SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 28.5.-10.6.2009 Vuosi V u o s i n e l j ä n n e k s e t 2007 2008 2009 1. 2. 3. 4. 1. BKT:n kasvu, % 8,1 8,7 7,5 6,0 1,2-9,5 Federaation budjettiylijäämä, % BKT:sta 5,4 6,7 7,6 10,2-7,8-0,4 *) Ulkomaankauppa (tavarakauppa) viennin kasvu euroissa laskettuna, % 7 34 31 40-2 -39 tuonnin kasvu euroissa laskettuna, % 29 23 23 30 16-27 (lähde: Venäjän keskuspankki) viennin kasvu Suomeen euroissa, % 8 29 42 28-11 -42 tuonnin kasvu Suomesta euroissa, % 8 21 26 19-8 -47 (lähde: Suomen tulli) Kaikki %-muutokset vuoden takaisesta eli edellisen vuoden vastaavasta aikajaksosta. *) Vuoden 2009 1. neljänneksen alustava tieto. Valtion ulkomainen velka 31.3.2009 Yritysten ja pankkien ulkomainen velka 31.3.2009 Valtion kahden ylijäämärahaston varat 31.5.2009 Valuuttavaranto 5.6.2009 27 mrd. USD 423 mrd. USD 191 mrd. USD 410 mrd. USD Ruplan kurssi 10.6.2009 USD = 31,26 RUB EUR = 43,49 RUB Raakaöljyn hinta 9.6.2009 Urals 68,36 USD/bbl Brent 69,11 USD/bbl Talouskehitys ja talouspolitiikka Kuluttajahintojen nousu hidastui edelleen toukokuussa. Hinnat olivat 12,3 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin. Elintarvikkeiden hintojen vastaava vuosimuutos oli 12,5 %; niiden nousu on hidastunut huomattavasti huhti-toukokuussa. Osaa sosiaalisista paineista lieventänee se, että peruselintarvikekori on tänä vuonna kallistunut huomattavasti aiempaa verkkaisemmin - kori maksoi tilastolaitoksen mukaan vain 4 % enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Muiden tavaroiden kuin elintarvikkeiden kallistuminen oli edelleen kohtalaisen nopeaa ruplan heikentymisen jäljiltä, mutta palvelujen hintojen nousu hidastui selvästi. Keskuspankki on harannut ruplan vahvistumista vastaan. Rupla on vahvistunut toukokuun puolivälistä pari prosenttia dollari-euro -koriinsa nähden, ja 10.6. se oli yli 11 % vahvempi kuin heikoimmillaan helmikuun alkupäivinä. Ruplan tuntuvampaa vahvistumista estääkseen keskuspankki osti toukokuussa valuuttaa kotimaisilta valuuttamarkkinoilta noin 19 miljardin dollarin arvosta. Tämä kasvatti keskuspankin valuuttavarannon yli 400 mrd. dollariin. Rupla vahvistui toukokuussa edelleen myös 35 kauppakumppanimaan valuutoista koostuvaan valuuttakoriin nähden, ja maalis-toukokuussa se on vahvistunut lähes 7 %. Tämän ja Venäjän nopean inflaation vuoksi ruplan reaalikurssi, joka vaikuttaa Venäjän talouden joidenkin alojen hintakilpailukykyyn, oli toukokuussa enää 4 % heikompi tähän 35 maan valuuttojen koriin nähden kuin vuotta aiemmin. Moskovan kaupunki tekee lisää budjettileikkauksia, Moskovan alue ottaa luottoa. Moskovan kaupunki arvioi budjettitulojensa jäävän tänä vuonna noin 22 mrd. euroon eli noin kahteen kolmasosaan alunperin arvioidusta. Menoja karsitaan lähes 30 % alunperin suunnitellusta, 26-27 mrd. euroon. Kyseessä on jo kaupungin toinen tätä vuotta koskeva tulo- ja menoarvion pienennys. Menojen karsinta kohdistuu etenkin asuntosektorille ja investointeihin sekä myös koulutukseen, terveydenhoitoon ja turvallisuuteen ja järjestykseen. Sosiaalimenoista ei tingitä. Moskovan kaupunkia
2 ympäröivän Moskovan alueen budjettitulot ovat pienenemässä noin 6 mrd. euroon, mutta budjettimenot aiotaan pitää 6,5 mrd. eurossa. Moskovan alue on saamassa vajeen kattamiseksi luottoa federaation budjetista. Valtionpankkien osuus kasvussa. Viisi suurinta pankkia, jotka ovat kaikki valtion kontrollissa, edustavat keskuspankin toimilupa- ja tervehdyttämisosaston johtajan Mihail Suhovin mukaan 48 prosenttia pankkisektorin taseen loppusummasta. Suhovin mukaan osuus on noussut viimeisen puolen vuoden aikana 5 %-yksikköä ja nousee yli 50 prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä. Suurimmat pankit järjestäneet uudelleen viidesosan luotoistaan. Keskuspankin pankkivalvonta- ja tarkastusosaston johtajan Aleksei Simanovskin mukaan tilanne oli tämä 1.4. keskuspankin tutkimassa kahdessakymmenessä eniten luottoja antaneessa pankissa. Pankkien myöntämät luotot vähän takaisinmaksuja suuremmat tänä vuonna. Keskuspankin ensi kertaa julkaisemien uusia luottoja koskevien tietojen mukaan pankit myönsivät tammi-huhtikuussa luottoja yrityksille summan, joka vastaa noin puolta näiden luottojen kannasta vuoden alussa. Yrityksille ei kuitenkaan kokonaisuutena virrannut lisärahoitusta paljoakaan, sillä luottojen takaisinmaksut pitivät luottokannan kasvun vain muutamassa prosentissa tammi-huhtikuun aikana. Etenkin rahoituskriisin keskellä osa luottojen takaisinmaksuista on rahoitettu uusilla luotoilla. Valtion johto on viime syksystä lähtien kehottanut tämän tästä varsinkin valtion tukirahoitusta saaneita pankkeja lisäämään luotonantoaan. Keskuspankki lisää pankkien mahdollisuuksia saada yhden vuoden mittaisia tukiluottoja. Keskuspankki piti 8.6. ensimmäisen huutokaupan, jossa pankit voivat saada ruplamääräisiä vakuudettomia tukiluottoja vuoden ajaksi. Tarjolla oli runsaat 1 mrd. euroa. Kysyntää oli yli 4 mrd. eurolle, ja luottoa otettiin lähes tarjottu määrä keskimäärin 15 prosentin korolla. Tähän asti vakuudettomia luottoja on myönnetty enintään puoleksi vuodeksi. Viime lokakuusta alkaen käytetyt keskuspankin vakuudettomat luotot ovat keskeinen väline pankkien tukemiseksi rahoituskriisissä. Niitä on kelpuutettu saamaan lähes 200 pankkia, joista noin 140 on ottanut luottoa. Enimmillään keskuspankilla oli näitä vakuudettomia luottosaatavia pankeilta lähes 45 mrd. euroa helmikuussa ja tällä hetkellä niitä on noin 17 mrd. euroa. Keskuspankki aloittaa kesäkuussa myös säännölliset 3, 6 ja 12 kuukauden REPO-luottojen huutokaupat. Tähän asti REPO-luottoja on myönnetty lähes yksinomaan 1-7 päiväksi. Huutokauppoja pidetään kerran neljässä viikossa (6 ja 12 kuukauden luotot) ja kerran kahdessa viikossa (3 kuukauden luotot). Keskuspankin asettamat tämänpituisten huutokauppa-repojen korot ovat noin 10-11 %. Pankit voivat saada REPO-luottoja keskuspankin vakuudeksi kelpuuttamia velkapapereita vastaan. Presidentti Medvedev vahvisti puheessaan Pietarin talousfoorumissa 5.6., että Venäjä suunnittelee yhä kansainvälisen finanssikeskuksen perustamista Moskovaan. Medvedev peräänkuulutti myös sääntöjä finanssimarkkinoille ja rahoituslaitoksille sekä totesi, että G20:n päätökset kansainvälisten rahoituslaitosten reformista on toteutettava. Medvedev mainitsi puheessaan myös Venäjän energia-aloitteen. Foorumin aikana keskusteltiin myös mm. reservivaluutoista, öljyn roolista talouskriisin torjunnassa, pankkikriisin mahdollisesta toisesta aallosta, Venäjän antikriisiohjelmasta sekä budjettivajeesta. Leningradin alueella Pikaljovossa sementtitehtaan väki nousi kapinaan ja sulki valtatien palkkarästien vuoksi. Putin ratkaisi ongelmat 4.6. tv-kameroiden edessä pakottaen oligarkki Oleg Deripaskan allekirjoittamaan liikesopimuksia ja sanellen yritystoiminnan uudelleenorganisoinnin. Putin moitti selväsanaisesti yritysten ja alueen johtoa kyvyttömyydestä ja ahneudesta. Pikaljovosta arvellaan muodostuvan ennakkotapaus, jonka varoitetaan voivan kääntyä hallitusta vastaan - Venäjällä on 700 vastaavaa muutaman yrityksen varassa kitkuttelevaa teollisuuskaupunkia, eikä rahaa kaikkien elvyttämiseen ole. Presidentti Medvedev on tapahtuman jälkeen velvoittanut alueiden kuvernöörit henkilökohtaisesti vastaamaan siitä, että palkanmaksuongelmia ja epäjärjestystä ei muodostu. Joka kymmenes korkeakouluista valmistuva venäläinen ei löydä oman alansa töitä valmistumisen jälkeen. Tuoreiden arvioiden mukaan 100 000-150 000 korkeakouluista tänä vuonna valmistuvaa venäläistä ei löydä suoraa tietä työmarkkinoille. Ongelma on suurin Etelä- ja Luoteis-
3 Venäjällä, missä vastavalmistuneiden työttömyysprosentti on noin 13. Hallitus pohtii mahdollisuutta velvoittaa yrityksiä työllistämään vastavalmistuneita sekä lisätä jatko-opiskelupaikkoja ja siten pidentää opiskeluaikoja. Työnantajien kannalta talouskriisin myönteinen seuraus on ollut vastavalmistuneiden palkkavaatimusten alentuminen. Siinä, missä vielä viime vuonna moskovalainen vastavalmistunut saattoi pyytää yli tuhannen euron kuukausipalkkaa, pidetään nyt noin 600 euron palkkaa hyvänä aloitustasona. Teollisuus ja rakentaminen Financial Timesin maailman 500 suurimman yrityksen listalla on vain kuusi venäläisyritystä. Näistä neljä on öljy- ja kaasusektorilta (Gazprom sijalla 36, Rosneft sijalla 76, Lukoil sijalla 125 ja Surgutneftegas sijalla 173), yksi metallurgian alalta (Norilsk Nikel sijalla 430) ja yksi rahoitusalalta (Sberbank sijalla 374). Vuonna 2008 tällä listalla oli 13 venäläisyritystä. 500 suurimman eurooppalaisen yrityksen listalla on 25 venäläisyritystä. Rusnano yhteistyöhön nyt italialaisyrityksen kanssa. Nanoteknologia-alan valtionkorporaatio ryhtyy yhteishankkeeseen italialaisyritys Galileo Vacuum Systemsin kanssa. Uuden projektin tarkoituksena on rakentaa Venäjälle radiotaajuustunnistimien (RFID) tuotantokeskus. Projektin hinta on yhteensä 43 miljoonaa euroa, josta Rusnanon osuus on 21 miljoonaa. Sotshin olympiajärjestäjät kieltäytyivät valtionavusta vuosille 2009-2010. Heidän mukaansa noin 65 miljoonan euron kokoiseksi luvattu valtiontuki ei ole tarpeen, sillä olympiajärjestäjät ovat ilmoituksensa mukaan saaneet kokoon riittävän määrän sponsorituloja. Sotshin olympiakisojen toteuttajaorganisaatiolle jälleen uusi johtaja. Valtionkorporaatio Olimpstroin johtaja Kolodjazhnyin tilalle uudeksi johtajaksi on noussut entinen Baltika-panimon johtaja Taimuraz Bollojev. Bollojev nimitettiin tammikuussa Olimpstroin sijoittajasuhteista vastaavaksi varajohtajaksi ja hänen kerrotaan viime kuukausina käytännössä jo ottaneen ohjat käsiinsä. Viime vuodet Bollojev on johtanut Grantika-nimistä monialayritystään. Ennen Kolodjazhnyiä Olimpstroita johti lyhyen aikaa Transneftin entinen johtaja Semjon Vainshtok. Sberbank, Magna ja GAZ ostivat yllättäen Opelin. Kaupan myötä valtionpankki Sberbankista tuli Opelin suurin osakkeenomistaja (35 %). Opelin operationaalinen johtaminen siirtyy kuitenkin kanadalaisen Magnan (omistusosuus 20 %) käsiin. Taloudellisesti rapakunnossa oleva, oligarkki Oleg Deripaskan talouskriisissä kolhiintuneeseen bisnesimperiumiin kuuluva autonvalmistaja GAZ on ilmoittanut olevansa tässä vaiheessa "tuotantokumppani"; tällä tarkoitettaneen joidenkin GAZin hallussa olevien tuotantolinjojen muuntamista Opelin tuotantolinjoiksi. Oleg Deripaska oli talouden kuumina vuosina ostanut 18 prosentin omistusosuuden Magnasta mutta joutui luopumaan siitä viime vuoden lopulla. Kaupan kaikista yksityiskohdista ei vielä ole mukana olevien yritysten vahvistamia virallisia tietoja, mutta sen on uumoiltu mahdollisesti johtavan General Motorsin muidenkin IVY-alueen toimintojen konsolidoitumiseen nyt syntyneen paketin ympärille. Pääministeri Putin on todennut, ettei Venäjän hallitus ole suoraan osallinen uudessa yhteisyrityksessä, mutta toivoo sen kuitenkin tulevan kirjatuksi Venäjän autoteollisuuden kehittämisstrategian osaksi - toivotaanhan tämän kaupan toimivan jopa koko venäläisen autoteollisuuden modernisaation alkusysäyksenä. Tammi-huhtikuussa 2009 Opelin osuus Venäjän automyynnistä oli 3 %. Opel-kaupan on katsottu edelleen syventävän Venäjän ja Saksan entisestäänkin tiiviitä suhteita, sillä venäläisostajat ovat luvanneet kiinnittää erityistä huomiota Saksassa sijaitsevien tehtaiden työpaikkojen säilyttämiseen. Sen sijaan Britanniassa, Espanjassa, Belgiassa ja Puolassa tehtaita lienee menossa kiinni. Opelin pääkonttori jää Saksaan. Opelista kilpaili kalkkiviivoille asti myös italialainen Fiat. Nissan avasi tehtaan Pietariin. Talouskriisistä ja autoteollisuuden alhosta huolimatta japanilaisvalmistaja aloitti Pietarissa kahden mallinsa, Teanan ja X-Trailin valmistuksen. Tehtaan vuosituotantotavoitteeksi ilmoitettiin 50 000 autoa. Venäjällä valmistetaan tällä hetkellä noin kymmentä ulkomaalaista automerkkiä (Nissanin lisäksi Ford, Renault, Kia, Chery, Chevrolet, Cadillac, Hyundai, SsangYong, Fiat, BMW, Toyota ja Volkswagen) yhteensä noin 15 tuotantolinjalla. Liikenne ja logistiikka
Venäjän rautatiet tähyilee itäiseen Eurooppaan. Venäjän, Itävallan, Slovakian ja Ukrainan rautateiden edustajat ovat aloittaneet uuden rautatieyhteyden valmistelun Slovakian Kosicen ja Itävallan Wienin välille. Yhteys tulisi mahdollistamaan venäläisten standardien (raideleveys 1520 mm) mukaisen rautatieyhteyden Venäjän ja Itävallan välille, sillä vastaavat rautatieyhteydet Venäjältä Ukrainaan ja Ukrainasta Kosiceen ovat jo olemassa. Yhteys tulisi toteutuessaan nopeuttamaan Aasian ja Euroopan välisiä rahtikuljetuksia. Venäjän mukaan yhteys on mahdollista rakentaa 3-5 vuodessa. Osapuolten välillä on kuitenkin vielä suurehkoja näkemyseroja hankkeen budjetin suuruudesta ja rahoituspohjasta. Samaan aikaan Venäjän rautatiet on taloussyistä supistanut Bombardierilta Sotshin olympialaisia silmällä pitäen tekemäänsä paikallisjunatilausta 54:stä 43:een. Viestintä Telenor jatkaa oikeustaistelua New Yorkissa. Vympelcomin mikro-osakkaana olevan Farimexin haasteesta norjalaisyritys on tuomittu Venäjällä maksamaan 1,7 miljardin dollarin vahingonkorvaukset tulonmenetyksestä, jonka Vympelcomille väitetään aiheutuneen, kun Telenor esti operaattorin laajentumisen Ukrainaan neljä vuotta sitten. Telenor pyrkii todistamaan, että Farimexin taustalla on todellisuudessa Vympelcomin toinen pääosakas, Alfa Group. Seuraava oikeuskäsittely Venäjällä on siirretty syyskuun loppuun. Jutun ratkaisua pidetään merkittävänä Venäjän investointi-ilmapiirin kannalta. MegaFon suunnittelee Sinterran ostoa. Maan kolmanneksi suurin matkapuhelinoperaattori on jättänyt antimonopolivirastolle hakemuksen yhtiön koko osakekannan ostamisesta. Sinterra on useiden telekommunikaatioalan yritysten yhteenliittymä, jonka ydinbisnestä ovat kiinteän linjan palvelut yli 20 Venäjän alueella. Asiantuntijoiden mukaan Sinterran ostaminen on tarpeellinen askel MegaFonin laajakaistasuunnitelmien kehittämisen kannalta. Internetin levinneisyydessä Venäjä on edelleen kaukana Euroopan kärjestä. Markkinatutkimusyhtiö Comscoren mukaan Venäjällä on lukumääräisesti neljänneksi eniten internetkäyttäjiä Euroopassa. 31,3 miljoonaa (yli 15-vuotiasta venäläistä internetin käyttäjää) tarkoittaa kuitenkin sitä, että vain reilut 20 % venäläisistä käyttää nettiä jossain määrin säännöllisesti ja aktiivisesti. Netin tuntimääräisessä käytössä Venäjä sijoittuu eurooppalaisen listan loppupäähän, sillä internetiä käytetään keskimäärin vain 15 tuntia kuukaudessa. Eniten käyttäjiä on suurkaupungeissa, Moskovassa (61 % yli 12-vuotiaista) ja Pietarissa (53 %). Maa- ja metsätalous Venäjä, Ukraina ja Kazakstan suunnittelevat viljanvientipoolin perustamista, kertoivat kolmen maan maatalousministerit Pietarin viljafoorumissa 5.6.2009. Venäjän maatalousministeri Skrynnikin mukaan kolme maata vastaavat yhdessä 24 prosentista maailman viljanviennistä, ja osuus voisi kasvaa 30-35 prosenttiin. Kolmikon tavoitteena on parantaa asemiaan maailmanmarkkinoilla. Venäjän viljaliitto on tyytymätön tilanteeseen, jossa maat nyt kilpailevat EU:n Itä-Euroopalle varaamasta 2,7 miljoonan tonnin vientikiintiöstä. Venäjällä on tällä hetkellä 9,6 miljoonaa tonnia viljaa varastossa, ja se voisi toimittaa viljaa YK:n alaiseen Maailman ruokaohjelmaan, katsoo 1. varapääministeri Zubkov. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä voi nostaa pitkällä tähtäyksellä tuotantoa, jos se panostaa tuottavuuden lisäämiseen ja mittaviin infrastruktuuri-investointeihin. Sääntely-ympäristö Federaation antimonopolivirasto (FAS) esittää, että ulkomaalaisten yritysten investointeja luonnonvarasektoreille helpotettaisiin. Tällä hetkellä strategisten alojen lain mukaan öljy- ja kaasusektoreille investoivan ulkomaalaisen toimijan on pyydettävä investoinnilleen ennakkolupa pääministeri Putinin johtamalta komissiolta, jos sen omistusosuus venäläisestä yhtiöstä ylittäisi 10 %. FAS esittää, että rajaa nostettaisiin 15 tai jopa 20 prosenttiin. Muiden strategisten alojen kohdalla kynnys on 50 % osakkeista. Lisäksi FAS esittää, että kansainvälisten rahoituslaitosten investointeja ei tulisi hyväksyttää lainkaan komissiolla vaan nämä poistettaisiin strategisten sektoreiden lain piiristä. 4
Lukoil esittää muutosta kaivannaislakiin. Lukoilin ja Gazpromin yhteistyöyrityksen TsentrKaspNefteGazin Kaspianmeressä sijaitseva Tsentralnajan kenttä on osoittautumassa kooltaan niin suureksi, että sitä pidetään strategisena esiintymänä. Kentän öljyvarantojen arvioidaan varovastikin olevan yli 100 miljoonaa tonnia öljyä, kun strategisen esiintymän raja on 70 miljoonaa tonnia. Kaivannaislain mukaan Venäjän valtiolla on oikeus lunastaa tällainen esiintymä itselleen maksamalla tutkimuskustannukset. Lukoil esittääkin, että kaivannaislakia muutettaisiin niin, että tutkimuksen suorittaneen yrityksen oikeus esiintymän hyödyntämiseen taattaisiin. Energiaministeri Sergei Shmatkon mukaan lakiin ei ole suunnitteilla muutoksia. Ympäristö Keskisuuria ja pieniä yrityksiä edustava Delovaja Rossija -järjestö on vedonnut presidentti Medvedeviin, jotta vieläkin hyväksyntää odottavat Kioton ilmastopöytäkirjan mukaiset yhteistoteutushankkeet (Joint Implementation, JI) saataisiin viimeinkin käynnistettyä Venäjällä. Delovaja Rossija syyttää hallitusta hankkeiden hidastamisesta. Delovaja Rossijan mukaan venäläisyritykset voisivat hankkeiden toteutuessa saada jopa 1 mrd. dollarin tulot, ja projektien toteutus toisi mukanaan yli 5 mrd. dollarin arvosta ulkomaisia investointeja Venäjälle. Energia Valtion energiastrategia vuoteen 2030 vihdoin valmistumassa? Venäjän vuoteen 2030 ulottuva energiastrategia on viimein tulossa hallituksen käsittelyyn. Strategian odotettiin valmistuvan alunperin jo vuoden 2008 aikana, mutta talouskriisin takia ennusteita on jouduttu tarkistamaan. Energiaministeri Shmatkon mukaan luonnos esitellään hallitukselle kesäkuun aikana. Uudelta kaasukriisiltä vältyttiin - toistaiseksi. Ukrainan Naftogaz maksoi toukokuun kaasuvelkansa Gazpromille aikataulussa. Näin Gazprom ei joutunut toteuttamaan uhkaustaan, jonka mukaan se olisi siirtynyt vaatimaan Naftogazilta suorituksia kaasutoimituksista ennakkoon yritysten tammikuussa solmiman sopimuksen mukaisesti. Gazpromilla ongelmia maksamattomien laskujen kanssa. Kaasulaskunsa on vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana jättänyt maksamatta 7-8 % enemmän kuluttajia kuin edellisenä vuonna. Erityisesti maksuongelmia on ollut Venäjän eteläisessä federaatiopiirissä. Gazpromin hallituksen jäsen Kirill Seleznjov uhkasi jo, että Gazprom katkaisee kaasutoimitukset niiltä kuluttajilta, jotka "eivät maksa eivätkä haluakaan maksaa" kaasustaan. Kaasuntuotanto väheni edelleen toukokuussa. Energiaministeriön mukaan Gazpromin kaasuntuotanto laski toukokuussa 34 % edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna. Kysyntää kaasulle on tällä hetkellä vähän, kun Keski-Euroopan kuluttajat odottavat tiedossa olevaa kaasun hinnan laskua. Gazprom pyrkii vauhdittamaan LNG-ohjelmaansa. Gazpromin mukaan Euroopan hiipuva kaasun kysyntä on yksi syistä, joiden takia yritys nopeuttaa LNG-hankkeitaan. Selvityksiä sekä Jamalin niemimaalle että Venäjän kaukoitään kaavailtujen LNG-laitosten rakentamismahdollisuuksista kiirehditään. Venäjän ensimmäinen LNG-laitos avattiin helmikuussa 2009 Sahalin-2:lla. Gazpromin varatoimitusjohtaja Aleksander Medvedevin mukaan Gazprom tähtää 5-10 prosentin osuuteen Yhdysvaltain kaasumarkkinoista vuoteen 2020 mennessä Jamalin ja Shtokmanin suunniteltujen LNGlaitosten avulla. Gazprom pyytää yhtiökokoukseltaan oikeutta yhteensä yli 10 miljardin dollarin lainanottoon euroissa, ruplissa ja dollareissa. Lainanantajina mainitaan Vneshekonombank, Sberbank, Rosselhozbank, VTB-ryhmä sekä Gazprombank, jotka ovat kaikki valtion kontrolloimia pankkeja. Valko-Venäjän ohittavan öljyputken toisen vaiheen rakentaminen on alkanut. Unetshasta Ust- Lugaan johtava 1170 kilometrin pituinen putki valmistuu vuoden 2013 lopussa, jolloin sen kuljetuskapasiteetti on 80 milj. tonnia. Surgutnefegazin Kirishin jalostamolle rakennetaan 12 milj. tonnin haara. Ust-Lugan öljyterminaalin enemmistöosakkuuden saa valtion putkimonopoli Transneft. 5
6 Ajatus valtion öljyvarantojen reservin luomisesta etenee. Luonnonvaraministeriö on valmistellut hallitukselle esityksen, jonka mukaan hallitus voisi kaivannaislain nojalla määrätä minkä tahansa yli 30 miljoonan tonnin öljyesiintymän kuuluvaksi valtion öljyvarantojen reserviin ja samalla estää sen hyödyntämisen. Luonnoksessa ei mainita yhtään kenttää nimeltä. Aikaisemmin valtion öljyreservin luomista on esittänyt energiaministeriö. Rosneftin toimitusjohtajalta ei jatkossa vaadita pitkää öljyalan kokemusta. Valtio-omisteisen Rosneftin toimitusjohtajalta on aikaisemmin edellytetty yli 10 vuoden öljyalan työkokemusta, mutta nyt yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle vaatimuksen poistamista. Mikäli yhtiökokous hyväksyy muutoksen, voidaan Rosneftin johtoon jatkossa valita myös muilla sektoreilla ansioitunut johtaja. Esitys on myös vauhdittanut huhuja siitä, että Rosneftia vuodesta 1998 johtanut nykyinen toimitusjohtaja Bogdantshikov olisi jättämässä tehtävänsä. TNK-BP myy öljypalveluyksikkönsä Weatherford Internationalille. Weatherford saa näin haltuunsa 75 öljynporaustornia. TNK-BP:n mukaan yhtiö keskittyy ydintoimintoihinsa eli öljyntuotantoon, -jalostamiseen ja myyntiin. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä Venäjän antimonopoliviraston hyväksyntää. Ulkomaankauppa Tuontikuoppa syveni toukokuussa. Tuontia Venäjälle IVY-maiden ulkopuolelta oli Venäjän tullin mukaan toukokuussa 47 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, jos tuonnin arvo lasketaan dollareissa, ja 40 % vähemmän, jos tuonnin arvo lasketaan euroissa. Syvä pudotus ei juonnu siitä, että edellisen vuoden toukokuu olisi kuulunut tuonnin huippukuukausiin. Tuonti oli tämän vuoden toukokuussa hieman toukokuun 2006 lukemia suurempi. Tuontikuoppa syveni kuljetusvälineiden osalta (-72 % dollareissa laskettuna) samoin kuin muiden koneiden ja laitteiden osalta (-52 %). Kemian tuotteiden sekä elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuonnin pudotus vuoden takaisesta oli pienempi kuin tammi-huhtikuussa. Venäjä katkaisee 16 vuotta jatkuneet WTO-neuvottelut ja haluaa neuvotella jäsenyydestä Kazakstanin ja Valko-Venäjän kanssa muodostettavan tulliliiton puitteissa. Putin ilmoitti asiasta JevrAzES-talousjärjestön kokouksessa. Vain pari päivää aikaisemmin Pietarin talousfoorumissa EU:n kauppakomissaari Ashton ja talouskehitysministeri Nabiullina totesivat EU:n ja Venäjän pyrkivän Venäjän WTO-jäsenneuvottelujen loppuunsaattamiseen tämän vuoden loppuun mennessä. On kerrottu, että tulliliitto Valko-Venäjän kanssa voisi alkaa toimia jo vuoden 2010 alusta, Kazakstanin kanssa vuoden 2011 puolivälistä lähtien. Tulliliiton muodostamista voivat hidastaa kauppakiistat kumppanien välillä. Venäjä on kieltänyt lähes kaiken maidontuonnin Valko-Venäjältä. Muodollisena syynä on joulukuussa voimaanastuneen teknisen reglamentin noudattamatta jättäminen. Venäjä on myös syyttänyt Valko-Venäjää kilpailua vääristävästä maidontuotannon tukemisesta. On myös esitetty, että venäläistaho pyrkisi saamaan Valko-Venäjän tuotantolaitoksia omistukseensa. Venäjän ja Valko- Venäjän suhteet rakentuvat löyhän valtioliiton ympärille, mutta erimielisyyksiä esiintyy. Venäjä tukee naapuriaan halvalla energiaviennillä ja on toivonut - turhaan - Valko-Venäjän tukevan sen ulkopoliittista linjaa esim. Etelä-Ossetian ja Abhasian tunnustamisessa. Valko-Venäjä on viime aikoina pyrkinyt parantamaan länsisuhteitaan. Valko-Venäjälle maidonvienti Venäjälle on miljardin dollarin arvoinen kysymys. Venäjä tehostaa vientivalvontaa. Venäjän valtionduuma on 9.6. hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä Federaation tullilaitoksen (FTL) laatiman lakiluonnoksen, joka antaa hallitukselle oikeuden määritellä erillisille tavararyhmille rajanylityspisteet vietäessä tavara maasta. Tähän asti hallituksella on ollut tällainen oikeus vain maahantuontia koskien. FTL:n mukaan kysymys on ensisijaisesti Kiinaan suuntautuvan laittoman puunviennin torjumisesta. FTL:n varajohtajan Sergei Shohinin mukaan Suomen raja ei tässä suhteessa aiheuta huolta.