OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET (alle 65-vuotiaat) ALKAEN

Transkriptio

1 KIIMINGIN KUNTA Stl , Liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET (alle 65-vuotiaat) ALKAEN Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perusja erityispalveluineen. Omaishoidon tuen tavoitteena on välttää vanhuksen, vammaisen tai sairaan joutuminen laitoshoitoon. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat sosiaalihuollon palvelut kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, myös muita tukimuotoja voidaan hyödyntää. Sopimus omaishoidon tuesta laaditaan toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Omaishoidon tuen myöntäminen on kuitenkin kunnan harkinnanvaraista toimintaa, joka myönnetään määrärahojen puitteissa. Omaishoidontukea voidaan myöntää, mikäli henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Lisäedellytyksenä on, että tämä hoito tai muu huolenpito on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla hoidosta hänen hyväksymänsä omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. Hoitajaksi voidaan ottaa vain täysi-ikäinen henkilö, joka kuntonsa ja terveydentilansa puolesta kykenee huolehtimaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovituista hoidettavan tarpeista. Em. koskee myös omaishoitajan sijaista. Omaishoidon tukea ei makseta sellaisen henkilön osalta, joka saa tapaturma- tai liikennevakuutuksesta hoitotukea tai kodinhoitokustannusten korvausta. Tarvittaessa hoitajan toimintakykyä arvioidaan RAVA-toimintakykymittarilla ja omaishoidon tuesta päättävä voi edellyttää hakijaa tarvittaessa toimittamaan asiantuntijan lausunnon siitä, että on kykenevä toimimaan kyseisen asiakkaan hoitajana. Hoidettavan kodin on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan oltava hoidolle sopiva. Kokonaisuutena ottaen omaishoidon tuen on oltava hoidettavan edun mukaista. Hoito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona mikäli omaishoito on muuten tarkoituksenmukainen hoitomuoto. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi hoitajan ja hoidettavan asuessa lähellä toisiaan ja omaishoito on tarkoituksenmukaista järjestää hoitajan kotona, jotta hoitaja voi antamansa omaishoidon ohella huolehtia omien pienten lastensa hoidosta. Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitoisuusarviointi tehdään kotikäynnin perusteella, arvioinnin tukena käytetään mm Rava toimintakykymittaria. Tarvittaessa

2 2 käytetään myös dementia- ja/tai mielialatestejä. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Pääasiassa esim. siivouksessa, ruoan valmistuksessa ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa tarvittava apu ei vielä oikeuta omaishoidon tukeen. Päätös omaishoidon tuesta annetaan hoidettavalle. Jos hoitajalle järjestetään omaishoitoa tukevia sosiaalipalveluja, myös hänelle annetaan palveluista päätös. Asiakas siirtyy vanhustyön puolelle sitä seuraavan vuoden alusta, jona hän täyttää 65 vuotta. Omaishoidontuessa on käytössä jatkuva hakumenettely. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain Kiimingissä asuville, kiiminkiläisille henkilöille. Omaishoidontukea myönnetään pääsääntöisesti hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy omaishoitolain mukaan kuukauden kuluttua. Hoitopalkkion maksaminen hoitajasta johtuvissa äkillisissä keskeytyksissä (esim. sairausloma), keskeytyy 5 vrk:n jälkeen keskeytyksestä. Hoidon keskeytyessä muusta hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen päättyy heti keskeytyksen alkaessa. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan mikäli hoitosuhteessa tapahtuu muutoksia esim. hoidettava joutuu sairaalaan. Jos hoidettava on sovitusti (hoito- ja palvelusuunnitelma) intervallihoidossa siten, että hoitojaksot ja kotonaolo vaihtelevat säännöllisesti, ei hoitopalkkion maksamien keskeydy. Jos hoitojakso jostain syystä pitenee suunnitellusta, hoitopalkkio pienenee ylimenevien päivien osalta. Myöskään laissa säädettyjen omaishoitajalle järjestettävien vapaiden pitäminen ei keskeytä hoitopalkkion maksamista. Tuen maksaminen ei keskeydy ajalta, jolloin hoidettava on ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa. Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kunnan välillä sopimus, joka on ns. toimeksiantosopimus, jolloin hoitajalla ei ole työehtosopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika- ym. etuuksia. Hoitaja ei ole työsopimuslain (320/70) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai huoltajaan. Kunta on velvollinen järjestämään omaishoitajille tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukaisen vakuutuksen eli niin kutsutun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Omaishoidontuki maksetaan hoitajalle. Tuki on veronalaista tuloa, josta kunta on velvollinen suorittamaan ennakkopidätyksen ja eläkevakuutusmaksut muttei sosiaaliturvamaksua (KHO:n päätös n:o 561). Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain hoitopalkkion alimman määrän. Muutoin kunta voi itse määritellä korvauksen suuruuden. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä alinta määrää pienemmäksi silloin, kun hoidon sitovuus tai hoidon tarve on vähäistä tai tilapäistä tai siihen on 2

3 3 hoitajan esittämä erityinen syy. Pääsääntöisesti alinta palkkiota ei saa pienentää. Omaishoidon palkkiosta ei peritä asiakasmaksua. Muista palveluista peritään hoidettavalta asiakasmaksulain mukaiset sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. OMAISHOIDON VAPAAT Omaishoitajan lakisääteinen vapaa Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja samalla pyrkiä varmistamaan, että hoidon laatu säilyy moitteettomana. Omaishoidontuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hoidettavan asiakkaan täytyy kuulua sitovuudeltaan I tai II asiakasryhmiin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämä tarkoittaa, että hoidettava voi olla poissa kotoa keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Sidonnaisuus ei väisty, jos hoitaja itse silloin tällöin järjestää hoidettavan tilapäisen hoidon esimerkiksi perheenjäsenen tai naapurin avulla. Jos hoidettava on poissa kotoa kalenterikuukauden aikana enempi kuin puolet kuukaudesta, hoitajalle ei kerry vapaata siltä kuukaudelta. Hoitaja voi käyttää kertyneet vapaapäivät jälkikäteen kuukausittain tai puolivuosittain, kuitenkin sen kalenterivuoden aikana, kun oikeus vapaaseen on syntynyt. Joulukuun vapaapäivät ovat käytettävä joulukuun aikana. Omaishoitajan sijaiselle omaishoidontuen maksamiseksi on toimitettava kuntaan seuraavan kuukauden aikana valtakirja, työtuntilista ja työsopimus. Kuukautta myöhemmin toimitettuja tositteita ei oteta huomioon. Vapaasta ja sen järjestämisestä sovitaan omaishoidon tukea koskevassa sopimuksessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä, kuinka hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan aikana. Tavoitteena on, että vapaa järjestetään säännöllisesti ja suunnitelmallisesti ottaen huomioon erityisesti hoitajan yksilölliset tarpeet ja toivomukset. Vapaan ajankohtaa ja jaksottamista ratkaistaessa otetaan kuitenkin huomioon kunnan mahdollisuudet järjestää korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Niistä palveluista, jotka kunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, peritään asiakasmaksu asiakasmaksulain mukaisesti. Myös palvelusetelillä järjestettävät kotipalvelut kuuluvat saman lain piiriin. 3

4 4 ALLE 65-VUOTIAIDEN OMAISHOIDON TUEN ERITYISMYÖNTÄMISPERUSTEET Kohderyhmänä vammaispalvelun hakijat sekä mielenterveyskuntoutujat. Omaishoidon tuen ulkopuolelle jäävät kotihoidontukea saavat alle 3-vuotiaat lapset. Lisäksi omaishoidon tukea ei makseta sellaisen henkilön osalta, joka saa tapaturma- ja / tai liikennevakuutuksesta hoitotukea tai kodinhoito kustannusten korvausta. Ensimmäistä kertaa tuesta päätettäessä tai hoidettavan terveydentilan muuttuessa omaishoidontukihakemuksen liitteenä tulee olla uusi lääkärintodistus. Omaishoidon myöntämiseen liittyen tehdään kotikäynti, jossa arvioidaan hoidettavan tilannetta ja toimintakykyä. Arvioinnin tukena käytetään lasten toimintakykymittaria ja / tai rava- indeksiä tai muita valtakunnallisia mittareita tarkoituksenmukaisin osin. Omaishoidontukihakemus käsitellään omaishoidontukiryhmässä, johon kuuluvat lääkäri, fysioterapeutti sekä sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muu asiantuntija. Omaishoidontukityöryhmän lausunnon perusteella sosiaalityöntekijä päättää asiasta. OMAISHOIDON TUEN ASIAKASRYHMÄT ALLE 65-VUOTIAIDEN OSALTA Erityisryhmä 1002,26 Omaishoidon tukea voidaan maksaa tilapäisesti silloin, kun omaishoitaja jää työstään palkattomalle vapaalle omaisensa äkillisesti vaikean sairauden tai saattohoidon vuoksi. Erityisryhmän omaishoidontukea ei voida maksaa, jos omaishoitaja on eläkkeellä, päivärahalla, opiskelijana tai hän saa muuta säännöllistä tuloa. Lääketieteellisen arvion saattohoidon tarpeesta tekee hoitava lääkäri. Tukea maksetaan enintään 3 kuukauden ajalta. I asiakasryhmä 582,78 Asiakas tarvitsee runsaasti hoitoa ja huolenpitoa. Ei suoriudu itsenäisesti arkitoimistaan. Hoidettavuus on lähes samaa tasoa kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla. Asiakas vuoteeseen hoidettava tai pyörätuolissa oleva. Hoitotyö edellyttää ympärivuorokautista hoitajan työpanosta ja hoitovastuuta. Hoidettavan yksin asuminen ei näin ollen ole mahdollista. Asiakkaalle on myönnetty Kelan erityishoitotuki. 4

5 5 Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudelta I asiakasryhmään kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia hoito- tai avopalveluja tai hoitaja tekee omaishoidon ohella ansiotyötä, omaishoidon tuki maksetaan II asiakasryhmän mukaan. Omaishoidontukityöryhmä harkitsee tarvittaessa (sidonnaisuuteen liittyen) kotoa poissaolon määrää laajemmaksi kuin 5 7 h vrk alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta, huomioiden vanhempien mahdollinen työssäkäynti. Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan: päivässä 4-5 kertaa viikossa tai päivässä 1-3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kotihoitoa tai palvelua tuntia kuukaudessa tai - Asiakas saa säännöllisesti kotihoitoa tai palvelua 30 tuntia tai enemmän kuukaudessa. - Oppivelvollisuuskoulun käyminen rinnastetaan kunnalliseen palveluun, joka vaikuttaa maksuluokkaa alentavasti. II asiakasryhmä 345,26 Asiakas tarvitsee paljon tukea ja ohjausta arkitoimissaan, mutta selviytyy osittain itsenäisesti. Huolenpito kohdistuu päivittäisiin toimiin, kuten peseytymiseen, pukeutumiseen, syömiseen ja wc-käynteihin. Asiakkaan toimintakyky on huonontunut esim. fyysisesti tai muistin huononemisen vuoksi. Asiakas liikkuu usein apuvälinein tai taluttajan avulla. Asiakkaalle on myönnetty Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki. Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan II asiakasryhmään kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia hoito- tai avopalveluja, omaishoidon tuki maksetaan III asiakasryhmän mukaan. 5

6 6 Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan: päivässä 4-5 kertaa viikossa tai päivässä 1-3 kertaa viikossa ja saa lisäksi kotihoitoa tai palvelua tuntia kuukaudessa tai - Asiakas saa säännöllisesti kotihoitoa tai palvelua 30 tuntia tai enemmän kuukaudessa. - Oppivelvollisuuskoulun käyminen rinnastetaan kunnalliseen palveluun, joka vaikuttaa maksuluokkaa alentavasti. III asiakasryhmä 317,22 /kk Asiakkaat tarvitsevat kotona säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja palvelua päivittäisissä toiminnoissa, mutta eivät yleensä tarvitse huolenpitoa öiseen aikaan. Asiakas voi olla joko osan vuorokaudesta yksin ja/tai hän voi asua yksin. Hän voi olla osan vuorokaudesta muullakin kuin kotona. Omaishoitaja voi olla joko koko- tai osapäivätyössä. Asiakkaalle on myönnetty Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki. Pääasiassa esim. siivouksessa, ruoan valmistuksessa ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa tarvittava apu ei vielä oikeuta omaishoidon tukeen. Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan III asiakasryhmään kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia hoito- tai avopalveluja (4 kertaa tai enemmän viikossa), niin hoitopalkkiota ei makseta. Omaishoidontukityöryhmä harkitsee tarvittaessa(sidonnaisuuteen liittyen) kotoa poissaolon määrää laajemmaksi kuin 5 7 h/vrk. Alaikäisten vaikeavammaisten lasten osalta huomioidaan vanhempien mahdollinen työssäkäynti. 6