2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY
KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin tavoitteet 4. Suunnitteluehdotusten arviointiperusteet 5. Lähtötiedot 6. Lisätietoja 1. Taustaa Metroliikenteen Kivenlahteen tuovan Länsimetron jatkeen suunnittelu ja rakentaminen on käynnistynyt. Nykyarvion mukaan metroliikenteen piiriin tulee vuoteen 2021 mennessä Lounais-Espoossa jatkon osalla viisi uutta metroasemaa, Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Näiden uusien asemaseutujen saavutettavuusalueelle mahdollistetaan asuntotuotantoa noin 50-70 tuhannelle uudelle asukkaalle. Metron kehitysvyöhykkeen talonrakentaminen toteutuu pääosin aikavälillä 2016-2040. Metroasemat toimivat metron ja muun syöttöjoukkoliikenteen, sisäisen ja ulkoisen kohtaamispisteenä. Lounais-Espoon osalta merkittävimmiksi liikenteen solmukohdiksi muodostuu Kivenlahti ja Espoonlahti linja-autoasemineen ja liityntäpysäköinteineen. Espoon kaupungin tavoitteena on sijoittaa sekä julkisia että yksityisiä palveluita julkisen liikenteen solmukohtiin. Suur-Espoonlahden kehitysalueen kaupallisten palveluiden tarjonta on nykyäänkin vajaata väestömäärään suhteutettuna ja verrattuna Espoon muihin suuralueisiin. Alueen työpaikkamäärää pyritään kasvattamaan merkittävästi. Tavoiteltu väestönkasvu tekee Suur-Espoonlahden alueesta Espoon väestömäärältään suurimman suuralueen lähivuosikymmeninä. Kirkkonummen länsiosan asukkaat tukeutuvat nykyisin merkittäviltä osin Espoonlahden-Kivenlahden alueen kaupalliseen tarjontaan. Metroliikenteen käynnistyminen vahvistaa tätä palvelunhakumallia. Metron mahdollistamaan maanpäälliseen kehittämiseen on Espoon kaupungilla tarkoitus ottaa mukaan soveltuvia kehitysyhteistyökumppaneita. Välittömät metroasema-alueet koetaan tarkoituksenmukaisiksi kehittää palvelu- ja työpaikkakeskittymiksi, pääpainon ollessa yksityisissä kaupallisissa palveluissa. Metrosuunnittelun ja -toteutuksen nopean aikataulun vuoksi sekä monipuolisten, mutta kuitenkin toteutusrealististen vaihtoehtojen saamiseksi alueen asemakaavasuunnittelun pohjaksi käynnistetään tässä kuvattu suunnitteluvarauksen hakumenettely.
2. Suunnittelutehtävä Tehtävänä on suunnitella suunnittelualueelle toiminnoiltaan monipuolinen liikeja toimitilarakentamista sekä asumista sisältävä kaupunkimainen metrokeskus, joka täyttää pääosin kaupungin puolelta asetetut tavoitteet ja on toteutuskelpoinen. Suunnitteluaika alkaa 2.9.2015 klo 13.00 informaatiotilaisuudella hakumenettelyyn osallistujille. Suunnitteluaika päättyy 25.11.2015 klo 12.00. Ehdotukset tulee jättää Espoon kaupungin kirjaamoon, osoite PL 1, 02070 Espoon kaupunki (Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse, kolmas kerros). Kuoren päällä tulee olla merkintä Kivenlahden metrokeskuksen hakumenettely ja asianumero 3282/2015. Ehdotukset arvioidaan noin kuukauden kuluessa, ja tavoitteena on esittää suunnitteluvarausta/-varauksia parhaan ehdotuksen esittäneelle hakijalle/hakijoille. Suunnitteluvaraus/-varaukset käsitellään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa (EKY) tavoitteellisesti aikaisintaan tammikuussa 2016. Varsinaiseen suunnittelutyöhön ja asemakaavaehdotuksen laadintaan päästään hakumenettelyn ratkettua alkuvuodesta 2016. Espoon kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueesta. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Asuntosäätiön omistamaa maata. Suunnitelmat tulee laatia kokonaisuutena huomioimatta kiinteistönomistusrajoja. Suunnitteluvarauksen hakumenettely on avoin kaikille toimijoille. Hakumenettelyyn osallistuvilta edellytetään kokemusta vastaavanlaisen korkeatasoisen, laajan rakennushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena huomioimatta suunnittelualueen nykyisiä kiinteistörajoja. Ehdotus tulee laatia Länsiväylän ja Kivenlahdentien väliselle alueelle. Suunnitelmissa tulee huomioida myös suunnittelualueen liittyminen ympäristöönsä. Viitteellisesti voidaan esittää maankäyttöä myös suunnittelualuetta laajemmin. Kivenlahden keskusta-alueen lisäksi Länsiväylän pohjoispuolista aluetta tullaan kehittämään osana metrovyöhykettä.
Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava-alue, likimääräinen sijainti Suunnittelualue Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahden keskustan tuntumassa Länsiväylän ja Kivenlahdentien välissä. 3. Kaupungin tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 22.4.2015 Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava-alueen ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista seuraavasti. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linja-autoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen.
Kaupunkirakenteelliset tavoitteet Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana. Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille. Liikenteelliset tavoitteet Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinjaautoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linja-autoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.
4. Suunnitteluehdotusten arviointiperusteet Suunnittelukilpailun tavoitteena on muodostaa taloudellisesti, teknisesti ja kaupunkikuvallisesti sekä energiatehokkaasti perusteltu ratkaisu Kivenlahden asemakaavan pohjaksi. Ehdotuksen tulee täyttää mahdollisimman hyvin esitetyt suunnittelun päätavoitteet ja mahdollistaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaan ympäristön syntyminen. Realistinen toteutuvuus ja vaiheittain toteutettavuus Mahdollisuus toteuttaa hanke osin yhdenaikaisesti metrorakentamisen kanssa Kokonaisuuden energiatehokkuus Parhaimmista ehdotuksista tehdään alue-energiamallinnus, jossa tutkitaan valittujen massoitteluratkaisujen vaikutusta alueen energiantarpeeseen. Ehdotuksia arvioitaessa kaupunki voi lisätietoa hankkiakseen järjestää syventävän keskustelun ehdotuksen jättäneen/jättäneiden osapuolten kanssa. Ehdotetun suunnitteluratkaisun tulee esittää: Alueen kaupallisen potentiaalin tehokas hyödyntäminen liikenteen risteysasemana ja kehittyvän asuntoalueen keskipisteenä Alueen toteutuksen pääpaino on liike- ja toimitilarakentamisessa Suunnitellun asuntotuotannon tulee olla monipuolista Asuntorakentamisen toteutuksessa on huomioitava alueen haasteellinen sijainti Joustava ja tarkoituksenmukainen pysäköintiratkaisu huomioiden metron liityntäpysäköinti Pyöräpysäköinti erityisesti liikerakentamisen sekä metron ja linjaautoterminaalin osalta Joukkoliikenneterminaali Mahdollinen vaiheittain toteutus aikatauluarvioineen Energiatehokkuuden ja uusien energiantuotantomuotojen huomioiminen rakennusten ja maankäytön suunnittelussa Suunnitteluaineisto tulee esittää tulostettuna A3-kokoisena vihkona. Lisäksi aineisto tulee toimittaa sähköisessä muodossa (pdf- ja dwg-muodoissa) Sokopro-projektipankkiin. Suunnitteluaineiston tulee sisältää: Asemapiirustus, tarpeelliset pohjapiirustukset, julkisivut ja alueleikkaukset (myös dwg-muotoisena) Havainnekuvia sekä muuta havainnollistavaa materiaalia oleellisista kohdista Tiivis selostus alueelle kehitetystä hankkeesta Jatkosuunnittelun aikataulu ja osapuolet Ehdotuksen tehneen yhteystiedot ja hankereferenssit
5. Lähtötiedot Lähtötietoaineisto on saatavana vain sähköisesti Sokopro-projektipankissa, johon myönnetään käyttöoikeus yhdelle hankeryhmän edustajalle. Käyttöoikeuksien yhteyshenkilö on Kimmo Leivo, kimmo.leivo@espoo.fi 6. Lisätietoja Projektinjohtaja Kimmo Leivo, kimmo.leivo@espoo.fi Maankäyttöinsinööri Katja Hakala, katja.k.hakala@espoo.fi Arkkitehti Outi Reitmaa, outi.reitmaa@espoo.fi Mahdolliset kysymykset pyydetään toimittamaan ke 30.9.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen outi.reitmaa@espoo.fi. Vastaukset kysymyksiin julkaistaan pe 9.10.2015 hakumenettelyn nettisivulla.