Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n. 66 /ha tukikelpoiselle maatalousmaalle ja hallinnassa oleville tukioikeuksille. Ei sadonkorjuuvelvoitetta Tuki maksetaan myös viherryttämistuen vaatimuksista vapautetuille tiloille Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen ala

Maatalousmaa ja peltoala Viherryttämistuen vaatimuksissa tarkastellaan tilan peltoalan ja maatalousmaan määrää. Jokaisen viljelijän on hyvä osata laskea oman tilansa peltoala.

Esimerkki Tila ilmoittaa tukihakemuksessaan 4 ha kauraa (peltoalaa) 4 ha säilörehunurmea (peltoalaa) 1,5 ha kesantoa (peltoalaa) 1 ha pysyvää nurmea (ei kuulu peltoalaan) Kuinka paljon on peltoalaa? 9,5 ha Entä maatalousmaata? 10,5 ha

Luomuviljelijät Luomuviljelijät voivat hakea vapautusta viherryttämisvaatimuksista Tilan on oltava Eviran luomuvalvontajärjestelmässä Vapautusta ei saa tavanomaisessa viljelyssä olevalle tilan osalle, jolla on noudatettava viherryttämisen vaatimuksia

Esimerkki Tila on C-alueella, luomutuotannossa 32 ha (ohraa 10 ha, kauraa 10 ha, ruista 12 ha) ja tavanomaisessa tuotannossa 18 ha vehnää. Tässä esimerkissä on tarkastelussa vain viljelyn monipuolistaminen. Jos tila valitsee vapautuksen, tila ei täytä viljelyn monipuolistamisen vaatimusta tavanomaisen viljelyn peltoala ylittää 10 ha ja viljelykasveja on ainoastaan yksi (vehnä 100 %). Jos tila ei valitse vapautusta, tila täyttää viljelyn monipuolistamisen vaatimuksen tilalla viljellään kahta kasvia ja pääkasvin prosenttiosuus alle 75 % (vehnää 36 %)

Viljelyn monipuolistaminen Alle 10 ha peltoalaa: vapautuu vaatimuksesta 10-30 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvi enintään 75 % peltoalasta Nurmitilat vapautuu vaatimuksesta C-alue yli 30 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvi enintään 75% Mikäli nurmea yli 75%, vapautuu vaatimuksesta

Viljelyn monipuolistaminen Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. 31.8. Tänä aikana viljelykasvien on oltava todettavissa. Huom. Nurmien kyntö

Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvät laitumet ovat jatkossa pysyviä nurmia Pysyvien laidunten siirtymäaika 2015-2016 Pysyvän nurmen määritelmä todennäköisesti muuttuu, muokkaaminen sallitaan jatkossa

Pysyvän nurmen säilyttäminen Vuonna 2014 Pysyvät laitumet vähentyneet 6,6 % Pysyvien laidunten käyttöä ei saa muuttaa ilman ennakkolupaa Vuonna 2015 Lasketaan uusi pysyvien nurmien viiteala Vuonna 2016 Pysyvien nurmien osuus tarkistetaan Pysyvän nurmen ennallistaminen otettava käyttöön, jos pysyvän nurmen osuus laskee yli 5 %

Ekologinen ala Tila, joka sijaitsee metsäisyyspoikkeusalueella, ei voi ilmoittaa ekologista alaa. C-tukialue on tällaista

Täydentävät ehdot

Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia Lakisääteiset hoitovaatimukset ovat direktiivejä ja asetuksia, jotka liittyvät ympäristöasioihin, kansanterveyteen, kasvien terveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

Täydentävien ehtojen opas ja muistilistat Uudistettu täydentävien ehtojen opas julkaistaan verkossa mavi.fi sekä evira.fi - sivustolla alkuvuodesta 2015. Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista. Muistilistat, joihin on kerätty täydentäviin ehtoihin liittyvät vaatimukset, lähetetään viljelijöille keväällä 2015.

Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien viljelijätukien ehtona: Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Uuhipalkkio Nautapalkkio Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointikorvaus Pohjoiset hehtaarituet, vain osa täydentävistä ehdoista

Muutokset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa 1/5 Valtaojien ja vesistöjen varsilla tulee olla 1 metrin levyinen piennar Aikaisemmin 60cm Kasvuston sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen, rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta. Vaatimus koskee myös nurmipeltoja. Aikaisemmin on ollut vaatimus välttää oljen polttamista

Muutokset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa 2/5 Kaukasian-, persian- ja armenianjättiputken leviäminen on estettävä huolehtimalla niiden torjunnasta maatalousmaalla. Aikaisemmin ei ole ollut vaatimusta.

Muutokset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa 3/5 Hoidetun viljelemättömän kesantopellon niittovaatimus poistuu täydentävistä ehdoista Valtioneuvoston asetukseen perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta tulee vaatimus maatalousmaan avoimena pitämisestä. Luonnonhoitopeltonurmilla, suojavyöhykenurmilla ja monimuotoisuuspelloilla on niittovaatimus ympäristökorvauksen tukiehdoissa.

Muutokset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa 4/5 Pysyvien laitumien säilyttämisvaatimus poistuu täydentävistä ehdoista vuoden 2015 jälkeen (säilyttämisvaatimus siirtyy osaksi viherryttämistukea). Uutta pysyvien laitumien hoitovaatimuksissa: Tarvittaessa pysyvän laitumen kasvuston voi uusia muokkaamalla ja kylvämällä heinä- ja nurmirehukasvien siemenillä.

Muutokset hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa 5/5 Viljelykiertovaatimus poistuu Viherryttämistukeen tulee viljelyn monipuolistamisvaatimus Maaperän tiivistymisen ehkäisemistä koskeva kohta poistuu (raskailla koneilla ajaminen märillä pelloilla)

Muutokset lakisääteisissä hoitovaatimuksissa Puhdistamolietedirektiivi poistuu Puhdistamolietteen käyttö maatalousmaalla ei kuulu enää täydentäviin ehtoihin, mutta sen käytössä on kuitenkin huomioitava nitraattiasetuksen asettamat vaatimukset. Luonto- ja lintudirektiiveistä poistuvat vaatimukset lintu- ja kasvilajien rauhoitukseen liittyvistä vaatimuksista, mutta niiden elinympäristöjä on suojeltava. Nitraattidirektiivi toimeenpannaan uudella Valtioneuvoston asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Nitraattiasetus uudistuu vuonna 2015 Valtioneuvoston asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Täydentäviä ehtoja koskevia muutoksia: Lannan varastoinnissa Rakenteellisissa vaatimuksissa Kuivalannan varastoinnissa poikkeustilanteissa Lannoitteiden käytössä Typpilannoitemäärissä Lannan ravinnepitoisuuksien määrittämisessä Kirjanpitovelvollisuudessa

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi Lannan varastointitilan tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Uudet varastointitilavaatimukset ovat liitteessä 1 Pääsääntöisesti varastointitilaa tarvitaan aiempaa enemmän - Myös tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla varastotila, joka mitoitetaan vuosittain vastaanotettavan määrän mukaan.

Varastointi aumassa Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan varastoida aumassa (vastaanottava tila). Kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisen tai hygieenisen syyn niin vaatiessa, varastoida aumassa. Varastointi aumassa on kielletty 1.11. 31.1. Aumavarastoinnista tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi: Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuivaainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla neljä viikkoa levitystä odottamassa.

Rakenteelliset vaatimukset Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uudet lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi.

Lannoitteiden käyttö 1/2 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty 1.11. - 31.3. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.

Lannoitteiden käyttö 2/2 1)Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. 2) Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata 24 tunnin kuluessa levityksestä. 3) Sellaisilla peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on 15 % tai enemmän lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty. 4) Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä 30 100 m vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

Typpilannoitemäärät Tuotantoeläinten lannassa, eläinten laiduntaessa syntyvä lanta mukaan lukien, ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Pelto- ja puutarhakasvien viljelyä koskevat lisäksi liukoisen typen enimmäislannoitusmäärät. Syksyllä 1.9. alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

Ravinnepitoisuuksien määrittäminen Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin ja tai liitteessä 2 esitettyjen ohjearvojen keskiarvon perusteella.

Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvollisuus Kirjanpidon tulee sisältää tiedot: 1) Peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä; 2) satotasoista ja 3) ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle.

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Rakennelmien sijoittamista, 1 liitteen mukaisia vähimmäistilavuuksia ja varastointitilojen kattamista koskevia säännöksiä sovelletaan 1.4.2015 jälkeen vireille tuleviin uusiin rakentamishankkeisiin.

Valvonta Asetuksen noudattamisen valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain 18 luvussa ja rangaistuksista ympäristönsuojelulain 224 ja 225 :ssä. Kunnan maaseutuelinkeino- ja ympäristöviranomaisen tulee antaa alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot asetuksen rikkomisesta sekä asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja nitraattidirektiivin edellyttämien raporttien laatimiseksi.

Luonnonhaittakorvaus ->LHK

Luonnonhaittakorvaus (LHK) Kolmijakoinen rakenne Osarahoitteinen LHK -> maksu korvauskelpoiselle alalle, osarahoitus 42 % Kansallinen lisäosa -> maksetaan edellisen lisänä kaikille Kansallisesti rahoitettu kotieläintilan korvaus -> kotieläintiloille Tukialue Osarahoitus Kans. lisäosa Kans. kotiel. Yhteensä Kasvi/kotieläintila AB-alue 92 125 60 217/277 /ha C-alue 117 125 60 242/302 /ha

Luonnonhaittakorvaus (LHK) Yhteiset säännöt (LHK, LHK-lisät) 1-vuotinen korvaus (aiemmin 5-v. sitoumus) Täydentävät ehdot ja aktiiviviljelijä Tukialuejako uudistuu A, B, C -> AB ja C LHK maksetaan myös pysyville nurmille (pysyvät laitumet) Yläikäraja poistuu Ei sadonkorjuu velvoitetta Minimiala 5 ha tai saaristossa sijaitsevia lohkoja 3 ha

Luonnonhaittakorvaus (LHK) Yhteiset säännöt (LHK, LHK-lisät) Degressio, eli tukitason aleneminen, tilakoon kasvaessa Maksuala Korvaustaso täydestä 5 150 100 % 150 300 90 % 300 ylittävältä osalta 80 % Kesantorajoite: Vuodesta 2015 alkaen: Kesannot + LHP-nurmet enintään 25 % Kesannon vastapainona täytyy olla viljelykasveja, myös monimuotoisuuspellot ja viherlannoitusnurmi lasketaan viljelykasveiksi

Luonnonhaittakorvaus (LHK) Kansallinen lisäosa Samat säännöt kuin osarahoitteisella Kaikille LHK-hakijoille Kotieläinkorotus Samat säännöt kuin osarahoitteisella Eläintiheysraja 0,35 ey/ha Hakuvuoden eläimet ja korvauskelpoinen peltopinta-ala= lopullinen maksu seuraavan kalenterivuoden puolella Hevoset lasketaan eläintiheyteen Tuotantotauoilla ei ole merkitystä

Kansalliset pinta-alatuet Pohjoinen hehtaarituki tukiyksikkökerroin 0,65 C1-C4 avomaanvihannekset 535 /ha Yleinen hehtaarituki, ei kerrointa C3 viljelyksessä olevat kasvit 30 /ha C4 viljelyksessä olevat kasvit 70 /ha Nuorten viljelijöiden tuki, ei kerrointa Koko C-alue Viljelyksessä olevat kasvit 36 /ha

Tausta Kasvulohkojen piirtäminen EU-asetusten mukaan viljelylohkot on pystyttävä luotettavasti tunnistamaan ja paikantamaan Tilintarkastustuomioistuimen havainnot siitä, että hakemuksiin ei sisälly riittävää tietoa kasvulohkojen paikantamiseen Vuonna 2014 yhteiskäyttölohkoista oli palautettava karttapiirros paperisena

Kasvulohkojen piirtäminen Kasvulohkojen määriä (perustuu vuoden 2014 tietoihin) Noin 87 % peruslohkoista vain yksi kasvulohko -> ei piirretä Loput 13 % piirretään. Näistä 10 % peruslohkoista 2 kasvulohkoa 2 % peruslohkoista 3 kasvulohkoa 1 % peruslohkoista kasvulohkoja on 4 tai enemmän Noin 73 % tiloista sellaisia, että vähintään yksi sellainen peruslohko, jolla on enemmän kuin yksi kasvulohko

Kasvulohkojen piirtäminen Periaatteita Kasvulohkon pinta-ala muodostuu piirroksen kautta -Sähköisessä ja paperihaussa sama periaate Paperilla hakeville kunnassa olisi hyvä olla avustajia, jotka rohkaisevat ja auttavat sähköisen hakemuksen tekemisessä -Tärkeää, että hakemus tulee Vipun kautta Yhteiskäyttöisten lohkojen ilmoittaminen ei jatkossa mahdollista kahdella eri hakemuksella

Periaatteita Kasvulohkojen piirtäminen Vipu-palvelussa ja tukisovelluksessa piirtäessä kasvulohkon rajoja Ei ole mahdollista ylittää peruslohkon rajaa (kasvulohkoa ei voi vahingossa piirtää peruslohkoa suuremmaksi) Ei voi piirtää kasvulohkoja päällekkäin

Kasvulohkojen piirtäminen Sähköinen haku Prosessi pääpiirteissään 1)Ensin peruslohkon rajat kuntoon (rajakorjaukset, yhdistämiset, jakamiset) 2)Päätukihaussa lohkotietojen esitäyttövalinta (a. esitäyttö edellisen vuoden tiedoilla, b. esitäyttö vsohjelmiston tiedoilla, c. ei esitäyttöä) 3)Peruslohkot, joilla on useampi kasvulohko, sovellus pyytää jakamaan kartalla kasvulohkoiksi = piirtäminen 4)Kasvitietojen ilmoittaminen 5)Tuenhakeminen, sitoumusasiat

Paperinen haku Kasvulohkojen piirtäminen Hakija ilmoittaa kasvulohkon arviopinta-alan kasvulohkolomakkeella 102B JA piirtää paperikartalle kasvulohkojen rajat Maamerkkien hyväksikäyttö Tärkeää merkitä kartalle kasvulohkon tunniste A, B, C, Kunnassa kasvulohkot piirretään paperikartan mukaisesti Tukisovellukseen Muodostuu viralliset kasvulohkojen pinta-alat, jotka ovat valvonnan ja maksamisen perustana Tarvittaessa pinta-alan kuuleminen