1) MIKÄ ON EU? Euroopan unioni on eurooppalaisten valtioiden taloudellinen ja poliittinen liitto. Suomi liittyi unioniin vuoden 1995 alussa. Jäsenmaat ovat suvereeneja ja itsenäisiä valtioita, mutta ne ovat luovuttaneet osan päätäntävallastaan Euroopan unionille. Lainsäädännöstä sovitaan siis yhdessä muiden EUmaiden kanssa. EU:lla on rajallisesti päätösvaltaa. Jäsenmaat päättävät edelleen paljosta itse kuten verotuksesta ja opetuksesta. Perussopimukset velvoittavat Euroopan unioni toimii oikeusvaltion periaatteilla. Euroopan unionin yhteiset säännöt on kirjattu maiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin, joita maat sitoutuvat noudattamaan. EU voi tehdä päätöksiä vain asioista, joista on sovittu perussopimuksissa. Perussopimuksilla on sovittu EU:n ja jäsenmaiden suhteista, päätöksenteosta, toimielimistä ja EU:n tavoitteista. EU:n toimielimet päättävät perussopimusten määrittelemällä tavalla. Voit lukea perussopimukset verkossa EU:n sähköisestä EUR-Lex-tietokannasta, joka on avoin kaikille. Sisämarkkinat Euroopan unioni on sisämarkkina-alue, joka kiteytyy neljään vapauteen. Niitä ovat tavaroiden, pääoman, palvelujen ja työvoiman liikkumisvapaus. EU-maan kansalaiset saavat liikkua unionissa vapaasti maasta toiseen ilman viisumia. Tavaroiden ja palvelujen myynnistä ei tarvitse maksaa rajanylitysmaksuja eikä niihin tarvitse hankkia lupia. EU-maiden kansalaiset saavat vapaasti investoida muihin jäsenmaihin. Unioni kehittää digitaalisia sisämarkkinoita, mikä tarkoittaa kaupan ja sisällön liikkumisen esteiden poistamista verkossa, mobiilidatan siirron sujuvoittamista ja verkon käytön turvallisuuden parantamista. EU arvioi, että nykyiset kansalliset esteet digitaalisessa kaupassa aiheuttavat joka vuosi yli 400 miljardin euron menetykset unionille. Schengenin sopimus avasi rajat Schengen-alue tarkoittaa maita, jotka ovat sopineet rajatarkastuksen poistamisesta maiden yhteisillä rajoilla. Matkailijan täytyy kuitenkin pyydettäessä esittää passi tai kuvallinen henkilökortti. Schengen-alueeseen kuuluu 26 eurooppalaista maata. Suomen EU-linjaus EU:n jäsenyys on poliittinen valinta, joka kytkee Suomen läntiseen arvoyhteisöön. Hallitusohjelma, 2015 Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta. Euroopan unioniin kuuluu 28 jäsenmaata. 2 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia Tanska 1981 Kreikka 1986 Espanja Portugali 1995 Itävalta Ruotsi Suomi 2004 Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekki Unkari Viro 2007 Bulgaria Romania 2013 Kroatia
Alankomaat Belgia Espanja Islanti Italia Itävalta Kreikka Latvia Liechtenstein Schengen-maat Liettua Luxemburg Malta Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Sveitsi Tanska Tšekki Unkari Viro Ahvenanmaa EU:ssa Ahvenanmaa liittyi EU:hun osana Suomen jäsenyyttä vuonna 1995. Sen asemasta neuvoteltiin lisäpöytäkirja, ns. Ahvenanmaan protokolla. Se turvaa alueen itsehallinnon ja kotiseutuoikeuteen liittyvän omistusoikeuden. Maakunnan vienti ja tuonti on EU:n veroalueen ulkopuolella, joten se voi jatkaa tax free -kauppaa muiden EU-maiden kanssa. EU:n tunnussana on Moninaisuudessaan yhtenäinen. Kuva: Kirsi Crowley Euroopan unionin tähtilippu kuvaa yhtenäisyyttä ja harmoniaa. 3
21) KUINKA EU SYNTYI? Sopimukset Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus allekirjoitus 18.4.1951 voimaantulo 23.7.1952 voimassaolo päättyi 23.7.2002 Rooman sopimukset eli EY:n ja Euratomin perustamisopimukset allekirjoitus 25.3.1957 voimaantulo 1.1.1958 Sulautumissopimus eli Brysselin sopimus allekirjoitus 8.4.1965 voimaantulo 1.7.1967 Euroopan yhtenäisasiakirja allekirjoitus 17.2.1986/28.2.1986 voimaantulo 1.7.1987 Maastrichtin sopimus eli Sopimus Euroopan unionista allekirjoitus 7.2.1992 voimaantulo 1.11.1993 Amsterdamin sopimus allekirjoitus 2.10.1997 voimaantulo 1.5.1999 Nizzan sopimus allekirjoitus 26.2.2001 voimaantulo 1.2.2003 Lissabonin sopimus allekirjoitus 13.12.2007 voimaantulo 1.12.2009 Euroopan unioni syntyi talouden ja rauhan liitoksi 1900-luvun kahden tuhoisan maailmansodan raunioille. Miljoonia eurooppalaisia kuoli ja Euroopan talous raunioitui näissä sodissa. Uuden yhteisön perustajat uskoivat, että talousyhteistyö veisi mailta sotimishalun ja ne luopuisivat asevarustelusta. Ranskalainen virkamies Jean Monnet ehdotti Ranskan ulkoministerille Robert Schumanille, että entiset sotaviholliset Ranska ja Saksa yhdistäisivät hiili- ja teräsvaransa. Asetuotannossa käytetty teräs kanavoitaisiin talousyhteistyön välineeksi. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö Schuman ehdotti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista 9. toukokuuta 1950. Ranska, Saksa, Alankomaat, Belgia, Italia ja Luxemburg perustivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön vuonna 1952. ETY ja Euratom Vuonna 1958 yhteisö laajensi yhteistyötään ison harppauksen kaupan ulkopuolelle. Jäsenmaat perustivat Rooman sopimuksella Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom). ETY:n päämääränä oli tulliliitto ja asteittain toteutettavat yhteismarkkinat, joilla työvoima voi liikkua vapaasti. Maatalouden, liikenteen ja tiettyjen talousalojen politiikat päätettiin yhtenäistää. Euratomin tehtävä oli kehittää ydinenergian rauhanomaista tutkimusta ja käyttöä. Jäsenmaat perustivat vuoden 1967 sulautumissopimuksella Euroopan yhteisön, johon EHTY, ETY ja Euratom sulautettiin. Laajentuminen ja sisämarkkinat Euroopan yhteisö laajeni nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Iso-Britannia, Irlanti, Tanska, Kreikka, Espanja ja Portugali liittyivät jäseniksi. 4
Valtiosihteeri Veli Sundbäck, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen, pääministeri Esko Aho ja ulkoministeri Heikki Haavisto allekirjoittivat Suomen EU-jäsenyyssopimuksen Korfulla 24.6.1994. Euroopan unioni, 1994 / kuva: Guyaux Jean Talouden tiivistäminen jatkui. Euroopan yhtenäisasiakirjalla vuonna 1987 päätettiin luoda jäsenmaiden kesken sisämarkkina-alue. Yhteistyö laajeni poliittiseksi vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksella. Euroopan yhteisöstä tuli Euroopan unioni. Yhteistyö ulotettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä oikeus- ja sisäasioihin. Sopimuksella perustettiin myös talous- ja rahaliitto EMU, joka etenisi kolmessa vaiheessa euron käyttöönottoon. Euroopan unioni, 1951 Suomi jäseneksi Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät jäseniksi vuoden 1995 alussa. Sen jälkeen Amsterdamin sopimus (1999), Nizzan sopimus (2003) ja Lissabonin sopimus (2009) keskittyivät uusimaan unionin toimielimiä ja päätöksentekoa, jotta EU voi vastata globaaleihin haasteisiin ja hyväksyä uusia jäsenmaita. 2000-luvulla 12 maata on liittynyt jäseneksi (katso aikajana sivulla 2). Ranskan ulkoministeri Robert Schuman allekirjoittaa Pariisin sopimuksen, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö 18.4.1951. 5
3 MITEN EU:HUN LIITYTÄÄN? EU hyväksyy jäsenekseen eurooppalaisen valtion, joka noudattaa vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita. Jäsenehtoja kutsutaan Kööpenhaminan kriteereiksi, joista EU-maiden johtajat eli Eurooppa-neuvosto päättivät Maastrichtin sopimuksella. Uusien jäsenmaiden liittymistä kutsutaan EU:n laajentumiseksi. Jäsenmaalla täytyy olla toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineessa. Maan täytyy hyväksyä koko EU-lainsäädäntö, pystyä noudattamaan sitä sekä sitoutua talous- ja rahaliitto EMUun. Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi ovat jättäytyneet rahaliiton ulkopuolelle. Eurooppa-neuvosto päättää Jäsenyyttä haetaan Eurooppa-neuvostolta. Euroopan komissio arvioi hakijan edellytykset. Ehdokasmaan edessä on pitkä neuvottelu, jossa hakijan täytyy muokata oma lainsäädäntönsä EU:n vaatimusten mukaiseksi. Kuva: Kirsi Crowley EU:sta voi erota Jäsenmaa voi erota EU:sta. Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltion pitää ilmoittaa erostaan Eurooppa-neuvostolle. EU neuvottelee jäsenvaltion kanssa eromenettelystä ja tulevista suhteista EU:hun. Ellei sopimusta saada aikaan, ero tulee voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Toistaiseksi mikään valtio ei ole eronnut unionista. Tanskalle kuuluva Grönlanti erosi unionista vuonna 1979 kansanäänestyksellä ja Färsaaret ovat jättäytyneet unionin ulkopuolelle. EU:hun pyrkivät maat Tällä hetkellä (vuonna 2015) EU:n jäsenehdokasmaita ovat Turkki, Serbia, Albania, Montenegro ja Makedonia. Turkki pyrki silloiseen Euroopan yhteisöön jo vuonna 1987. EU:n jäsenyysneuvottelut alkoivat vuonna 2005. Turkki ei ole vielä täyttänyt EU:n jäsenehtoja. 6
4 MITEN EU:SSA PÄÄTETÄÄN? Euroopan unioni 2015 - EP Paul-Henri SPAAK building: Association des Architectes du CIC: Vanden Bossche sprl, CRV s.a., CD EU:n itsenäiset jäsenvaltiot ovat luovuttaneet osan päätäntävallastaan yhteisille EU-instituutioille. Ne päättävät demokraattisesti yhdessä asioista, joilla on merkitystä koko unionin alueella. EU:N PÄÄTÖKSENTEKO VALMISTELU KOMISSIO (ETURYHMÄT JA KANSALAISET OTTAVAT KANTAA) ESITYS KOMISSIO PÄÄTÖS PARLAMENTTI JA NEUVOSTO TOIMEENPANO JÄSENVALTIOT VALVONTA KOMISSIO JA EU:N TUOMIOISTUIN EU:n päätöksentekokoneistossa on lakia säätävä, toimeenpaneva ja maiden hallituksia edustavat instituutiot. Euroopan parlamentin päämaja Brysselissä. 7
Eurooppa-neuvosto Jäsenet EU-maiden hallitusten tai valtion päämiehet Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Euroopan komission puheenjohtaja Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Euroopan unioni, 2015/kuva: Ansotte Etienne Eurooppa-neuvosto tarkoittaa EU:n huippukokousta, jossa jäsenmaiden johtajat tapaavat neljännesvuosittain. Suomen pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen ohjelman sekä EU:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan. Se myös nimeää ja valitsee Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission johtajat. Eurooppa-neuvosto tekee päätöksensä yleensä konsensuksella. Joissain tapauksessa päätös tehdään joko yksimielisesti tai määräenemmistöllä. Vain valtionjohtajat saavat äänestää. Eurooppa-neuvoston jäsenet tapaavat huippukokouksissa. Suomea edustaa pääministeri Juha Sipilä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker osallistuu myös huippukokouksiin. Euroopan unioni, 2015 / kuva: Badias Jean-François EU-PRESIDENTTI Eurooppa-neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan eli EU-presidentin 2,5 vuoden toimikausiksi. EU-presidentti valmistelee ja johtaa Eurooppa-neuvoston eli EU:n huippukokousten toimintaa. Hän edustaa Euroopan unionia valtionjohtajatason tapaamisissa. Puolan entinen pääministeri Donald Tusk on EU-presidentti eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja joulukuusta 2014. 8
Euroopan parlamentti Jäsenet Meppi = MEP = Euroopan parlamentin edustaja HALLA-AHO Jussi HAUTALA Heidi JAAKONSAARI Liisa 751 edustajaa 13 suomalaista meppiä (vaalikausi 2014-2019) JÄÄTTEENMÄKI Anneli KUMPULA-NATRI Miapetra KYLLÖNEN Merja Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia. Kansalaiset valitsevat edustajat suoralla vaalilla joka viides vuosi. Euroopan parlamentin toimipaikat ovat Strasbourgissa Ranskassa, Brysselissä Belgiassa ja Luxemburgissa. PIETIKÄINEN Sirpa RUOHONEN-LERNER Pirkko SARVAMAA Petri Meppien valta EU:n päätöksenteossa on kasvanut vuosikymmenten kuluessa perussopimusten päätöksillä. Tehtävät Euroopan parlamentti hyväksyy Euroopan komission ehdottaman EU-lainsäädännön yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. EP hyväksyy kaksi kolmasosaa EU:n laeista yhdessä neuvoston kanssa. TAKKULA Hannu TORVALDS Nils VIRKKUNEN Hanna Euroopan parlamentti voi pyytää Euroopan komissiolta esityksiä lainsäädännöksi. Se valitsee komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission. Se esittää kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle ja voi myös erottaa komission epäluottamuslauseella. Euroopan parlamentti valvoo EU:n toimielimiä. Se päättää talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa ja hyväksyy EU:n talousarvion käytön. Se päättää kansainvälisistä sopimuksista. Sen hyväksyntä tarvitaan myös VÄYRYNEN Paavo 13 suomalaista meppiä (vaalikausi 2014-2019) Euroopan unioni 2014 / Euroopan parlamentti EU:n laajentumiseen. Se keskustelee Euroopan keskuspankin kanssa rahapolitiikasta. Euroopan parlamentti tutkii kansalaisten vetoomukset ja voi aloittaa tutkinnan näiden perusteella. 9
Euroopan komissio Jäsenet 28 komissaaria, yksi joka jäsenmaasta Jyrki Katainen on Suomen komissaari vastuualueenaan kasvu-, työllisyys- ja investointiasiat. Hän on myös yksi varapuheenjohtajista. Puheenjohtaja: Jean-Claude Juncker (2014-2019) Euroopan komissio on EU:n toimeenpaneva elin. Brysselissä toimiva komissio ei aja yksittäisten valtioiden etuja vaan sen pitää olla poliittisesti riippumaton ja ajaa koko EU:n etua. Komission puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti. Se tekee päätöksensä EU-maiden johtajien esityksestä enemmistöäänestyksellä. Komissaarien lisäksi komissiossa toimii tuhansia virkamiehiä. Tehtävät Komissio tekee esitykset uudeksi lainsäädännöksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää varten. Se valvoo yhdessä EU:n tuomioistuimen kanssa, että jäsenmaat noudattavat EU:n lainsäädäntöä. Komissio hallinnoi EU:n varainkäyttöä ja vahvistaa sen raamit yhdessä neuvoston ja parlamentin kanssa. Se laatii talousarvion parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Komissio edustaa Euroopan unionin jäsenmaita kansainvälisesti. Se neuvottelee kansainvälisistä sopimuksista. EU:ta edustaa ulkosuhteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka on yksi komission varapuheenjohtajista. Euroopan unioni, 2015 / kuva: Creemers Lieven Suomen komissaari Jyrki Katainen on yksi Euroopan komission varapuheenjohtajista. Hän vastaa kasvu-, työllisyys- ja investointiasioista. 10
Euroopan unionin neuvosto Jäsenet EU-maiden ministerit Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto on EU:n tärkein päättävä elin. Neuvostossa kokoontuvat jäsenmaiden ministerit päättämään EU-laeista. Kukin jäsenmaa voi ajaa omaa etuaan. Suomessa ministerin edellytetään hankkivan valtuutuksen eduskunnalta, ennen kuin hän tekee sitovan päätöksen Suomen puolesta EU:n ministerineuvostossa. Tehtävät Neuvosto päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Se hyväksyy EU:n vuotuisen talousarvion yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Se voi tehdä EU:n puolesta sopimuksia valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Pysyvien edustajien komitea COREPER valmistelee neuvoston työtä. Sen virkamiehet kokoontuvat viikoittain. Coreperia auttavat kansallisista viranomaisista koostuvat työryhmät. Euroopan neuvostossa suurin osa päätöksistä tehdään ns. kaksinkertaisella enemmistöllä eli päätöstä pitää tukea vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat yhteensä 65 prosenttia EU:n väestöstä. Vähintään neljä neuvoston jäsentä voi estää päätöksenteon määrävähemmistöllä, jos niiden edustamien maiden yhteenlaskettu väkiluku on yli 35 prosenttia EU:n väestöstä. Jokainen jäsenmaa toimii vuorollaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana kuuden kuukauden ajan. Puheenjohtajamaan ministeri johtaa puhetta neuvoston kokouksissa ja valmistelee kokousten työjärjestyksen. Suomi on toiminut EU:n puheenjohtajana 1.7. 31.12.1999 ja 1.7. 31.12.2006. Seuraavan kerran Suomi ottaa puheenjohtajuuden vuonna 2020. Euroopan unioni, 2015 / kuva: Nygrund Madelein Jäsenmaiden ministerit tapaavat omien alojensa ministerineuvostossa, jossa maan omaa asiaa saa ajaa. Suomen ulkoministeri Timo Soini keskustelee unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa. 11
30 70 20 20 10 0 10 30 40 Barentsinmeri Barents hav 60 Reykjavik Islanti Island Na pa piir i P olc irke ln Norjanmeri Norska havet 30 Ruotsi Sverige Norja Norge Suomi Finland 1995 1995 Helsinki Helsingfors Oslo Atlantti Atlanten Tallinna Tallinn Tukholma Stockholm Venäjä Ryssland Viro Estland 2004 20 Pohjanmeri Nordsjön POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND Irlanti Irland 50 1973 Riika Riga Tanska Danmark Kööpenhamina Köpenhamn Iso-Britannia Storbritannien Liettua Litauen VENÄJÄ RYSSLAND 2004 Alankomaat Nederländerna 1973 1952 Lontoo London Berliini Berlin Amsterdam 1952 1952 LUXEMBURG 1952 Kiova Kiev Tšekki Tjeckien Praha Prag Pariisi Paris LIECHTENSTEIN Sveitsi Bern Schweiz Wien Itävalta Österrike Ukraina Slovakia Slovakien 2004 Bratislava Moldova Moldavien 2004 Unkari Budapest Ungern 1995 Chişinău 2004 Ljubljana 40 Italia Italien Portugali Portugal MONACO 1986 2004 Kroatia Kroatien 2013 2007 Belgrad Bukarest Bosnia-Hertsegovina Bosnien-Hercegovina Serbia Serbien 1952 SAN MARINO ANDORRA Romania Rumänien Zagreb Slovenia Slovenien Madrid Lissabon Sarajevo Montenegro Rooma Rom Espanja Spanien Kosovo Sofia Pristina Podgorica VATIKAANI VATIKANSTATEN 1986 Minsk Varsova Warszawa 2004 Luxemburg Ranska Frankrike Vilna Vilnius Valko-Venäjä Vitryssland Puola Polen Saksa Tyskland Bryssel Belgia Belgien 1952 2004 Itämeri Östersjön 1973 Dublin Latvia Lettland Bulgaria Bulgarien Skopje 2007 Makedonia Makedonien Albania (FYROM) Albanien Tirana 10 Kreikka Grekland 1981 Alger Rabat Välimeri Medelhavet Tunis Marokko Marocko Algeria Algeriet Tunisia Tunisien Ateena Aten Valletta Malta 2004 30 Egypti Egypten Tripoli 0 10 Libya Libyen 20 30
70 70 50 60 70 Kuva: Kirsi Crowley Euroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet Europeiska unionens medlemsstater och anslutningsår Ehdokasmaat Euroopan unionin jäseniksi Kandidatländer för medlemskap i Europeiska unionen 60 Mahdolliset ehdokasmaat Potentiella kandidatländer Euroopan unionin itäiset kumppanimaat Europeiska unionens östliga partnerländer 60 Euroopan unionin eteläiset kumppanimaat Europeiska unionens sydliga partnerländer d Euroalue Euroområdet Virallisten euromaiden ohella Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio käyttävät euroja EU:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Euro on myös laillinen maksuväline Kosovossa ja Montenegrossa. Moskova Moskva Utöver de officiella euroländerna använder också Andorra, Monaco, San Marino och Vatikanstaten euron på basis av avtal med EU. Euron är också giltig valuta i Kosovo och Montenegro. 50 Schengen-maat Schengenländerna Kazakstan 50 Azerbaidžan Azerbajdzjan Georgia Georgien Mustameri Svarta havet Tbilisi Armenia Armenien 40 Jerevan Iran Turkki Turkiet Ankara Syyria Syrien Nikosia Nicosia Kypros Cypern 2004 Libanon Beirut Irak Damaskos Damaskus Israel Tel-Aviv PALESTIINALAISALUE PALESTINSKA OMRÅDET Kairo Cairo Amman Jordania Jordanien Saudi-Arabia Saudiarabien 30 40 13
Euroopan unionin tuomioistuin Jäsenet Yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta Kahdeksan julkisasiamiestä Suomen jäsen tuomioistuimessa on Allan Rosas. Niilo Jääskinen on julkisasiamies. Heikki Kanninen on yleisen tuomioistuimen tuomari. EU:n tuomioistuin valvoo lainsäädännön noudattamista EU:ssa ja ratkaisee riitoja. Tilintarkastustuomioistuin Luxemburgissa toimiva tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU:n varoja käytetään moitteettomasti. Tehtävät Tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n rahavaroja käsittelevien tahojen tilit ja tekee tilintarkastuskertomuksen joka vuosi. Tilintarkastustuomioistuin on riippumaton elin. Siihen kuuluu yksi jäsen jokaisesta jäsenmaasta. Jäsenten toimikausi on kuusi vuotta. Jäsenmaat ehdottavat itse edustajaansa. Eurooppa-neuvosto nimittää jäsenet kuultuaan Euroopan parlamenttia. Tehtävät Tuomioistuin valvoo, että jäsenmaat noudattavat ja tulkitsevat EU:n lainsäädäntöä samalla lailla. Se voi tutkia, hoitavatko jäsenvaltiot ja instituutiot tehtävänsä. Se ratkaisee riitoja, joissa ovat mukana jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, yksityishenkilöt tai yritykset. EU:n yleinen tuomioistuin käsittelee kansalaisten ja oikeushenkilöiden kanteita. Virkamiestuomioistuin ratkaisee toimielinten ja sen henkilöstön väliset riidat. Tuomioistuimen suomalainen jäsen on Ville Itälä (vuodesta 2012). Euroopan unioni, 2013/ lähde: EC - Audiovisual Service,Shimera/ kuva: Jacquemart Jennifer EU:n tuomioistuimen päätökset ovat usein ennakkoratkaisuja jäsenmaissa, jotka joutuvat noudattamaan EU:n tuomioistuimen tulkintoja. Euroopan unionin tuomioistuimen istuntosali Kuva: Euroopan unionin tuomioistuin 14
Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankki perustettiin vuonna 1998. Sen tehtävänä on hallinnoida euroa. EKP vaikuttaa markkinoihin rahapolitiikallaan, muun muassa päätöksillään korkotasosta. Tehtävät EKP hallinnoi euroa. Se määrittelee ohjauskoron, jolla EKP lainaa rahaa pankeille. EKP valvoo hintojen vakautta eli torjuu inflaatiota määräämällä euroalueen korkotason. Se valvoo myös rahoitusjärjestelmän, muun muassa pankkien vakautta. EKP tekee yhteistyötä koko EU:n kansallisten keskuspankkien kanssa (Euroopan keskuspankkijärjestelmä EKPJ) ja erikseen euroalueen 19 maan keskuspankkien kanssa (eurojärjestelmä). Suomen Pankin rooli Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän maana yhteisen rahapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon. Sen pääjohtaja istuu Euroopan keskuspankin neuvostossa, joka määrittelee euroalueen rahapolitiikan ja korot, joilla liikepankit voivat lainata rahaa keskuspankilta. Suomen vaikutusvalta EU:ssa Eduskunnalla on merkittävä asema Suomen EU-asioissa. Suuri valiokunta käsittelee EU-asiat. Suomalaisen ministerin on haettava mandaatti eduskunnalta eli noudatettava suuren valiokunnan kantaa EU:n ministerineuvoston kokouksessa. Suuri valiokunta pyytää lausuntoja erikoisvaliokunnilta ja kuulee yhteiskunnan eri tahoja. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat käsitellään ulkoasianvaliokunnassa. Hallituksen EU-ministerivaliokunta sopii kokouksissaan Suomen toimintalinjoista kaikissa Euroopan unionin neuvoston kokouksissa. Ministerivaliokuntaa johtaa pääministeri. Pääministeri pyytää päätöksille mandaatin eduskunnan suurelta valiokunnalta. Suomen pysyvä EU-edustusto pitää huolta Suomen eduista Brysselissä. Se valmistelee Suomen hallituksen ohjeistamana EU-asioita Euroopan unionin neuvoston kokouksiin. Euroopan unioni, 2001 Yleisneuvostoon kuuluvat kaikkien EU-maiden keskuspankkien pääjohtajat. Yleisneuvosto valmistelee uusien maiden liittymisen euroalueeseen ja koordinoi EKP:n tehtäviä. ÄLÄ SOTKE Eurooppa-neuvosto = EU-maiden johtajien kokoukset Euroopan neuvosto = eurooppalainen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen edustaa Suomea EKP:n neuvostossa. EU:n neuvosto = EU-maiden ministerien kokoukset Euroopan unioni, 2012 / kuva: Ansotte Etienne 15
5 MITÄ EU-JÄSENYYS MAKSAA? Euroopan unionin kustannukset suomalaisille ja jäsenmaille on tunteita herättävä puheenaihe. Viime vuosina EU:n jäsenmaksu on vaihdellut 100 200 euron välillä jokaista suomalaista kohden. Euroopan komission mukaan vuonna 2014 Suomen nettomaksu EU:lle oli 809 miljoonaa euroa. EU:ssa puhutaan nettomaksajista ja nettosaajista. Nettomaksajia ovat ne, jotka maksavat jäsenmaksuja enemmän kuin saavat tukia ja rahoitusta EU:lta. Nettosaajat taas saavat enemmän tukia kuin maksavat jäsenmaksuja. Suomi on EU:ssa keskitason nettomaksaja. Suomi oli nettosaaja vuosina 1996, 1997 ja 2000. Vuonna 2014 Hollanti, Saksa ja Ruotsi olivat suurimmat nettomaksajat suhteessa sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään. Eniten nettotukea vuonna 2014 saivat Unkari, Liettua ja Kreikka. EU:n budjetti EU:n talousarvio eli budjetti on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteisestä bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 budjetti oli 142,1 miljardia euroa. EU:n tulot kertyvät jäsenmaiden maksamista bruttokansantuotteeseen perustuvista maksuista ja EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden tullimaksuista. EU saa tuloa myös arvonlisäpohjaan perustuvista maksuista, jotka rahoitetaan jäsenvaltioiden budjetista. Komissio tekee ehdotuksen budjetista. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto eli EU-maiden valtiovarainministerit hyväksyvät budjetin. EU-maiden nettoasemat vuonna 2014 asukasta kohden 800 600 LT HU EL 400 200 CY LU SK RO BG CZ PT PL EE SI LV MT 0 IE ES HR -200 NL SE DE DK FI AT BE FR UK IT -400 Lähde: Euroopan komissio 16
Suomi on Erasmus-opiskelijavaihdossa EU:n budjetin nettosaaja. Suomesta lähtee joka vuosi tuhansia nuoria EU:n avustuksella eurooppalaisiin yliopistoihin. Ranskalainen oikeustieteen opiskelija Yasmina Belahcen vietti vaihtovuotensa Helsingin yliopistossa. Kuva: Kirsi Crowley 17
6 MITÄ OIKEUKSIA EU-KANSALAISELLA ON? Perusoikeudet EU-kansalaisen perusoikeudet on määritelty Lissabonin sopimuksessa. Perusoikeuskirjassa ovat muun muassa ihmisoikeuksiin, vapauksiin, tasa-arvoon, yhteisvastuuseen ja lain käyttöön liittyvät oikeudet. Liikkumisvapaus EU-kansalainen voi liikkua ja oleskella vapaasti ilman viisumia kolmen kuukauden ajan jäsenmaissa sekä Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvissa Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Tämän jälkeen EU-kansalaisen pitää rekisteröityä maahan ja osoittaa voivansa rahoittaa oleskelunsa maassa. Äänestysoikeus Kansalainen saa äänestää kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa EU-maassa, jossa hän asuu vakinaisesti. Hän voi myös asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa. Kansalaisaloiteoikeus EU:n kansalaiset voivat pyytää kansalaisaloitteella Euroopan komissiota tekemään lakiesityksen. Kansalaisaloite vaatii miljoonan EU-kansalaisen tuen vähintään seitsemästä jäsenmaasta. Joka jäsenmaasta vaaditaan tietty vähimmäismäärä allekirjoittajia. Kansalaisaloite on ollut voimassa vuodesta 2012 saakka. Animalian toiminnanjohtajan sijainen Mai Kivelä tapaa Animalian kummieläintä Jenniferiä tuotantoeläinten turvakodissa Tuulispäässä. Kansalaisjärjestö vaikuttaa eläinten oikeuksien puolesta aktiivisesti EU-tasolla. Kuva: Kirsi Crowley 18
Vetoomus ja kantelu EU-kansalainen voi tehdä vetoomuksen Euroopan parlamentille EU:n toimialaan kuuluvasta asiasta, jolla on suora yhteys vetoomuksen tekijään. Asia voi koskea yleistä tai yksityistä etua. EU-kansalainen voi myös tehdä kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle hallinnollisesta epäkohdasta EU:n toimielimessä tai laitoksessa. katoamisen EU-alueen sisäisillä lennoilla. EU on määrännyt myös enimmäishinnan matkapuhelimen käytölle toisessa EU-maassa. Euroopan kuluttajakeskus opastaa kuluttajaa tämän oikeuksissa kaupanteossa EU:ssa. FIN-NET-verkosto auttaa ETA-maiden kuluttajia rahoituspalveluihin liittyvissä kiistoissa. Kuluttajan oikeudet Unioni on yhtenäistänyt kuluttajan oikeuksia, mutta työ ei ole vielä valmis, etenkään verkkokaupassa. EU velvoittaa muun muassa jäsenmaiden lentoyhtiöt korvaamaan matkustajille lennon peruuntumisen tai matkatavaroiden EU:n kansalaisaloitteella halutaan vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Aloitteet ovat saaneet aikaan keskustelua EU-instituutioissa, mutta vuoteen 2015 mennessä yksikään aloite ei ole johtanut lakimuutoksiin. Kuva: Kirsi Crowley 19
7 MITEN EURO TOIMII? Euroopan unionin yhteisvaluutta euro on käytössä 19:ssä EU:n jäsenmaassa. Suomi vaihtoi valuuttansa markan euroon ensimmäisten kahdentoista EU-maan joukossa. Käteisraha otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa. Eurooppa-neuvosto päättää jäsenmaan liittymisestä euroon komission suosituksesta. Komissio kuulee ensin parlamentin kannan. Euroon liittymisen ehtoja kutsutaan konvergenssikriteereiksi eli Maastrichtin kriteereiksi. Valtioiden pitää noudattaa Euroopan vakausja kasvusopimusta, joka määrittelee julkista taloutta koskevat yhteiset säännöt. EUROMAAN KRITEERIT inflaatio saa olla korkeintaan 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin kolmen parhaiten suoriutuvan maan keskiarvo. Budjettialijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia. Valtionvelka saa olla korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pitkän aikavälin korot saavat olla korkeintaan 2 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin kolmen parhaiten suoriutuvan maan korkojen keskiarvo. Maan pitää osallistua Euroopan valuuttakurssijärjestelmään (ERM) ja valuutan pitää pysyä vakaana kahden vuoden ajan ennen liittymistä. Maan keskuspankin pitää toimia riippumattomasti. Euron haasteet Monet euroon liittyneet maat eivät noudattaneet vaadittuja ehtoja. Useassa maassa muun muassa valtionvelka on korkeampi kuin Maastrichtin sopimus edellyttää. Euroalueen suurin haaste on ollut Kreikan talouskriisi, joka on koetellut euroalueen ja EU:n yhteistyötä. Olemassa oleva lainsäädäntö ei ole ratkaissut kriisiä. Kreikan kriisin kaltaisen tilanteen välttämiseksi EU on tiukentanut lainsäädäntöään. Sixpack-lainsäädäntö (viisi asetusta ja yksi direktiivi) antaa Euroopan komissiolle vallan valvoa jäsenmaiden taloustilannetta sekä kilpailu- ja työmarkkinapolitiikkaa. Jäsenmaa voi saada sakkoja, jos se jatkuvasti rikkoo euron ehtojen kattorajoja. Yhteisvaluutalla haluttiin vapautta Euro luotiin niin poliittisista kuin taloudellisista syistä. Yhteisvaluutalla haluttiin vahvistaa poliittista yhdentymistä. Sen tehtävä oli täydentää sisämarkkinoiden vapaata liikkumista, jotta työvoima, tavara, palvelut ja pääoma voivat liikkua vapaasti. Yhteisvaluutan haluttiin vauhdittavan kauppaa, sijoituksia ja kasvua sekä helpottavan EU-kansalaisten elämää. Euron käyttöönottoa edelsi mainoskampanja. Vuonna 1998 Albert Rocarols n piirtämä juliste kertoo, että euro luo vakaan pohjan kasvulle ja työllisyydelle. Euroopan unioni, 1998 20
EURO- MAAT Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Ranska Saksa Slovakia Slovenia Suomi Viro EU-MAAT, JOTKA EIVÄT KÄYTÄ EUROA Bulgaria Iso-Britannia Kroatia Puola Romania Ruotsi Tanska Tšekki Unkari EU:N ULKOPUOLISET MAAT JA ALUEET, JOTKA KÄYTTÄVÄT EUROA Monaco San Marino Vatikaanivaltio Andorra Montenegro Kosovo Guadeloupe Ranskan Guayana Martinique Mayotte Réunion Saint-Pierre Miquelon Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet Euroopan unioni, 2001 21
8 EU JA MAAILMA Euroopan unionin jäsenmaat vastaavat omasta ulkopolitiikastaan, mutta EU on jäsenmaille, myös Suomelle, tärkein väylä kansainväliseen vaikuttamiseen. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan YUTP:n tavoitteina on turvata yhteiset arvot, vahvistaa turvallisuutta, säilyttää rauha, edistää kansainvälistä yhteistyötä sekä lujittaa oikeusvaltiota, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa Eurooppa-neuvoston valitsema ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Hän edustaa Euroopan unionia kansainvälisissä tapaamisissa ja suhteissa ulkopuolisiin valtioihin. EU:n ulkosuhdehallinto avustaa korkeaa edustajaa. EU on kansainvälisesti merkittävä toimija. Se on maailman suurin kehitysavun antaja ja yhdessä maailmankaupan suurin toimija. Se osallistuu ahkerasti rauhanponnisteluihin ja kriisien torjuntaan. Euroopan komission vuoden 2016 humanitäärisen avun budjetti oli ennätyssuuri 1,1 miljardia euroa. Sitä suunnattiin muun muassa kriisejä pakenevien auttamiseen Syyriassa ja Irakissa, Etelä-Sudanissa, Myanmarissa ja Afganistanissa ja luonnonkatastrofien uhrien auttamiseen. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini vastaa EU:n suhteista muuhun maailmaan kuten Kuubaan, jossa hän vieraili vuonna 2015. EU pyrkii yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla konfliktinestoon ja kriisinhallintaan. EU on osallistunut rauhanturvaamiseen ja -tarkkailuun maailmalla. EU:lla ei ole vakinaista armeijaa vaan jäsenmaat lähettävät sotilaitaan tehtäviin. EU on osallistunut muun muassa tsunamin jälkeiseen jälleenrakentamiseen Indonesiassa ja merirosvouksen torjuntaan Afrikan sarven edustalla. EU:lla on pieni EUBG-taistelujoukko, johon kuuluu kaksi 1500 sotilaan vahvuista taisteluosastoa. EU-maiden ministerit voivat päättää joukkojen osallistumisesta turvallisuusoperaatioihin. Taistelujoukkoja ei ole vuoden 2015 loppuun mennessä koskaan mobilisoitu. EU harjoittaa Euroopan naapuruuspolitiikkaa itäisten ja eteläisten naapuriensa kanssa. Suomen ulkoministeriön mukaan erityisesti turvallisuusongelmat ja rajat ylittävät haasteet vaativat lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä ja EU-tason koordinointia. EU:n ulkopolitiikan viime aikojen haasteena on ollut turvapaikanhakijoiden muuttoliike maailman kriisialueilta unioniin. Yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä huolimatta jäsenmailla ei ollut yhteisiä käytäntöjä erillisten poliisivoimien ja oikeusjärjestelmien takia. EU:n rajaturvallisuusvirasto FRONTEX on valvonut Välimerellä EU:iin pyrkivää muuttoliikettä. Euroopan unioni, 2015 Euroopan unioni, 2015 / kuva: Nygrund Madeleine EU lyhyesti ISBN 978-952-281-437-1 Julkaisija: Eurooppatiedotus, Ulkoasiainministeriö Paino: Lönnberg Painot Oy 2015, Helsinki Toimitus: Kirsi Crowley Ulkoasu: Esa Ylä-Anttila Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus ET-500018-FI Kuva: Kirsi Crowley 22
EU:n rajavalvontavirasto FRONTEX pelasti vuonna 2015 tuhansia Välimerta ylittäviä pakolaisia, jotka olivat vaarallisella venematkalla kohti Eurooppaa. FRONTEXin rajavalvontatehtävästä tuli pelastusoperaatio. Ahmed Abdul Amirin seitsenlapsinen perhe ylitti meren kiikkerässä veneessä ja käveli Euroopan halki Suomeen paremman elämän toivossa. Perhettä on vainottu Irakissa vuodesta 2003. Pakolaisvirta on ollut EU:n viime aikojen suurimpia haasteita. Irakista Syyriaan, Turkkiin. Sieltä veneellä ja kävellen Suomeen. Nämä lapset ovat osa vuoden 2015 muuttoliikettä, jossa sadattuhannet turvapaikanhakijat pyrkivät yhtaikaa EU:iin. 23
Euroopan parlamentti Kannen kuva: Kirsi Crowley, kannen henkilö: Miina Penttinen, Eurooppatiedotuksen videosarjan juontaja