SIILINJÄRVEN KUNTA Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Kunnanhallitus x.x.2012 Kunnanvaltuusto x.x.2012
2 (34) Sisältö 1 Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma... 4 1.1 Maahanmuuttajat... 4 1.2 Kotouttamisohjelma... 4 1.2.1 Uuden kotouttamislain tuomat muutokset ja vastuut... 4 1.2.2 Kotouttamisohjelman sisältö... 5 1.2.3 Kotouttamisohjelman päivitys ja seuranta... 6 1.3 Maahanmuuttajien kuuleminen koto-ohjelman työstämiseen liittyen... 6 1.4 Kotouttamisohjelman sitominen kunnan muihin suunnitelmiin ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen... 6 2 Maahanmuuttajatyön yhteistyöverkostot... 8 2.1 Maahanmuuttoasiat Suomessa... 8 2.2 Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta... 9 3 Kotouttamista tukevat toimet... 10 3.1 Alkuinfo... 10 3.1.1 Valtakunnallinen perustietoaineisto... 10 3.1.2 Siilinjärven maahanmuuttajaopas... 10 3.2 Maahanmuuttajaneuvonta... 10 3.3 Alkukartoitus... 11 3.4 Kotoutumissuunnitelma... 12 3.4.1 Kotoutumissuunnitelman sisältö... 12 3.4.2 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma... 13 3.4.3 Perheen kotoutumissuunnitelma... 13 3.4.4 Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet... 13 3.5 Kotoutumiskoulutus ja suomen kielen kurssit... 13 3.6 Tulkkipalvelut... 14 3.6.1 TE -toimiston kielipalvelut... 14 3.6.2 Kelan kielipalvelut... 15 3.6.3 Tulkkipalveluiden käyttöohjeet... 15 4 Palvelut maahanmuuttajille... 17 4.1 Kunnan palvelut... 17 4.1.1 Palveluohjaus... 17 4.1.2 Asuminen... 18 4.1.3 Päivähoito... 18 4.1.4 Perusopetus... 18 4.1.5 Terveydenhuolto... 19 4.1.6 Kehitysvammapalvelut... 19 4.1.7 Sosiaalityö... 20 4.1.8 Vapaa-aika, nuoriso, kirjasto ja kansalaisopisto... 22 4.1.9 Työpaikat ja elinkeinot... 22
3 (34) 4.2 Muiden viranomaisten palvelut... 23 4.2.1 Poliisi... 23 4.2.2 Kela... 24 4.2.3 Maistraatti... 24 4.2.4 TE-toimisto... 24 4.2.5 Verotoimisto... 24 4.3 Muut toimijat... 25 4.3.1 Uskonnolliset yhteisöt... 25 5 Kehittämiskohteet ja niiden seuranta... 26 LIITTEET... 28 Yhteystietoja... 28 Kaavio kotoutumisprosessista... 30 Maahanmuuttajan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma... 32 Maahanmuuton sanastoja... 33 Ulkomaalaisten oleskeluluvat Suomessa... 34
4 (35) 1 Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 1.1 Maahanmuuttajat Siilinjärvellä asuu noin 21 000 asukasta, joista 120 on maahanmuuttajia (tilasto vuoden 2010 lopulta). Maahanmuuttajien määrä on siis n. 0,57 % koko alueen väestöstä. Suurimmat kansalliset ryhmät maahanmuuttajista ovat virolaiset, venäläiset ja thaimaalaiset. Kunta ei tällä hetkellä ota vastaan pakolaisia. Suurimmat syyt maahanmuutolle tälle alueelle ovat perhesiteet sekä työn perässä alueelle muutto. 1.2 Kotouttamisohjelma 1.2.1 Uuden kotouttamislain tuomat muutokset ja vastuut Suomessa astui voimaan uusi laki kotoutumisen edistämisestä 1.9.2011. Kotouttamislain (N:o 1386/2010) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta ottaa osaa aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. (1 luku, 1 ) Suomeen muutetaan useista eri syistä. Uuden kotouttamislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on myös laajentaa kotouttamislain soveltamisalaa: uusi esitys kattaa kaikki maahanmuuttajat, lukuun ottamatta lyhytaikaista maassa oleskelua. Uudistuksen tavoitteet: - uudessa laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt - kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa - kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään ja niiden seurantaa parannetaan - alkuvaiheen ohjausta parannetaan. Maahan tulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuaiheissa. - haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistään. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. - maahanmuuttajien osallisuutta lisätään - pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista vahvistetaan Lähde: Sisäministeriö, maahanmuutto-osasto, joulukuu 2010 Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava myös siitä, että - kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille,
5 (35) - maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää ja - kunnan henkilöstön osaamista kotouttamisessa kehitetään. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. (3 luku, 30 ) Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. (3 luku, 31 ) 1.2.2 Kotouttamisohjelman sisältö Uuden kotouttamislain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää: 1. selvityksen siitä, miten ohjelma kytkeytyy kunnan strategiseen suunnitteluun ja seurantaan; 2. suunnitelman siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sekä suunnitelman erityisesti kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä; 3. tiedon kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekä eri toimenpiteistä vastaavista tahoista; 4. suunnitelman lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä; 5. suunnitelman työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä; 6. monivuotisen suunnitelman 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä; 7. suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä; 8. suunnitelman kunnan kotouttamisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä.
6 (35) Kunnan kotouttamisohjelmassa voidaan lisäksi määritellä kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot. (luku 3, 32-33 ) Kotouttamisohjelmaa kokoamaan perustettiin laaja-alainen työryhmä, jossa oli jäseniä Siilinjärven kunnan lisäksi Maaningan kunnasta ja Nilsiän kaupungista sekä TEtoimistosta. Kunnissa on melko vähän palveluita erityisesti maahanmuuttajille, koska alueella on väkilukuun suhteutettuna hyvin vähän maahanmuuttajia eivätkä kunnat tällä hetkellä panosta aktiivisesti maahanmuuton lisäämiseen. Laajamittaisten kotouttamistoimien toteuttaminen ei siis ole nykyisellään tarkoituksenmukaista. Kotouttamistoimia pyritään kuitenkin kehittämään jatkossa mm. tähän kotouttamisohjelmaan määriteltyjen kehittämiskohteiden seurannan avulla. 1.2.3 Kotouttamisohjelman päivitys ja seuranta Kotouttamislain mukaan kotouttamisohjelma tulee päivittää ja hyväksyttää kunnanvaltuustossa vähintään neljän vuoden välein. Kotouttamisohjelman kehittämiskohteita seurataan ja liitteenä olevaa yhteystieto-osiota päivitetään vuosittain. Koko kotouttamisohjelman päivitys ja tarkistus tapahtuu valtuustokausittain (4 vuoden välein). Ohjelman päivityksestä ja kehittämiskohteiden seurannasta on vastuussa maahanmuuttajatyön neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta lisää tietoa on luvussa 2.2 ja kehittämiskohteista kerrotaan enemmän tämän ohjelman luvussa 5. 1.3 Maahanmuuttajien kuuleminen koto-ohjelman työstämiseen liittyen Maahanmuuttajille tehtiin loka-marraskuussa 2011 kysely kunnan maahanmuuttajapalveluiden tarpeesta. Kyselyssä tuotiin esille, että Siilinjärvelle ollaan parhaillaan valmistelemassa uutta kotouttamisohjelmaa, johon mielipiteitä kartoitetaan. Kotouttamisohjelmaa työstävät ovat kiinnostuneita kuulemaan maahanmuuttajien kokemuksia siitä, mikä alueella toimii ja mitä palveluita voisi vielä parantaa. Valitettavasti kyselyyn vastasi vain 3 maahanmuuttajaa eikä lyhytsanaisten vastausten perusteella pystytty tekemään yleistyksiä tai nostamaan esiin kehityskohteita kotouttamisohjelmaan kirjattavaksi. Kyselylomakkeen todettiin olleen liian vaikea vastattavaksi äskettäin maahan tulleille, ja ehkä juuri sen vuoksi vastaajat olivat 3-5 vuotta tai pidempään Suomessa olleita. Huomiota vastauksissa herätti se, että kaksi vastaajista kertoi, etteivät he olleet saaneet helposti tietoa kunnan palveluista viranomaisilta ja molemmat kokivat myös (ainakin joskus) vaikeaksi ymmärtää, mitä viranomaiset kertoivat. Kielitaito todettiin tärkeäksi esim. työn saannissa ja kielikursseista toivottiin lisää tietoa. 1.4 Kotouttamisohjelman sitominen kunnan muihin suunnitelmiin ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen Kunnan strategiassa ei ole mainintaa maahanmuutosta. Nilsiän kaupungin sekä Maaningan ja Siilinjärven kuntien yhteinen, vielä vuoden 2012 voimassaoleva palvelustrategia linjaa yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen
7 (35) suunnan. Kuntalaisen hyvinvointi koostuu niin asumisympäristöstä, terveydestä, harrastuksista kuin mahdollisuuksista kehittää omia tietojaan ja taitojaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on selkeästi kuntalaisen hyvinvointia täydentävä rooli. Peruspalvelukeskuksen taloussuunnitelmassa liikelaitoksen tehtävänä on toteuttaa kustannustehokkaat, vaikuttavat, tarkoituksenmukaisella palvelurakenteella toimivat ja kaikkien kuntalaisten saatavilla olevat laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistoimintaalueella. Perhe- ja aikuispalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea asiakkaiden omaa selviytymistä päämääränä hyvinvointi ja tasavertainen osallistuminen yhteiskuntaan. Aikuissosiaalityö palvelee mm. kotouttamisen edistämiseen sekä erityisryhmien asumispalveluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä asioissa. Aikuissosiaalityön tulosyksikön talousarviossa on varauduttu maahanmuuttajien palveluihin.
8 (35) 2 Maahanmuuttajatyön yhteistyöverkostot 2.1 Maahanmuuttoasiat Suomessa Maahanmuuttohallinnon toimijoita: Maahanmuuttoasiat Suomessa Asia Vastuu Maahanmuuttopoliittiset linjaukset, Maahanmuutosta vastaava ministeri ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti toiminnan painopisteet Maahanmuuttohallinto- ja politiikka Sisäasiainministeriö Maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen Sisäasiainministeriö Maahanmuuttoviraston tulosohjaus Sisäasiainministeriö Viisumin hankinta ulkomailla Suomen ulkomaanedustusto Oleskelulupa, Suomen kansalaisen Poliisi perheenjäsen Oleskelulupa, Suomessa asuvan Maahanmuuttovirasto ulkomaalaisen perheenjäsen EU-kansalaisten oleskeluoikeuden Poliisi rekisteröiminen Työntekijän oleskelulupa Työvoimapoliittinen harkinta: Työ- ja elinkeinotoimisto Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto Turvapaikka Henkilöllisyyden ja matkareitin selvittäminen Oleskelulupa humanitaarisen tai Tiedoksianto: Poliisi toissijaisen suojelun perusteella Puhuttelut ja päätös: Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Maahanmuuttovirasto ohjaa vastaanottokeskustoimintaa Oleskelulupien jatkaminen Poliisi, erityistapauksissa Maahanmuuttovirasto Käännyttäminen Päätös: Rajavartiolaitos tai Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi, Rajavartiolaitos Karkottaminen Esitys: Poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi Kansalaisuushakemus- ja ilmoitus Maahanmuuttovirasto Muutoksenhaku Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat Helsingin hallintooikeus), korkein hallinto-oikeus Kotouttaminen Sisäasiainminiteriö ohjaa kotouttamista. Kotouttamista tehdään myös koulutuksessa ja työvoimapalveluissa, näissä ohjausvastuu on opetusministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä. Alueviranomaisina toimivat ELY-keskukset, joita sisäasiainministeriö ohjaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Paikallistasolla kunnat ja TE-toimistot tekevät kotouttamistyötä. Kotouttamisohjelma Kunnat Maahanmuuttajalle tehtävä yksilöllinen kotouttamissuunnitelma TE-toimisto (aikuisten maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen) ja kunnat (perusopetus, varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveyshuollon palvelut) Lähde: Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto-osasto, Maahanmuuton vuosikatsaus 2010
9 (35) 2.2 Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta Uuden kotouttamislain mukaan kunta tai useampi kunta yhdessä voi asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa kotouttamisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittämistä sekä etnisten suhteiden edistämistä varten paikallistason neuvottelukunnan. (1386/2010, 3 luku, 31 ) Siilinjärvelle tulee perustaa kotouttamisohjelmatyön valmistuttua maahanmuuttajatyön neuvottelukunta, jonka tehtäviä ovat: - kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen alueella - maahanmuuttoon liittyvistä asioista, toiminnasta, palveluista yms. tiedottaminen - koko kotouttamisohjelman päivittäminen vähintään valtuustokausittain eli 4 vuoden välein (seuraavan kerran 2013) - kotouttamisohjelman yhteystieto-osion päivittäminen ja kehittämiskohteiden seuranta kerran vuodessa (seuraavan kerran 2012) - Siilinjärven maahanmuuttaja-oppaan päivitys vuosittain Maahanmuuttajatyön neuvottelukunta toimii myös maahanmuuttajille foorumina, joka vie mm. kehittämisideoita tai palveluiden epäkohtia tiedoksi kunnan eri palvelualueille. Kunnanhallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnassa on edustajia kunnan eri palvelualoilta, TE-toimistosta ja muilta viranomaisilta (maistraatti, poliisi, KELA) sekä mahdollisuuksien mukaan järjestöistä ja yhteisöistä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja neuvottelukunnan koollekutsujana toimii kunta. Uusi neuvottelukunta nimetään valtuustokausittain. Seuraavan kerran uusi neuvottelukunta nimetään vuonna 2013. Samana vuonna tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää myös kotouttamisohjelma.
10 (35) 3 Kotouttamista tukevat toimet 3.1 Alkuinfo 3.1.1 Valtakunnallinen perustietoaineisto Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumistoimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Viranomaiset vastaavat osaltaan perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Sisäasiainministeriö vastaa perustietoaineiston yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta. Aineistoa jaetaan mm. poliisin ja maistraatin toimipisteistä. Perustietoaineisto on julkaistu 2011 selkokielisenä. Aineisto käännetään Suomessa yleisimmille maahanmuuttajien kielille. Perustieto-oppaat löytyvät myös netistä osoitteesta: www.lifeinfinland.fi Lisää tärkeää tietoa Suomessa asumisesta ja elämisestä löytyy osoitteesta www.infopankki.fi. Infopankki palvelee kaikkiaan viidellätoista kielellä: suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, albania, espanja ja kurdi. Infopankissa olevien linkkien kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Sivustosta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. 3.1.2 Siilinjärven maahanmuuttajaopas Vastaanottava Pohjois-Savo -ESR -hanke on koonnut yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa Siilinjärvelle maahanmuuttajaoppaan, jonka tarkoituksena on tarjota vasta alueelle muuttaneelle maahanmuuttajalle tietoa kunnan palveluista. Oppaaseen on kerätty tietoja, joita maahanmuuttaja tarvitsee, kun hän aloittaa elämän uudessa maassa ja kunnassa. Oppaassa on asumiseen, työhön, koulutukseen, erilaisiin palveluihin ja harrastustoimintaan liittyvää tietoa sekä myös eri viranomaisten yhteystietoja. Siilinjärven maahanmuuttajaopas on julkaistu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Opas sekä käännökset löytyvät sähköisenä Siilinjärven kunnan Internet-sivuilta osoitteesta: http://www.siilinjarvi.fi/kuntainfo/maahanmuuttajat/oppaita_maahanmuuttajille.php www.siilinjarvi.fi kuntainfo maahanmuuttajat oppaita maahanmuuttajille Maahanmuuttajaopasta päivittää neuvottelukunta tarvittaessa. 3.2 Maahanmuuttajaneuvonta Uuden kotouttamislain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille uudessa laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Yksi näistä toimenpiteistä on maahanmuuttajien tehokas alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta.
11 (35) Viranomaisten monikulttuurisesta osaamisesta täytyy myös huolehtia niin, että periaatteessa jokainen kunnan työntekijä voi tarpeen vaatiessa palvella maahanmuuttajaa yhtä hyvin kuin muitakin kuntalaisia ja lisätä siten maahanmuuttajan osallisuutta. 3.3 Alkukartoitus TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) säädetyllä tavalla. Tämä siis koskee maahanmuuttajia, joilla on Ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa, oleskeluoikeuden rekisteröinti tai oleskelulupakortti Suomessa. Kunta järjestää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea. TE-toimisto tai kunta voi myös käynnistää alkukartoituksen sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus käynnistetään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. TE-toimisto tai kunta, joka on järjestänyt alkukartoituksen, ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan muun viranomaisen tai palvelujen järjestäjän palveluita. Alkukartoituksen perusteella TE-toimisto tai kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Siinä myös selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Laskennallinen valtion korvaus kunnalle alkukartoituksesta on 700 euroa / kartoitukseen osallistunut henkilö, ja se voidaan maksaa saman henkilön osalta vain kerran. Alkukartoituksesta kunnalle maksettava korvaus pitää sisällään myös tulkitsemis- ja kääntämiskustannukset. Alkukartoitukseen sisältyy uuden kotouttamislain mukaan alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet: 1) luku- ja kirjoitustaito; 2) suomen ja ruotsin kielen taito; 3) opiskelutaidot ja -valmiudet; 4) aikaisempi koulutus ja työkokemus; 5) erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet; 6) omat työllistymis- ja koulutustoiveet; 7) elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet.
12 (35) Alkukartoitukseen voidaan sisällyttää alkuhaastattelussa saatujen tietojen perusteella muun muassa seuraavia tarkentavia toimenpiteitä: 1) henkilön osaamisen kartoitus ja tunnistaminen; 2) luku- ja kirjoitustaidon selvittäminen; 3) suomen ja/tai ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon selvittäminen; 4) opiskelutaitojen selvittäminen; 5) urasuunnittelu; 6) palvelutarpeiden kartoitus. Alkukartoituksen haastattelu tehdään aikuissosiaalityön palveluissa. Alkuhaastattelun perusteella maahanmuuttaja ohjataan tarvittaviin palveluihin. Mikäli maahanmuuttaja ei ole työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana, kunta ostaa tarvittavan kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien testauksen Savon ammatti- ja aikuisopistosta. 3.4 Kotoutumissuunnitelma Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on maahanmuuttajalla; - jos hänen on katsottu alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisensa edistämiseksi; - jos hän on työtön ja rekisteröitynyt työnhakijaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla; - jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tms. myöntämisestä. ja se laaditaan enintään vuodeksi. Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta, ja kyseistä aikaa voidaan tarvittaessa pidentää enintään kahdella vuodella (esim. vammautumisesta, sairaudesta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta tai muusta näihin verrattavasta syystä). Kunta ja TE-toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai TE-toimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kunta tai TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. 3.4.1 Kotoutumissuunnitelman sisältö TE-toimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa koulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Kunta sopii kotoutumissuunnitelmassa maahanmuuttajan kanssa kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista tai muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei
13 (35) terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden taikka näihin rinnastettavien syiden vuoksi voi osallistua kotoutumista tukeviin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. 3.4.2 Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma sovitetaan yhteen perheen kotoutumissuunnitelman ja alaikäiselle laadittavien muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajan kanssa. 3.4.3 Perheen kotoutumissuunnitelma Kunta laatii perheen kotoutumissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Suunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin ja vanhempien tuen ja koulutuksen tarpeisiin. Perheen kotoutumissuunnitelma laaditaan monialaisena yhteistyönä ja sovitetaan yhteen yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien ja perheenjäsenille laadittujen muiden asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa. 3.4.4 Kotoutumissuunnitelmasta ja sen laatimisesta aiheutuvat velvollisuudet Kunnan tai TE-toimiston, joka laatii maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, on selvitettävä maahanmuuttajalle suunnitelmasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet kirjallisesti ja maahanmuuttajan pyynnöstä suullisesti siten, että hän ne ymmärtää. Suunnitelman laatineen viranomaisen on aktiivisesti tarjottava maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja. Kunnan ja TE-toimiston on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista; suunnitelma tarkistetaan maahanmuuttajan palvelutarpeen mukaisesti tai vähintään kerran vuodessa. TE-toimiston on tarkistettava kotoutumissuunnitelma julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla. Suunnitelma voidaan myös tarkistaa osapuolten sitä erikseen pyytäessä. 3.5 Kotoutumiskoulutus ja suomen kielen kurssit Te -toimisto Jos henkilö on rekisteröity työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi, hänellä on oikeus työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ja suomen kielen koulutuksiin. Kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Suomen kielen koulutuksissa opiskellaan suomea ja edetään suomen kielen taitotason mukaan tasolta toiselle. Kurssilla pyritään saavuttamaan sellainen suomen kielen taitotaso, jolla työllistyy työmarkkinoille tai voi hakeutua opiskelemaan suomalaisiin tutkintoihin. Koulutusten aikana työnhakija saa työttömyysetuuden ja opetusta on 35 h viikossa. Lisätietoa saa Työ- ja elinkeinotoimistosta.
14 (35) Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto järjestää vuosittain koko lukuvuoden kestävän suomenkielen alkeis- ja jatkokurssin maahanmuuttajille Siilinjärvellä. Kurssi kokoontuu viikoittain 2 oppituntia/kerta. Kurssi on maahanmuuttajille maksuton. Lisätietoja kieliopinnoista antaa kansalaisopiston kieltenopettaja Tuula-Riitta Lebedinsky p. 044 740 1374. 3.6 Tulkkipalvelut Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Viranomaisen tulkitsemis- ja kääntämisvelvollisuus ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. (Kotoutumislaki 1 luku 5 ). Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien tulkkaus- ja käännöspalvelut järjestää vastaanottokeskus. 3.6.1 TE -toimiston kielipalvelut Maahanmuuttajalle on informaatiota annettaessa käytettävä tulkki- ja käännöspalveluja hallintolaissa säädetyllä tavalla. Erityisesti tulkki- ja käännöspalveluja tulee käyttää maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Valtion talousarvioissa on momentilla 34.06.21 osoitettu TE -toimistojen toimintamenoihin varoja tulkki- ja käännöspalveluihin. Tulkkaus- ja käännöspalveluja voidaan käyttää mm. seuraaviin tarkoituksiin: - kotoutumissuunnitelmien, työllistämissuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien laatimiseen - suunnitelmissa todetun palvelutarpeen arviointi ja siitä sopiminen - ammatinvalinnanohjaus, ammattitietopalvelu ja vajaakuntoisten palvelut - ryhmäpalvelut ja osaamiskartoitukset - työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ohjaamisessa tarvittavat palvelut - sähköisten palvelujen käyttöön opastaminen - TE -toimistojen keskeisten asiakastiedotteiden kääntäminen - työttömyysetuuteen liittyvä opastus Kotoutumissuunnitelmia laatiessa ja tarkistettaessa yhdessä maahanmuuttajan, TEtoimiston ja kunnan kanssa, kunta voi huolehtia tulkkauskuluista ja hakea niistä korvausta ELY -keskukselta. Tämä edellyttää, että asiakas kuuluu pakolaisten vastaanoton piiriin tai on paluumuuttaja. Tulkkipalvelun saaminen ei ole sidottu kunnan edustajan läsnä-
15 (35) oloon, mutta edellyttää suunnittelua ja sovittua yhteistyötä kotoutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Muiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ja tarkistamisesta aiheutuvista tulkkaus- ja käännöspalvelun kustannuksista vastaa TE -toimisto. Tulkkipalvelun kustannusten alentamiseksi TE -toimistoja kehotetaan käyttämään yhä enemmän etätulkkausta (puhelin- ja videotulkkaus). Jos maahanmuuttaja-asiakas lähetetään TE -toimiston tai työvoimapalvelukeskuksen (TYP) aloitteesta esim. lääkärin, neuropsykologin tms. työhallinnon ulkopuolisen asiantuntijatahon tutkimuksiin, tulee tulkkikustannukset sisällyttää tutkimuksen hintaan. Tällaisia tutkimuksia voidaan hankkia asiantuntijapalveluina TE -toimiston erityismenomäärärahoilla tai erillispalveluina palvelukeskuksille varatuilla erillisillä määrärahoilla. 3.6.2 Kelan kielipalvelut Kelalla on omille toimihenkilöilleen tarkoitetut ohjeet: - toisessa kansainvälisiä etuusasioita koskevassa ohjeessa käsitellään mm. EUasiakirjojen kääntämistä - toisessa, Kelan toimeenpano-ohjeessa hallintolain soveltamista etuusasioissa (11/2003) käsitellään Kelan velvollisuutta huolehtia tulkitsemisesta. Kela on velvollinen huolehtimaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos asia voi tulla vireille Kelan aloitteesta esim. oikaisu- takaisinperintä tai väärinkäyttöasiana, joskus myös tarkistusasiana. Tällöin Kela vastaa tulkkauspalvelun ostamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kelan asiakkailla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi Kelassa ei onnistu omalla äidinkielellä eikä löydy muutakaan yhteistä kieltä Kelan toimihenkilön kanssa. Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Asioissa, joilla ei ole merkitystä asiakkaan oikeusturvan kannalta, tulkkina voi toimia myös asiakkaan sukulainen tai ystävä. Alle 18-vuotiaat eivät kuitenkaan saa toimia tulkkina. 3.6.3 Tulkkipalveluiden käyttöohjeet Suomessa toimii 9 tulkkikeskusta, joista seitsemän on kunnallisia tulkkikeskuksia. Tulkkikeskukset tarjoavat tulkkaus- ja käännöspalveluja ympäri Suomen n. 175 kielellä. Keskusten tarjonta vaihtelee 20 80 tulkattuun kieleen. Siilinjärveä lähin tulkkikeskus on Keski-Suomen tulkkikeskus, joka sijaitsee Jyväskylässä (ks. yhteystiedot liitteestä). Suomessa toimii myös suuri määrä erilaisia käännös- ja tulkkaustoimistoja, joita löytyy Internetistä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta voi myös hakea tulkkien ja kääntäjien yhteystietoja: http://109.234.240.30/sktl/jaostot.htm Kuopion kauppakamari pitää yllä Pohjois-Savon alueella toimivien kääntäjien ja tulkkien listaa osoitteessa: http://www.kuopiochamber.fi/kielenkaantajat_ja_tulkit
16 (35) Tulkkeja voi tiedustella myös paikallisesta TE-toimistosta. Harvinaisempien kielten tulkkien yhteystietoja voi tiedustella myös Kuopion kaupungin Maahanmuuttajayksiköstä. Kun tilaat tulkin ilmoita tulkille ja/tai tulkinvälittäjälle: - kieli - tulkkauspäivä, alkamis- ja päättymisaika, varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna - tulkkauspaikka ja osoite - laskutusosoite - tulkkia käyttävän viranomaisen nimi - tulkkauksen aihe (toimita tarvittaessa materiaalia, jotta tulkki voi valmistautua etukäteen tulkkaukseen) - tarvitaanko tulkiksi mies/nainen - varaajan nimi, puhelinnumero - tulkattavan asiakkaan nimi Tilaa tulkki tulkkivälityksestä ajoissa. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkivälitykseen. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina. Ilmoita asiakkaalle: - tulkki tulee paikalle haastatteluun/tilanteeseen - pyydä asiakasta tulemaan n. 10 minuuttia aikaisemmin ilmoitettuun paikkaan ja ilmoita tulkkauksen alkamis- ja päättymisajankohdat.
17 (35) 4 Palvelut maahanmuuttajille 4.1 Kunnan palvelut Uuden kotouttamislain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Tähän kotouttamisohjelmaan on kirjattu vain ne kunnan tarjoamat palvelut, jotka on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille. Kaikki muut kunnan peruspalvelut ovat tietysti tarjolla kaikille kuntalaisille, myös maahanmuuttajille, vaikka niitä ei luetella tässä. Palveluiden yhteystiedot löytyvät liitteestä. 4.1.1 Palveluohjaus Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Palveluohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki käytettävissä olevien resurssien avulla. Tietyillä palvelualoilla on tämän lisäksi omaan palveluun liittyvää palveluohjausta. Tätä palvelukohtaista palveluohjausta on tarjolla: Hyvinvointineuvolan palvelunumerossa toimistosihteeri antaa tietoa hyvinvointineuvolan palveluista ja ohjaa asiakkaan oikeaan palvelupisteeseen. Hyvinvointineuvola tukee lasten ja nuorten tervettä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Hyvinvointineuvolan tavoitteena on poistaa terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi. Palveluohjaus: 017 401612 Kehitysvammapalveluissa kaikki uudet kehitysvammaiset asiakkaat ohjautuvat palveluihin palveluohjaajan kautta. Palveluohjaaja antaa kehitysvammaisille ja heidän omaisilleen neuvontaa, ohjausta ja tietoa järjestettävistä kehitysvammapalveluista. Tarkoituksena on, että kehitysvammainen asiakas saa oikeanlaiset palvelu- ja tukimuodot nykyisessä elämänvaiheessaan. Palveluohjaus: 044 740 2632 Vanhustenhuollossa palveluohjauksen tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista välittämällä tietoa erilaisista kotona asumista tukevista palveluista. Palveluohjaajat antavat puhelinneuvontaa ikääntyville sekä ohjaavat ja opastavat mm. omaishoitoon liittyvissä asioissa. Palveluohjaus: 017 401 694 ja 044 740 1694 Varhaiskasvatuksen palveluohjaaja antaa vanhemmille tietoa kaikista Siiliset - yhteistoiminta-alueella järjestettävistä varhaiskasvatuspalveluista. Palveluohjaaja pohtii yhdessä perheen kanssa millainen varhaiskasvatuspalvelu on lapsen ja perheen tarpeiden mukaista. Palveluohjaus: 044 740 1964
18 (35) 4.1.2 Asuminen Ensimmäinen edellytys ja toimenpide maahanmuuttajan kotouttamisessa on asunnon järjestäminen. Maahanmuuttaja voi hankkia asunnon yksityisiltä vuokra-asuntojen tarjoajilta tai valtion lainoittamilta vuokra-asuntoja omistavilta yhtiöiltä. Siilinjärvellä Avara Isännöinti Oy:llä on noin 50 vuokrattavaa rivitaloasuntoa ja Siilinjärven Kotipolku Oy:llä on noin 800 vuokrattavaa rivi- ka kerrostaloasuntoa. Vuokraasuntohakulomakkeita on saatavissa kunnanvirastosta. Yhtiöillä on myös Internetsivuillaan sähköisesti täytettäviä ja lähetettäviä hakulomakkeita. Lomakkeet ovat suomenkielisiä. Siilinjärven Kotipolku Oy:llä asioimiskielenä ovat suomen lisäksi englanti, ruotsi ja venäjä. Yhtiöt päättävät itsenäisesti asukasvalinnoista. Siilinjärven Kotipolku Oy:llä asunnon saamiseen vaikuttavat asiakkaan maksukyvyn (työpaikka), asuntojen saatavuuden ja asiakkaan asettamien toiveiden lisäksi sosiaaliset perusteet, joihin esim. sosiaalitoimi voi antaa puoltavia lausuntoja. 4.1.3 Päivähoito Kunnassa asuvilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päivähoitoon. Päivähoidon tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä tiiviissä yhteistyössä kodin kanssa. Lapsen identiteettiä vahvistetaan kunnioittamalla hänen omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Päivähoidossa opetellaan mm. ryhmässä toimimista sekä tuetaan leikkien kautta lapsen valmiuksien kehittymistä, jolloin myös lapsen suomen kielen taidot vahvistuvat. Päivähoitoa järjestetään lapselle perheen tarpeen mukaan osa- tai kokopäivähoitona. Siilinjärvellä toimii kunnallisia päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja sekä omassa kodissa töitä tekeviä perhepäivähoitajia. Jos vanhempien työt ajoittuvat iltaan tai viikonloppuun, on mahdollista saada päivähoitopaikka näille ajoille. Päivähoitopaikkaa voi tiedustella palveluohjaajalta, puh. 044 740 1964. Lisätietoja Internet-sivuilta www.siiliset.fi varhaiskasvatuspalvelut. 4.1.4 Perusopetus Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioiden. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
19 (35) Siilinjärven alakoulut Maahanmuuttajan tilanne arvioidaan lapsikohtaisesti: mistä tulee, millä kielitaidolla, minkä ikäinen jne. Tulijan arvioinnin jälkeen mietitään kouluun sijoittamista, tukitoimia, luokkatasoa jne. Valmista yhtenäistä toimintatapaa ei ole, koska jokainen tapaus on omanlaisensa. Ensin yleensä on keskustelu vanhempien ja lapsen kanssa ja sen jälkeen räätälöidään opetus tarpeen mukaan. Joskus joudutaan ehdottamaan koulunkäyntipaikaksi Kuopiota, jossa samankielisiä on ehkä ennestään, jos kielitaito on niin heikko, ettei koulunkäynti voi alkaa Siilinjärvellä. Toisinaan lapselle etsitään omankielinen avustaja, jos mahdollista. Siilinjärven yläkoulut Yläkoulujen osalta toimenpiteet riippuvat siitä, kuinka kauan maahanmuuttajaoppilas on ehtinyt käydä perusopetusta ennen yläkouluun tuloa. 1. On jo ollut useita vuosia Suomessa perusopetuksessa ja osaa suomen kielen >> ei mitään erityistoimia 2. Lyhyen aikaa Suomessa eikä vielä osaa suomen kieltä -> opetus on koottu Kuopion erilliseen maahanmuuttajaluokkaan. Opittuaan riittävästi suomen kieltä maahanmuuttaja sijoitetaan oman kunnan lähikouluun, jossa annetaan tukitoimia. 4.1.5 Terveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta on organisoitu omalääkäri-/omahoitajatyöpariperiaatteella. Vastuuväestöt on muodostettu maantieteellisellä perusteella. Näin esim. maahanmuuttajien omalääkäri ja -hoitaja määräytyvät hänen asuinosoitteensa perusteella. Omalääkäreiden vastaanotoilla hoidetaan kaikki ei-kiireelliset ja pääosa puolikiireellisistä samana päivänä hoidettavista ongelmista. Varsinainen hätätilannepäivystys toteutetaan Siilinjärven pääterveysasemalla ja öisin 22.00 8.00 Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa toimivassa yhteispäivystyksessä. Terveyspalveluihin kuuluu lisäksi vuodeosastopalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, työterveyshuolto, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus apuvälinepalveluineen(hoitopalvelujen tulosalueella), kotisairaanhoito osana muuta kotihoitoa (vanhuspalvelujen tulosalueella), aikuismielenterveyspalvelut, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto (perhe- ja aikuispalvelujen tulosalueella). Tarkemmat yhteystiedot, aukioloajat jne. löytyvät osoitteesta www.siiliset.fi. 4.1.6 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten palveluilla huolehditaan siitä, että kehitysvammainen maahanmuuttaja selviytyy mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisissä toiminnoissaan ja sosiaalisissa suhteissaan omassa lähiympäristössään. Palveluilla edistetään asiakkaan yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin.
20 (35) Edellä mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi kaikille kehitysvammaisille järjestetään palveluohjausta, asumispalveluita sekä opetuksellista ja kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa, jotka luovat edellytyksiä tasavertaiseen ja mielekkääseen elämään. Kaikki uudet kehitysvammaiset asiakkaat ohjautuvat palveluihin palveluohjaajan kautta. Palveluohjaaja suunnittelee palveluita yhdessä kehitysvammaisen asiakkaan, hänen omaistensa ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tarkoituksena on, että kehitysvammainen asiakas saa oikeanlaiset palvelu- ja tukimuodot nykyisessä elämänvaiheessaan. Työn perustana on asiakkaalle tehtävä hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluiden antamisesta säädetään kehitysvammaisten erityishuoltolaissa (23.6.1977/519). 4.1.7 Sosiaalityö Sosiaalityön tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille niitä taitoja ja valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään itsenäisesti. Tavoitteena on tukea heidän kotoutumistaan, saada maahanmuuttajat ymmärtämään suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria ja vahvistaa heidän omaa kulttuuri-identiteettiään sekä ehkäistä sopeutumisprosessissa syntyviä vaikeuksia. Sosiaalityö pyrkii huomioimaan maahanmuuttajan tarpeet ja resurssit kokonaisvaltaisesti. Työntekijä etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuja ongelmiin keskustelemalla ja järjestämällä erilaisia palveluja. Maahanmuuttajan palvelutarve kartoitetaan yksilöllisesti ja laaditaan asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma. Tavoitteena on asiakkaan elämänhallinta ja omatoimisuus. Sosiaalityön työvälineinä ovat säännölliset tapaamiset sekä yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Maahanmuuttajille on tarjolla samoja sosiaalipalveluja kuin kunnan muillekin asukkaille. Pystyäkseen hyödyntämään näitä palveluja, on aluksi varmistuttava ja selvitettävä maahanmuuttajan ymmärrys perusasioista suomalaisen yhteiskunnan käytännöistä arkisessa elämässä. Maahanmuuttajien erityistarpeet edellyttävät esimerkiksi tulkkipalvelujen käyttämistä ja kulttuuritaustan erityispiirteiden huomioimista. Tavoitteena sosiaalipalveluissa on tukea maahanmuuttajien omaa elämänhallintaa. Sosiaalityö on jakautunut kolmeen eri yksikköön: aikuissosiaalityöhön, hyvinvointineuvolaan ja lastensuojeluun. Aikuissosiaalityön palveluissa huolehditaan toimeentulotuen myöntämisestä, aikuissosiaalityöstä, päihdepalveluista, sosiaalisesta työllistämisestä sekä vammaispalveluista. Ohjautuminen palveluihin tapahtuu ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään tai palvelupisteeseen. Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Erityisesti toimeentulotukea saavien maahanmuuttajien kohdalla on tärkeää henkilökohtainen asiointi sosiaalityöntekijällä. Hyvinvointi- ja terveydenedistämispalveluiden yksikkö antaa palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehi-
21 (35) tyksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Perheoikeudellisissa palveluissa selvitetään esimerkiksi avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyys ja valvotaan lapsen oikeuksien toteutumista mm. huollon, elatuksen ja tapaamisoikeuden osalta. Lastenvalvojan tehtävänä on varmistaa lapsen edun mukaiset huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset juridisten vanhempien välillä. Kunnan perusturvalautakunnalla on lastenvalvojan välityksellä juridinen oikeus vahvistaa juridisten vanhempien väliset sopimukset. Jos juridiset vanhemmat eivät pääse yhteiseen sopimukseen, päätöksen tekee käräjäoikeus. Palveluita annetaan kolmessa alueellisessa pisteessä lähellä palvelujen käyttäjiä. Työntekijät vastaavat kokonaisvaltaisesti asetetuista tehtävistä omilla maantieteellisillä alueillaan. Palvelujen piiriin hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman asuinalueen työntekijään tai hyvinvointineuvolan palveluohjaukseen puh: 017-401 612, joka vastaa arkipäivisin klo 8-15 välillä. Hyvinvointineuvolan palveluita ovat äitiys- ja lastenneuvolapalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden sosiaalityö perheneuvolapalvelut psykologipalvelut puheterapiapalvelut Lastensuojelu Vanhemmat, sukulaiset, naapurit ja ystävät tai muu lapsen tilanteesta huolissaan oleva taho voi ottaa yhteyttä lastensuojelun kiire-/vastaanottotyön työntekijään, jos huomaa lapsen olevan avun tarpeessa. Lapsi tai nuori voi myös itse ottaa yhteyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista lapsista, joiden lastensuojelun tarve on aiheellista selvittää. Virallistaho ei voi tehdä lastensuojeluilmoitusta nimettömänä. Myös virallistahoilla on mahdollisuus olla yhteydessä lastensuojelun työntekijään ja konsultoida lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Lastensuojelun kiire-/ vastaanottotyö 044 7401 618. Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisen jälkeen sosiaalityöntekijä päättää yhdessä perheen kanssa, jatkuuko lastensuojelun asiakkuus. Asiakkuuden päättymisestä tai jatkumisesta ilmoitetaan kirjallisesti lapselle ja perheelle. Tarvittaessa perhe voidaan ohjata muiden palvelujen piiriin esim. hyvinvointipalveluihin. Lastensuojelun avohuollon työskentely on pitkäjänteistä muutostyöskentelyä ja perustuu selvitettyyn lastensuojelun tarpeeseen ja voimassa olevaan lastensuojelun avohuollon
22 (35) asiakkuuteen. Lastensuojelun avohuollossa nähdään tärkeänä perheen omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen ja asiakaslähtöisyys Huostaanotto on viimesijainen keino turvata lapsen hoito ja huolto. Yleensä huostaanottoa valmistellaan pitkään yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Huostaanottopäätökseen liittyy aina asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä lapsen yhteydenpito vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin. 4.1.8 Vapaa-aika, nuoriso, kirjasto ja kansalaisopisto Kansalaisopisto Siilinjärven-Maaningan kansalaisopisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin alkeis- ja jatkokoulutusta maahanmuuttajille. Koulutus on ilmaista maahanmuuttajille. Kulttuuri Siilinjärven järjestämät konsertit, teatteriesitykset, juhlat jne. ovat avoimet kaikille kuntalaisille. Myös ikääntyvälle väestölle järjestetään omia tapahtumia. Nuoriso Siilinjärvi järjestää nuorisotalotoimintaa kirkonkylällä ja Vuorelassa, erilaisia leirejä ja nuorten retkiä, jotka ovat avoimia kaikille. Etsivä nuorisotyö Siilinjärven etsivä nuorisotyö tarjoaa tukea 16 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Liikuntatoimi Siilinjärven liikuntatoimen järjestämä toiminta on avointa kaikille kuntalaisille. Kirjastopalvelut Siilinjärven kirjastopalvelut tarjoavat kirjoja ja muuta aineistoa omatoimiseen kielenopiskeluun ja muihin harrastuksiin. Myös äidinkielellä olevaa kirjallisuutta voidaan hankkia lainattavaksi siirtokokoelmina. Henkilökunta auttaa yleisessä tiedonhaussa. Kirjastossa on myös mahdollisuus käyttää Internetiä. 4.1.9 Työpaikat ja elinkeinot Tällä hetkellä Siilinjärven suurimpia työllistäviä aloja ovat betoni- ja lannoiteteollisuus, metalliteollisuus, rakennustoiminta, kauppa sekä erilaiset henkilökohtaiset palvelut. Lähes kaikessa työssä vaaditaan jonkinlaista koulutusta ja ammatillisen pätevyyden näyttöä. Maahanmuuttajalta edellytettävät taidot vaihtelevat ammattialoittain. Teollisuustyössä korostuvat ammatilliset näytöt. Vähimmäisvaatimuksia voivat olla esim. tulityökurssit. Teollisuuden alalla lisätyövoimaa ennustetaan tarvittavan lähivuosina n. 100 työntekijän verran kaivostoiminnassa, lannoite-, betoni- ja metalliteollisuudessa. Tällöin maahanmuuttajan tulee hankkiutua esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen, jolla täsmäkoulute-
23 (35) taan lisähenkilöstöä yritysten sen hetkiseen tarpeeseen. Pienessä määrin työpaikkakasvua on tulossa myös kiinteistöpalveluihin. Henkilöstöltä vaadittavat taidot ovat niissä ammateissa verrattavissa teollisuustyöntekijöihin. Kaupanaloille ennustetaan tarvittavan lisähenkilöstöä n. 100 työntekijän verran. Tällöin on kyse lähinnä myymälä-, kassa- ja logistiikkahenkilöstöstä. Toimialaosaamisen lisäksi edellytetään myös suomenkielen taitoa, mutta sen ohella venäjän ja/tai englannin kielen osaamisesta on merkittävää hyötyä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Siilinjärvellä eniten kasvava toimiala. Jo nyt on puutetta ammatillisesti pätevistä työntekijöistä. Seuraavan viiden vuoden aikana lisätyövoimantarve on jopa 500 henkilöä. Näillä aloilla kommunikaatiotaidot ovat tärkeitä, eikä täysin kielitaidottomia voida juurikaan käyttää. Työntekijöitä tarvitaan näillä aloilla siivoojista keittiöhenkilöihin sekä eritasoisiin hoivatöihin. Työpaikat ovat esim. päiväkodeissa, vanhusten hoivakodeissa sekä avoimessa hoivatyössä. Myös näissä ammateissa vaaditaan ammatillista osaamista. 4.2 Muiden viranomaisten palvelut Muiden viranomaisten yhteystiedot löytyvät liitteestä 1. 4.2.1 Poliisi Ulkomaalaisasioista saa parhaiten tietoa Internetistä osoitteesta: www.poliisi.fi/luvat/ulkomaalaisluvat sekä maahanmuuttoviraston sivulta www.migri.fi, josta löytyvät myös ulkomaalaisia koskevat hakemuslomakkeet. Pohjois-Savon poliisilaitoksella ulkomaalaisia koskevat lupapäätökset on keskitetty 6.2.2012 alkaen Kuopion pääpoliisiasemalle maahanmuuttotoimistoon (Suokatu 44 B, Kuopio). Hakemukset tulee siis tuosta päivästä alkaen jättää Kuopioon, mutta valmiit lupa-asiakirjat voidaan toimittaa asiakkaille noudettavaksi muiltakin poliisiasemilta. Maahanmuuttotoimisto siirtyy samalla sähköiseen ajanvaraukseen. Käytännössä ajanvaraus tehdään Internetissä www.poliisi.fi - sivulla tai puhelimitse puhelinpalveluaikana. Ilman ajanvarausta asiakkaita palvellaan keskiviikkoisin klo 9.00-16.15. Maahanmuuttotoimiston puhelinpalveluaika on arkisin klo 9.00-11.00 numerossa 071 875 6598, jolloin vastataan yleisiin lupamenettelyä koskeviin tiedusteluihin. Yksityisten henkilöiden luvista ei puhelimitse voida antaa tietoja. Poliisin palvelupisteistä Siilinjärvellä saa muita poliisin lupapalveluita (ajokortti- ja henkilökorttiasiat), mutta palveluaikoja on rajoitettu. Palvelutoimistot toimivat ensisijaisesti ajanvarauksin, eli henkilön tulee varata etukäteen aika palvelutoimistoon. Katso palveluajat liitteestä.
24 (35) 4.2.2 Kela Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun maahanmuuttaja on saanut henkilötunnuksen, hänen tulee käydä Kansaneläkelaitoksella ja tarkistaa, onko hän oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan, Kela lähettää hänelle kotiin sairausvakuutuskortin, eli Kela-kortin. Jokainen Suomessa pysyvästi asuva saa sen ilmaiseksi. Kela-korttia tarvitaan mm. terveyskeskuksessa, sairaalassa, apteekissa, lääkärissä ja hammaslääkärissä. Lisätietoja Kelan palveluista löytyy osoitteesta www.kela.fi maasta- ja maahanmuutto (suomeksi), sekä englanniksi, ruotsiksi ja muilla kielillä www.kela.fi muut kielet. 4.2.3 Maistraatti Kun maahanmuuttaja muuttaa Siilinjärvelle, täytyy hänen käydä maistraatissa ilmoittamassa muutosta ja rekisteröitymässä. - Ilmoittautuminen maistraatissa Suomen väestörekisterijärjestelmään, rekisteröintiilmoituslomakkeen täyttäminen ja muuttoilmoituksen tekeminen - Rekisteröinnin jälkeen henkilötunnus postitetaan henkilölle - Maistraatissa tarvitaan mukana: - Passi - Oleskelulupa (EU/ETA -alueen ulkopuolelta tulijat) - Muut keskeiset dokumentit ja niiden viralliset käännökset (apostille-todistus) (Esim. avioliittotodistus ja lasten syntymätodistukset) 4.2.4 TE-toimisto Ulkomaalaisasioissa saa tietoa www.mol.fi -sivuilta työsuhdeasiat - ulkomaalainen töissä Suomessa kohdan alta. 4.2.5 Verotoimisto Kun maahanmuuttaja aloittaa Suomessa työt, hän tarvitsee verokortin. Verokortin saa Pohjois-Savon verotoimiston Siilinjärven toimipisteestä ja se tulee toimittaa työnantajalle. Lisätietoa veroasioista on saatavilla netistä suomeksi www.vero.fi ja englanniksi www.vero.fi/english.
25 (35) 4.3 Muut toimijat 4.3.1 Uskonnolliset yhteisöt Siilinjärven evankelis-luterilainen seurakunta Maahanmuuttajat ovat tervetulleita kaikkeen Siilinjärven evankelis-luterilaisen seurakunnan järjestämään toimintaan. Tutustu toimintaan seurakunnan Internet-sivuilla www.evl.fi/srk/siilinjarvi/. Kuopion ortodoksinen seurakunta järjestää erilaista toimintaa, johon myös maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Tutustu seurakunnan Internet-sivuihin osoitteessa: www.ort.fi Kuopiossa toimii myös mm. Savon Islamilainen yhdyskunta sekä muita uskonnollisia yhteisöjä.
26 (35) 5 Kehittämiskohteet ja niiden seuranta Siilinjärven kunnan kotouttamisohjelmaa työstänyt työryhmä määritteli maahanmuuttajille tehdyn kyselyn sekä kotouttamisohjelman työstämisestä kerättyjen huomioiden perusteella muutamia kehittämiskohteita, joiden etenemistä seurataan maahanmuuttoasioiden neuvottelukunnan taholta vuosittain. Alla olevassa taulukossa on pyritty määrittelemään selkeä toimenpide-ehdotus kehittämiskohteelle sekä vastuutaho ja aikataulu, jonka puitteissa toimenpiteiden onnistumista seurataan. Eri tavoitteiden täytyttyä määritellään uusia kehittämiskohteita, joita voidaan nostaa esim. suoraan maahanmuuttajien näkemyksistä tai muuten ajankohtaisista ilmiöistä alueella. Kehittämiskohde/ ongelma Siilinjärven kunnassa ei ole tarjolla omakielistä maahanmuuttajaneuvontaa toistaiseksi vähäisen maahanmuuttajamäärän vuoksi Maahanmuuttajia tai maahanmuuttoa ei mainita kunnan strategiassa Maahanmuuttajien tavoittaminen on vaikeaa ja maahanmuuttajat eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa esim. kunnan palveluista ja suomen kielen kursseista Tavoite Maahanmuuttaja saa omakielistä ohjausta ja neuvontaa kotoutumisen alkuvaiheessa uuden lain velvoittamalla tavalla. Maahanmuuttajia ajateltaisiin voimavarana alueella ja esim. heidän houkuttelu sekä kotouttamisensa alueelle huomioitaisiin kunnan strategiassa. Tätä kautta maahanmuuttajien asiat pysyisivät esillä jatkossakin. Maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista tehostetaan erityisesti kielikurssien osalta. Toimenpide-ehdotus ja seurantamittari Aikataulu: Vuoden 2013 loppuun mennessä ratkaistaan maahanmuuttajien neuvonta kunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Kunnan strategiassa otetaan kantaa maahanmuuttoon mieluiten positiivisessa valossa. Aikataulu: Maahanmuuttajat huomioidaan heti, kun strategiaa seuraavan kerran päivitetään. - Siilinjärven maahanmuuttajaoppaasta tiedotetaan kaikille työntekijöille, jotta he osaavat kertoa oppaasta maahanmuuttajaasiakkaille (myös muiden asioiden suhteen kuin omaan työhön liittyen). Opas laitetaan Internetiin kaikkien luettavaksi. Vastuutaho Siilinjärven kunnanjohtaja ja maahanmuuttoasioiden neuvottelukunta Siilinjärven kunnan johtoryhmä Siilinjärven kaikki työntekijät, joiden asiakkaina on maahanmuuttajia Neuvottelukunta - Lisätään erikielistä tiedotusta kunnan palveluista (esim. lomakkeiden, tiedotteiden
27 (35) kääntämistä englanniksi / venäjäksi jne.). - Tiedotetaan maahanmuuttajille suoraan, esim. siinä vaiheessa kun kuntaan muuttaa uusi asukas, jonka äidinkieli ei ole suomi/ruotsi. Lähetetään tervetulopaketin mukana esim. Siilinjärven maahanmuuttajaopas. Aikataulu: Toimenpide-ehdotuksista ainakin kaksi on toteutettu vuoden 2012 aikana. Kuinka kunnassa edistetään hyviä etnisiä suhteita ja torjutaan rasismia? Järjestöjen rooli
28 (35) LIITTEET Liite 1 Yhteystietoja Kunnan palvelut Siilinjärven kunnantalon neuvonta os. Kasurilantie 1, 71800 Siilinjärvi p. 017 401 114 Siilinjärven kunnantalon puhelinvaihde p. 017 401 111 Siiliset -peruspalvelukeskus Asiakaspalvelupiste, neuvonta ja palveluohjaus: p. 017 401 610 ja 017 401 611 Päivähoito Palveluohjaaja, p. 044 740 1964 Koulutoimi Siilinjärven sivistystoimenjohtaja p. 017 401 301, 044 740 1301 Hyvinvointineuvola Palveluohjaus, p. 017 401 612 (ark. klo 8.00 15.00) Nuorisotyö Siilinjärven nuoriso- ja kulttuurisihteeri p. 017 401 363, 044 740 1313 Muut viranomaiset Poliisi Kuopion pääpoliisiasema / maahanmuuttotoimisto Suokatu 44 B, 70100 KUOPIO Puh. 071 875 6598 arkisin klo 9.00-11.00 Avoinna (ilman ajanvarausta): ke klo 9.00-16.15 Poliisin palvelupiste / Siilinjärvi (ajokortti- ja henkilökorttiasiat) Toritie 7, 71800 Siilinjärvi Puh. (vaihde) 071 875 0311 Puh. (lupapalvelut) 071 875 6711 Avoinna: ma - ti klo 9.00-11.00 ja klo 12.00-16.15 ke klo 9.00-11.00 ja klo 12.00-15.00 KELA / Siilinjärvien toimisto Kuiluntie 3, 71800 Siilinjärvi Puh: 020 63 411 Fax: 020 635 7602 www.kela.fi siilinjarvi@kela.fi Pohjois-Savon Maistraatti / Kuopion yksikkö
29 (35) Puistokatu 29, PL 1348, 70101 Kuopio Puh. 071 875 0211 (keskus) Fax: 071 875 1159 Asiointisähköpostiosoite: info.pohjois-savo@maistraatti.fi Avoinna: ma-pe klo. 9.00 16.15 Siilinjärven työ- ja elinkeinotoimisto Käyntiosoite: Toritie 7, 71800 Siilinjärvi Postiosoite: PL 12, 71801 Siilinjärvi Puh: 010 19 4173 (vaihde) Fax +358 10 60 42319 www.mol.fi/siilinjarvi siilinjarvi@te-toimisto.fi Pohjois-Savon verotoimisto Tulliportinkatu 35, PL 1094, 70111 Kuopio Puh. 017 153 7411 Fax. 017 153 7406 Muut toimijat Siilinjärven ev.lut. seurakunta Seurakuntatalo: Haarahongantie 4, 71800 Siilinjärvi Puh. 017 288 4600 Kirkko: Haarahongantie 2, 71800 Siilinjärvi Toivala-Vuorelan seurakuntakeskus: Rissalantie 2, 70910 Vuorela Kuopion ortodoksinen seurakunta Snellmaninkatu 8, 70100 Kuopio Puh. 020 6100 300 www.ort.fi Savon Islamilainen yhdyskunta Kuopion moskeija Soikkokuja 12, 70780Kuopio Sähköposti: mimursal@gmail.com
30 (35) Liite 2 Kaavio kotoutumisprosessista Kaavion ovat tehneet yhteistyössä: Etelä-Pohjanmaan Poliisilaitos, Seinäjoen maistraatti, KELA Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan verotoimisto ja Seinäjoen seudun TE-toimisto. Koordinoija: Etelä- Pohjanmaan ELY -keskuksen ERKKI - Maahanmuuttajien ohjauskeskus -hanke (27.11.2009). Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausviranomaiset Tämän prosessikaavion tavoitteena on opastaa maahanmuuttaja-asiakas oikean viranomaisen luo. Viranomainen käsittelee asiat tapauskohtaisesti. Henkilökohtainen käynti on pakollinen. 1. Kolmannen maan kansalaiset, joilla ei ole oleskeluoikeutta toisessa EU-maassa Kolmannen maan kansalainen saapuu ensimmäistä kertaa Suomeen pääsääntöisesti joko viisumilla tai oleskeluluvalla, joka on saatu kotimaassaan. Jos oleskelu jatkuu, 1. oleskelulupaa tai jatko-oleskelulupaa haetaan Poliisilta. Tarvitsetko oleskelulupaa? KYLLÄ Jos viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika päättyy, ja oleskelu Suomessa jatkuu. POLIISI - 1. oleskelulupa, jos on tullut maahan viisumilla - jatko-oleskelulupa, jos on tullut maahan oleskeluluvalla - paluumuutto, opiskelu, työsuhde, perheside tai elinkeinon harjoittaminen Lisätietoja www.poliisi.fi; www.migri.fi EI EI Työskenteletkö Suomessa? KYLLÄ Esimerkiksi opiskelija tai työntekijä, joka tulee Suomeen ensimmäistä kertaa ja hänellä on jo voimassa oleva oleskelulupa. Tiettyjä työtehtäviä, kuten marjanpoiminta-/turkistarhatyötä voi tehdä turistiviisumilla, max 3 kk. Myös opiskelijan oleskeluluvalla voi tehdä työtä rajoitetusti. Poliisi antaa lisätietoja. MAISTRAATTI VEROTOIMISTO - henkilötunnus - tilapäinen tai vakituinen kotikuntamerkintä (yli 3kk) - muuttoilmoitukset Lisätietoja www.maistraatti.fi - verokortti/lähdevero - eri maiden väliset verosopimukset (vuokratyöntekijät, urheilijat, taiteilijat, jne) Lisätietoja www.vero.fi Asutko Suomessa vakinaisesti tai työsuhteesi kestää yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta? KYLLÄ KELA - haetaan kuuluminen sosiaaliturvapiiriin Lisätietoja www.kela.fi EI STOP TE-TOIMISTO Työnhakija Esim. kolmannen maan kansalainen, joka on suomalaisen puoliso tai on jäänyt työttömäksi. - työnhakijaksi ilmoittautuminen, työnhaku, työnvälitys, neuvonta, työvoimapoliittiset toimenpiteet. Lisätietoja www.mol.fi Opiskelija joka on valmistumassa suomalaisesta oppilaitoksesta, voi hakea Poliisilta 6 kuukauden tilapäistä oleskelulupaa työnhakuun.
31 (35) Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus - viranomaiset Tämän prosessikaavion tavoitteena on opastaa maahanmuuttaja-asiakas oikean viranomaisen luo. Viranomainen käsittelee asiat tapauskohtaisesti. Henkilökohtainen käynti on pakollinen. 2. EU/ETA -kansalaiset EU/ETA -kansalaiset voivat oleskella ja tehdä työtä Suomessa vapaasti enintään 3 kuukautta. Tämän jälkeen heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa. Asutko Suomessa yli 3 kuukautta? KYLLÄ POLIISI - oleskeluoikeuden rekisteröinti - opiskelu, työsuhde, perheside tai elinkeinon harjoittaminen Lisätietoja www.poliisi.fi EI STOP Työnhakijana oleva EU/ETA-kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. EI Työskenteletkö Suomessa? MAISTRAATTI - henkilötunnus - tilapäinen tai vakituinen kotikuntamerkintä (yli 3kk) - muuttoilmoitukset Lisätietoja www.maistraatti.fi KYLLÄ VEROTOIMISTO - verokortti/lähdevero - eri maiden väliset verosopimukset (vuokratyöntekijät, urheilijat, taiteilijat, jne) Lisätietoja www.vero.fi Asutko Suomessa vakinaisesti tai työsuhteesi kestää yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta? KYLLÄ KELA - haetaan kuuluminen sosiaaliturvapiiriin Lisätietoja www.kela.fi EI STOP Työnhakija TE-TOIMISTO Esim. EU -kansalaisen puoliso tai työttömäksi jäänyt EU kansalainen. - työnhakijaksi ilmoittautuminen, työnhaku, työnvälitys, neuvonta, työvoimapoliittiset toimenpiteet. Lisätietoja www.mol.fi
32 (35) Liite 3 Maahanmuuttajan henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Lähde: Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ERKKI - Maahanmuuttajien ohjauskeskus -hanke / Jiuliano Prisada