Omais- ja perhehoidon lakimuutosten vaikutusten arviointi Laskelma lyhyesti Laskelmien muotoilussa otettiin huomioon Kuntaliiton ja STM:n laatusuositus ikääntyneiden palveluista (omaishoidon kattavuudelle annettu suositus), Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, Kelan ennuste vammaisetuuden saajista, uudistuksen kustannusvaikutusten selvittämiseksi tehdyn kuntakyselyn tulokset ja Tilastokeskuksen väestöennuste. Laskelma sisältää arviot kahdesta vaihtoehdosta: 1. Lainsäädännön uudistuksia ei tehdä (peruslaskelma) 2. Lakiuudistukset toteutetaan, jolloin omaishoidon ja perhehoidon kattavuus nousee (skenaariolaskelma) Kunnan palvelumenoissa arvioitu säästö syntyy peruslaskelman ja skenaarion välisestä erotuksesta. Laskelmassa on valittu aina maltillinen arvio vaikutuksista. Siksi mm. kuntien viranhaltioiden kuntakyselyssä antamia arvioita lakiuudistusten vaikutuksista omaishoidon hoitoajan pidentymiseen tehostetun tuen johdosta on maltillistettu. Säästöä laskettaessa on verrattu omaishoidon ja perhehoidon kustannuksia niille oletettujen vaihtoehtoisten palvelumuotojen käyttökustannuksiin. Omaishoidon laskelmassa on huomioitu vain sopimusomaishoidolla saavutettava säästö. Nk. epävirallinen omaishoito on mukana laskelmassa vain siltä osin, kuin lakimuutosten arvioidaan lykkäävän sopimusomaishoidon alkua. Laskelmassa ei ole mukana vaihtoehtoisten palvelumuotojen investointikustannuksia. Tietolähteet ja oletukset Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet 2013 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuosituksessa on hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioon yhteiskunnan muutokset. Omaishoidon tuen kattavuustavoitteeksi on asetettu 6-7 % yli 75-vuotiaista vuonna 2017. Koko maassa toteutunut kattavuus on ollut 4,5 % vuosina 2012 2014 (Sotkanet). Kattavuudessa on kuntakohtaista vaihtelua. Peruslaskelmassa nykyinen kattavuus on säilytetty. Skenaariossa omaishoidon kattavuudeksi vuonna 2020 arvioidaan 5 % yli 75-vuotiaassa väestössä. Pääosin omaishoidossa hoidettavat ovat myös Kelan vammaisetuuksien saajia (alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki tai eläkettä saavan hoitotuki). Oulun kaupungin rekisteritietoihin perustuen vuonna 2013 omaishoidon tukea saaneista 95 % sai myös Kelan vammaisetuutta. Käsillä olevassa laskelmassa potentiaalisten omaishoidon kriteerit täyttävien henkilöiden määrän kehitystä on arvioitu Kelan aktuaariosaston vammaisetuuksien saajien määrästä tekemän ennusteen pohjalta. Vuonna 2020 ennustetaan eläkettä saavan hoitotukeen 265 000 saajaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen 10 000 saajaa ja alle 16-vuotiaan vammaistukeen 36 000 saajaa. Vammaisetuuksissa kasvu saajien määrässä tulee lähes kokonaan eläkettä saavan hoitotuen saajien lisääntymisestä. Ei ole olemassa rekisteritietoa siitä kuinka moni Kelan vammaisetuuksia saavista on omaishoidon tuen piirissä. Paras rekistereihin pohjautuva tieto löytyy Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Tilastokeskus
selvitti omaishoitoa kehittävää työryhmää varten, mikä oli omaishoidon kattavuus Kelan vammaisetuuksia saavien keskuudessa vuonna 2010 ja tuota kattavuutta on käytetty määräennusteissa. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä kuvaa hoidon tarpeessa olevaa väestöä. Omaishoidon tukea saavien suhde vammaisetuuksia saaviin oli vuonna 2014 15,5 prosenttia. Peruslaskelmassa on säilytetty tämä taso, mutta skenaariolaskelmassa omaishoitoa saavien suhde vammaisetuuksia saaviin nousee 16,7 prosenttiin. Laskelmassa peruslaskelman mukaista tilannetta verrataan skenaariossa esitettyyn omaishoidon tuen kattavuuden kasvuun. Laskelmassa on arvioitu, mitkä olisivat omaishoidolle vaihtoehtoisten hoitomuotojen kustannukset. Omaishoitoa korvaava hoitomuoto on valittu suositusten mukaisesti kotihoitopainotteisesti seuraavasti: Eläkettä saavat; 50 % kotihoito, 40 % tehostettu palveluasuminen ja 10 % perhehoito. 16 vuotta täyttäneet; 50 % kotihoito, 40 % tehostettu palveluasuminen ja 10 % perhehoito. Alle 16-vuotiaat; 90 % päivätoiminta, joka vastaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa (arkipäivisin) ja 10 % perhehoito. Pitkäaikaisesti sairaiden tai vammaisten henkilöiden sairastamat sairaudet ovat tavallisesti eteneviä ja hoidon tarve näin ollen muuttuva. Omaishoidontuen saajien määrän muutosta selvitettäessä tulee ottaa huomioon sekä olemassa olevat hoitosopimukset että hoitajien vaihtuvuus. Sotkanet tilastoi vuoden aikana voimassa olleita omaishoitosopimuksia. Tilanteen jatkuvaa muutosta kuvaa hyvin Kelan tekemien vammaisetuuspäätösten suuri määrä. Kelan vammaisetuudet ovat kolmeportaisia, joten ne reagoivat hoidon tarpeen muutoksiin varsin nopeasti. Kela teki 12 kuukauden aikana vammaisetuuksia saaville n. 118 000 myöntöratkaisua. Myös omaishoidon tuki on tavallisesti kunnissa kaksi tai kolmiportainen etuus. Laskelmassa on tehty oletus, että 15 % omaishoitajien kokonaismäärästä lopettaa omaishoidon vuoden aikana. Oletus perustuu Oulun rekisteriaineistoa vastaavaan hoitajien vaihtuvuuteen. Jotta omaishoitajien kokonaismäärä pysyy muuttumattomana, tarvitaan siis jatkuvasti uusia hoitajia korvaamaan lopettaneet hoitosuhteet. Nettolisäystä hoitajien määrään syntyy vasta, kun uusien hoitajien määrä on poistumaa suurempi. Oletettavasti Suomessa on omaistaan hoitavia, jotka eivät kuulu sopimusomaishoidon piiriin, vaikka täyttävät sopimusomaishoidon kriteerit. Tilastokeskus on tehnyt väestöotokseen perustuvan HYPAtutkimuksen THL:n toimeksiantona vuosina 2009 ja 2013. Sen perusteella on arvioitu omaishoivan sitovuutta ja näiden lukujen nojalla omaishoitotyöryhmä päätyi arvioimaan, että kaikkiaan 60 000:lla sitovaa ja vaativaa hoitoa ja huolenpitoa antavalla omaisella tai läheisellä omaishoidon tuen saantiedellytykset täyttyisivät, mutta heistä noin 20 000:lla ei ollut kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta vuonna 2013. Lakiuudistuksella pyritään parantamaan omaishoitajan saamaa tukea, lisäämään vapaapäivien määrää ja tätä kautta vähentämään hoitotyön kuormittavuutta ja lisäämään hoitajan jaksamista. Tutkimustiedon mukaan on oletettavissa, että saadulla tuella on vaikutusta omaishoitosuhteen kestoon. Omaishoitajan väsyminen kaksinkertaistaa tutkimustiedon mukaan hoidettavan riskin joutua laitoshoitoon. Erityisesti muistisairauksien yhteydessä esiintyvien käytösoireiden on todettu kuormittavan hoitajaa ja heikentävän omaishoitajien itse arvioitua terveyttä. (Okamoto ym. 2007; Carretero ym. 2007; Cho ym. 2009 Son ym. 2007). Tärkeimmäksi kuormitusta helpottavaksi tekijäksi on havaittu riittävien tukipalvelujen saaminen. Vaikuttaviksi on havaittu jo varsin kevyet tukitoimet. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi muistisairaiden
päiväkeskustoiminnan vaikuttavuudesta hoitajan kuormittumiseen (Gaugler ym. 2003; Mossello ym. 2008). Käsillä olevassa laskelmassa on arvioitu, että omaishoitajan tehostetun tukemisen ansiosta 7 % hoitajista vuosittain jatkaa hoitoa 7,5 kk pitempään. Kuntakyselyssä kunnat arvioivat pidempään jatkavien hoitajien määräksi 17 %:ksi, mutta laskelmassa ei huomioitu kuntien tekemää arviota kokonaisuudessaan. Pidennyksen vaikutus hoitojakson pituuteen on kuntien arvion keskiarvo 7,5 kuukautta. Uutena tukimuotona käyttöön tulee vapaapäiväoikeuden ulottaminen myös muihin kuin sopimusomaishoitajiin. Laskelmassa arvioidaan, että osa vapaapäiväoikeutta käyttävistä tulee siirtymään sopimusomaishoidon piiriin hoitotilanteen muuttuessa. Laskelmassa arvioidaan, että uusista sopimusomaishoitajista kolmannes (35 %) tulee etuuden piiriin tästä ryhmästä. Heidän saamansa lisätuen oletetaan siirtävän sopimusomaishoidon alkamista keskimäärin vuodella eteenpäin. MÄÄRÄENNUSTEET OMAISHOITO Omaishoidon peruslaskelma lukumääräarviot 0-17 vuotiaat: Toteutuneessa vuosikasvussa vaihtelua. Kela ei ennusta lasten vammaistuen saajien määrässä muutosta. -> Ennusteessa leikattu 2014 vuosikasvua maltillisempaan suuntaan, 219 uutta hoitajaa/vuosi. 18-64 vuotiaat: Toteutunut vaihtelee todella paljon. Hoitajien määrä vähentynyt vuosina 2012 ja 2013. -> Ennusteessa vuoden 2014 taso jäädytetty. 65-74 vuotiaat: Toteutuneessa paljon vaihtelua vuosittain. -> Ennusteessa käytetty vuosien 2008-2014 keskiarvokasvua. 75+ vuotiaat: Suurin havaittu vaihtelu. -> Ennusteessa käytetty 2014 kasvua. Omaishoidon skenaario, jossa vuoden 2015 kasvu peruslaskelman mukainen 75+ ikäryhmässä omaishoidon kattavuus 5 % saavutetaan vuonna 2020 (suositus olisi 6-7 %). 0-17 vuotiaat: Käytetty keskiarvokasvua 2016-. 18-64 vuotiaat: Ennusteessa vuonna 2016 kasvua 30. 2017 kasvu nollaan, kasvu siirtyy kokonaan lakiuudistuksen myötä sosiaalihuoltolain mukaisiin vapaapäiviin. 65-74 vuotiaat: 2015 keskiarvokasvu 228 hlöä. 2016 eteenpäin kasvua 200 hlöä, koska osa kanavoituu sosiaalihuoltolain mukaisiin vapaapäiviin. 75+ vuotiaat: 2015 kasvua 312 hlöä asteittain nousee siten, että 2020 saavutetaan 5 % kattavuus.
Omaishoidon hoitokuukausien lukumäärä Korvaavan hoidon säästö laskettu siten, että vuosittaiset hoitokuukaudet ovat 85 % koko vuoden hoitokuukausista. Perustuu Oulun omaishoidon rekisteritietoihin. Omaishoidossa niiden hoitajien osuus, jotka eivät hoida koko vuotta on 34 % vuoden aikana omaishoidon tukea saaneista. Palvelutarpeen siirtymisen oletus (vaikutukset huomioitu täysimääräisinä 2017 alkaen, 2016 vuolet vaikutuksesta huomioitu) Kuntakyselyn mukaisesti oletetaan, että sosiaalihuoltolain mukaiset vapaapäivät lisääntyvät vuodesta 2016 lähtien ja näillä hoitajilla omaishoidon tuen saaminen siirtyy keskimäärin vuodella eteenpäin. Määrässä on arvioitu, että vuosittain tarvittavista uusista hoitajista (=lopettavien korvaajat + nettolisäys) 35 % tulee sopimusomaishoitajiksi SHL:n mukaisten vapaiden kautta. Lisäksi oletetaan, että hallitusohjelmassa kirjattu lisääntynyt tuki omaishoitajille siirtää 7 %:lla sopimuksen tehneistä hoitajista hoidettavan palvelujen tarvetta 7,5 kuukautta (kuntakyselyn perusteella arvioitu hoitokuukausien lisääntyminen, mutta vaikutuksen kattavuus oletettu kuntakysely 17 % matalammaksi 7 %:tiin). PERHEHOITO Perhehoidon peruslaskelma Ennuste, jossa uusien kotien määrä on 2012 2014 keskiarvo eli 22 vuodessa ja hoidettavien määrä/koti pysyy samana. Perhehoidon skenaario Ennuste, jossa vuosittain uusien kotien määrä asteittain nousee ja hoidettavien määrä/koti asteittain nousee. 2015 kotien määrän kasvu peruslaskelman tasoa. 2016 alkaen kotien määrä kasvaa noin 20/vuosi. Hoidettavien määrä/koti nousee vuoden 2014 tasosta 1,9 asteittain 2,7:ään vuonna 2020. Perhehoidon hoitokuukausien lukumäärä Perhehoidossa esitetyt luvut ovat vuoden vaihteen tilannetta kuvaavat, joten niissä ei oteta huomioon hoitajien vaihtuvuutta vuoden aikana. Tilastointitapa on eri kuin omaishoidossa. Perhehoitoa korvaaviksi hoitomuodoiksi on laskettu 90 %:lla tehostettu palveluasuminen ja 10 %:lla tehostettu kotihoito.
LASKELMAT Laskelmissa palvelun hintoina on käytetty THL:n julkaisemia yksikkökustannuksia tai kuusikkokuntien vastaavia tietoja. Yksikkökustannukset ovat pääsääntöisesti bruttokustannuksia eli niihin on sisällytetty asiakkaiden maksuosuus. Kustannukset ovat julkisen sektorin tuottamien palveluiden yksikkökustannuksia, ja näitä yksikkökustannuksia suositellaan ensisijaisesti käytettävän taloudellisissa arvioinneissa. Yksikkökustannukset on laskettu valtakunnan tasolla, eikä niitä voi käyttää alueellisissa vertailuissa tai silloin, kun kustannuksia analysoidaan yksittäisen organisaation näkökulmasta. Hinnat ovat pääosin 2013 hintatason mukaisia. Hinnat /vuosi: Sosiaalihuoltolain mukaisen vapaapäivän hinta 118 /kk Omaishoidon tuki (sis. palkkion ja palvelut) 13 300 Lapsien päivätoiminta 72 /vrk (arkipäivisin) 18720 Perhehoito 56 /vrk 20440 Säännöllinen kotihoito (2 vrk käyntiä) 27000 Tehostettu kotihoito (4 vrk käyntiä) 54000 Tehostettu palveluasuminen 51500