Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Samankaltaiset tiedostot
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Valtuustokoulutus Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

Urban Agenda älykkäille kaupungeille

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa Paavo Keränen

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon

Arktinen alue mahdollisuus ja haaste Kari Aalto

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

EU:n rakennerahastokausi

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Päijät-Hämeen liitto. Regional Council of Päijät-Häme Marja Koivula

Hämeen liiton rahoitus

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Innovatiivisuus kaupungin käytäntönä; strateginen näkökulma

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Oulun kaupungin kansainväliset verkostot

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Kansainvälisyys Kainuun liiton toiminnassa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari , Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Seppo Heikkilä. Varainhankintapäällikkö Oulun yliopisto. gsm

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Luomun vientiseminaari Team Finlandin anti luomuviennille

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

POHJOIS-POHJANMAAN KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN STRATEGIA JA ALUEELLINEN YHTEISTOIMINTA

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Venäjän-kaupan uusi normaali

KIVININET Rajatonta kasvua Kaakossa

Uusimaa innovaatiopolitiikan veturina mita edellyttaä? Markku Markkula, maakuntahallituksen pj

I. Mikä on Barentskeskus Finland?

Kaupunkistrategia, strategiaprosessi Kehittämisjohtaja Timo Nousiainen ja Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Elinkeino-ohjelman painoalat

Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Suomen Satamaliiton liittokokous Oulussa Matti Pennanen, kaupunginjohtaja

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Science with Arctic attitude

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

KOUVOLAN STRATEGIAPOLULLA KINNON KASVUALUSTALLA

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Transkriptio:

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen

Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Välineenä vahvan verkosto-oulun rakentaminen Yhteistyö ja verkostoituminen pohjoisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen kumppanuusverkoston rakentamiseksi Oman verkostomaisen aluerakenteen kehittäminen

Elinvoima, edunvalvonta ja verkostot keskeiset tehtävät vuoteen 2017 Tehtävä: Kaupungin elinvoima-, edunvalvonta-, ja verkostotoiminnan tehtävä on nostaa esiin ja mobilisoida keskeiset elinvoimaa tuottavat ja vahvistavat strategiset kehittämiskokonaisuudet sekä tunnistaa elinvoimaa nakertavat tekijät. organisoida ja ylläpitää verkostomainen toimintamalli työvälineineen (= vaikuttamista ja kehittämistä palveleva verkosto/kontakti), joka varmistaa ja mahdollistaa oikea-aikaisen reagoinnin ja vaikuttamisen elinvoiman keskeisiin edellytystekijöihin alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälistä toimintaa suuntaavia toimintaympäristön muutostekijöitä Uusi globaali tehtäväjako: talouden painopisteen siirtyminen kohti kehittyviä talouksia sekä kansainvälisen yritystoiminnan muutos Pohjoisten alueiden uusi positio Kansainvälisen yritystoiminnan muutokset - arvoketjujen globaali verkottuminen -> Suomi ja Oulu ei voi rakentaa kasvuaan vain Euroopan varaan, vaan sitä on haettava entistä voimakkaammin EU:n ulkopuolisista kehittyvistä maista -> Aasian, Venäjän, latinalaisen Amerikan ja Afrikan merkitys kasvaa -> Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteellinen merkitys laskee -> Eurooppa / pohjoisin Eurooppa tärkeä kotimarkkinana Kansainväliseen liiketoimintaan vaikuttavat keskeiset trendit: palveluvaltaistuminen, digitalisoituminen, ilmastonmuutos, energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö, kaupungistuminen, ikääntyminen

Kaupungin kansainvälisellä toiminnalla tavoitellaan: Kilpailukykyä ja houkuttelevuutta -> ihmiset, investoinnit, työpaikat Täydentävää osaamista, hyviä malleja ja käytäntöjä Kehittämistyön resursseja Vaikutusmahdollisuuksia Näkyvyyttä Kansainvälinen toiminta sekä kansainväliset verkostot ja kumppanuudet ovat väline strategian toimeenpanoon kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälisen toiminnan suhde strategiaan Kansainvälisen toiminnan tulee tukea kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista Oulun kaupunkistrategia, elinvoima-ohjelma ja elinkeinostrategia, verkosto -ohjelma ja palveluiden järjestämisen ohjelma Kansainvälisen toiminnan painopisteet tarkistettava strategian valossa

Toiminnan painopisteet strategiasta: kaupunkistrategian päivitys 2013 Asema pohjoisen Skandinavian keskuksena Pohjoisen Aarrearkku kaivostoiminta, Norjan öljy ja kaasu, Ruotsin infrastruktuurihankkeet Toimintaympäristön haasteet pohjoisen politiikka, logistiset verkot, energiaverkot Ihmiset ja asenne kansainväliset, liikkuvat nuoret ja osaava työvoima, työllisyys Joustava ja monipuolinen elinympäristö ilmasto-, energia-, ja ympäristösektorin kansainväliset haasteet Smart City konsepti - Arctic Smart City Hiukkavaara kestävästi kasvava kaupunkirakenne Palveluiden uudet muodot etäisyyksien haaste hyvinvointipalveluiden kehitys, ikääntymisen kansainvälinen haaste Oulu Health langattomuus ja palvelut, digitalisoituminen Kansainvälinen kilpailukyky ja investoinnit kansainvälistyvä liiketoiminta globaalissa kilpailussa kansainvälistyvä t&k&i toiminta yhteinen toimintaohjelma konsernipalvelut, BO, korkeakoulut, Oulun kauppakamari

Kansainvälisen toiminnan suunnat

Globaali taso Sisällöllisesti kapeilla kärjillä Globaalin tason yhteistyössä keskitytään kumppanuuksiin ja verkostoihin, joilla voidaan edistää kiinnittymistä kasvaviin markkinoihin vahvistaa vientiä (ml. koulutusvienti) ja pk-yritysten kansainvälistymistä invest in toimia, kansainvälistä tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa sekä siitä nousevaa liiketoimintaa. Oulun kaupungin allekirjoittamia sopimuksia mm. seuraavien kanssa Japani Sendai hyvinvointi ja ikääntyminen Kiina Hangzhou alkuvaiheessa, edellyttää yhteistyösuhteen aktiivista työstämistä Globaalin tason innovaatiotoimintaan liittyviä verkostoja ICF Intelligent Community Forum, LLGA Cities Pilot for Future Edellyttää yhteistyötä ja yhteisiä tavotteita OUKAn, Business Oulun, Oulu Innovaatioallianssin ja korkeakoulujen kanssa (työn alla)

Eurooppa: talousyhteistyötä, tki toimintaa, kaupunkikehittämistä ja EU -politiikkaa Keskeisimmät kaupunkikehittämistä ja EU politiikkaan vaikuttamista palvelevat verkostot: Eurocities, Covenant of Mayors, Bothnian Arc, NSPA Northern Sparsely Populated Areas, ARC Airport Regions Confernce Eurooppalaiset ystävyys- ja kumppanuuskaupungit talousyhteistyön, tki toiminnan ja kaupunkikehittämisen kumppaneita. Aktiivisuus- ja potentiaalitasossa eroja. Kumppanuudet myös muuttuvat ja elävät strategian mukaan. Keskeisimpiä EU politiikan seurannan ja vaikuttamisen välineitä East and North Finland EU Office yhteistyö verkostojen kautta (mm. Eurocities, NSPA Northern Sparsely Populated Areas, ARC Airport Regions Conference, Covenant of Mayors) suorilla yhteyksillä Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, EU edustusto, ministeriöiden kautta kytkentä aluepolitiikan kautta alueelliseen Itä- ja Pohjois-Suomi - yhteistyöhön

Pohjoinen monimuotoinen tavoitteellinen yhteistyö yli rajojen sekä voimavarojen saaminen elinvoiman vahvistamiseen Kaivosteollisuus, infrastruktuuri ja rakentaminen, energia, kuljetukset ja logistiikka, luonnonvara- ja ympäristökysymykset, cleantech, työvoiman liikkuvuus, koulutus ja tutkimus, innovaatiotoiminta Perämerenkaaren yhteistyö rannikkoseudut Pohjois-Suomesta ja Pohjois- Ruotsista ytimenä Oulu-Luulaja akseli yhteys NSPA (Northern Sparsely Populated Areas) yhteistyöhön yhteys Barents- yhteistyöhön yhteys Itämeri yhteistyöhön kehittämisen paikka! yhteys Business Oulun ja Barents keskuksen toimintaan Yhteistyö East and North Finland EU Office -yhteistyöhön Barentsin alueen yhteistyö Valtioiden tasolla, alueiden välillä Elinkeinopoliittinen näkökulma Barents strategia, Barentskeskus Finland Oy Bilateraalit yhteydet Venäjälle Luoteis- Venäjän alueelle (Arkangel, Murmansk), Moskovaan, Pietariin Linkit EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja EU- Venäjä suhteisiin, ENI toimintaan ym,

Venäjä Tavoite: Nousevaan markkinaan kiinnittyminen. Vuorovaikutuksen ja kontaktien vahvistaminen, ajantasainen tieto kehityksestä ja mahdollisuuksista, talous-, koulutus-, ympäristöyhteistyön ja keskinäisen kaupankäynnin edellytysten vahvistaminen. Venäjältä Ouluun ja alueelle suuntautuvan matkailun lisääminen. http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/12-reasons-why-russia-is-agreat-investment/472501.html Painopistealoja: kaivosteollisuus ja kaivososaaminen, metsäteollisuus, infrastruktuuri ja rakentaminen, energia-, vesi-, jätehuollon infrastruktuuri, energiatehokkuus, kuljetukset ja logistiikka, arktinen osaaminen, ympäristökysymykset, matkailu/ terveysmatkailu (FinlandCare terveyspalveluohjelma?), koulutus Keskeiset kohdealueet/ kumppanit: Barentsin alue/ Luoteis-Venäjä: Murmansk, Arkangel, Kostamus Moskova, Pietari Keskeiset verkostot ja välineet: Barents keskus Barentsin neuvosto Northern Dimension kumppanuudet Rahoitusohjelmat: NDEP, NEFCO, NIB, EBRD, ENPI, Interreg 28.12.20 12

KIITOS