YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 2.7.2009 LSU-2004-Y-1215 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaasan Sähkö Oy:n Palosaaren sillan voimalaitoksen olemassa olevaa toimintaa. Vaasan Sähkö Oy PL 26 65101 VAASA Palosaaren sillan voimalaitos Kirkkopuistikko 0 65101 VAASA TOIMINTA JA SIJAINTI Palosaaren sillan vieressä sijaitseva Vaasan Sähkö Oy:n voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Laitoksessa on höyrykattila (Rosenlew) sekä kaksi kuumavesikattilaa (Witermo). Kuumavesikattilat on otettu käyttöön vuonna 1979 ja höyrykattila vuonna 1967. Voimalaitosta käytetään huippu- ja varatehon tuottamiseen ympäri vuoden. Höyrykattila ja kuumavesikattilat käyttävät polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Höyrykattilassa käytetään myös pieniä määriä kevyttä polttoöljyä tukipolttoaineena. Höyrykattilan polttoaineteho on 57 MW. Kuumavesikattiloista saadaan enimmillään 2 x 30 MW:n kaukolämpöteho ja kattiloiden maksimi polttoaineteho on 2 x 33 MW. Kuumavesikattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan yhteisen savupiipun kautta. Höyrykattilalla on oma erillinen piippu. Palosaaren voimalaitos sijaitsee Vaasan kaupungissa Palosaaren sillan viereisellä voimalaitosalueella kaupunginosassa numero 2, korttelissa numero 9, tontilla numero yksi (kiinteistönumero 905-2-9-1).... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 Kyseessä olevan laitoksen toiminta on Euroopan neuvoston direktiivin 96/61/EY (kodifioitu versio 2008/1/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa eli polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 1 momentin 3-kohdan mukaisen energiantuotantolaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 MW tuli jättää ympäristölupahakemus 31.12.2004 mennessä. Polttoaineteholtaan yli 5 MW voimalaitokset ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 3 b mukaan. Myös yli 100 m 3 :n polttonesteiden varastoon vaaditaan ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 5 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1. momentin kohdan 3 mukaisesti, koska kyseessä on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitos. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen myös ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 5 a perusteella, koska toiminnassa varastoidaan polttonesteitä yli 1 000 m 3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.2004 ja sitä on täydennetty 24.4.2009. TOIMINNAN LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaan on seuraavat luvat: Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös N:o 127A-2036, 12.11.1990 (Diaarinumero 3139 3661 84 BII Vaa 00030 3661 84 127) Vaasan terveyslautakunnan päätös N:o 458/79, 7.8.1980 (ThL 26 :n mukainen sijoituslupapäätös) Vesihallituksen päätös 19/500 VH 1983, 25.3.1983, Asetuksen 286/62 mukainen ilmoitus vesien suojelua koskevista suojelutoimenpiteistä Länsi-Suomen ympäristökeskus ympäristölupa (jätelupa), 0800Y0425-111, 26.1.2001 Palosaaren voimalaitos sijaitsee Vaasan kaupungin keskustassa Palosaaren kaupunginosaan vievän kadun ja sillan vieressä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (asemakaavamerkintä T TV 1 ) kaavoitetulla kiinteistöllä.

3 SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Voimalaitoksen ympäristö on puoliksi vesistöä ja puoliksi maa alaa. Lännestä voimalaitoksen alue rajautuu yleiseen katuun (Kirkkopuistikko) ja etelästä Vaskiluotoon johtavaan rautatiehen. Rautatien ja voimalaitoksen väliin jää tontti (kiinteistönumero 905-2-9906-6), joka on kiinteistötietojärjestelmän mukaan yleistä aluetta ilman omistajatietoja. Rautatien takana on kerrostaloja sekä museo. Idästä ja pohjoisesta voimalaitoksen alue rajautuu mereen (Pohjoinen kaupunginselkä). Voimalaitoksen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on runsas 100 metriä. Toiminnan lähellä ei ole luonnonsuojelualueita eikä se sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Ympäristön tila Vaasan seudulla päästöjä ilmaan syntyy teollisuudesta, energiantuotannosta, liikenteestä ja kiinteistöjen lämmityksestä. Alueen ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna. Tarkkailuun osallistuvat alueen kunnat Vaasa, Mustasaari ja Maalahti sekä näiden kuntien alueilla olevat ilmalupavelvolliset laitokset ja laitokset, joiden ympäristöluvissa on velvoite osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailu toteutetaan kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla sekä joka viides vuosi toteutettavalla bioindikaattoritutkimuksella. Ilmanlaadun jatkuvatoiminen mittaus on aloitettu Vaasassa vuonna 1992 ja nykyisin jatkuvatoimisia mittausasemia on kaksi. Kaupungin keskustan mittausasemalla mitataan typen oksideja, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) sekä pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Mittausasema sijaitsee Vaasanpuistikolla, jonka liikennemäärä on 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vesitornin mittausasemalla, joka on kaupunkitausta-asema, mitataan otsonia, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) ja pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli Vaasassa vuonna 2007 yleisimmin tyydyttävä. Ilmanlaatu oli parhaimmillaan syksyllä ja huonoimmillaan talvella ja keväällä. Talvella laatua huononsi korkea typpidioksidipitoisuus, keväällä runsas pöly ja kesällä korkeat otsonipitoisuudet. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon ilman sisältämä rikkidioksidi, typpidioksidi, hengitettävä pöly, hiilimonoksidi ja otsoni. Vaasan alueen viimeisin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on toteutettu vuosina 2006-2007 (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus 2008). Vaasan seudulla tutkittiin ilman epäpuhtauksien vaikutuksia männyn elinvoimaisuuteen, männyn runkojäkäliin, männyn neulasten alkuainepitoisuuksiin sekä maaperän ominaisuuksiin. Tutkimukseen osallistuivat Vaasan kaupunki sekä Isokyrön, Jurvan, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnat. Tutkimuksen tuloksia on verrattu vuosina 1990, 1995 ja 2000 toteutettujen bioindikaattoritutkimusten tuloksiin sekä eri puolilla Suomea tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin. Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella ilman epäpuhtaudet näkyivät Vaasan seudulla selvimmin jäkälissä. Jäkälien pahimmat vauriot ja lajiston köyhtyminen sijoittuivat Vaasan kaupungin keskustan alueelle ja niiden aiheuttajiksi oletettiin rikkiyhdisteet. Myös tutkittujen neulasten rikkipitoisuuksien todettiin olevan kohonneita Vaasan keskustan alueella. Vuodesta 1995 lähtien tarkasteltuna ilman epäpuhtauksien päästöt ovat Vaasan seudulla vähentyneet hiukkasten osalta, mutta typenoksidien päästöt ovat lisääntyneet ja rikkidioksidipäästöt ovat vaihdelleet vuositasolla runsaasti.

4 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Voimalaitos toimii huippu- ja varatehon tuottajana, ja se tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä ympäri vuoden. Laitokseen kuuluu Rosenlew höyrykattila, johon on kytketty vastapaineturbiini ja reduktiolämmönvaihdin sekä kaksi Witermo kuumavesikattilaa. Witermo kuumavesikattilat (Witermo 1 ja Witermo 2) on otettu käyttöön 1979 ja voimalaitoksen Rosenlew höyrykattila vuonna 1967. Voimalaitosalueella sijaitsee myös Zeta-sähkökattila, jonka lämpöteho on 20 MW. Lisäksi alueella on 225 kw:n dieselgeneraattori varavoimantuotantoa varten, kolme omakäyttömuuntajaa, sähkönjakelurakennus sekä 110 kv:n voimalinja. Voimalaitoksen vastapaineturbiinista saadaan enimmillään noin 15 MW:n sähköteho ja 36 MW:n kaukolämpöteho. Mikäli laitoksella ei tehdä lainkaan sähköä, saadaan voimalaitoksella tuotettua noin 50 MW:n kaukolämpöteho ajamalla höyry turbiinin ohi reduktiolämmönvaihtimeen. Rosenlew höyrykattilan polttoaineteho on 57 MW. Kuumavesikattiloista saadaan enimmillään 2 x 30 MW:n kaukolämpöteho ja kattiloiden maksimi polttoaineteho on 2 x 33 MW. Rosenlew höyrykattilan käyttötunnit vuonna 2008 olivat 90 tuntia ja kuumavesikattiloiden yhteinen käyttötuntimäärä oli 1 358 tuntia. Kuumavesikattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan maanpinnasta mitattuna 74 metriä korkean yhteisen savupiipun kautta. Kuumavesikattiloissa on käytössä vesiemulsiolaitteet, joilla saadaan vähennettyä kattiloiden hiukkaspäästöjä. Höyrykattilan savukaasut johdetaan ulkoilmaan syklonin ja savupiipun kautta. Höyrykattilan piipun huipun korkeus maanpinnasta on 59 metriä. Voimalaitosta valvotaan kolmessa vuorossa. Vuorohenkilökunnan määrä on yhteensä kuusi. Päivisin alueella toimii myös muuta henkilökuntaa. Voimalaitoksen varastoalue ja polttoaineiden varastointi Polttoaineena Rosenlew höyrykattila käyttää vähärikkistä raskasta polttoöljyä sekä tukipolttoaineena pieniä määriä kevyttä polttoöljyä. Witermo kuumavesikattiloiden polttoaineena on vähärikkinen raskas polttoöljy. Voimalaitoksen säiliöalueeseen sisältyy yksi 1 200 m 3 raskaan polttoöljyn säiliö, purkauspaikka ja pumppuasema sekä putkisilta öljyn siirtoa varten. Alue toimii polttoainevarastona sekä huolehtii polttoaineen siirrosta voimalaitokselle. Raskaan polttoöljyn säiliön vieressä on pieni erillinen säiliö, johon suodattimien puhdistuksen yhteydessä pumpataan öljyä keskimäärin 200 300 litraa vuodessa. Tämä öljy johdetaan takaisin suureen säiliöön ja sieltä edelleen tavalliseen polttoon. Laitokselle tuodaan noin 70-150 säiliöautokuormaa vuodessa. Säiliöautoille on säiliön vieressä tasainen purkauspaikka, joka on asfaltoitu mutta ei viemäröity ja sijaitsee suoja-altaan ulkopuolella. Säiliöautonkuljettaja huolehtii öljyn purkaustoiminnasta, josta pidetään kirja kuormakirjan avulla. Raskaan polttoöljyn säiliö on rakennettu betonilaatan päälle vuonna 1964. Säiliö on tyhjennetty ja tarkistettu vuonna 1987, jolloin säiliö todettiin hyväkuntoiseksi. Säiliön täyttö tapahtuu alueen pumppuaseman pumpuilla, joista kaksi on purkua ja kaksi voimalaitokselle siirtoa varten. Säiliössä on asianmukaiset maadoitukset, mutta ei ylitäytön estoa. Säiliössä ei ole pohjavuototarkkailua, mutta säiliöalueella käydään tarkastuskierroksella vähintään kerran vuorokaudessa. Öljyn inventaariotarkkailu tehdään kerran kuukaudessa. Säiliön pinnan mittaus tapah-

5 tuu uimuriperiaatteella, jonka viisarinäyttö sijaitsee voimalaitoksella vanhan puolen kattilahuoneessa. Säiliön ympärillä on koko säiliön tilavuuden kattava laajennettu kovamaapohjainen vuotoallas. Vuotoaltaassa on veden tyhjennystä varten aina suljettuna pidettävä sulkuventtiili meren pohjaan johtavassa putkessa. Venttiili on käsikäyttöinen eikä sen yhteydessä ole öljynerotuskaivoa. Öljyn siirto voimalaitokselle tapahtuu 6 m:n korkeudessa kulkevaa putkisiltaa pitkin. Voimalaitoksen sisätiloissa on yhteensä kaksi kevyen polttoöljyn säiliötä (2x15 m 3 ). Toinen on uudella ja toinen vanhalla puolella. Lisäksi on yksi 4 m 3 :n kevyen polttoöljyn säiliö varavoiman käyttöä varten. Varastoitavat kemikaalit Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi laitoksella varastoitavat kemikaalit, niiden määrä ja varastointipaikka. Aine Käyttövarasto Käyttötarkoitus Varastopaikka Min Max Rikkihappo 98% (H 4 SO 2 ) 500 kg 5 000 kg Suolanpoistosarjojen elvytys Voimalaitos 5 kerros Lipeä 49,9% (NaOH) 1 000 kg 16 000 kg Suolanpoistosarjojen elvytys Voimalaitos 5 ja 6 kerros Hydratsiini 35% (N 2 H 4 ) 50 + 50 kg 200 kg Korroosion estoaine Voimalaitos 5 kerros, Kl-kellari Ammoniakki 25% (NH 3 ) 10 kg 50 kg Kattilavesien ph:n nosto Voimalaitos 5 kerros Rosenlew höyrykattilan toimintaa koskeva rajoitus Suurten polttolaitosten direktiivin (2001/80EY) Suomessa toimeenpanevan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002), eli ns. LPC-asetuksen mukaisesti on voimalaitoksella sijaitseva Rosenlew höyrykattila ilmoitettu ns. vähän käyvien laitosten ryhmään, jossa laitoksen käyttö on rajoitettu 20 000 tuntiin 1.1.2008 31.12.2015 välisenä aikana. Vuoden 2015 jälkeen Rosenlew höyrykattila poistetaan käytöstä. Suurten polttolaitosten päästöjen vähentämistä koskeva suunnitelma Witermo kuumavesikattila tulkitaan LCP asetuksen mukaiseksi polttolaitoskokonaisuudeksi, jonka lämpöteho on yli 50 MW. Witermo kuumavesikattilat on ilmoitettu mukaan olemassa olevien suurten polttolaitosten kansalliseen päästöjen vähentämissuunnitelmaan.

6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitoksen kattilakohtaiset kokonaispäästöt vuonna 2008 ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan ilmenevät alla olevasta taulukosta. Päästö Rosenlew Witermo 1 Witermo 2 Yhteensä Hiukkaset 0,10 t/a 0,80 t/a 1,27 t/a 2,17 t/a Rikkidioksidi, SO 2 5,59 t/a 23,97 t/a 29,42 t/a 58,98 t/a Typen oksidit, NO 2 :na 1,68 t/a 10,66 t/a 13,68 t/a 26,02 t/a Hiilidioksidi, CO 2 959,02 t/a 4 066,00 t/a 4 989,47 t/a 10 014,49 t/a Vanadiini, V 5,40 kg/a 51,86 kg/a 63,64 kg/a 120,94 kg/a Nikkeli ja nikkeliyhdisteet, Ni 1,81 kg/a 15,56 kg/a 19,09 kg/a 36,46 kg/a Kattilakohtaiset vuosina 2001 ja 2007 mitatut hiukkas- ja NO x -päästöt käyvät ilmi alla olevista taulukoista. Rosenlew Aika 2001 2001 2007 2007 Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 % NO x NO 2 :na (mg/m 3 n), 3 % O 2 505 435 NO x NO 2 :na (mg/mj) 147 127 Hiukkaspitoisuus ( mg/m 3 n), 3 % O 2 34 160 18 25 Hiukkaset (mg/mj) 11 47 5 8 Witermo 1 Witermo 2 Aika 2001 2001 2007 2007 2001 2001 2007 2007 Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 % 50 % 100 % 50 % 100 % NO x NO 2 :na (mg/m 3 n), 3 % O 2 587 825 681 734 NO x NO 2 :na (mg/mj) 171 240 207 223 Hiukkaspitoisuus (mg/m 3 n), 3 % O 2 35 42 53 42 44 58 42 82 Hiukkaset (mg/mj) 10 12 15 12 13 16 12 24 Molempien kuumavesikattiloiden polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla. Vesiemulsiopoltossa raskaaseen polttoöljyyn sekoitetaan pieniä vesipisaroita emulsioksi, jolloin öljyn hajotusta polttimella voidaan tehostaa ja vähentää siten kiintoaineksen määrää savukaasuissa. Vesiemulsiopoltto pienentää jonkin verran myös NO- ja CO- päästöjä.

7 Päästöt vesistöön ja viemäriin Voimalaitos ottaa käyttämänsä veden Vaasan kaupungin vesijohtoverkosta. Kaukolämpövesi pehmennetään voimalaitoksella sijaitsevalla vedenkäsittelylaitteistolla ennen sen syöttämistä kaukolämpöverkkoon. Veteen lisätään myös happea sitovaa hydratsiinia, jonka pitoisuus on tavallisesti alle 0,3 mgn 2 H 4 /kg vettä. Poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi putkistojen tai kattiloiden tyhjennyksen ja tarkistuksen yhteydessä (noin kerran neljässä vuodessa), johdetaan kaukolämpövettä mereen. Kaukolämpövesi johdetaan mereen laimennuskaivojen kautta ja sen määrä voi olla enimmillään 50 m 3 vuorokaudessa. Toiminnassa syntyvät jäähdytys- ja hulevedet johdetaan myös mereen. Jäähdytysvettä otettiin merestä ja johdettiin sinne takaisin vuonna 2008 kaikkiaan 20 700 m 3. Sen lämpötilaa seurataan, mutta sen lämpökuorman mahdollista vaikutusta meressä ei tarkkailla. Märkänuohouksessa syntyvää nuohousvettä syntyi vuonna 2008 yhteensä 15 m 3 ja se johdettiin neutraloinnin ja laimennuksen jälkeen samoin mereen. Nuohousveden ph-arvoa valvotaan. Toiminnassa käytetty elvytysrikkihappo ja elvytyslipeä johdetaan neutraloituna ja laimennettuna laimennuskaivon kautta mereen. Elvytysrikkihappoa syntyi 270 kg ja lipeää 630 kg vuonna 2008. Vesien ph-arvoa valvotaan niin, että se on suurempi kuin 6. Hakemuksen mukaan mereen johdettavien jätevesien määrä on pieni, eikä niillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen vesien laatuun. Toiminnassa syntyy saniteettijätevesiä noin 1 000 m 3 vuodessa ja ne johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Melu Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa, joka on peräisin palamisilmapuhaltimista tai Rosenlew höyrykattilan ollessa käynnissä savukaasupuhaltimesta. Muita melua aiheuttavia laitteita ovat pumppujen ja puhaltimien moottorit sekä savupiipun virtausäänet. Voimalaitoksen melutaso alittaa melun ohjearvot lähimmän asuinrakennuksen kohdalta mitattuna. Hakemuksen mukaan voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni sekoittuu Palosaaren sillan jatkuvaan liikenteen meluun. Hakemuksen mukaan tarvetta melun vähentämiseen ei ole ilmennyt. Jätteet Syntyvät jätteet lajitellaan omiin keräysastioihinsa ja välivarastoidaan lämpökeskuksessa katetussa ja lukitussa tilassa. Jätteillä ei asianmukaisen käsittelyn vuoksi arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

8 Toiminnassa vuonna 2008 syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat on esitetty alla olevassa taulukossa. Jätelaji Jätekoodi Määrä Tonnia /vuosi Vastaanottaja Maalit ja liuottimet 080111 0,32 ASJ Stormossen Asbestieristeet 170601 0,54 ASJ Stormossen Biohajoavat keittiöjätteet 200108 0,22 ASJ Stormossen Paperi ja kartonki 200101 0,51 ASJ Stormossen Rakennustiili 170102 2,44 ASJ Stormossen Öljyä sisältävät jätteet 160708 0,16 Lassila&Tikanoja Liete 200306 3,10 ASJ Stormossen Yleisjäte 200301 3,70 ASJ Stormossen Loisteputket 200121 0,05 Lassila&Tikanoja Paristot 160604 0,18 Lassila&Tikanoja Jäteöljy 130701 0,77 Lassila&Tikanoja Liikenne Laitoksella käytettävän öljyn määrä vaihtelee välillä 3 000 6 000 m 3 vuodessa. Määrä vastaa noin 70 150 säiliöautokuormaa. Hakemuksen mukaan ko. liikenne on vähäistä samoin kuljetusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta. Laitoksen kokonaiskuljetustarve katsotaan myös pieneksi. Kuljetukset ovat lähinnä henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka ajoittuu suurimmaksi osaksi kello 6.00 22.00 väliseen aikaan. Liikenteen määrä suhteutettuna Palosaaren sillan kokonaisliikenteeseen on hakemuksen mukaan vähäinen. Ajoneuvoliikenteen määrä voimalaitokselle on keskimäärin 25 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maaperään kohdistuvat ympäristövaikutukset Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitse yhdyskunnan vesihuollon kannalta merkittäviä vedenottoalueita. Laitoksen läheisyydessä ei ole talous- tai käyttövesikaivoja. Normaalin toiminnan aikana päästöjä maaperään ei synny. Lämpökeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat raskaan polttoöljyn säiliö (1 200 m 3 ) on sijoitettu betonilaatan päälle ja sen on varustettu suoja-altaalla, johon mahtuu mahdollisessa vuototilanteessa koko säiliön tilavuus. LAITOKSEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattilan käyttötarkkailu Savukaasujen tummuutta, happipitoisuutta ja lämpötilaa valvotaan jatkuvasti tietokonepohjaisen käyttöjärjestelmän avulla. Laitteisto hälyttää mittauksille annettujen raja-arvojen ylityksistä ja muista häiriöistä käyttövalvomoon. Kaukokäyttövalvomossa on jatkuva miehitys. Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen seuranta perustuu polttoaineen kulutuksen perusteella tehtyihin laskelmiin. Laitoksen käytössä pyritään parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen ja käyttöön optimitehoalueella, jolloin myös savukaasupäästöt tuotettua energiayksikköä kohden

9 ovat pienimmät mahdolliset. Laitoksen kattiloiden vanhenemisen vaikutusten seuraamiseksi päästöjä seurataan määräajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Edellinen tarkistusmittaus on tehty vuonna 2007. Vaikutusten tarkkailu Vaasan Sähkö Oy osallistuu ilmalupavelvollisena Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailulle on olemassa suunnitelma vuosille 2007-2011. Suunnitelman mukaan jatkuvatoimisia mittauksia jatketaan ja bioindikaattoritutkimus toistetaan vuosina 2011-12 vuosien 2006-07 tutkimusta vastaavasti. Vaasan merialueiden vedenlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna kaupungin ja vesialueille päästöjä aiheuttavien teollisuuslaitosten toimesta, mutta Vaasan Sähkö Oy ei osallistu tarkkailuun. Raportointi Voimalaitoksen käytön aikainen savukaasupäästöjen laskenta perustuu polttoaineen määrän seurantaan. Voimalaitoksen polttoaineen kulutusta seurataan mittarilukemien avulla. Lisäksi säiliöiden peilaus ja inventaariotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa. Polttoaineen kulutustiedot ja varastosäiliöiden polttoainemäärä kirjataan kuukausittain ja tiedot arkistoidaan ja tallennetaan sekä sähköisesti että kirjallisesti polttoainekirjanpitoon. Polttoainekirjanpidon raportit arkistoidaan myös sähköisesti ja kirjallisesti. Laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista raportoidaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ympäristöön, raportoidaan välittömästi valvontaviranomaiselle. Voimalaitoksen savukaasujen päästöpitoisuudet lasketaan muutettuna 3 prosentin happipitoisuuteen (kuivissa savukaasuissa). Päästöjen määritystapana käytetään ainetasetta rikkidioksidin ja hiilidioksidin osalta sekä yksittäismittauksia yhdistettynä käyntiaikatarkkailun hiukkaspäästöjen ja typen oksidien osalta. Määritystapojen katsotaan olevan riittävän tarkkoja huippu- ja varalaitoksille. Muut päästöt, kuten metallit, raskasmetallit sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteet, ovat määrältään erittäin vähäisiä, eikä tarvetta niiden määrittämiselle ja vuosittaiselle seurannalle ole. Tarvittaessa ne saadaan määritettyä taseesta polttoainetietojen perusteella. Ehdotus päästötarkkailuksi Hakija esittää, että uudessa ympäristöluvassa Rosenlew höyrykattilan päästöraja-arvot säilyisivät ennallaan vähän käyvien laitosten poikkeukseen perustuen. Witermo kuumavesikattiloiden osalta esitetään, että hiukkaspäästöjen raja-arvo olisi jatkossa 100 mg/m 3 kuivista savukaasuista mitattuna. Kuumavesikattiloiden päästöjenvähennystoimet toteutetaan kansallisen päästöjenvähennyssuunnitelman puitteissa. Kattiloiden laitteiden vanhenemisen vaikutusta ja kattiloiden ominaispäästöjä seurataan jatkossa määräajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Seuraava mittaus suunnitellaan tehtäväksi vuoden 2012 aikana, Vaasan Sähkö Oy:n muiden kattilalaitosten tarkistusmittausten yhteydessä. Tarkistusmittausten aikavälin ehdotetaan olevan viisi vuotta. Mittauksiin käytetään akkreditoitua testauslaboratoriota, joka tulee esittämään mittaustulosten yhteydessä myös mittaustulosten virhearviot ja epävarmuudet voimassa olevien standardien mukaisesti.

10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan laitoksella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun eikä sitä kautta lähimpiin Natura-alueisiin tai muihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Koska laitos on jo toiminnassa eikä sen toiminta oleellisesti muutu, ei haitallisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan katsota aiheutuvan. Päästöjen vähentämiskeinona voidaan käyttää oikeaa polttoainevalintaa ja kattiloiden käytön optimointia. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksessa käytetään mahdollisimman vähärikkistä (rikkipitoisuus alle 1 %) raskasta polttoöljyä. Polttoaineen valinnassa kiinnitetään huomiota myös pieneen tuhkapitoisuuteen. Päästöjen vähentämiseksi pyritään mahdollisimman täydelliseen palamiseen, mitä seurataan jatkuvatoimisilla savukaasun happipitoisuuden, tummuuden ja lämpötilan mittauksilla. Laitosten käynnistystilanteissa vähennetään hiukkaspäästöjä lämmittämällä polttoaine ennen käynnistystä riittävän korkeaan lämpötilaan ja välttämään liian nopeita kuormituksen nostoja. Hiukkaspäästöjä vähennetään myös käyttämällä molemmissa kuumavesikattiloissa vesiemulsiopolttoa. Höyrykattilan hiukkaspäästöjä vähennetään syklonin avulla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan kattiloiden toimintahäiriö ei aiheuta riskejä ympäristölle. Lämpökeskukselle on tehty seuraavat laitoksen toimintaa ja säiliövarastoaluetta koskevat selvitykset: Rosenlew höyrykattilan vaaran arviointi, Fortum Service 24.9.2003 Witermo 1-kuumavesikattilan vaaran arviointi, Fortum Service 26.11.2003 Witermo 2-kuumavesikattilan vaaran arviointi, Fortum Service 26.11.2003 Voimalaitoksen turvallisuussuunnitelma, Kokonaissuojelu Oy 17.1.2002 Vaasan Sähkö Oy:n riskikuvamääritys ja vakuustarkastelu, Tevec Oy, 1996 ja riskikohteiden vuositarkastus 1997 Sisäinen pelastussuunnitelma, Voimalaitoksen varastoalue 1.7.2002 Selvityksissä on käsitelty mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa. Voimalaitoksen toimintaan liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden vähentämiseksi on tehty vaadittavat toimenpiteet. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Voimalaitoksen Rosenlew höyrykattila on ilmoitettu mukaan suurten polttolaitosten direktiivin (2001/80/EY) Suomessa toimeenpanevan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaiseen ns. vähän käyvien laitosten poikkeukseen, jossa laitoksen käyttö on rajoitettu 20 000 tuntiin 1.1.2008 31.12.2015 välisenä aikana, joten hakemuksen mukaan ei ole perusteltua vaatia laitokselta nykyistä tehokkaampia savukaasun puhdistuslaitteistoja. Laitoksen vaihtelevien kuormitusten, pakokaasujen lämpötilojen, savukaasuvirtojen sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Hakemuksen mukaan höyrykattila ja sen laitteistot ovat käyttöönottovuoden ja käyttötarkoituksen huomioon ottaen ympäristönsuojelulain (4 )

11 mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ko. kattilan toiminta on sitouduttu lopettamaan 23.6.2004 päivätyn sitoumusilmoituksen mukaan 31.12.2015 mennessä. Witermo kuumavesikattilat on ilmoitettu mukaan olemassa olevien suurten polttolaitosten kansalliseen päästöjenvähentämissuunnitelmaan. Suunnitelmassa rajoitetaan sen piiriin kuuluvien laitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vuosittaista kokonaismäärää tasolle, johon olisi päästy, jos laitoksiin sovellettaisiin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1017/2002, LCP-asetus) säädettyjä päästörajaarvoja. Hakemuksen mukaan kuumavesikattiloiden iän ja päästöjenvähennyssuunnitelmaan liittymisen vuoksi ei ole perusteltua vaatia laitokselta nykyistä tehokkaampia savukaasun puhdistuslaitteistoja. Kuumavesikattiloiden vaihtelevien kuormitusten sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Hakemuksen mukaan kattiloiden ja niiden laitteistojen käyttöönottovuoden ja käyttötarkoituksen huomioon ottaen ne ovat ympäristönsuojelulain (4 ) mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 24.5. - 22.6.2005 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa. Asianosaisille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Vaasan kaupunginhallituksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot. Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta pitää toiminnan olennaisena ympäristökuormituksena ilmaan päästettäviä hiukkasia ja rikkidioksidia. Voimalan käyttöaste huomioiden lautakunta ei katso tarpeelliseksi edellyttää laitoksen ympäristölupaan uusia ilmapäästöjä koskevia lupamääräyksiä, joiden noudattaminen vaatisi uusia teknisiä ratkaisuja. Höyrykattilan käyttö loppuu kymmenen vuoden kuluessa. Lupaharkinnassa tulee arvioida nuohousvesien mereen johtamisesta aiheutuva vesistökuormitus ja mahdolliset vähentämisratkaisut. Toiminnanharjoittajan tulee edelleen osallistua Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 11.7.2005 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen jättämiseen asiasta annetusta lausunnosta. Hakija ei ole antanut vastinettaan.

12 Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 25.6.2009. Tarkastuksesta laadittu Vahti-pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Vaasan Sähkö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupungissa kiinteistöllä 905-2-9-1 sijaitsevalle Palosaaren sillan voimalaitokselle tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Toiminta Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Laitoksessa on höyrykattila (Rosenlew), jonka polttoaineteho on 57 MW ja kaksi kuumavesikattilaa (Witermo), joiden yhteinen polttoaineteho on 66 MW (2 x 33 MW). Höyrykattilan savukaasut käsitellään syklonissa. Maanvaraisessa suojaaltaassa on raskasöljyn varastointiin 1 200 m 3 :n säiliö. Kevyen polttoöljyn varastointiin on laitosalueella kolme säiliötä, joiden yhteinen tilavuus on 34 m 3. (YsL 6, 41, 42, 45, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan hakemuksesta antama lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 8 ja 18, jotka koskevat nuohousvesien käsittelyä sekä ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumista. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen toiminta 1. Höyrykattilaa (Rosenlew) saa käyttää enintään 20 000 tuntia ajalla 1.1.2008-31.12.2015. 31.12.2015 jälkeen höyrykattila on poistettava käytöstä. (YsL 43, VnA 1017/2002) Ilmansuojelua koskevat määräykset 2. Höyrykattilassa (Rosenlew) poltettavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia rikkiä. (YsL 43, YsA 19, VnA 689/2006) 3. Toiminnasta ei saa aiheutua haju, pöly tai muuta ilmasta käsin ympäristöön leviävää haittaa lähialueelle. Höyrykattilan (Rosenlew) savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 59 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Polttolaitoskokonaisuuden (kuumavesikattilat, Witermo) savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 74 metriä korkean yhteisen savupiipun kautta ulkoilmaan. (YsL 4, 43, VnA 1017/2002) 4. Polttolaitoskokonaisuuden (kuumavesikattilat, Witermo) savukaasujen rikkidioksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 1 700 mg:a SO 2 /m 3 (n), 3%:n happipitoisuudessa, typenoksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 450 mg:a NO 2 :na/m 3 (n), 3%:n happipitoisuudessa. Kuumavesikattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt ilmaan eivät saa olla yli 50 mg/m 3 (n) 3%:n happipitoisuudessa.

13 Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoja. Hiukkaspitoisuudet tulee mitata käyttäen pienten voimalaitosten hiukkaspitoisuuden mittaamiseen tarkoitettua stardardia EN 13284-1. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YsL 43, YsA 19, VnA 1017/2002) Meluntorjunta 5. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että läheisillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskennallisesti ja mittausten avulla. (YsL 5, 43, 46, VNp 993/1992 ) Varastointi ja kuljetus 6. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Toiminnassa käytettävien polttoaineiden kuljetus, vastaanotto, varastointi ja muu käsittely tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviistä materiaalista olevilla suojaaltailla, jotka ovat tilavuudeltaan riittävän suuria estämään mahdollisessa vuototilanteessa vuodot maaperään. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma raskaan polttoöljyn varastosäiliön suoja-altaan tiiviyden parantamisesta sekä öljyn tankkauspaikan viemäröinnistä vuoden 2012 loppuun mennessä toteutusaikatauluineen. Suunnitelman tulee sisältää selvitys maaperän puhtauden tutkimuksista kaivutöiden yhteydessä. Polttoainesäiliöt, niiden suojarakenteet ja putkistojen kunto, on tarkistettava säännöllisesti ja tarkistuksista tulee pitää kirjaa. (YsL 7, 8, 43 ) Jätevesien käsittely 7. Laitoksen toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet tulee johtaa kaupungin viemäriin. Muiden jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon ei saa aiheuttua haittaa viemäriverkolle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteiden käytölle. (YsL 43, 47 ) 8. Märkänuohouksessa syntyviä nuohousvesi ei saa johtaa mereen. Ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on asianmukainen ympäristölupa niiden käsittelemiseen, tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mereen voidaan johtaa neutraloitu ja laimennettu elvytysrikkihappo- ja elvytyslipeä. Kaukolämpövedet ja jäähdytysvedet voidaan johtaa mereen. (YsL 43 ) Jätehuolto 9. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyneet jätteet voidaan luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi, käsittely, lastaus ja kuljetus tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, roskaantumis-

14 ta, maiseman rumentumista, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 43, 45, JäteL 3, 4, 6, 15 ) 10. Mikäli toiminnassa syntyy ongelmajätteitä, tulee ko. jätteet toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteet tulee varastoida lukittavissa tiloissa tiiviillä alustalla sisätiloissa, erillisissä konteissa tai säiliöissä asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajätteiden pakkauksiin tai säiliöihin tulee merkitä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija. Pakkaukseen tai säiliöihin tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. Pakkauksen tai säiliön tulee olla luja ja kestää painetta sekä kulutusta varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Nestemäiset ongelmajätteet tulee varastoida tiiviissä säiliöissä niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YsL 7, 8, 43, 45, JäteL 3, 4, 6, 15, JäteA 3a, 6, VNp 659/1996) 11. Jätteet voidaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kuljetettaessa ongelmajätettä tulee kuljetuksesta laatia asianmukainen siirtoasiakirja. Asiakirjaan tulee merkitä tiedot kuljetettavasta jätteestä valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. (YsL 5, 43, 45, JäteL 6, 8, 9, 19, 49, VNp 659/1996) Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YsL 4, 5, 43, 58 ) Poikkeukselliset tilanteet 13. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa ympäristölle vaarallisia aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä sähköisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisen tilanteen sattuessa on välittömästi ryhdyttävä korjaaviin toimiin sekä varmistuttava siitä, ettei tapahtuma toistu. (YsL 4, 7, 8, 43, 62 ) 14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Nämä jätteet sekä öljyiset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa näiden käsittelyyn. (YsL 4, 7, 8, 43, JL 6 ) Tarkkailu ja raportointi 15. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43, 46, YsA 19 )

15 16. Höyry- ja kuumavesikattiloiden päästöt ilmaan on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viiden vuoden välein. Savukaasuista on mitattava ainakin hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö sekä typen oksidien pitoisuus ja päästö NO 2 :na. Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla. Kummallakin tehoalueella on tehtävä vähintään kolme mittausta. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN-standardin tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Hiukkaspäästöt on kuitenkin mitattava standardin EN 131284-1 mukaisesti. Mittaustulokset on ilmoitettava sekä milligrammoina megajoulea kohti että hiukkaspitoisuutena kuutiometrissä redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaussuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten tekemistä. Mittausraportti on toimitettava valvontaviranomaiselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa raportin valmistumisesta. Mittausraportista on käytävä ilmi arvio päästömittausten epävarmuudesta. (YsL 43, 46, YsA19 ) 17. Palamisen hyvyyttä kaikissa kattiloissa on tarkkailtava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasujen happipitoisuutta, lämpötila ja tummuutta. (YsL 43, 46, YsA19 ) 18. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YsL 4, 5, 43, 46 ) 19. Mereen johdettavien prosessi- ja jäähdytysvesien määrää ja lämpökuormaa tulee tarkkailla. (YsL 43, 46 ) 20. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu (rikkipitoisuus) laitoksen tuotantomäärät ja käyntiaika toiminnassa käytetyn veden määrä tehdyt mittaukset ja niiden tulokset mittauslaitteiden kalibrointi ja huolto öljysäiliöiden ja putkistojen sekä öljyvuotohälyttimien tarkistukset toiminnassa syntyneiden prosessi- ja jäähdytysvesien määrä ja laatu toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä, hyödyntäminen ja toimituskohteet laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvien laitteiden huolto- ja tarkistustoimenpiteet, mm. polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden tarkistukset tiedot laitoksen toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä Käyttöpäiväkirja on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YsL 5, 43, 46, 83, YsA 19, JäteL 51, 52 )

16 21. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Erilliset raportit, suunnitelmat tai laskelmat voidaan toimittaa myös paperilla tai sähköpostina. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyttötunneista kattiloittain höyrykattilan (Rosenlew) todellinen käyntiaika 1.1.2008 jälkeen sekä jäljellä oleva sallittu käyntiaika (h) tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a) tiedot käytetyn polttoaineen rikkipitoisuudesta kattiloiden hiukkaspäästöt, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt NO 2 :na sekä hiilidioksidipäästöt (t/a) toiminnassa käytetyn veden määrä toiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä tiedot toiminnassa muodostuneista jätevesistä, jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden määrät, laatu sekä edelleen toimittaminen ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. ympäristönsuojeluinvestoinnit (YsL 43, 45, 46, 83, JäteL 51 ) Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan komission päätöksessä 2000/479/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt E- PRTR-rekisterin mukaiset tiedot (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri). 22. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät jälkitoimet. (YsL 28, 58, 81, 90 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vaasan Sähkö Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli hakemuksessa annettuja tietoja ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on kaavamääräysten mukaista.

17 Ympäristökeskus on lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon, että Palosaaren sillan voimalaitoksen toiminta on neuvoston direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa. Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että huippu- ja varalaitoksen käyttöaika saa olla enintään 1 500 tuntia vuodessa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Höyrykattilan (Rosenlew) käyntiaikaa koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. (lupamääräys 1) Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. Olemassa olevan polttolaitoksen, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1. päivää heinäkuuta 1987, voidaan jättää noudattamatta valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) 8:n päästöraja-arvoja, jos toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että laitosta käytetään enintään 20 000 tuntia 1. päivä tammikuuta 2008 ja 31. päivä joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan tuli ilmoittaa tästä kirjallisesti asianomaiselle ympäristölupaviranomaiselle sekä valvontaviranomaiselle viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2004. Vaasan Sähkö on toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellä mainitun ilmoituksen 29.6.2004. Tällä perusteella höyrykattilalle (Rosenlew) ei ole annettu päästöraja-arvoja. (lupamääräys 2) Laitosta on hoidettava siten, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan aiheuta hajua tai muuta haittaa ympäristössä. Määräys piippujen, joiden kautta voimalaitoksessa syntyvät savukaasut johdetaan ilmaan, korkeudesta on annettu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. (lupamääräys 3) Määräys kuumavesikattiloiden päästöistä ilmaan on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. (lupamääräys 4) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitettäväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä polttoaineista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 6) Toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn niin, ettei niistä ole haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 7)

18 Nuohousvesiä koskeva määräys on annettu läheisen vesialueen suojelemiseksi. Elvytysrikkihapon, elvytyslipeän, kaukolämpöveden tai jäähdytysveden ei katsota aiheuttavan ympäristön pilaantumista, joten ne voidaan johtaa edelleen mereen. (lupamääräys 8) Jätelain yleisten periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden vastaanottajalla on oltava asianmukaiset luvat jätteiden vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. (lupamääräys 9) Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. (lupamääräys 10) Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräys 11) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja se tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman toiminnan laajuuteen nähden kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 12) Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista. (lupamääräykset 13 ja 14) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 15) Toiminnan tarkkailusta, käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu määräykset laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission asetuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (lupamääräykset 16-20) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan määräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristöluvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaavia tietoja. (lupamääräys 21)

19 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET Tämän päätöksen saatua lainvoiman Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös N:o 127A-2036, 12.11.1990 (Diaarinumero 3139 3661 84 BII Vaa 00030 3661 84 127) sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa (jätelupa), 0800Y0425-111, 26.1.2001 raukeavat. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.9.2019 mennessä. Hakemukseen tulee liittää selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 47, 55, 56, 58, 62, 81, 83, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 6 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullista suoritteista (1387/2006) Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) Euroopan neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi, kodifioitu versio)

20 Euroopan komission päätös 2000/479/EY Euroopan epäpuhtausrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61(EY) muuttamisesta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa Maksu määräytyy ympäristölupahakemuksen vireille tulo päivämäärän mukaisesti ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan polttoaineteholtaan 50 150 MW:n suuruisen kattilalaitoksen ympäristöluvan käsittelymaksu (15-25 htp) on 5 610 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vaasan kaupungin ympäristöviranomainen Vaasan kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa VR-Yhtymä Oy, PL 488,00101 Helsinki Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Vaasan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet.