oireet kestäneet yli 10vrk Todetaan bakteeriinfektioon liittyvät kliiniset oireet Poskiontelossa eriteretentio Patients with high fever, local swelling and/or heavy local pain should be treated independent of symptom duration. Adults with symptoms of cold > 10 days and with considerable local pain antibiotic treatment should be considered. If the illness progresses with explicit symptoms and purulent nose secretion for more than a week, treatment with antibiotics will most likely shorten the progression of the illness Severely ill patient Patient with impaired immunity Recurrent fever Symptoms lasting over 14 days More than three episodes yearly should be treated 21

Mikrobilääkesuositus poskiontelotulehduksessa Ensisijainen Amoksisilliini 500-750mg x 2 V-penislilliini 1,5 milj IU x 2 7vrk ajan Toissijaiset Doksisykliini 100-150 mg Amoksisilliini-klavulaanihappo 750-875mgx2 Muut Sulfa-trimetopriimi I-II polven kefalosporiinit Makrolidit Kinolonit ja telitromysiini reservilääkkeinä! 22

Ja käytäntö oli... MIKSTRA 2002 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Muu kuin ensisijaislääke, ei perusteltu Muu kuin ensisijaislääke, perusteltu Suositeltu antibiootti mutta kesto muu kuin suositeltu Suositeltu antibiootti ja kesto 0 % Välikorvatulehdus (N=635) Sivuontelotulehdus (N=526) 23

Ja sinuiittiin valittiin näin... 45 % Mikrobilääkevalinnat sinuiitissa 40 % 35 % 30 % 25 % 1998M 2002M 2002K 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 24 Amoksisilliini Tetrasykliini Makrolidit Kefalosporiinit Sulfa-trimetopriimi V-penisilliini Amoksisilliini-klavul.h. Kinoliinijohdokset Muut

Alahengitystieinfektiot SAIRAALA Sairaalaan otettuja pneumoniapotilaita (2) Avohoitosyntyisiä pneumonioita (10) Kuolee (0-1) ITU (0-1) AVOHOITO AB:lla hoidettuja alahengitystieinfektioita (50) Alahengitystieinfektion oirein vastaanotolle hakeutuvat potilaat (100) Alahengitystieinfektiot väestössä (1000) Macfarlane J. Semin Respir Infect 1999;14:151 162 25

Bronkiitti; Diagnostiikan epävarmuus flunssa+yskä - bronkiitti - pneumonia CRP avuksi?? 80% virusten aiheuttamia? vai eikö osa ole infektioita lainkaan? (astma!) bronkiitin "luonnollinen kulku": puolet yskii vielä toisella viikolla joka neljäs yskii vielä kolmannella viikolla yksi kymmenestä yskii vielä neljännelläkin viikolla jos yleisoireet lievittyvät (ja CRP on matala?) voidaan seurata aika turvallisin mielin 26

Mikrobilääkesuositus keuhkoputkitulehduksessa Ensisijainen ei antibioottia! Toissijainen V-penisilliini 1-1,5 milj.ky x 3 x 5-7 Muut Doksisykliini (mycoplasma, klamydia, krooninen keuhkosairaus) 100-150 mg x 1 x 5-7 Amoksisilliini, sulfatrimetopriimi (taustalla krooninen keuhkosairaus, alkoholismi) Makrolidi (mycoplasma, klamydia, krooninen keuhkosairaus), roksitromysiini 150 mg x 2 x 5-7 I polven kefalosporiini (penisilliiniallergisille) 27

Ja 60-75% sai antibioottia... 45 % Mikrobilääkevalinnat akuutissa bronkiitissa 40 % 35 % 30 % 25 % 1998M 2002M 2002K 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 28 Makrolidit Tetrasykliini Amoksisilliini V-penisilliini Kefalosporiinit Amoksisilliini-klavul.h. Muut

Oireiden kesto ja antibioottihoito, MIKSTRA 1998-2002 Diagnoosi sinuiitti, ensikäynti, määrättiin antibioottia: oireita enintään 7pv 42%:lla näistä vain lievästi oireilevia 26% (potilaan oma arvio) Diagnoosi ak. bronkiitti, ensikäynti, määrättiin antibioottia oireita enintään 7pv 43% näistä vain lievästi oireilevia 18% (potilaan oma arvio) 29

FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance 25 Streptococcus pneumoniae 20 15 10 Erythromycin Sulfatrimehtoprim Penicillin I+R Clindamycine Tetracycline Penicillin R 5 0 1988-90 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 30

Makrolidien käyttöaiheet MIKSTRA 1998-2002 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Välikorvatulehdus Ak. keuhkoputkitulehdus Sivuontelotulehdus Määrittämätön ylähengitystieinf. Keuhkokuume Kr. bronkiitti Nielutulehdus Ihoinfektiot Muu 0 % Mihin infektioihin (%) makrolidit käytettiin Makrolidien osuus (%) kaikista ko. infektioon määrätyistä antibiooteista 31

Voisiko makrolidien käyttöä vähentää? Otiitti (29%) + ak. bronkiitti (24%) + sinuiitti (21%) + flunssa (9%) = 83% makrolidien käytöstä 1/3 korvattavissa muilla vaihtoehdoilla (Vpenisilliini, amoksisilliini, doksisykliini) 1/3 ei ehkä tarvitse antibioottia lainkaan jos seurataan pidempään ennen antibiootin aloitusta ja tarkennetaan diagnostiikkaa (tympanometri, CRP?) onko lainkaan tarpeen pitkittyvässä flunssassa?? makrolidilääkitykselle oltava aina mielessä erityinen peruste näillä toimenpiteillä makrolidin kokonaiskäyttö voisi pudota puoleen nykyisestä 32

Yhteenveto 1 Otiitti diagnoosin tarkentaminen - tympanometri seurantavaihtoehdon muistaminen kuurien lyhentäminen ei makrolideja ensisijaislääkkeenä ja muulloinkin vain painavin perustein Sinuiitti pidempi seuranta ennen antibiootin aloitusta makrolideja vain painavin perustein 33

Yhteenveto 2 Keuhkoputkitulehdus pidempi seuranta-aika ennen antibiootin aloitusta taudin normaalista, hitaasta paranemisesta kertominen antibiootteja suunnatummin, vain riskiryhmille ja pneumoniaepäilyssä makrolidien käyttö vain painavin perustein 34

Kiitos 35